Miten ovat työväenliike ja ammattiliitot vaikuttaneet sinun elämääsi?

[Köpi]

Viestin lähetti Birkku
Mutta eikös tuosta viidestä kierrosta osa mene kesälomaan, jolloin noita vapaita ei menisi noin montaa. Ja koskeeko tuo jokaisen kohdalla koko kesää? Olennaista tässä nimittäin on se kuinka paljon vapaata paperimies olisi tuolla sovintoesityksellä menettämässä. Tähän lukisin mielellään vastauksen joltain, joka tietää asian varmasti.

No yksi kierto on kesälomaa, niinkuin tuossa viisivuorojärjestelmässäkin. Se koskee vuorotyöntekijöitä. Minun mielestäni vapaiden menetys pysyy samalla tasolla, vaikka nyt tuo kesäloma laskettaisiin mukaan.

 

[siffa]

Viestin lähetti Köpi
5-vuorojärjestelmä: AAAA - v- IIII - v - YYYY - 6 vapaata - AAAA jne.
Tuo siis käytössä ympäri vuoden.

4-vuorojärjestelmä: AAAA - v - IIII - v - YYYY - "makuupäivä" + 1 vapaa - AAAA.

Huomaat vissiin eron?

Ja jos tarkalleen ottaa, niin vapaiden menetys on 20 päivää, ei tuota nukkumapäivää oikein voi vapaaksi laskea.

Nyt tarvitaan Czescku avuksi. Näinhän nämä eivät voi mennä, jos tehdään tuntimääräisesti saman verran töitä keskim. kolmessa viikossa. Jos joku vastaisi, paljonko paperimiehet tekevät kolmessa viikossa työtä, niin pystyisin itsekin määrittelemään nuo 4-vuorotyön lisävapaat.

 

[msg]

Viestin lähetti Köpi
v.2000 paperilla oli viikon valtakunnallinen lakko

Ei kai ole tarvinnut työtaistelutoimenpiteisiin kenenkään ryhtyä, jos on saanut etujaan ajettua neuvottelupöydässä?
Eikös työtaisteluun ryhdytä/ajauduta puolin ja toisin, jos neuvotteluissa ei synny tulosta?

Edelleen kaipaisin ihan vain yleiskuvan saamiseksi jonkinlaista katsausta paperialan Tupo-historiaan.

Ottamatta kantaa siihen kenen kannattaa suostua ja mihin en ihmettele, että työnantaja nyt neuvotteluasemansa vahvistuttua haluaa saada omia muutoksiaan sopimukseen.

 

[Köpi]

Viestin lähetti siffa
Nyt tarvitaan Czescku avuksi. Näinhän nämä eivät voi mennä, jos tehdään tuntimääräisesti saman verran töitä keskim. kolmessa viikossa. Jos joku vastaisi, paljonko paperimiehet tekevät kolmessa viikossa työtä, niin pystyisin itsekin määrittelemään nuo 4-vuorotyön lisävapaat.

Yksi kierto pitkine vapaineen tekee 20 päivää, eli noin se menee. Hullunkierto toteutettiin ainakin omalla työpaikallani noin, kuin 4-vuorojärjestelmän esitin.

 

[flintstone]

Viestin lähetti siffa
Nyt tarvitaan Czescku avuksi. Näinhän nämä eivät voi mennä, jos tehdään tuntimääräisesti saman verran töitä keskim. kolmessa viikossa. Jos joku vastaisi, paljonko paperimiehet tekevät kolmessa viikossa työtä, niin pystyisin itsekin määrittelemään nuo 4-vuorotyön lisävapaat.

Eikös tuossa esitetyssä ollut nimenomaan kyse siitä että tuo kesän kierto tehdään pienemmällä porukalla kuin normaali kierto? Kesällähän osa porukkaan on kesälomilla joten väkeä on töissä vähemmän kuin normaalimiehityksessä. Jos tuo ero oli se mitä minä muistelen niin silloinhan ne 3 viikon työtunnit eivät millään voi olla noissa kierroissa samat.

Vai miksi työnantaja olisi haluamassa kesän kierron normaalista 5-vuorosta siihen 4-vuoroon? Vaihtelun halusta?

Edit:
Metsäliiton vertailussa (tai siis ainakin median uutisoinnissa) olisi myös ollut hyvä olla mukana ostovoima vertailu, eli että mitä se suomalaisen paperimiehen n. 55 000 € palkkakustannuksilla saa Suomessa ja mitä saksalainen paperimies sillä n. 35 000 € palkkakustannuksilla saa Saksassa. Normaalille työntekijälle kun on suhteellisen sama mitä se palkka euromäärässä on jos sen ostovoima asuinmaassa on oikealla tasolla. Esimerkiksi samankokoisella rahasummalla saa Saksassa varsin erilaisen auton kuin saisi Suomesta.

 

[siffa]

Viestin lähetti Köpi
Yksi kierto pitkine vapaineen tekee 20 päivää, eli noin se menee. Hullunkierto toteutettiin ainakin omalla työpaikallani noin, kuin 4-vuorojärjestelmän esitin.

Pitkässä kierrossa (5-vuorosyst.), kun se alkaa maanantaina aamuvuorosta, on 13 työpäivää/3 vko. Tunteja tulee 13x8h=104h.

4-vuorossa on 16 työpäivää/vko, 16x8h=128h.

Eihän kukaan ole voinut esittää, että 5-vuorojärjestelmä korvattaisiin 4-vuorosysteemillä sellaisenaan. 4-vuoroon täytyy tulla kolmen viikon jaksossa kolme ylimääräistä vapaapäivää?Näin sanoo maalaisjärki.
Tunteeko kukaan paperimiesten nykyistä vuorosysteemiä ja millä se kesäajaksi tulisi korvata? Mitä etua työnantaja siinä saa? Mikä on etujen heikennys työntekijöille? Siitä olen varma, että kolmessa viikossa on oltava molemmissa työvuorosysteemeissä keskim. yhtä monta päivää töissä, mikäli työaikaa ei pidennetä/lyhennetä sopimuksin.

 

[Köpi]

Viestin lähetti siffa

Tunteeko kukaan paperimiesten nykyistä vuorosysteemiä ja millä se kesäajaksi tulisi korvata? Mitä etua työnantaja siinä saa? Mikä on etujen heikennys työntekijöille? Siitä olen varma, että kolmessa viikossa on oltava molemmissa työvuorosysteemeissä keskim. yhtä monta päivää töissä, mikäli työaikaa ei pidennetä/lyhennetä sopimuksin.

Miksiköhän minä höpisen tässä 5-vuorojärjestelmästä, jos se ei ole käytössä paperitehtailla.
Katsopa vaikka tuolta, jos ei muuten kalloosi se painu.

Ympäri vuoden käytössä oleva systeemi, jonka työnantaja haluaisi siis kesän ajaksi nelivuoroiseksi. Tällöin viimeisen yön jälkeen olisi se 1 vapaa nukkumapäivän lisäksi. Asia selviää, kun katsot vaikka kakkosvuoron kohdalta, milloin on viimeinen yö. Ja sitten katsot ykkösvuoron ensimmäisen aamun.

Omien laskujen mukaan suhde olisi 13/18, siis työpäiviä kolmessa viikossa. Suurin hyötyhän työnantajalle olisi tietysti kesälomittajien käytön suurehko vähentäminen.

 

[Begbie]

Viestin lähetti flintstone
Edit:
Metsäliiton vertailussa (tai siis ainakin median uutisoinnissa) olisi myös ollut hyvä olla mukana ostovoima vertailu, eli että mitä se suomalaisen paperimiehen n. 55 000 € palkkakustannuksilla saa Suomessa ja mitä saksalainen paperimies sillä n. 35 000 € palkkakustannuksilla saa Saksassa. Normaalille työntekijälle kun on suhteellisen sama mitä se palkka euromäärässä on jos sen ostovoima asuinmaassa on oikealla tasolla. Esimerkiksi samankokoisella rahasummalla saa Saksassa varsin erilaisen auton kuin saisi Suomesta.

Suomessa on parempi ostovoima kuin Saksassa. linkki

 

[siffa]

Viestin lähetti Köpi
Miksiköhän minä höpisen tässä 5-vuorojärjestelmästä, jos se ei ole käytössä paperitehtailla.

Omien laskujen mukaan suhde olisi 13/18, siis työpäiviä kolmessa viikossa. Suurin hyötyhän työnantajalle olisi tietysti kesälomittajien käytön suurehko vähentäminen.

Minulle nuo paperiteollisuuden vuorojärjestelmät eivät ole tuttuja. Siksi tässä kyselenkin. En halua sotkea enkä ottaa kantaa suuntaan tai toiseen tässä työaikakeskutelussa.

Tuosta toisesta kappaleestasi on hyvä lähteä liikkeelle.
Nyt mennään läpi vuoden vuorojärjestelmällä, jossa on 13 työpäivää kolmessa viikossa. Työtunteja tulee 104h/3 vko.

Onko Salonius tehnyt kesäajaksi esityksen, jossa minun laskujeni mukaan tehtäisiin 16 työpäivää kolmessa viikossa? Työtunteja tulisi 128h/3 vko. Köpin laskujen mukaan peräti 18x8h=144h/3vko.

Esittääkö valtakunnansovittelija, että kesäaikana tehtäisiin ylitöitä jo työvuoron puitteissa? Silloinhan kesäsijaisten tarve olisi pienempi. Työntekijät saisivat ylityökorvauksen vai annettaisiinko vapaat kesäajan ulkopuolella?

 

[E]

Viestin lähetti flintstone

Edit:
Metsäliiton vertailussa (tai siis ainakin median uutisoinnissa) olisi myös ollut hyvä olla mukana ostovoima vertailu, eli että mitä se suomalaisen paperimiehen n. 55 000 € palkkakustannuksilla saa Suomessa ja mitä saksalainen paperimies sillä n. 35 000 € palkkakustannuksilla saa Saksassa. Normaalille työntekijälle kun on suhteellisen sama mitä se palkka euromäärässä on jos sen ostovoima asuinmaassa on oikealla tasolla. Esimerkiksi samankokoisella rahasummalla saa Saksassa varsin erilaisen auton kuin saisi Suomesta.

Jos tuosta metsäliiton vertailusta voisi jotain päätellä, saksalaiset työntekijät ovat aktiivisempia ja joustavampia kuin suomalaiset. Esimerkiksi sairauslomien määrä ja siivouksen tarve ovat aivan eri luokkaa, kun saksalainen paperityömies siivoaa itse työpisteensä.

Itse lehden toinen yksittäinen toteamus saa miettimään olisiko paperiteollisuutta Suomessa olemassakaan ilman valtion devalvaatioita männävuosina. Kohtuullisen suoraan siinä väitetään, että paperitehtaiden tuottavuutta saatiin parannettua sillä, että ylisuuret palkankorotukset kompensoitiin markan devalvoimisella, mikä taas vaikutti viennin kannattavuuteen korkeammillakin markkamääräisillä hinnoilla. Euron tulon jälkeen tuo devalvoiminen ei ole oikein mahdollista, joten nyt sitten testataan takapuolten kestävyyttä.

 

[Köpi]

Viestin lähetti siffa
Minulle nuo paperiteollisuuden vuorojärjestelmät eivät ole tuttuja. Siksi tässä kyselenkin. En halua sotkea enkä ottaa kantaa suuntaan tai toiseen tässä työaikakeskutelussa.

Tuosta toisesta kappaleestasi on hyvä lähteä liikkeelle.
Nyt mennään läpi vuoden vuorojärjestelmällä, jossa on 13 työpäivää kolmessa viikossa. Työtunteja tulee 104h/3 vko.

Onko Salonius tehnyt kesäajaksi esityksen, jossa minun laskujeni mukaan tehtäisiin 16 työpäivää kolmessa viikossa? Työtunteja tulisi 128h/3 vko. Köpin laskujen mukaan peräti 18x8h=144h/3vko.

Esittääkö valtakunnansovittelija, että kesäaikana tehtäisiin ylitöitä jo työvuoron puitteissa? Silloinhan kesäsijaisten tarve olisi pienempi. Työntekijät saisivat ylityökorvauksen vai annettaisiinko vapaat kesäajan ulkopuolella?

Ylitöillähän niitä jo paljolti tehtaita pyöritellään, senhän voi ylityökiellon vaikutuksista päätellä.

Sovintoesityksessä on 4-vuorojärjestelmästä tämmöinen kappale:

"Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä kesäajaksi nelivuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lomakauden alkamista siten, että yksi vuoro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro. Työvuoron puron johdosta työntekijöiden vuorovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 26 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjaksoina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita. Siirtyminen takaisin 5-vuorojärjestelmään aiheuttaa lyhytaikaisesti poikkeuksellisia scheemajärjestelyjä ja muutoksia merkkauslomiin, minkä työryhmä ottaa työssään huomioon"

Eli ymmärtääkseni tuolla tuotantoseisokilla yritetään paikata noita menetettyjä vapaita. Mitähän tälläkin on tekemistä sen kannattavuuden kanssa?

 

[siffa]

Viestin lähetti Köpi
Ylitöillähän niitä jo paljolti tehtaita pyöritellään, senhän voi ylityökiellon vaikutuksista päätellä.

Sovintoesityksessä on 4-vuorojärjestelmästä tämmöinen kappale:

"Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä kesäajaksi nelivuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lomakauden alkamista siten, että yksi vuoro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro. Työvuoron puron johdosta työntekijöiden vuorovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 26 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjaksoina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita. Siirtyminen takaisin 5-vuorojärjestelmään aiheuttaa lyhytaikaisesti poikkeuksellisia scheemajärjestelyjä ja muutoksia merkkauslomiin, minkä työryhmä ottaa työssään huomioon"

Eli ymmärtääkseni tuolla tuotantoseisokilla yritetään paikata noita menetettyjä vapaita. Mitähän tälläkin on tekemistä sen kannattavuuden kanssa?

Kyllä tämä, Köpi, tästä alkaa selvitä. Korostan vielä, että en tuntenut paperitehtaiden vuorojärjestelyjä. Nyt alan olla kärryillä.

Niin kuin kirjoitat, pyörivät paperitehtaat ylitöiden varassa. Näin on tilanne lähes kaikkialla yhteiskunnassa. Työntekijöiden ylityöhalukkuus on monen yrityksen elinehto. Nähtiinhän se paperitehtaissa, kun ylityöiden tekeminen kiellettiin, jouduttiin koneita seisauttamaan.

Mutta tuo työnantajan ja Saloniuksen ehdotus siirtymisestä kesäajaksi 4-vuorojärjestelmään näyttäisi edellyttävän sen, että joulu- ja juhannusseisokeista luovuttaisiin? Seisokkeja järjestettäisiin eri tehtailla vuoron perään kesäaikana? 4-vuorotyöläiset tekisivät kesäaikana 128h/3vko, kun he muuna aikana tekevät 104h/3vko. Vapaansa 4-vuorolaiset saisivat kesällä seisokkien aikana?
Vuosittaiset vapaapäivät eivät vähenisi. Eri asia on niillä, jotka tekevät mieluusti ylitöitä, mutta se on toinen juttu.

Tuotantoseisokkeja on ilmeisesti huoltotöiden vuoksi paperitehtailla tehtävä ja nyt ne on tehty joulun ja juhannuksen aikaan.
Kun kesäajaksi siirryttäisiin 4-vuorojärjestelmään, jäisi viides kierto pois. Tällöin ei tarvittaisi kesälomansijaisia nykyistä määrää? Meneekö se näin?
Työnantaja saisi säästöä kalliilta joulu- ja juhannusseisokkiajoilta sekä kesäajalta. Se on tuottavuuden nousua, jota yhtenä osana Metsäteollisuus hakee.

 

[Köpi]

Kyllähän se näin ymmärtääkseni on, että kesälomansijaisten määrä ei tuotannossa kovin korkeaksi nousisi. Ja tätä ei Paperiliitto tule todennäköisesti hyväksymään.

Kuten jo joku mainitsikin, paperityöntekijöiden keski-ikä on korkea, joten missä vaiheessa uudet työntekijät pitäisi tehtäviin kouluttaa, jos mahdollisuudet kesälomitukseen vähenevät rutkasti.
Itse tuota systeemiä kolme kesää tehneenä, aivan järkyttävää touhua. Missään nimessä tuossa ei pidä periksi antaa ja tuskin se työnantajan päätavoite onkaan.

 

[dana77]

Viestin lähetti flintstone
Eli sinun yhtälössäsi se niille kiinalaisille maksettu muutaman riisikupin kuukausi palkka siis riittää ostamaan esimerkiksi näitä 100-1000 euron kännyköitä?

Kyllä joo, niinkin. Tosin siellä nämä kännykät eivät ole yhtä kalliita kuin täällä (hinnan määrää ns. kysyntä ja tarjonta). Iso osa hinnasta on toki (kauppa)poliittinen päätös, mutta myös myynnin, huollon ja logistiikan kustannukset ovat myös huomattavasti pienemmät, joten kännyköiden kasvu kiinassa on todella jyrkässä kasvussa (paljon suuremmassa kuin esim. Suomessa).

Viestin lähetti flintstone
Tällä hetkellä kun täällä rikkaissa länsimaissa on ostovoimaa niin nuo halpamaissa tuotetut hyödykkeet lisäävät tuotannon katteita, kun halvalla tuotetut tuotteet voidaan edelleen myydä täällä suunnilleen samalla hinnalla kuin täälläkin tuotetut

Tällä hetkellä suurinta osaa täällä tuotetuista hyödykkeistä ei todellakaan pystytä myymään edes suunnilleen samalla hinnalla kuin halpamaissa tuotetteja hyödykkeitä.

Viestin lähetti flintstone
Mutta siinä vaiheessa kun täällä länsimaissa alkaa tuotannon työpaikkojen kadottua ja siitä johtuvan massatyöttömyyden takia ostovoima häviämään (->nykyhintaiset markkinat katoavat) niin tuotteiden hintoja on pakko alkaa laskemaan tai sitten niitä ostaa vain se rikas eliitti joilla on rahaa millä mällätä.

Näinkin tulee tod.näk. käymään. Tosin siinä vaiheessa kun tuotannon työpaikat vähenevät, niin osakkeiden omistamisesta tulonsa saaville (rikas eliitti) aletaan tuottamaan entistä enemmän ja enemmän palveluja, joka vastaavasti lisää työpaikkojen määrää.

Länsimaissa tullaan toki tulevaisuudessakin tekemään nopealla syklillä pitkälle erikoistuneita tuotteita, joita viedään myös halpamaiden rikastuneille.

Viestin lähetti flintstone
Vai mikä sinun visiosi asiasta on?

"minun visioni" ei varsinaisesti ole MINUN visioni, mutta epäilen että jossain vaiheessa fossiiliset polttoaineet tulevat loppumaan, jota ennen tapahtuu niiden hinnan kallistuminen. Tämä tulee lisäämään logistiikan kustannuksia, joten tietyn rajan jälkeen tiettyjen hyödykkeiden tekeminen paikallisesti tulee olemaan kilpailukykyistä verrattuna niiden tekemiseen toisella puolellla maailmaan vaikka siellä työvoimakustannukset ovatkin isommat.

Viestin lähetti flintstone
Ja tuotteiden hinnat siis laskevat täällä rajusti jos ahneet työntekijät vain suostuisivat kansantalouden hyödyksi palkan alennuksiin, vai?

No sellaista ei tule tapahtumaan. Ne voivat olla vain kilpailukykyisiä hieman aikaa pidempään.

 

[dana77]

Re: YLE - uutiset

Viestin lähetti Routainen Sydän
Liitto pitää lähtökohtana, että ulkoistaminen tapahtuu vain yhteisesti sopimalla, ei työnantajan yksipuolisena.[/i]

Tämä on juttu mitä minä en voi ymmärtää. Miksi työntekijöiltä pitäisi kysyä jos työnantaja hankkii alihankintana jotain työvoimaa?? Ei kai työntekijöiltä kysytä sitäkään, että voidaanko sinne hankkia jotain koneita tai palkata lisää uusia työntekijöitäkään?? Miksi alihankinnasta pitäisi kysyä?

 

[Begbie]

Re: Re: YLE - uutiset

Viestin lähetti dana77
Miksi alihankinnasta pitäisi kysyä?

Koska eihän siitä nyt mitään tule, jos paperityöntekijät eivät saa päättää työnantajalleen kuuluvista asioista.

 

[flintstone]

Re: Re: YLE - uutiset

Viestin lähetti dana77
Tämä on juttu mitä minä en voi ymmärtää. Miksi työntekijöiltä pitäisi kysyä jos työnantaja hankkii alihankintana jotain työvoimaa?? Ei kai työntekijöiltä kysytä sitäkään, että voidaanko sinne hankkia jotain koneita tai palkata lisää uusia työntekijöitäkään?? Miksi alihankinnasta pitäisi kysyä?

Koska käsittääkseni Suomessa laki kieltää työnantajaa potkimasta työntekijää vain pihalle ja ottamasta heti jotain toista tekemään sitä samaa työtä. Työ kun ei ole sinällään katoamassa minnekään se vain haluttaisiin teettää toisella.

 

[msg]

Re: Re: Re: YLE - uutiset

Viestin lähetti flintstone
Koska käsittääkseni Suomessa laki kieltää työnantajaa potkimasta työntekijää vain pihalle ja ottamasta heti jotain toista tekemään sitä samaa työtä. Työ kun ei ole sinällään katoamassa minnekään se vain haluttaisiin teettää toisella.

Mutta tämä paperin sopimus rajoittaa myös uusia töitä.
Korjatkaa toki jos olen väärässsä, mutta eikös ajatus ole se että jokainen nykyinen, entinen ja tuleva paperitehtaan porttien sisäpuolella vakituisesti työskentelevä on ja tulisi aina olemaan paperiliiton jäsen ja sitä myötä paperin sopimukse piirissä?

 

[dana77]

Re: Re: Re: YLE - uutiset

Viestin lähetti flintstone
Koska käsittääkseni Suomessa laki kieltää työnantajaa potkimasta työntekijää vain pihalle ja ottamasta heti jotain toista tekemään sitä samaa työtä. Työ kun ei ole sinällään katoamassa minnekään se vain haluttaisiin teettää toisella.

Siis onko sille jotain estettä että jos työntekijä jää eläkkeelle tai kuolee *), niin tilalle ei palkatakkaan uutta työntekijää, vaan hankitaan alihankkija homman tekemiseen?

Jos mitään estettä ei ole, niin "paikallinen sopiminen" ilmeisesti tarkoittaa jonkinlaista kultaista kädenpuristusta että paljonko työntekijälle pitää maksaa että hän suostuu luopumaan tuosta ehtymättömästä sammosta (paperiteollisuuden työpaikastaan).

*) Jollain toisella alalla olisi listassa pitänyt mainita myös mahdollisuus, että työntekijä vaihtaa työpaikkaa, mutta pysytään nyt vain paperiteollisuudessa.

 

[Gentleman]

Re: Re: Re: Re: YLE - uutiset

Viestin lähetti dana77
Siis onko sille jotain estettä että jos työntekijä jää eläkkeelle tai kuolee *), niin tilalle ei palkatakkaan uutta työntekijää, vaan hankitaan alihankkija homman tekemiseen?

On, paperin työmailla ei alihankkijoita kertakaikkiaan hyväksytä. Suurin piirtein kaikki tehtävät paperitehtaista kuuluvat paperiliiton piiriin eli tehtäviä saavat suorittaa vain paperiliiton jäsenet.

Lisäksi paperiliitto on ainoa liitto, jonka jäseniä ei voi lomauttaa.

 

[msg]

Re: Re: Re: Re: Re: YLE - uutiset

Viestin lähetti Gentleman
Lisäksi paperiliitto on ainoa liitto, jonka jäseniä ei voi lomauttaa.

Tämähän on saavutettu jättäytymällä Tupon ulkopuolelle 1997.
Perusteenahan oli silloin alakohtaiset asiat, joita ei voi Tupossa ratkoa.

 

[MS]

Paperin neuvottelut jatkuvat ensi viikolla. Työsulku ja lakko jatkuvat viikolla heinäkuun puolelle.

 

[puuha-pete]

Luulisi jo, että alkaa muut ammattiliitot vittuuntua tuohon paperiliittoon. Minä ainakin alan, rankasti alankin.

 

[Köpi]

Viestin lähetti puuha-pete
Luulisi jo, että alkaa muut ammattiliitot vittuuntua tuohon paperiliittoon. Minä ainakin alan, rankasti alankin.

Eli tämä tilanne on täysin Paperiliiton syytä, joka puolustaa jäsentensä etuja?

 

[msg]

Peli kovenee, kun näemmä AY-liikkeen sisälläkin kiehuu.

Eihän tämä voi oikeasti olla totta?

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.htm#id1007254

Saloniuskin uhkailee, että kohta saatte sovitella pääministerin kanssa. Pääministerihän on paljon puhutun työreformin isä.
Mitä tekee päähallituspuolue SAK puheenjohtajansa johdolla? Koska pöytään saapuu Kultarannan asukki, joka myös on vanha SAK:lainen?