Missä nyrkki heiluu – tappeluketju 2006–2007

[HardCore Hooligan]

NOJHL:n matseissa vedetään nyt finaalipaikasta ja sarjoissa vastakkain ovat North Bay ja Soo Indians sekä Sudbury ja Soo Thunderbirds. Viimeksi mainitun yön kierroksella OHL:ssä muutaman pelin vetänyt Tyler Lannigan sekä alan erikoismiehen nimellä liikkuva Sudbury Junior Wolvesis Andrew Hawes kirjauttivat lähdön. Myös härskeistä otteistaan tuttu North Bayn Louis Davino oli sarjansa edellisessä väännössä hyvin pelissä mukana ja otti slashing majorin sekä game misconductin maineensa tueksi. Thunderbirdsien Matt Conway on kärjessä täällä 49-minuutilla 12-pelissä.

Schreiber Diesel ja Fort William North Stars taas vetävät värikästä viihdettä kaudn mittaan tarjonneen SIJHL:n finaaleissa. Näin finaaleissa mukana ainakin esim. Brad Pawlowski sekä Tyler Summerfield ja North Starsista myös playoffeissa 50-minuuttia 5-peliin ottanut Conor Lyon. Nämä kaksi liigaa OPJHL:n ohella pelaavat seuraavaksi Dudley Hewitt Cupista ja isäntänä on NOJHL:n Abitibi Eskimos.

Tietyllä tapaa linjaan sopimattomana nostona voisi heittää Erien yli-ikäisen Derrick Bagshawn siirtymisen vapaana CHL:n Wichita Thunderin riveihin. Kaverilla vain muutama lähtö neljän kauden O:n uraan ja yli-ikäisenä yksi kaappi tälle peruslaiturille tähän kauteen, joten ei suuria odotuksia niskassa missään mielessä ja nyt kaljaliigan ovista sisään. Mutta kaverilla joka ottaa Bagshawin näytöillä paikan yli-ikäisenä junnujen yhdestä isosta liigasta painaen sitten liigan huonoimmassa porukassa yhden häkin ja yleensäkin tekee siellä neljän kauden uran kaikessa hiljaisuudessa täytyy olla pahasti jääkiekoilijan vikaa, joten tällä tämä nimetön O:n perusjätkä ansaitsee nimensä esiin nostamisen minun kauttani. Jotkut takoo pisteitä, toiset pudottelee kintaita ja jotkut on vain puhtaasti pelimiehiä tai kiekkojätkiä.

Tälläisenä mieleen tulevana jatkona tarinaan voisi heittää vielä, että Bagshaw ansaitsee seuraavan kerran vastaavan kunnian vedettyään CHL/UHL-liigoja (tai tulevia vastaavia) 10-kauden ajan kaikessa hiljaisuudessa.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:n playoffeissa seuraavalla kierroksella Sudbury kohtaa Barrien, joten hyvä pari tiedossa runkosarjan pohjalta ja Didiomete sekä McGillis tältä pohjalta nousevat esiin. Averyn suosikkipelaajakseen heittänyt Barrien Clune on yksi liigan parhaista hämmentäjistä ja koko Barrien joukkue on kantanut vähän tuollaista ilmettä. Aliu on palannnut riveihin, joten saattaa tämä kaveri saada erityiskohtelun Barrien suunnalta ja tämä sarja omaa potentiaalia tarjota tuollaisen isommankin hässäkän.
Didiomete otti lähdön myös tuossa viidennessä edellisen sarjan matsissa, mutta ei Fletcherin vaan Mississaugan soturin Brett Oliphantin kanssa. Scott Fletcher ei tuossa viimeisessä matsissa ollut kokoonpanossa ja paikan liigasta ottaessaan on kesäloman jälkeen ensi kaudella kova nimi täällä.

Belleville kohtaa Oshawan idän puolella myös ja ykköskorteina näistä ryhmistä voisi heittää hyvän perustappelijan Beleskeyn sekä DeLoryn. 1988-syntynyt isokoinen DeLory voi hyvinkin nousta tuonne TOP-10 koriin ensi kaudella, mutta lähtöjä pitkässä juoksussa pitäisi alkaa kääntää itselle. Liigan ykkösrotta Cal Clutterbuck vetää myös tätä sarjaa ja silloin on aina tilauksessa joku härski ajo tai halpamainen teko, joka nostattaa tunteita kehässä. Chris Greene poistui liigasta viime sesongin jälkeen yli-ikäisenä ja tämä osaltaan nosti Clutterbuckin tämän osaston ykkösnimeksi.

Lännen puolella parit ovat Plymouth sekä Kitchener ja London sekä S.S Marie. Greyhoundsin kokoonpanosta löytyy perusosaston kaverit yli-ikäinen Good sekä Biggers ja pelikielloista huolimatta Londonilla on syvyyttä Perryn, Foremanin ja tietysti Shinen muodossa tähän sarjaan. Plymouthin ryhmästä Sladok ei ole pelannut, mutta leveyttä löytyy Sestiton, Bollin sekä Jennerin kautta ja toivottavasti nämä jätkät saavat pään auki tässä sarjassa. Steve Downie on palannut pelikieltonsa jälkeen kehiin ja on Plymouthin etu, jos tämä kaveri on mahdollisimman paljon muualla kuin kentällä.

 

[HardCore Hooligan]

Jatkoon painanut Vancouver sekä Chilliwack saivat molemmat sakot ottelusarjan päättäneestä rähinästään ja Bhungal kahden sekä homman alkuun provosoinut Watt yhden matsin kiellon panoksistaan. Giants kohtaa seuraavaksi Seattlen ja ehkä siinä sarjassa Olson antaa ne tämän kauden isot näytöt Lucicin kanssa.
Ainoastaan Kootenay ja Calgary jatkavat vielä sarjaansa ja tuossakin sarjassa siis nähtiin mukavanoloinen hässäkkä Brodie Dupontin ajettua asiaan kuuluvasti maalille, mutta ei mitään suurempaa viihdepakettia kuitenkaan. Normaalia tunnetta ja latausta, jossa päätuomari pilasi panoksellaan todennäköisesti main eventin Gillenin sekä Wiensin välillä.

OHL:ssä kova perusosaston kaveri Chris Stewart, joka näin suurella todennäköisyydellä poistuu hyvällä nimellä O:n kaukaloista on tehnyt sopimuksen Coloradon kanssa ja AHL:n kehiin vie tämän voimalaiturin matka. Toinen OHL:ssä kokenut perusosaston tekijä yli-ikäinen Craig Cescon siirtyy vapaana CHL:n New Mexico Scorpionsin paitaan ja kaljaliigan kautta ehkä vielä aikanaan eteenpäin uralla. Pari luotettavaa nimeä siis tappeluosastolta tämän kautta putoaa listoilta pois ja uusille nimille tulee näin tilaa.

 

[Animal]

Jäähyaitiossa juttuja junnusarjojen kovista pojista:

NAHL, Iiro Junnila
http://jaahyaitio.blogspot.com/2007/04/mrchainsaw-in-night.html

OHL, Brett Oliphant
http://jaahyaitio.blogspot.com/2007/04/jhyll-brett-oliphant.html

WHL, Matthew McCue
http://jaahyaitio.blogspot.com/2007/04/jhyll-matthew-mccue.html

 

[Mevatron]

Osataan sitä Latviassakin

http://www.youtube.com/watch?v=UGhegY4z_PE

Latvian muukkonen lätkäisi osalle tappelijoista vuoden pelikiellon ja osalle puolen vuoden penaltin, mikäli on www.hockeyfans.ch :n uutista uskominen.

 

[Animal]

http://www.youtube.com/watch?v=UGhegY4z_PE

Latvian muukkonen lätkäisi osalle tappelijoista vuoden pelikiellon ja osalle puolen vuoden penaltin, mikäli on www.hockeyfans.ch :n uutista uskominen.

Siellä oli kuulemma yksi ajatusten tonava vetänyt vielä summerin soidessa sellaisella Simon -tyyppisellä iskulla jotain kuuppaan, joten ihmekö tuo.

Vielä kun lisätään, että kyseessä oli kuudes finaali joka ratkaisi koko ottelusarjan.

 

[HardCore Hooligan]

WHL:ssä parit ovat lopullisesti selvillä Calgaryn painettua jatkoon ja seuraavassa vaiheessa se kohtaa Brandonin. Idän toinen pari on Regina sekä Medicine Hat ja siitä voi odottaa laadukasta sarjaa. Pöytään vaikka poimintana Reginalta Stoesz ykköskorttina ja Medicine Hatilla on kovaotteinen perussoturi Dorsett ja 1988-syntynyt TOP-10 koriin mielestäni menevä Jordan Bendfeld. Edellisessä sarjassa Benfeld otti lähdön Karey Pieperin kanssa ja siitä väännöstä voitto hänelle odotetusti lopulta mukaan.
Regina Pats ja Medicine Hat Tigers ovat molemmat WHL:n perusporukoita ja pitkä historia takana jo molemmilla. Yksi näistä legendoista Pat Ginnell valmensi Medicine Hatin joukkuetta ja oli tunnettu kovanlinjan koutsi aikanaan WHL:ssä. Erään bench clearing brawlin aikana Ginnell otti yhteen jäällä linjatuomarin kanssa 80-luvun alussa ja siitä kieltoa liigalta 36-matsia sekä tapaus tallennettiin suoraan kiekkomyyttien osastoon. Tuohon aikaan Tigersien paidassa veti tilastot kuntoon pistänyt Derek Davis ja laadukkaat luvut kautta linjan tämä kaveri löi uransa aikana pöytään.
Reginallakin paljon tapahtumia sekä suuruuksia matkansa varrella on, mutta jos penkin takana pysytään vanhankoulun valmentaja Bill Laforge on yksi legendoista junnukiekossa ja Reginassa valmensi vain yhden kauden otettuaan edellisellä kaudella O:n puolella pitkälle seuraavaan kauteen menevän kiellon. Suoraan kiekkomyyttien osastosta kaivettuna tarinana 1981-1982 kauden finaalisarjan sodisssa Laforge lähetti Reginan huoltajan kentällä ottamaan Portlandin Brian Shawn bench clearing brawlin aikana. Hyviä nimiä Laforgella oli siinä edessään käytettävissä, kun ryhmästä löytyi esim Lyndon Byers, Garth Butcher, Al Tuer, Marc Centrone ja Jeff Crawford pesemään pyykkiä ja Billy's Boys on tärkeä osa tappelukulttuuri tietoutta jokaisella alan ystävälle. Finaaleihin 1981-1982 tie siis vei ja siellä sitten tappio sekä Laforge Kamploosin penkin taakse. "I`m the toughest guy we got" on yksi Laforgen heittoja Tie Domille aikanaan ja tietysti O:n alkulämmön hässäkkä, jossa Laforge otti yhteen Peterborough Petesin Doug Evansin kanssa kentällä.

Alkulämmöstä yksi omakohtainen heitto lopuksi. Muistaakseni C-junnuissa treenien jälkeen seuraavaan A:n matsin alkulämpöön hämmentämään tilannetta ja jos muisti ei täysin valehtele playoff-matsi taisi olla heille. Vastustajasta ei enää ole muistikuvaa ja yllättäen kutsu mukaan kävi, mutta jälkeenpäin on harmittanut etten siinä junnuna normalin pikku huutelun lisäksi jättänyt jotain pysyvää kiekkokartalle, kun tilaisuutta jätkälle tähän tarjottiin. Ehkä sillä kuitenkin vähän haettua vaikutusta oli, kun joku junnu luisteli pitkin punaviivaa ja heilutteli hanskojaan, mutta tämä taas tästä.

 

[HardCore Hooligan]

Bill Laforge kun vahvasti liittyy tähän Pohjois-Amerikan junnukiekkokulttuuriin hänestä voinee vähän jatkaa ja monet erityisesti OHL:n puolella edelleen käyttävät Laforgen nimeä kuvaamaa kovaa vanhankoulun valmennuslinjaa ja WHL:ssä tätä asemaa kantaa vastaava legenda ja kiekkonero "Punch" McLean. Varmasti Laforge oli gooncoach parhaimmillaan ja tuollaiset kommentit kuin, että seuraavaan matsiin tuomareiden on paras varata ruumispusseja tukevat loistavasti tätä kuvaa ja tuon Laforge heitti lyhyen Guelphin pestinsä aikana erään matsin jälkeen haastattelussa jo 1990-luvulla. Lyhyt NHL keikka Laforgelta myös löytyy ja nopea paluu junnukiekon pariin Hamiltoniin 1984-1985 sekä siellä lähes heti 21-matsin siirto katsomon puolelle. Nykyisellään jo edesmenneen Laforgen nimi nousee keskusteluissa esiin yleensä Londonin Hunterin yhteydessä ja Hunter on kyllä merkittävästi tuonut tuota vanhaa ilmettä sekä otetta OHL:n ympärille.
Kyllä tälläisten nimien kautta voi hyvin peilata sitä kuinka paljon tämä peli on ilmeeltään muuttunut vuosien varrella ja Laforge esim. tuollaisia vielä nuorempien junnujen kesäliigoja valmentaessaan Ontariossa 80-luvulla veti sielläkin tyylinsä mukaisesti. Nykyisellään tämä olisi heti otsikoissa ja kaveri oikeudessa. Tärkeää panosta siis jääkiekolle ja toisaalta Laforgen voi nähdä kiekkokartalla yhtenä merkittävänä nimenä joka vei asiat liian pitkälle muuttaen tuota kehityksen suuntaa. Tämä ajoi hänet sitten terveysongelmien ohella ulos pelistä ja hänen mukanaan pelin sisältä poistui suuri annos vanhankoulun goonivalmennusta sekä tuollaista valmentajan suurta arvostusta tietyn tyyliin jääkiekkoon. Kuitenkin Hunterin työlle minulta kiitos siitä, että tässä ajassa nostaa esiin tuota pahamaineista goonivalmennusta ja keskustelua näistä merkittävistä gooncoach legendoista kiekkokartalla.

 

[HardCore Hooligan]

Hyvää sähköä yöllä O:n kaukaloissa ja poimintana Londonin sekä Sault Ste. Marien kuuma vääntö, joka saattoi luoda pohjaa laadukkaaseen ottelusarjaan. Sergei Kostitsyn pääsi taas ajamaan hyvin ja Steve Downiekin on siis tämän kokenut. Tästä vähän kipinää peliin ja Sault Ste. Marien jätkät pyrkivät tasoittamaan tilejä sekä pelaamaan jo tulevaa sarjaa, joten pikku hässäkkä muuutaman vaihdon päästä saatiin aikaiseksi. Londonin puolelta taas Shinen matsin loppuun kentälle tekemään työtään ja mukaan lähti lopulta Jacob Lalonde.
S.S Marie ykkösenä penkin takana on myös kokemusta Craig Hartsburg muodossa ja organisaatio on pitkän linjan OHL:n porukoita. 1984-85 O:n mestaruudessa ja Memorial Cupin matseissa oli joukkueen paidassa mukana myös Bob Probert ja teeman mukaisesti 1991-1992 O:n mestaruudessa sekä Memorial Cupissa Lindros kohun jälkeen ykköskorttina riveissä mukana Chris Simon. Ted Nolan johdatti ryhmänsä tuolloin kolmesti putkeen Memorial Cupin vääntöihin, joten menestystä tuli ja tuo sijainti Pohjois-Ontariossa on aina lyönyt oman leimansa joukkueeseen.

 

[HardCore Hooligan]

Tässä viime vuosina ehkä kovinta ilmettä liigana Jr.A-tasolla kantanut SJHL on finaalivaiheessa. Vastakkain vetävät Melville Millionaires sekä Humboldt Broncos ja viihdearvon kannalta ne kaikkein parhaimmat ryhmät eivät finaaleja täällä valitettavasti vedä. Vähän sama on tilanne OPJHL:n puolella, jossa finaaleissa vetävät Aurora Tigers ja Wellington Dukes, joten ei nyrkin heiluttamisen kannalta ne aivan ykkösjoukkueet. Tosin tulevat matsit saattavat osoittaa minun olevan väärässä ja toivottavasti niin.

Tuollainen mielenkiintoinen junnupuolelta löytyvä ammatilaisliigaan siirtyminen on O:n sekä QMJHL:n puolelta tutun Anthony Pototschnikin vetäminen nyt UHL:ssä Quad City Mallardsin riveissä. Erityisesti Q:n puolella loi nimeä halukkaana, mutta ei varsinaisena kovan tason jätkänä ja väriä OHL:stä yli-ikäisenä tällä kaudella pudotettu Pototschnik on myös mukavasti kaukaloihin junnuissa tuonut. Nyt siis OPJHL:stä kaljaliigaan ja tällä kaverilla voi olla potentiaalia isoihinkin otsikoihin tavalla tai toisella.
Ehkä tämä kaljaliiga on katoava käsite kiekkokartalla myös, mutta itse käytän sitä ehdottomasti positiivisessä sävyssä ja kyllä tiettyjen liigojen kohdalla todellisuus pohjaa edelleen taustalta löytyy. Kuitenkin kaljaliiga on aina ennen kaikkea puhdas ammattilailiiga ja pelaajat ammattiylpeydestäään tiukasti kiinni pitäviä kiekkoammattilaisia. Aito kaljaliiga on kaukana siitä kaikkein isoimmasta liigasta (esim. ECHL viimeistään IHL:n katoamisen myötä nousi ylöspäin kaljaliigan asteelta tässä suhteessa), mutta tekee selvän pesäeron myös kaikenlaisiin semi-pro sekä harrastelijaliigoihin, jotka eivät koskaan voi olla aitoja kaljaliigoja. Parhaimmillaan kaljaliiga on samaan aikaan gooniliiga ja tästä voisi esimerkkinä mainita vaikka pari kautta pystyssä pysyneen EHL-liigan sekä sen työn jatkajan ACHL:n, mutta kyllä kunnon vanhankoulun kaljaliigassa aina myös se kalja näyttelee jotain roolia ja yleensä melko isoa.
Rautaliiga on myös yksi kiekkotermi, jota on käytetty esim. 80-luvun WHL:stä tai tuolla vanhaan aikaan kaikista farmiliigoista tietynlaisena yleisterminä. Eikä tuo varmasti paljon valehdellut aikanaan ja esim. vanha alkuperäinen EHL voisi olla tuollainen tyypilllinen ironleague. Peli ei ollut vain pelaamista vaan hengissä selviämistä ja tietyllä tapaa sulkisin ammattilaiskiekossa ironleague termin pois kypärän käytön yleistymisen myötä. Nykyisin kun näitä visiiripakkoja tulee liigoihin on aika vaikea liittää niihin tämänkaltaista ironleague uskottavuutta ja kyllähän se nakertaa pahasti myös kaljaliigan perussoturin uskottavuutta.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:ssä kierros poiki odotetun kohtaamisen Didiometen sekä McGillisin välillä ja eiköhän tämäkin sarja tästä vielä lämpöä ota. Sudbury johtaa tätä sarjaa 2-0 ja Barrien on jotenkin käännettävä se suunta. WHL:n puolelle parasta tarjontaa pöytään löivät Regina sekä Medicine Hat kuumassa väännössään, joka sisälsi pari lähtöä ja lupailee laadukasta sarjaa.

Siirtorintamalla Aaron Boogaard on jatkossa Pittsburg Penguinsin organisaation jätkiä ja uutisrintamasta Micheal Haley otti ammattilaisuransa ensimmäisen majorin ECHL:n matsissa Texas Wildcattersia vastaan, joten pää on auki ja matka jatkuu.

 

[Jude]

Löytyisiköhän tästä video- tai edes kuvamateriaalia?

 

[McBean]

Löytyisiköhän tästä video- tai edes kuvamateriaalia?

Elävää kuvaa selkkauksesta: osa 1, osa 2. Vaisut on humpat uutisointiin nähden.

 

[YksinLäpi]

No, olihan Mikalla ainakin tahtoa ja latausta ihan tarpeeksi! ;-) Mitähän siinä olis tapahtunut ilman noita linjureita?

Miksi noi laitettiin suihkuun molemmat!? Eihän tuossa leikitty kuin 5s piirileikkiä.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:ssä asiat tuntuvat menevän ennustetusti ja liigan mahdollinen ykkösrotta Oshawan Cal Clutterbuck otti yöllä ajostaan boarding majorin ja game misconductin. Kaveri on tunnettu juuri tälläisistä härskeistä ajoista ja ei kyllä mielellään vie näitä aloittamiaan asioita loppuun asti kehässä. Kuitenkin toivottavasti jätkä on ensi kaudella yli-ikäisenä mukana, koska tapahtumia ei koskaan ole liikaa ja roolinsa kullakin. Samaan matsiin Oshawan Brett MacLean ajeli itselleeen match penaltyn, joten panokset kasvaa ja otteet kovenee asiaan kuuluvasti.
Plymouth vastaan Kitchener parissa taas Boll teki hyvää työtä joukkueelleen ja onnistui varmasti sekoittamaan Steve Downien peliä. Ensin Boll ajoi kakkosen arvoisesti kaverin yli ja otti voiton matsin lopun lähdöstä, josta Downie poimi vielä instigatorin. Tätä ei kyllä Kitchener pitäisi katsoa läpi sormien ja viestin paikka olisi seuraavassa matsissa. Hyvää haastamista Plymouthilta ja nälkäisempi yleensä vie.
Craig Hartsburg sai liigalta kahden matsin palkinnon gross misconductistaan, jonka otti edellisen London matsin loppuun. Mielenkiintoista keskustelua tämäkin sarja on jo nyt poikinut ja Hartsburg ammensi vähän oppia Hunterin pelikirjasta lähtemällä tuollaiselle "bullying" linjalle, josta Londonia sekä Hunteria on syytelty. Kummasti tuli sähköä tähänkin sarjaan yhden laadukkaan pelin jälkeen ja näin sen pitää tässä vaiheessa kautta olla.

 

[Salama15]

Miksi noi laitettiin suihkuun molemmat!? Eihän tuossa leikitty kuin 5s piirileikkiä.

Jos vertaa Nikkilä vs. Zepp - myllyyn niin siitähän olis tuon perusteella pitänyt tulla linnaa ...tana;-)

 

[Valabik]

No, olihan Mikalla ainakin tahtoa ja latausta ihan tarpeeksi! ;-) Mitähän siinä olis tapahtunut ilman noita linjureita?

Miksi noi laitettiin suihkuun molemmat!? Eihän tuossa leikitty kuin 5s piirileikkiä.

Jaa en tiiä, mutta nyt ainakin sai toinen linjuri Mikan oikeesta suoraan poskeensa. Vahinko tietty, mutta tuomarin koskemattomuuttahan siinä rikotaan. 7 sekunnin kohdalla tuota toista videota.

 

[ozo]

Löytyisiköhän tästä video- tai edes kuvamateriaalia?

Tässä vähän pidempi pätkä.

 

[HardCore Hooligan]

Ontarion Jr.B:n kuninkuudesta vetää Sunderland Cupissa mestareina Golden Horseshoen St. Catharines Falcons, Mid-Westernin Cambridge Winter Hawks
sekä Westernin Strathroy Rockets. Rockets ainakin luisteluttaa kaukaloon mielenkiintoisen parivaljakon Eric Beauchampin sekä Joey Beauchampin, joista 1988-syntynyt Joey vei Westernin runkosarjan jäähyt nimiinsä 160-minuutilla 42-pelissä.
Tasoa ylempänä Central junior A:n kehissä finaaleissa vetää Pembroke Lumber Kings ja Nepean Raiders. Täällä siis runkosarjan jäähyt vienyt Eric Selleck vetää finaaleissa ja etenee mahdollisest Quebec AAA:n sekä MJAHL:n ykkösten kanssa lopputurnaukseen. Kuten sanottua Central junior A on yksi tunnetuimmista gooniliigoista aikanaan ja kärjistäen asiat olivat kohdallaan, kun kovimmasta työstä tuli paras palkka. Itseasiassa taisi tuo ajaa monet joukkueet taloudellisesti tiukoille, kun rahalla haettiin yli-ikäisiä jätkiä porukoihin tekemään sitä tiettyä työtä.

Tuo yksi mainitsematon WHL:n neljästä sarjasta on Everettin sekä Prince Georgen välinen 2-0 tilanteessa oleva vääntö ja siitä en suurta sarjaa odottele, mutta esim. Beachin panoksen kautta otan yllätyksen kiitollisen vastaan. Prince Georgelta 1988-syntynyt Evan Fuller otti kovia nimiä korttiinsa Lucicin sekä McLarenin muodossa ja oli joukkueensa aktiivisin vain kahdeksalla merkinnällä.
Prince George Cougars oli ennen Victoria Cougars ja varmasti tämä on tuttu joukkue monelle pitkänlinjan WHL-seuraajalle. Victoria oli kieltämättä vähän tuollainen WHL:n heittopussi, kun itse myös näihin junnuliigoihin ensimmäistä kosketusta otin ja organisaatio siirtyi sitten muualle 1994-1995 kaudeksi.
Esim. 1989-1990 ryhmä saalisti 12-pistettä runkosarjaan ja tämän kauden listoilta löytyy ainakin myöhemmin kova maineen erityisesti Portlandin pelaajana jo WHL:ssä luonut John Badduke ja kaljaliigan vanhankoulun sekopään nimeä ECHL:ssä ottanut Mark Cipriano. Kovassa pistetahdissa olleessa ryhmässä oli myös WHL uransa täällä päättäneen nykyisen Britsh Columbian yliopiston ykköskoutsin Milan Dragicevicin. Kaverille on ollut penkin takana ykkösen sekä kakkosena myös WHL:ssä ja poistui itse pelaajana kartalta Kanadan yliopistojen kautta 1990-luvun alkupuolella. Tämä kuitenkin aina ruokkii odotuksia, kun tälläinen oman pelaajauransa kautta kovempiotteinen kaveri penkin taakse jossakin eksyy.
Merkkipaaluna Victorialla ehkä kuitenkin WHL:n mestaruus 1980-1981 ja mukana tulevat pitkänlinjan NHL-soturit Torrie Robertson sekä Bob McGill. Asiaa sivuten yksi ensimmäisiä tappelunauhojani oli 1980-luvun loppupuolen Hartford Whalersin lähtöjä sekä rähinöitä sisältänyt kuvan puolesta melko huonolaatuinen parin tunnin kasetti, joten Robertson tuli tutuksi ja eipä tuo huono kuva pahemmin tätä itseni sivistämistä haitannut.
Prince Georgessa parhaimpana näyttönä pari divisioonan finaali tappiota ja yleensä pääjunioriliigassa voimasuhteet muutumat joukkueiden välillä nopeastikin. Vanhemmasta päästä pelaajat siirtyvät muihin liigoihin ja varausten kautta uusia tulee sisään NHL:stä tutun järjestelmän tavoin, joten tuollaista Cougarsin pitkää putkea (1989-1996) playoffsien ulkopuolella harvemmin näkee.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:ssä Oshawan Brett McLean otti match penaltyn arvoisesta Bryan Cameronin torppaamisesta kuuden matsin kiellon ja taas pelikiellosta vapautunut Londonin postinkantaja Josh Beaulieu on palannut kehiin. Mielenkiintoisesti Downie ei saanut siirtoa katsomoon instigatoristaan, mutta Plymouth löi muutenkin selkärangattoman Kitchenerin kolmannen kerran ja mitään postia edellisestä matsista ei tullut.
Tämän sanon siltä pohjalta, että varsinaisia suosikki porukoita en omaa vaan tuen näissä liigoissa joukkue tasolla aina ilmettä, asennetta ja pelitapaa. Toisaalta ensin voitettu mestaruus, sitten voitettu tappelu ja kolmantena vasta yksittäinen voitettu matsi, jos tätä näkökulmaani lajiin vielä tarkennan.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:ssä myös Barrien Lombardi otti gross misconductistaan parin pelin huilin ja tuon Sudbury matsin jälkeen tunteet kävivät aika kuumina Wolvesin painettua kiekon häkkiin. Ensi yön peliin toivottavasti tuo vielä kantaa ja ihmettelen ellei Clune tuon lopun huutelun pohjalta jotenkin matsissa nimenä esiin nouse.

Seattle Thunderbears otti yön kierroksella tuppaan Vancouverilta 9-2 ja tuon matsin pöytäkirja avatessani oli varma, että seuraavaa matsia oli vedetty ja rankasti. Näin ei kuitenkaan ollut ja nöyryytys oli nielty tyynesti. Giantsilla on varma paikka siis myös Memorial Cupiin, johon juuri tämän ilmeen pohjalta toivoisin mukaan myös Londonia ja vanhakoulu kiittää.
Mainittu Seattle oli myös tuollaisia jonkin tason suosikkiryhmiä tuolla 1990-luvun alkupuolella ja pikku heitto Dody Woodista tuli tuossa aikaisemmin jo tehtyä. Alunperin Seattle Breakers ja siirto Kentiin on edessä, joten ehkä uudessa osoitteessa odottaa se iso voitto.
Penkin takana ykkösenä nyt vanha WHL soturi Victoriasta Rob Sumner. Breakersin ajalta tietysti esiin nousee vain täällä vetäneet legendat Tim Hunter sekä kaukaloiden laadukas kiekkohuligaani Mitch Wilson ja samoihin aikoihin ryhmän paidassa kurvaili vielä sellainen Seattleen leimautuva kiekkonimi kuin Wayne Van Dorp, joten tulevaisuutta riveissä oli ja aika paljon kiekkokulttuuria näiden nimien kautta. Myöhemmin muutama aikansa kovimpiin kuulunut kävi täällä päättämässä WHL:n uransa ja tälläisiä nyt ainakin John Kordic sekä Dean Ewen, jotka tosin enemmän ovat mielestäni Portlandin ja Spokanen jätkiä.

 

[HardCore Hooligan]

Reginan sekä Medicine Hatin väännössä Stoesz ja Bendfeld kävivät tilatun tämän parin isojen nimien tasonmittauksen. Viime matsissa lämmittelynä kolme lähtöä ja nyt alkupalojen jälkeen pääruoka pöytään. Pipot pois ja aika tasaisissa merkeissä vedettiin, joten Bendfeld jatkoi hyvää kauttaan tappeluosastolla.

Sudbury pisti Barrin vähän yllättäen 4-0 pihalle ja tuon kolmannen matsin lopun näytelmän jälkeen vaisu matsi odotuksiin nähden nähtiin. Coltsin jätkät kesälomalle ja muutama hyvän uran täällä tehnyt peluri ulos tästä liigasta muihin maisemiin. McGillis on 1988-syntynyt, joten hän on mukana ja 1987-syntyneistä voisi pelikieltoon tämän rupeaman päättäneen Lombardin arvella olevan yli-ikäisenä liigassa.
Perinteinen pitkän linjan porukka Wolves siis jatkaa ja hyvä pitää Didiomete mukana väännöissä panosten kasvaessa. Iso voitto ei ole osunut kohdalle ja nyt sitä yritetään Mike Folignon johdolla. Pitkän historian varrella monia suuruuksia, paljon tarinoita sekä pudonneita kintaita, mutta 90-luvulta ehkä Gary Coupal leimaantuu vahviten juuri Wolvesiin ja nousee esiin keskusteluissa. Tietysti keppikin on kaverilla heilunut laadukkaasti ja valot sammuivat itsestään, mutta kovalla nimellä veti täällä ja yksi aikansa suurista tanssilattialla.
Stortini viime vuosilta tuollaisena liigan ykkösenä ja jos käännellään sivuja reilusti taaksepäin Londonin ykkönen Dale Hunter veti aikanaan täällä käynnistellen uraansa. Lukuisten itsestäänselvyyksien takaa taas 90-luvulta loistava roolipelaaja Simon Sherry oli hieno tappelija Wolvesissa aikanaan ja taisi lopettaa sitten huipulla; eli OHL:ssä.

 

[HardCore Hooligan]

Tuo OHL:n tilanne heittää myös jatkossa vanhat kiistakumppanit Didiometen sekä Beleskeyn samaan sarjaan, joten eiköhän lähtölistalta ainakin tämä poimita varmana. Belleville pisti Oshawan 4-0 pihalle ja näin 1987-syntynyt Cal Cluttenbuck mahdollisesti muihin liigoihin ja varauksestaan huolimatta kaljaliigan legendalta tämä jätkä jotenkin tuntuu. Tosin NHL tarvitsee Cluttenbuckia tuomaan suurin valoihin sähköä ja katsotaan mihin jätkä eksyy ellei yli-ikäisenä tänne palaa. Oshawalta 1988-syntyneet DeLory sekä Musselman ilman kauppoja muodostavat hyvän rungon ensi kaudeksi ja siihen vielä se ykköskortti, ellei se ole toinen näistä tason noustessa.
Belleville Bulls siis jatkaa ja sieltä historiasta ehdottomasti esiin pelaajana rautaliigalta sekä vanhaltakoululta haiseva koutsi Larry Mavety. Tälläisen valmentajan edessä on vain pakko vetää pleksistä läpi ja niellä se musta.
Pelaajaosastosta taas 80-luvun NHL:n tukipilarit McSorley sekä Coxe itsestäänselvyyksinä ja jos haluaa esimerkin siitä miten oikeasti iso pelaaja tappelee ei muuta kuin Coxen tappeluita ruutuun. Aika alkuaikoina tuli käsiin myös Vancouverin nauha 80-luvun lopulta ja asiallista oli kasvaa kulttuuriin kiinni Coxen lähtöjen mukana.
Troy Crowder kävi täällä North Bayn finaali kautensa jälkeen lopettamassa O:n uransa ja siltä kaudelta listoilta löytyy koko uransa Bellevillessä vetänyt keskusteluissa usein muisteltu Greg Bignell, joka koutsasi ykkösenä myöhemmin esim. juuri kartalta poistunutta North Bayta.
Viime kausilta ehdottomasti kova Jake Gilmour ja menneisyydestä halveksittavan pelaajatyypin ruumiillistuma visiirinaamainen Darryl Williams, mutta tarinoita Williams pisti hyvin aluilleen ja siihen harvat pystyvät.

Pelkuritunnuksesta pikku tarina tähän rakoon. Kun junnumatsit olivat takana ja ura siltä osin ohi tuli kuitenkin mentyä vetämään näihin paikallisiin alasarjoihin hetkeksi. Kipinä oli kadonnut ja se vanha palo tapella, ajella, vittuilla ja pelata jossain kaukana takana. Tietysti CCM päähän ja ilman visiiriä puolisen kautta ehkä sitä turhuutta. Sitten yksi innokas tuomari kiinnitti tähän ja ikääni huomiota, joten se siitä tämän visiirikokeilun jälkeen ja homma hiljalleen ohi osaltani. Tyylikkäältä kuulostava ratkaisu tosin näin jälkikäteen?

 

[HardCore Hooligan]

Kitchener on pihalla ja Downie poistui viimeisestä jaosta aikaiseen suihkuun game misconductilla. Plymouth varmasti sai mitä halusi ja taisi Downien tämänkertainen kuumeneminen sekä vesipullon heittely olla viimeinen kerta näissä kehissä. Isoon liigaan matka vie ja todella tulinen taistelija on kyseessä, joten toivottavasti sama palo pelissä pysyy pankkitilin kasvaessa ja otsikot isoina.
Kitchener on saanut minulta kritiikkiä osakseen, mutta menneisyys pelastaa ja monesti on kamoja noukittu jäästä taistelijoiden poistuttua paikalta. O:n mestaruus 1981, 1982 ja 1984 sekä näin ollen klassinen bench clearing brawl Memorial Cupissa 1982 Joe Crozierin valmentaessa porukkaa oman valmennusuransa loppupuolella. Gerald Gallant ruokki mailallaan Rangersin Mike Eaglesia ja välittömästi Kitchenerin jätkät pelin luonteen mukaisesti sekaan tapahtumiin penkiltä. Juuri näin ja arvokas tilanne ansaitsee hiljaisen hetken.
Aika lyödä isoa legendaa pöytään ja tuohon aikaan Rangersin paidassa veti tilastot kuntoon pistänyt Mike Moher. Kaverilla oli vaikeuksia pysyä aitiossa ja kova palo kentälle oli, mutta tuota oli tuolloin liikkeellä ja hyvässä joukkueessa sai Moher laadukasta showtaan vetää. En tiedä heittikö vanhaltakoululta haiseva koutsi Crozier jo Moherille tuon neuvonsa tappeluihin liittyen; ''Be sure you get in the first punch”.
Tarinoita mainittu Crozier pisti alkuun ja hieno nimi kiekkokartalla osana perustietämystä. Omat jätkät WHA:ssa nyrkkeilyhanskat kädessä harjoituksissa pikku viestinä vastustajalle ja samassa playoff-sarjassa Calgary Cowboysin Rick Jodzio teki itsestään kuuluisan Marc Tardifin kustannuksella. Penkit tyhjäksi ja Crozier, Jodzio sekä Tardif sivuun sarjasta.
Itsestäänselvyyksien takaa Kitchenerista kova Allan Lake, joka menee loistavan roolipelaajan laatikkoon hänkin ja isoihin haloihin palatakseni Rob Sangster ylentää kehien sekopäänä minkä tahansa organisaation arvoa.
90-luvulta esim. toe to toe soturit McGuigan vain 42-pelillä omana poimintana sekä Harris ja jotenkin Soso tuntuu kevyeltä tavaralta tässä jatkumossa. London johtaa sarjaansa S.S Marieta vastaan 3-2 ja siitä voittaja vetämään Plymouthia vastaan, joten London ja Plymouth pari on viihteen puolesta toiveissa.

Visiiriasiaan palatakseni ja omia kauhunhetkiä purkaakseni kiekkonero Cherry otti Kliman kypärän hampaisiinsa aikanaan ja ansaitusti. Sellaisella ei voi uskottavasti vetää tätä peliä ja kun mainittu tuomari vaati minua pistämään naamalleni visiirillä varustetun kypärän jostakin kaivettiin esiin punainen Kliman tutuksi tekemä Jofa visiirillä. Aika Mikki Hiiri olo vaikka A:sta kokemusta visiirillä vetämisestä, mutta tuon jälkeen oli parastakin lopetella pikku hiljaa ja jättää kehät muille.

 

[HardCore Hooligan]

Jos Jr.A-tason tilanteita kartoittaa sieltä voisi vaikka kaivaa esiin AJHL:n ja täällä pytystä vetävät Fort Saskatchewan Traders sekä Camrose Kodiaks. Minuutteja on eniten napsinut tililleen Camrosen yli-ikäinen Brady Cook 61-minuutia 16 matsissa ja viimeksi lähtö 11.4 Tradersin Jonothan Lin kanssa.
Kodiaksin riveistä löytyy esim. Dean Petiot sekä Owen Chatwin, jotka molemmat ovat aktiivisesti ottaneet osaa viihdetarjontaan tällä tasolla ja palkintona tästä finaalipaikka. Kauttaaltaankin varsinkin menneisyydessä nämä varsinaisten pääjunioriliigojen alapuolella olevat sarjat ovat kyllä tarjonneet kaiken sen mitä peli voi tarjota ja eri lähtökohdista täällä vetävät jätkät värittävät hyvin asiaa.

BCHL:ssä finaaliparissa tahkoavat Nanaimo Clippers sekä Vernom Vipers ja täällä kärkipaikkaa pitää pudonneen Penticton Veesin yli-ikäinen Gary Sylvester 38-minuutilla. Sylvester on pari kautta vetänyt täällä kovan kaverin nimellä, mutta kuten kauden aikana tuli sanottua on BCHL ehkä kaikista liigoista eniten menettänyt hohtoaan ja tuollainen siistiytyminen on valitettavasti käynnissä.
Perinteisiä paikkoja pelata peliä esim. nämä mainitut Vernom ja Penticton.Molemmilla pitkä BCHL (BCJHL) menneisyys eri nimillä ja kärjistäen voisi sanoa täälläkin lähtölistan tarjonneen ne pari kolme varmaa iltaan vielä 10-kautta sitten matsista toiseen.
Siinä mielessä nämä puheet tappeluliigoista voi hyvin tuolla 1990-luvulla liittää tänne Jr.A-tasolle ja erityisesti nämä lännen liigat kantoivat tätä ansiokasta leimaa kiekkokartalla.