Mää lukaisin Mick Wallin kirjoittaman epävirallisen elämänkerran Axl Rosesta nimeltään W. Axl Rose - Unauthorised biography. Mick Wall on siis heppu, joka pääsi Get In The Ring -piisille yhtenä niistä journalisteista joille Axl sanoi ystävällisesti, jotta suck my fuckin' dick.
Nimestään huolimatta kirja on oikeastaan Guns N' Rosesista kertova kirja, koska Axlistä itsestäänhän Wall ei tiedä oikeastaan hevon paskaakaan, kun ei esimerkiksi ole 17 vuoteen sanaakaan miehen kanssa vaihtanut. Koko kirja on pelkästään kokoelma lainauksia kaikista tv- ja lehtihaastatteluista mitä bändi ja Axl aikoinaan ovat antaneet. Siihen päälle sitten lisää lainauksia muista epävirallisista kirjoista ja epävirallisista DVD-tekeleistä, lehdistötiedotteista ja vittu vaikka fanien tekemistä youtube-videoista. Ei siitä oikein hyvää soppaa synny, vaikka Wall osaakin kirjoittaa ja yhdistää ne kaikki sujuvaksi tekstiksi. Kirjan ns. päähenkilö W. Axl Rose on kuitenkin ihan yhtä suuri mysteeri kirjan jälkeenkin kuin oli ennen sitä.
Vuosien 1987-1990 GNR-jutut on ihan hyviä, jos niitä ei ole jo ennestään muista yhteyksistä lukenut, koska siihen aikaanhan Wall pääsi itsekin bändiukkoloita haastattelemaan. Mutta sitten esimerkiksi Axlin ehkä kiinnostavimmat vuodet 1994-2000, kun miehestä tehtiin suunnilleen kolme havaintoa julkisuudessa koko niiden vuosien aikana, kuittaantuu parilla sivulla. Koska kirjoittajakaan ei vain tiedä! Toivottavasti Axl joskus antaa tehdä jonkun oikean kirjan tai vaikka Beta the Avustaja kirjoittaisi sellaisen niin saisi vähän valoa itse ihmiseen ja hänen tekemisiinsä ja motiiveihinsa. Kuten niin moni epävirallinen kirja yleensäkin, tämä epäonnistuu aika pahasti.
Kyllä tätä silti suositella voi sellaiselle, joka ei tiedä ennestään Guns N' Rosesista oikein mitään. Se julkisuudessa jo ollut bändin historia on hyvin koottu yhteen pakettiin; sitä kulissien takaista historiaa tässä ei sitten juuri olekaan. Lisäksi kirjaa voi suositella niille, jotka inhoaa Axliä jo valmiiksi. Wall ei nyt ihan suoraan sanoilla sitä mielipidettään kirjoita, mutta se paistaa läpi vähän joka paikasta - kaikista selvimmin sitten vuoden 2006 kiertueesta, jonka keikka-arvosteluista mies ei ole esimerkiksi löytänyt lainattavaksi yhtä ainutta positiivista sanaa, vaikka viiden minuutin googlettamisella löytyisi vaikka kuinka monta todella reilulla kädellä ylistävää lehtiartikkelia. Mick Wall on vain päättänyt jättää 2000-luvulta jokaisen positiivisen asian ja sanan pois todistaakseen omaa mielipidettään siitä, kuinka paska uusi GNR on ja kuinka Axl ei ole yhtään mitään ilman Slashiä ja Izzyä.
Seuraavaksi Slashin kirja. Eiköhän se on parempi, kun mies itse on sentään ollut mukana tekemässä.
