Eipä mitään, niin jäi minullakin. Katsoin juuri mitä olin kirjasta tänne kirjoittanut.Pahoittelut.. Minulla jäi siis kesken jo tuo hopeasiivet.
Camilla Läckberg: Hopeasiivet
Kirja on kyllä hyvin vahvasti feministinen. Se jopa ärsytti ja rasitti. Miehet oli tyhmiä kusipäitä, manipuloivia paskoja ja lähinnä täysin moraalittomia. Naiset taas oli fiksuja, osaavia, moraalisia ja toisilleen solidaarisia. Ja kun naiset eivät olleet toisilleen solidaarisia niin se johtui siitä että miehet kiristi heitä. Ja lopussa kiitos seisoi kun naiset sai nöyryyttää miehiä. Ihan koko kirjaa en edes kyennyt lukemaan koska viesti oli niin selvän feministinen että alkoi ärsyttää. Luin alusta ja lopusta että juoni selvisi. Vaikka olihan se selvillä alusta saakka... Naiset voittaa.
Kaverilta tuossa joku aika sitten pyysin vinkkejä ja suositteli noita Keplereitä painottaen että pitää sitten lukea järjestyksessä. No, lainasin kirjastosta ensimmäisen ja heti alkuun tajusin sen lukeneeni joskus. En muistanut millainen oli loppuratkaisu tai muuten juonenkäänteet mutta sitä mukaa kun kirja eteni, niin aina muistin vähän eteenpäin että mitä tulee tapahtumaan.Onko täällä kukaan lukenut Keplerin Joona Linna-dekkareita? Jännitys hyvin läsnä jokaisessa teoksessa ja uppoaa hyvin tällaiseen harvoin kirjoja lukevallekin. Lukenut olen Keplerin sarjasta nyt Hypnotisoijan, Paganini ja paholaisen, Vainoojan sekä Kaniininmetsästäjän. Kaikki olleet omalla tavallaan loistavia.
Tällä hetkellä lukulistalla kesken on Reijo Mäen Tolvana Vares-sarjasta. Niistäkin olen pitänyt, on aina plussaa kun tapahtumat sijoittuvat Suomeen vaikkakin pääasiassa Turkuun.
Pahoin pelkään, että olisi näin tyhmälle miehelle turhan vaativaa materiaalia, ei tekstissä ole varmasti edes tavuviivoja.
Luvussa on Francesco Totti - Rooman kuningas. Vaikken lajiniilo olekaan, onhan tuostakin lajista mukava välillä lukea.
Nyt on huonosti muotoiltu mutta en parempaakaan keksi, yllättäen välillä tuntui kuin oikeaa kirjallisuutta olisi lukenut, mukavaa lukea urheiluteosta jossa oli käytetty kieltä kauniisti, osansa varmasti suomentajallakin. Olihan mukana pelin kieltäkin eikä kentällä käytetty korulauseita.Tottin kirja oli tosi hyvää luettavaa. Harvinaista lukea nykyaikana miehestä joka oli uskollinen seuralleen. Kirjassa pääsi hyvin millaista futishulluus on kun fanit piirittävät joka hetki ja joka paikassa. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja se avasi minulle millainen mies Totti on. Minulle Totti on ollut jonkinasteinen inhokki, mutta pitää arvostaa miestä saavutuksineen.
Offtopicia, mutta joskus kattelin jonkun dokkarin Boca Juniorsin faneista. Aivan mielisairasta touhua. Siä oli joku Maradonalle perustettu kirkko, joku kävi terapiassa kun rakasti Bocaa enemmän kuin vaimoo ja lapsiaan ja sitä rataa. River Platen kannattajat on alinta pohjasakkaa eikä oo rikos pistää moinen hengiltä. Hienoja ja tasapainosia ihmisiä.Minulle kanssa fanien toiminta oli hämmentävää, täysin vierasta. Joskus tuli dokumentti Maradonasta ja se vasta hullua olikin, peliuransa jälkeen Napolissa ukko vilahti jollain parvekkeella ja sitä väenpaljoutta. Sakki kiipeili autojen päälle eikä todellakaan ollut kenenkään kiihkoilijan oma auto, mahtanut olla omistajalla vaikeaa vääntää hymyä naamalle kun auto näyttää perunapellolta, no mutta kun Maradona nähtiin paremmin auton katolta.
Tää oli varmaan sama dokumentti, missä oli joku pimeä mummo joka ompeli Maradonalle kalsareita tms. Saattoi kyllä olla joku toinen Bocan pelaaja kuin Maradona, en muista.Offtopicia, mutta joskus kattelin jonkun dokkarin Boca Juniorsin faneista. Aivan mielisairasta touhua. Siä oli joku Maradonalle perustettu kirkko, joku kävi terapiassa kun rakasti Bocaa enemmän kuin vaimoo ja lapsiaan ja sitä rataa. River Platen kannattajat on alinta pohjasakkaa eikä oo rikos pistää moinen hengiltä. Hienoja ja tasapainosia ihmisiä.
Taisi olla eri dokkari, en oo ihan varma. Mutta tonkin oon nähnyt. Ite muistelisin että vei Martin Palermolle sukkia ja boksereita :DTää oli varmaan sama dokumentti, missä oli joku pimeä mummo joka ompeli Maradonalle kalsareita tms. Saattoi kyllä olla joku toinen Bocan pelaaja kuin Maradona, en muista.
Nyt on huonosti muotoiltu mutta en parempaakaan keksi, yllättäen välillä tuntui kuin oikeaa kirjallisuutta olisi lukenut, mukavaa lukea urheiluteosta jossa oli käytetty kieltä kauniisti, osansa varmasti suomentajallakin. Olihan mukana pelin kieltäkin eikä kentällä käytetty korulauseita.
Minulle kanssa fanien toiminta oli hämmentävää, täysin vierasta. Joskus tuli dokumentti Maradonasta ja se vasta hullua olikin, peliuransa jälkeen Napolissa ukko vilahti jollain parvekkeella ja sitä väenpaljoutta. Sakki kiipeili autojen päälle eikä todellakaan ollut kenenkään kiihkoilijan oma auto, mahtanut olla omistajalla vaikeaa vääntää hymyä naamalle kun auto näyttää perunapellolta, no mutta kun Maradona nähtiin paremmin auton katolta.
Offtopicia, mutta joskus kattelin jonkun dokkarin Boca Juniorsin faneista. Aivan mielisairasta touhua. Siä oli joku Maradonalle perustettu kirkko, joku kävi terapiassa kun rakasti Bocaa enemmän kuin vaimoo ja lapsiaan ja sitä rataa. River Platen kannattajat on alinta pohjasakkaa eikä oo rikos pistää moinen hengiltä. Hienoja ja tasapainosia ihmisiä.
Jo Nesbön Valtakunta tuli juuri taisteltua läpi. Ei siinä sikäli mitään taisteltavaa ollut, mutta aikaiset herätykset generoivat hiukan nirkoisesti lukuaikaa per ilta nukkumaan mennessä. Ei ole mikään kirjallisuuden merkkiteos, mutta yksi seikka jäi päällimmäisenä mieleen. Oli meinaan pakko välillä tarkistaa, ettei vaan sattunut kuitenkin joku Stephen Kingin kirja käteen. Meni muuten aivan täydestä Kinginä, paitsi ne pakolliset yliluonnollisuudet toki puuttuivat. Jotenkin ne henkilöhahmot ja miljöö oli vedetty suoraan Kingin katalogista, kerrontakin hyvin samankaltaista. Niin ja puuttuihan siitä Harry Holekin, eli ihan yksittäinen opus tuo on. Ihan viihdyttävä, mutta ei tajunnanräjäyttäjä. Noista yksittäisistä Nesbön kirjoista Isänsä poika on kirjana muutaman pykälän parempi.
Onko täällä kukaan lukenut Keplerin Joona Linna-dekkareita? Jännitys hyvin läsnä jokaisessa teoksessa ja uppoaa hyvin tällaiseen harvoin kirjoja lukevallekin. Lukenut olen Keplerin sarjasta nyt Hypnotisoijan, Paganini ja paholaisen, Vainoojan sekä Kaniininmetsästäjän. Kaikki olleet omalla tavallaan loistavia.
Tällä hetkellä lukulistalla kesken on Reijo Mäen Tolvana Vares-sarjasta. Niistäkin olen pitänyt, on aina plussaa kun tapahtumat sijoittuvat Suomeen vaikkakin pääasiassa Turkuun.
Tätä olen meinannut pariinkin otteeseen e-kirjana ostaa, nyt kun otit puheeksi ja olet pitänytkin kirjasta, ostin viimein. Eikä hintakaan päätä huimannut, 9.90€ Elisan kirjakaupasta.Nyt alkaa olla lopuillaan Pave Maijanen - Elämän nälkä -kirja.
Kiinnostava teos, joka on tarjonnut itselleni uutta ja yllättävää tietoa. Ensinnäkin minulle tuli yllätyksenä, että Pave oli IFK:n kannattaja. Jokereiden matseissahan hän oli kuitenkin aikoinaan tuttu näky, mutta kirjasta löytyi tähänkin ristiriitaan selitys.
Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta liittyi Mestarit lavalla -kiertueosaan. Muut mestarit eli Pave, Hector ja Pepe kutsuivat Kirkaa Ryssäksi. Kirjassakin siis nimenomaan isolla kirjoitettuna. On saattanut sivullisista kuulostaa rankalta.
Kokonaisuutta katsoen Pave oli varsinainen musiikin moniosaaja ja oli monessa mukana, rockia, iskelmää, oopperaa, Euroviisuja jne. Eipä näitä kaikkia ole ennen ihan hahmottanut.
Pakko korjata virhe ennen kuin joku muukin huomaa. Se oli Hector, joka oli IFK-fani ja "joutui" istumaan Paven kanssa Jokereiden peleissä. Tuli näköjään luettua vähän hätäisesti tuo kohta. Kirjan lopussahan Pave kertoo, miten päätyi Jokereiden kannattajaksi ja tuota edellä olevaa kirjoittaessa en ollut ehtinyt ihan kirjan loppuun.Nyt alkaa olla lopuillaan Pave Maijanen - Elämän nälkä -kirja.
Kiinnostava teos, joka on tarjonnut itselleni uutta ja yllättävää tietoa. Ensinnäkin minulle tuli yllätyksenä, että Pave oli IFK:n kannattaja. Jokereiden matseissahan hän oli kuitenkin aikoinaan tuttu näky, mutta kirjasta löytyi tähänkin ristiriitaan selitys.
Onko kukaan lueskellut Lucinda Rileyn Romaanisarjaa Seitsemän sisarta? Ajattelin kokeilla sitä seuraavaksi kunhan saan keskenolevan Seppo Jokisen kirjan loppuun, olisi kiva kuulla kommentteja.
Aloitin kuuntelemaan sitä Sisarus-kirjasarjan avausosaa mutta jäi kesken. Ei siinä mitään vikaa ollut mutta luonnehdintasi on aika osuva: sopinee paremmin naisille kuin miehille. Jatkan Seppo Jokisen parissa, on niin nautinnollista kuunneltavaa ettei paremmasta väliä.Luin muistaakseni Vaarallisen kirjeen tai jotain. Sen perusteella vähän sellaista kiltimpää jännityskirjallisuutta. Kirjoittaa hyvin ja ideaa on, mutta se on omaan makuun vähän liian pitkäveteistä. Miten sen sanoisi.. Olisiko se enemmän naisille suunnattua, jos tällainen kommentointi on enään sallittua. Sanotaan vaikka näin, että ei varmasti ole liian raakaa, eikä jännittävää. Toki tämä teos ei kuulu tuohon sarjaan ja voi olla ihan erilainen. Ainiin RIP.