Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Johnny B. Goode]

Andre Swanströmin Hakaristin Ritarit sekä James Fergussonin Taliban-The true story of the world's most feared guerrilla fighters. Ensimmäinen kertoo siis suomalaisista vapaaehtoisista SS-miehistä 2.maailmansodassa ja jälkimmäinen nyt kertoo nimessään oleellisen.

Kingistä muuten itse sitä mieltä että Tukikohta on kyllä ykkönen. Paljon tuli nuorempana Kingiä luettua. Pistin aikanaan Kingin romaaneja ja novelleja lukiessani merkille että Stefa ei taida olla koiraihmisiä. Jos jossain tarinassa esiintyy kooysi niin aika varma voi olla että noutaja tulee tessulle jossain vaiheessa.

 

[vastaantulija]

Pistin aikanaan Kingin romaaneja ja novelleja lukiessani merkille että Stefa ei taida olla koiraihmisiä. Jos jossain tarinassa esiintyy kooysi niin aika varma

Kissat on taas selvinnyt kaikesta ja noussu kuolleistakin. No, olihan Pet Semataryssa myös kuolleista noussut Jud Crandallin koira Spot.

Kingillä itseasiassa on oikeasti koira, että ainakin nykyään tykkää koirista..

 

[Peltinen]

Merkkien tunnistus olisi helppoa: Lada, Lada, Lada, Lada, Wartburg, Lada, jonkun rikkaan Ford, Lada, punaisia kaikki paitsi Ford joka olisi vaalea harmaa.

Heti tuli anakronismi tähän sarjaan. Ladoja alettiin tuoda vasta 1970, Mosseja ja Pobedoita oli kyllä.

 

[Ilmari Ahde]

Heti tuli anakronismi tähän sarjaan. Ladoja alettiin tuoda vasta 1970, Mosseja ja Pobedoita oli kyllä.

Vetoan autosekoilussani siihen, että olen syntynyt kymmenen vuotta Lukon viimeisimmän mestaruuden jälkeen.

 

[Evil]

Vetoan autosekoilussani siihen, että olen syntynyt kymmenen vuotta Lukon viimeisimmän mestaruuden jälkeen.

1843?

 

[Ilmari Ahde]

1843?

Eipäs liioitella iäkkyyttäni.

Otin kaksi viikkoa ilmaista äänikirjakokeilua, ei nämä paperikirjoja voita. Kaunokirjallisuutta en ole vielä kokeillut, kepeämpiä sotajuttuja enemmänkin.

 

[Iisoppi]

Leena Lehtolainen: Jälkikaiku
Kyllähän esille oli saatu monia nykyään pinnalla olevia teemoja... maalittaminen, someäläkkä ja -valeviestit, maahanmuuttokriittisyys (jopa rasismi), sukupuolten moninaisuus, ennakkoluulot ja islami. Ja kun kirjat on kiinni nykyajassa niin eihän näitä kaikkia teemoja voi vaan ohittaa. Jotenkin vaan välillä tuntui että samaan tarinaan oli ympätty liikaa näitä vallalla olevia teemoja. Kerronta oli kuitenkin sujuvaa ja kirjan sai helposti luettua... Kiinnostus säilyi loppuun asti vaikka välillä jotkin henkilöhahmot tuntuivat joten päälleliimatuilta ja tarkoitushakuisilta eikä todellisilta ihmisiltä. Juoni kuitenkin kantoi vaikka loppuratkaisu oli vähän outo... mielestäni.

 

[Dynamo]

Nyt olen lukenut klassikoita, ja luultavasti vielä muutama klassikko tulee tässä syksyllä luettua. Viimeisimmät pari klassikkoa ovat Robert Louis Stevensonin Aarresaari ja Jules Vernen Salaperäinen saari. Tavallaan vähän hassuja oman aikansa tuotteita, joiltakin osin (teinipojille suunnattuina seikkailuromaaneina) ovat kestäneet aikaa hyvin. Kerronta on kyllä... nooh vähän vanhanaikaista, vai miten sen sanoisi. Molempia vaivaa sellainen naivius, että sellaista ei ehkä nykykirjoissa niin läpinäkyvästi kirjoiteta esiin. Toisaalta, en lue teineille tarkoitettuja kirjoja, joten sama vaiva voi kyllä olla nykyisissäkin kirjoissa tuossa genressä.

Aarresaaressa lähdetään aarteen perään, kun aarrekartta on päätynyt päähenkilön käsiin rosvopäälliköltä, ja tietysti rosvopäällikön entiset alaiset, eli merirosvot ovat alusta lähtien mukana pestautuen laivalle, jolla aarretta lähdetään hakemaan...

Salaperäisessä saaressa autiolle, kaukaiselle saarelle haaksirikkoutunut miehistö rakentaa parissa kolmessa vuodessa suurin piirtein mitä vaan: savesta tiiliä (oliko peräti 5000 tiiltä päivässä), uunin, lasia, rautaa, räjäyttävät nitroglyseriinillä kallioita (tietysti osaavat sitä tehdä), saippuaa (valaan rasvaa ja lipeää) huovuttavat villaa jne. -lista on loputon, niin kuin tietysti on saaren luonnovaratkin: kaikkea tarpeellista löytyy, jopa tupakkakasvista lähtien. Tavallaan tuo on kertomus siitä, mihin ihminen pystyy, jos on tietoa ja osaamista sekä sopivia raaka-aineita. Ruokaa on tietysti runsaasti riistasta leipään (viljely alkoi yhdestä jyvästä, josta tuli ensimmäisessä viljelyssä 10 tähkää, ja joka tähkässä oli 80 jyvää, joten yksi jyvä 800-kertaisti alkupanoksen). Hyvin on saatu osaavien ihmisten mukana ihmiskunnan keksintöjen kaari mukaan kirjaan. Kovinkaan loogista ei ole se, että laivaa, jolla pääsisi saarelta pois ei sitten priorisoida mitenkään ensisijaiseksi. :) Mutta menihän nuo, noin niin kuin yleissivistyksen täydennyksenä. Seuraava klassikko on jo aloitettu: Dostejevsin Rikos ja rangaistus. Odotettavasti lukijalta vähän vaativampi. :)

 

[adolf]

Stephen Kingin hohto menossa. n. 1/4 luettu.

Toistaiseksi en ole kirjaa kokenut vielä pelottavaksi, mitä tästä on puhuttu. Painostava olisi varmaankin hyvä sana kuvaamaan kirjan tunnelmaa tähän asti.

Mutta hyvin on tosiaan kirjoitettu. Hyvän kirjan tunnistaa yleensä siitä, että sen lukeminen ei tunnu työnteolta, ja kirjan ottaa mielellään hyllystä uudestaan lukuun. Tämä on sellainen kirja.

 

[Larionov #8]

Vuoden alussa otin tavoitteeksi lukea enemmän kirjoja. 50 kirjaa oli pyöreä tasaluku mihin tähdätä. Tuli täyteen hiukan etuajassa, kiitos koronan ja muun joutilaisuuden.
Kokemus oli oikein miellyttävä. Osa kirjoista oli sellaisia, joita joutui tosissaan työstämään saadakseen loppuun, osa hupeni käsistä huomaamattaan. Periaatteena on etten jätä kirjaa kesken kuin pakottavista syistä, eli en koskaan.
Luettujen teosten kirjo on varsin laaja ikiaikaisista klassikoista kevyeen asiapainotteiseen pamflettiin.

Luin montaa kirjaa samanaikaisesti. Tuhatsivuisen tiiliskiven ohella oli mukava vaihtaa välillä vaikka Jeren toilailuihin.

Suosittelen! Lukeminen kannattaa aina.

​	Päivä​	Kirjailija​	Teos​	13572​
1​	22.01.20​	Deborah Francis-White​	Guilty Feminist​	308​
2​	30.01.20​	Ansu Kivekäs​	Korson kriminaalit​	290​
3​	16.02.20​	​	Helsingin pitäjä-Vantaa​	281​
4​	18.02.20​	Lindqvis/Ojanen​	Taiteilijakoteja​	140​
5​	19.02.20​	Dante​	Jumalainen näytelmä​	801​
6​	19.02.20​	Huusko/Järveläinen​	Suomalaisia valaisimia​	165​
7​	25.02.20​	Salakari/Lehtola​	Suomalaisia tuoleja​	125​
8​	27.02.20​	Helin/Hattunen​	Huonon äidin seksikirja​	212​
9​	29.02.20​	Yuval Noah Harari​	Homo Deus​	405​
10​	08.03.20​	Häkkinen/Iitti​	Valonkantajat​	401​
11​	10.03.20​	David Morrell​	Ajojahti​	298​
12​	17.03.20​	Ursula K. LeGruin​	Maailma, vihreä metsä​	173​
13​	22.03.20​	Sixten Korkman​	Globalisaatio kriisissä​	202​
14​	22.03.20​	Ovidius​	Muodonmuutoksia​	504​
15​	09.04.20​	Bill Harkleroad​	Lunar Notes​	151​
16​	10.04.20​	Pete Poskiparta​	Arjen mentalisti​	197​
17​	20.04.20​	Ruutu/Nyholm​	Jarkko Ruutu – Jumalainen näytelmä​	463​
18​	24.04.20​	Jyrki Kallio​	Mengzi – Veljellisyyden tie​	290​
19​	26.04.20​	William Vaughan​	William Blake​	80​
20​	27.04.20​	Friedrich Nietzsche​	Näin puhui Zarathustra​	335​
21​	09.05.20​	James Joyce​	Ulysses​	857​
22​	17.05.20​	Mika Waltari​	Feliks onnellinen​	213​
23​	22.05.20​	Brene Brown​	Uskalla haavoittua​	265​
24​	24.05.20​	Aki Linnanahde​	Jere​	335​
25​	24.05.20​	Aino Kallas​	Sudenmorsian​	96​
26​	25.05.20​	Ian Carr​	Miles Davis​	289​
27​	02.06.20​	​	12 tuumaa – tarinoita suomalaisista levykaupoista​	270​
28​	06.06.20​	Jukka Suutari​	Sami Helenius – seitsemäs puolustaja​	259​
29​	07.06.20​	Risto Ahti​	William Blake & Vimmainen Genius​	121​
30​	10.06.20​	Kaarakainen/Kaukua​	Stoalaisuus​	338​
31​	13.06.20​	Marcus Aurelius​	Itselleni​	313​
32​	14.06.20​	William Shakespeare​	Julius Caesar​	175​
33​	14.06.20​	Claes Andersson​	Hulluudestamme ja hulluudestanne​	129​
34​	23.06.20​	Dalai-lama/Desmond Tutu​	Ilon kirja​	275​
35​	24.06.20​	Helsinki-Seura​	Meidän Helsinki​	125​
36​	28.06.20​	Jukka Pakkanen​	Helsinki, mun stadi​	200​
37​	30.06.20​	Lucius Annaeus Seneca​	Kaitselmuksesta​	67​
38​	02.07.20​	Olli Hyvärinen​	Tsaari kaukana, Jumala korkealla​	201​
39​	06.07.20​	Juha-Pekka Inkinen​	Miten tavarat ovat – sisustamisen toisinajattelijoita​	165​
40​	17.07.20​	Alberts Bels​	Ihmiset veneissä​	240​
41​	29.07.20​	Jukka Rislakki​	Tapaus Latvia​	286​
42​	01.08.20​	Herakleitos​	Yksi ja sama​	53​
43​	04.08.20​	J. E. Salomaa​	Filosofian historia​	206​
44​	09.08.20​	Dietrich Schwanitz​	Sivistyksen käsikirja​	604​
45​	14.08.20​	Alberts Bels​	Häkki​	160​
46​	17.08.20​	Hans Rosling​	Faktojen maailma​	316​
47​	24.08.20​	Brad Tolinski​	Jimmy Page – yksinoikeudella​	354​
48​	25.08.20​	Jake Nyman​	Rakas vanha vinyyli​	224​
49​	28.08.20​	Pekka Lehtinen​	Wanted – Janne ”Nacci” Tranberg​	268​
50​	02.09.20​	Lol Tolhurst​	Cured – the tale of two imaginary boys​	347​

 

[Iisoppi]

Vuoden alussa otin tavoitteeksi lukea enemmän kirjoja. 50 kirjaa oli pyöreä tasaluku mihin tähdätä.

Onneksi olkoon tavoitteen täyttymisestä!

Itse luin jonkun haasteen (joku kirjasto) innoittamana sata kirjaa Suomen täyttäessä sata. Kyllä se sadankirjanlista minulla on jossain tallessa... lehtiössä käsinkirjoitettuna. Ei se nyt hirveä haaste ollut minun lukutahdilla kun monet kirjat oli varsin kevyitä. Tykkään lukea ja olen nopea lukemaan...

Nyt on luettavana Anna Janssonin Musta perhonen. Kirjan päähenkilönä on Per Arvidsson Maria Wernin sijaan. Ihan alussa olen vasta....

 

[Glove]

"Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu" oli kirjan nimi mitä viimeksi tavasin. Tyhmä ihminen kun lukee valmennuskirjallisuutta vaikkei edes valmenna. Menee aikaa hukkaan, voisi vaikka lukea fiktiota.

 

[Evil]

Laxnessia, Eliotia ja vähän Leinoakin tarttui nyt kirjastosta mukaan. Ensin pitäisi ehkä kuitenkin lukaista tuo uusin suomennettu Burken dekkari kuleksimasta. Theodore Roszakin Flickerin kannoin myös selkä vääränä kotiin, kolmen kilon kirja. Muistan pitäneeni, kun luin sen joskus 25 vuotta sitten, ajattelin että voisi olla aika uusia tuttavuus.

Antakaa mulle syitä miksi lukisin tai en James Joycea. Näistä hurratuista klassikoista jostain syystä en koskaan ole tuotantoonsa tarttunut. Mietin että pitäisikö.

 

[redpecka]

@Larionov #8 Aivan mahtavaa settiä.

Ihailen ihmisia jotka lukee. Kuten vaikka E. Valtaoja kertoo että "tänä syksynä on tarkoitus mennä puoli metriä hyllyä eteenpäin."

 

[Evil]

@Larionov #8 Aivan mahtavaa settiä.

Ihailen ihmisia jotka lukee. Kuten vaikka E. Valtaoja kertoo että "tänä syksynä on tarkoitus mennä puoli metriä hyllyä eteenpäin."

Mulla on lukioikäisellä tyttärellä lukulista. Ja se on pitkä. Edes minä en ole lukenut kaikkea mitä sillä listalla on. Ja englanniksihan se kaiken lukee. Samaan aikaan opiskelee. Ihme tyttö, isäänsä tullut.

 

[Ilmari Ahde]

@Larionov #8 :n listasta olen lukenut muutaman kirjan. Oma kirjanpito näyttää tälle vuodelle 29 opusta, lisäksi on tietokirjoja joita en ole ylös merkannut kuten nyt menossa oleva Dresden 1945, nelisenkymmentä taitaa olla lähellä totuutta. Itse jätän raa’asti kesken jos kirja ei ota mukaansa, aina voi antaa uuden mahdollisuuden, näinkin on käynyt että toinen kerta on maistunut oivasti.

 

[Evil]

Veli Larionovin listalta on luettu numerot 5, 10, 12, 20, 22, 26, 27, 32, 33, 47 ja 48. Hyvä ja monipuolinen lista, nappasin siitä muutaman mielenkiintoisen omaan lukusuunnitelmaan.

 

[Useful Idiot]

Nyt alkaa Helsingin murhahistoria ja uunituore Jarkko Martikaisen Lihavia luurankoja, laulujen sanat ja tarinat. Ei ihan samaa genreä.

 

[Larionov #8]

@Larionov #8 Aivan mahtavaa settiä.

Ihailen ihmisia jotka lukee. Kuten vaikka E. Valtaoja kertoo että "tänä syksynä on tarkoitus mennä puoli metriä hyllyä eteenpäin."

Minulla oli pahimpien ruuhkavuosien aikaan tosi vaikeaa tarttua kirjoihin. Vuositasolla sain luettua ehkä kirjan tai kaksi.
Oli suuria suunnitelmia siitä mitä kaikkea pitäisi lukea, mutta mihinkään ei pystynyt tarttumaan.
Asiaa ei tietysti auttanut, ettei kotona ollut hetkenkään rauhaa. Aikaisemmin oli tottunut siihen, että voi asettua nojatuoliin vaikka kolmeksi tunniksi lukemaan. Nyt ei ole edes nojatuolia. Viisi minuuttia taisi olla pisin yhtenäinen rauha yhdessä vaiheessa. Lasten kasvaessa tilanne helpottui koko ajan, mutta sitä ei huomaa ja kirja ei sattunut noina hetkinä käteen.

Nyt pidän luettavaa tarjolla ympäri kämppää. Makuuhuoneessa on oma pino, sohvan nurkalla joku helppolukuinen opus jota voi odottaessaan lukea ja jopa autossa on jotain luettavaa luppoajoiksi. Elämässä on yllättävän paljon tilanteita, jolloin vain odotetaan jotain. Sen sijaan, että selaan somea otan käteen kirjan.

 

[Wiljami]

Igguldenin fantasiasarjasta luettu nyt kaksi ensimmäistä kirjaa. Hyvällä mielihalulla noita on lukenut ja erittäin suuri plussa tulee siitä että kirjat ovat itsenäisiä kokonaisuuksia vaikka osa hahmoista selviääkin seuraavaan teokseen ja edellisten tapahtumat luonnollisesti myös seuraaviin vaikuttavat. Melkein jo kehtuutti nimittäin eilen kun toisen kirjan viimeiselle neljännekselle siirtyi että mitenkähän kauan menee kunnes saa kolmatta osaa luettavaksi (ja onko ylipäätään miten monta osaa vielä tulossa), mutta tarinahan saikin sitten lopulta semmoisen päätepisteen ettei ainakaan mihinkään varsinaiseen cliffhangeriin jääty odottamaan jatkoja. Toki nyt kun kirjaston sivulta Igguldenia hain, niin ilmeni että löytyy se kolmaskin kirja jo valikoimista vaikka toisenkin otin uutuuksien hyllystä, niin eiköhän huomenna pääse jatkamaan sitten ehkä hieman spoilaavasti ainakin englanniksi nimetyn Miekan mahdin parissa.

 

[Alamummo]

Loppusuoralla on Grigori Rodtšenkovin Voitto tai kuolema - Venäjän salainen dopingohjelma.

Aika häikäisevän kylmäveristä touhua rysyjen dopingmanipulointi on ollut.

 

[Evil]

Blaken Taivaan ja Helvetin avioliitto sekä muuta proosaa meni viimeksi. Eliotia olen lukenut, Neljä kvartettoa. Vähän Saarikoskenkin runoja. Puustisen Kingston Wall -kirjan luin uudelleen krapulapäivänä. Seuraavaksi Colin MacInnesin Alkusoittoa eli Absolute Beginners, joka jostain syystä on jäänyt lukematta. Ja James Lee Burken Syvän Etelän Blues -dekkari myös huhuilee jo tuossa yöpöydällä.

 

[Aamupala]

Tuli vihdoin luettua Liu Cixinin Muistoja planeetta maasta -trilogian vika osa Kuolema on ikuinen. Edeltäjät olivat mielestäni loistavia kirjoja, mutta tämä piti lukea vähän väkisin läpi. Kirjan tahti oli paljon raskaampi ja keskityttiin ehkä enemmän hard scifiin (jos nyt voi hard scifiksi kutsua. Kuitenkin yritetään selittää asioita fysiikan lakeja käyttäen) Koville scifi-nörteille voi siis maistua paremmin kuin edeltäjänsä.

3/5 oli oma fiilis

 

[Baldrick]

Nyt on luvussa Bob Woodwardin Rage sekä varsin hauskan oloinen ja kevytlukuinen A practical guide to racism.

Kyllä siellä Trumpin kabinetissa on ollut ihmisiä, jotka ovat oikeasti yrittäneet johtaa maata ryhdikkäästi, mutta ilmeisesti jääneet jyrän alle. Rage-kirjasta saa kyllä hyvän kuvan millaista meno Trumpin hallinnossa on ja kuinka vaikeaa on toimia, kun ei yhtään tiedä mitä huominen tuo tullessaan, kukaan ei luota kehenkään, sekä monet merkittävät henkilöt ovat kyvyttömiä hoitamaan tehtäviään.

Jälkimmäinen opus taas on huumorilla ryyditetty kirja todellisista ja fiktiivisistä stereotypioista, sekä rasismista. Kirjassa käydään kaikki suurimmat rotu- ja kulttuurivähemmistöt stereotypioiden kautta sopivan hurtilla huumorilla ryyditettynä. Tässä esimerkkikatkelma alkupäästä:

"Are Swedish women really able to suck the chrome off a trailer hitch? No, of course not, but the stereotype is rooted in their extraordinary talent for oral sex."

Sekä kappale juutalaisista on otsikoitu seuraavasti: " Jews - A practical guide to everything wrong in your life and why it's their fault"

 

[U2]

Seppo Jokisen Pisara veressä on viimeisin lukemani kirja. Taattua Jokisen laatua jälleen.

Nyt menossa on Juice puhuu - Kootut muistelmat, vol. II. Juice oli todella suuri hahmo mulle mun nuoruuden vuosinani. Aikanaan en tuota radio-ohjelmaa (josta kirjat on siis kirjoitettu) valitettavasti kovin montaa jaksoa ehtinyt kuulemaan. Haastetteluiden julkaiseminen kirjan muodossa onkin siten erittäin tervetullutta!