Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Iisoppi]

Viimeksi luin Camilla Läckbergin Kultahäkin. Minun oli tarkoitus samaistua päähenkilöön kun hän oli nainen. Ikävä kyllä tyyppi oli varsin rasittava. Jotenkin hatara kudelma koko kirja... mutta koukutti. Osaltaan siksi että pöyristyneenä luki käänteitä jotka oli jokseenkin absurdeja.

Spoileri: Huomioita

Päähenkilö teki pari murhaa tuosta noin vaan koska miehet oli sen ansainnut. En ole ihan varma että se oli niin. Varsinkin kun nainen poltti miehen kuoliaaksi kotiinsa koska tämä oli lukenut päiväkirjan jossa nainen oli kertonut totuuden lapsuudestaan. Ja pari miestä lavastettiin murhaajiksi koska he olivat sen ansainneet. Ajattelin että eihän poliisit mene tuollaiseen harhaan mutta kyseessähän oli Ruottin poliisi.

Nyt luen kirjaa Suomen herttuattaren arvoitus (Kirsi Vainio-Korhonen). Kirja kertoo joistakin 1700-luvun "vahvoista" naisista Suomessa. Kirja sisältää paljon ajankuvaa, jonkin verran asiaa kuvatuista naisista ja jonkin verran arvelua. Ihan kivaa iltalukemista. Ja onhan siellä mainittu Nastolassa sijaitsevat Seestan ja Jokelan (Arrajoki) kartanot Sophie Creutzin tarinassa joka oli Seestan kartanon isännän Göran Sprengtportenin ystävä.

 

[Ilmari Ahde]

Taistelu Normandiasta ja Kurskin taistelu on luettu, ensin mainittu oli hieman kuivakas, parasta antia ehdottomasti sotilaiden muistelut ja kuvaukset yhteenotosta. Kurskin taistelu on ollut hirmuinen rähinä, siellä on lähtenyt sakkia suorapolvisten komppaniaan oikein urakalla. Jos en haluaisi 2. maailmansotaan sotaan sukellusveneessä, ei tuon ajan panssarivaunu sen kiehtovampi miljöö olisi ollut, sinnehän palat kun toinen on tärskäyttänyt kilometrien päästä kranaatin kylkeen.

Kun tähän sotaan on viehtynyt niin tavallaan seuraavakin opus siihen liittyy. Kuinka pikku-Adista tuli Adolf Hitler, Norman Mailer - Adolfin Linna

 

[Evil]

In the Pleasure Groove; Love, Death and Duran Duran by John Taylor

Hienoa kerrontaa. Taylor kirjoittaa oikein hyvin, ilmeisesti vielä ilman haamukirjoittajaa.

Tässä Simon LeBonin kirjaa odotellessa. Äijä on kirjallisuusfriikki, lukusuosituksiaankin löytyy atk:sta. Anna palaa Simppa, kerro kaikki mitä jouduttiin arvailemaan vuonna 81!

Taylorin kirja vielä kesken, on ollut kiireitä. Seuraavaksi luen kirjan jonka ostin tänään ihan ex tempore. Olin Prismassa lapsille joululahjakirjoja ostamassa, kun silmiin sattui Jeff Apterin Bon Scott & AC/DC 1973-1980. Suomeksi jopa. En ollut edes tiennyt tällaisen kirjan olemassaolosta. Heti lähti mukaan. Mulla on tuossa hyllyssä ainakin metri AC/DC- ja Bon Scott -aiheista kirjallisuutta, ja siihen tuokin mukavasti solahtaa. Jos haluat tietää jotain Bon Scottista, kysy minulta. Olen ihan varmasti lukenut kaiken, mitä aiheesta on kirjoitettu. Kahdesti.

 

[Johnny B. Goode]

Jos on aina halunnut ahtaaseen, haisevaan tilaan aaltojen alle muiden samanhenkisten veikkosten kanssa, kannattaa tutustua Werner Herbert - Rauta-arkut teokseen, saksalainen sukellusvenekomentaja muistelee. Kirjan myötä voi mieli muuttua, ei sukellusvene-elämä niin mukavaa olekaan.

Jos oot kiinnostunut WW2 matskusta ja U-booteista, niin tutustuppa vaikka Gordon Williamsonin tuotantoon.

 

[Sistis]

Viimeisin syvällisempi kirja on Sofi Oksasen Puhdistus. Luin sen toiseen kertaan. Edellisestä lukukerrasta oli jo useampi vuosi aikaa. Elokuva on nähty ainakin pariin kertaan, ja teatteriesityskin kertaalleen. Teatteriesitys oli huikea ahdistavuudessaan, elokuva taas jäi valjuksi. Ja kirja oli edelleen hyvä.

Nyt kun olen joulunvietossa vanhempien luona, olen vetänyt pari päivää oikein kunnolla aivot narikassa -linjalla ja lukenut hyvin kevyitä kirjoja, joita isäukko on vuosien saatossa keräillyt. Luin mm. 1940-luvun dekkarin (Outsider: Aavelaiva) alkuperäisenä painoksena. Sitten kevyen historiallisen seikkailukertomuksen (Kauko Valta: Vaskikypärä). Nyt on luvussa Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -sarjan teos, Saarelta nousi savua.

Välillä on hyvä vetää aivot kunnolla narikkaan. Ja yllättävän hyviä kevyitä kirjoja on osattu ennen kirjoittaa.

 

[Valapatto]

Kokeillaanpa välillä jotain muuta ja Dickensin Koleaa taloa.

 

[Sonny Burnett]

Rony Smolar: Elämäni kahdeksas päivä
Raija Oranen: Manu
Heather Morris: Auschwitzin tatuoija
Kai Kunnas: Kohtaaminen

Mauno Koiviston sotatraumat olivat pysättäviä ja muutenkin Pressan kokema inhimillinen, myöhempien aikojen depressio kerrottiin läpi. Kohtaamiset Paavo Väyrysen kanssa olivat kirjan parasta antia. Harvoin tulee naurettua ääneen kirjaa lukiessa.

Kunnaksen kirjan osuus Olivia Myllylästä oli pääsyy miksi kirjan luin. Muuten ei juuri kiinnostanut mutta tulipahan kahlattua läpi.

Holokaustikirjat olivat kerronnaltaan vähän erilaisia. Toinen ehkä enemmän dokumenttityylinen. Näissäkin kuitenkin kävi selväksi että äärimmäisissä olosuhteissa, täydellisestä paskasta ja hornasta ulos kävelevät ne vahvimmat ja sopeutuvat pleijerit jotka säilyttävät toimintakykynsä ja eivät mieti huomista.

 

[Ilmari Ahde]

Norman Mailerin Adolfin linna saatu loppuun. Trilogiaksi Adolfin tarinaa olisi suunniteltu, jäi yhteen osaan kun Norman meni kuolemaan. Enemmän kuin Adolfin, tämä oli vanhempiensa Klaran ja Aloisin tarinaa, jatkossa Adi olisi saanut enemmän palstatilaa. Adolf ilmaantui maailmaan vasta kirjan puolenvälin jälkeen, roolia otti kyllä. Sanotaan vaikka niin että Adolf oli kirjan mukaan vittumainen lapsi, varmaan isänsä peruja kun ei hänkään mikään enkeli ollut, melkoinen elostelija ja kyrpäelukka. Aika provosoivaa tekstiä oli ajoittain, mm. Adolfin isoisä pani tammaa. Sitäkin mahdollisuutta aprikoitiin, että Alois ja Klara olisikin ollut isä ja tytär, ei ainoastaan serkukset.

Kirjoittaja Norman Mailer kuoli 84-vuotiaana pian romaanin julkaisemisen jälkeen. Kuolemansa jälkeen Mailer voitti Adolfin linnalla "Bad Sex in Fiction" -palkinnon, joka myönnetään vuosittain huonoimmin kuvatun seksikohtauksen sisältäneelle teokselle. Tuomaristo uskoi, että Mailer olisi osannut suhtautua palkintoon huumorilla.

 

[Hols Nilgerssön]

Stephen Kingin - Se
Ihan hyvä kirja noin yleisesti, mutta aikamoista liirumlaarumia pukkaa vähän joka välissä. Kirjailija saanut venytettyä sivumäärä melkoisesti tunnelmoimalla miltä kevätsateen jälkeinen koiranpaska haisee, kun lämpötila on yhdeksän astetta erilainen mitä edellisellä kerralla kun koirankakan haju nenään leijui.
7/10

 

[Evil]

Stephen Kingin - Se
Ihan hyvä kirja noin yleisesti, mutta aikamoista liirumlaarumia pukkaa vähän joka välissä. Kirjailija saanut venytettyä sivumäärä melkoisesti tunnelmoimalla miltä kevätsateen jälkeinen koiranpaska haisee, kun lämpötila on yhdeksän astetta erilainen mitä edellisellä kerralla kun koirankakan haju nenään leijui.
7/10

Olisi se varmasti kiireiselle nykyihmiselle helppoa, kun kirjat saisi yhdellä aanelosella, ranskalaisilla viivoilla.

Suosittelen Kalle Päätaloa siedätyshoitona. Kalle menee sivulla 78 vessaan ja heti sivulla 342 hän jo pyyhkii.

 

[Valapatto]

Olisi se varmasti kiireiselle nykyihmiselle helppoa, kun kirjat saisi yhdellä aanelosella, ranskalaisilla viivoilla.

Suosittelen Kalle Päätaloa siedätyshoitona. Kalle menee sivulla 78 vessaan ja heti sivulla 342 hän jo pyyhkii.

Toisaalta moni kirjailija tuntuu kuvittelevan, että mahdollisimman tarkka kuvailu ja suuri sivumäärä tekee kirjasta jotenkin automaattisesti hyvän. Tai kenties taiteellisen.

 

[Hols Nilgerssön]

Olisi se varmasti kiireiselle nykyihmiselle helppoa, kun kirjat saisi yhdellä aanelosella, ranskalaisilla viivoilla.

Suosittelen Kalle Päätaloa siedätyshoitona. Kalle menee sivulla 78 vessaan ja heti sivulla 342 hän jo pyyhkii.

Hahaa, saattaispa hyvinkin mennä pata Holsilta lopullisesti jumiin. Mutta jos vertaan esim. Shoguniin joka on kokolailla saman paksuinen kuin Se, niin aika vähän on värittelyä taas siinä teoksessa. Se tosin onkin 10/10 opus.

 

[Ilmari Ahde]

Olisi se varmasti kiireiselle nykyihmiselle helppoa, kun kirjat saisi yhdellä aanelosella, ranskalaisilla viivoilla.

Suosittelen Kalle Päätaloa siedätyshoitona. Kalle menee sivulla 78 vessaan ja heti sivulla 342 hän jo pyyhkii.

Pökälöintisuoritusta kuvattaneen yksityiskohtaisesti, miten on lähtenyt minkäkinmoista kiemuraa vai onko ollut pakki ruikulla. Joskus lukutaidottomana pikku-Ilmarina olin kyläilypaikassa aina innolla lehteillyt Kallen tuotannosta Kunnan jauhot -teosta. Taisin saada silloin tarpeekseni.

Luennassa on nyt Walter Isaacsonin Leonardo Da Vinci, mokoman tuherteilijan ja harrastelijakeksijän elämää tutkailee Walter.

 

[Evil]

Hahaa, saattaispa hyvinkin mennä pata Holsilta lopullisesti jumiin. Mutta jos vertaan esim. Shoguniin joka on kokolailla saman paksuinen kuin Se, niin aika vähän on värittelyä taas siinä teoksessa. Se tosin onkin 10/10 opus.

James Clavellin kirjat ovat hyviä. Suosikkini lienee Noble House. Olen lukenut sen varmaan viidesti ainakin.

Nyt luvun alla China Mievillen romaani Toiset, josta löysin suosituksen niinkin epätodennäköisestä paikasta kuin Duran Duran -orkesterin kotisivuilta. Siellä laulaja Simon Le Bonilla on oma Simon’s reading corner -osionsa, josta bongasin tämän. Alussa olen vasta, mutta vaikuttaa lupaavalta. Tässä on jotain samaa kuin David Bowien Outside-konseptissa.

 

[Hols Nilgerssön]

James Clavellin kirjat ovat hyviä. Suosikkini lienee Noble House. Olen lukenut sen varmaan viidesti ainakin.

Itsellä Claveleita luettuna Shogunin lisäksi Kuningasrotta ja Tai Pan, joista molemmista pidin kovasti. Noble House on ilmeisesti "jatkoa" Tai Panille, vai olenkohan täysin hukassa tässä kohtaa? Pitänee käydä kirjastosta kyselemässä, josko sieltä löytyis niin pääsis itsekin tavailemaan.

 

[Evil]

Itsellä Claveleita luettuna Shogunin lisäksi Kuningasrotta ja Tai Pan, joista molemmista pidin kovasti. Noble House on ilmeisesti "jatkoa" Tai Panille, vai olenkohan täysin hukassa tässä kohtaa? Pitänee käydä kirjastosta kyselemässä, josko sieltä löytyis niin pääsis itsekin tavailemaan.

Joo, siinä on Dirk Struanin jälkeläisiä Hongkongissa 1960-luvulla. Ihan loistava romaani, jonka ymmärtämistä tosiaan helpottaa jos on jo lukenut Tai-Panin. Mie löysin nää Clavellit joskus 80-luvulla, kun faijavainaa luki niitä ja iski joskus mulle kirjan käteen. Lue poika tuosta, tämän parissa viihtyy. Pistä pois nuo Dostojevskit ja Dänikenit, kasvat kieroon.

 

[Purkan Jauhaja]

Suosittelen Kalle Päätaloa siedätyshoitona. Kalle menee sivulla 78 vessaan ja heti sivulla 342 hän jo pyyhkii.

Tai Volter Kilven Alastalon salissa ja kuuluisat 70 sivua piippuhyllyllä.

Cormac McCarthyn The road tuli luettua viimeksi ja oli kyllä todella hyvä ja tiivis paketti. Hieno kuvaus lähes täydellisestä epätoivosta. Lopun käänteet olivat arvattavissa, mutta silti tuo jopa vähän herkisti.

Täytyy katsella kirjasta tehty elokuvakin jos jostain saisi sen käsiinsä.

Nyt menossa Kazuo Ishiguron teos Ole luonani aina. Kirja lähti vähän hitaasti käyntiin, mutta nyt reilu 100 sivun jälkeen alkaa paljastua juonesta enemmän ja enemmän. Viime iltana en meinannut millään pystyä lopettamaan lukemista.

 

[Eddie]

James Clavel meni nyt jonon kärkeen, toivottavasti en pety.

Tässä skndidekkareita lueskeltuani alkaa tympimään yksi teema, joka toistuu kirjailijasta ja kirjasta toiseen. Pakolaisteema. Jokaikisessä kirjassa tuntuu olevan Syyria/Irak ja/tai Balkan sivujuonne. Ja kuvio on lähes aina sama. He ovat kokeneet kauheita, kokevat syrjintää skandinaviassa, kokevat julmuutta skandinaviassa. On ymmärtäväisiä skandeja, pahoja rasistiskandeja, on kulmien alta vilkuilijoita. Sitten jollakin tavalla joku pakolainen tekee hienon teon, joka koskettaa skandeja, he ovat aina pohjimmiltaan hyviä ihmisiä, jota paha skandi ei voi ymmärtää.

Teema on tietysti tärkeä ja ajankohtainen. Ymmärrän sen esiin oton, mutta kun tämä on jokaisen kirjailijan pakkomielle. Onko jossain Ruotsissa varsinkin klubi kirjailijoille, johon kaikkien pitää päästä? Ja siihen ei pääse ilman, että todistaa rautalangasta vääntämällä olevansa suvaitsevainen ihminen.

 

[Huerzo]

James Clavellin kirjat ovat hyviä. Suosikkini lienee Noble House. Olen lukenut sen varmaan viidesti ainakin.

Myös omasta mielestäni Noble House oli Aasia-sarjan paras ja siitä on hyvä aloittaa. Vaahtosammuttimena näin Clavellin tiiliskivet paikallisen kirjaston palautuskorissa ja mietin, että sitten isona luen nuo läpi. Luin joskus teini-ikäisenä ja pidin kovasti. Olen hieman pelännyt hyvien muistojen "pilaamista" uudella lukukerralla - kuten joskus käy elokuvien kanssa - mutta huoleni lienee turha.

Itselläni on Noble Houseen verrattuna kuivempaa settiä luettavana, Mariana Mazzucaton Arvo.

 

[Krepo]

Tervon kirjoittaman Loiri kirjan sain joululahjaksi, ja tuo on jo luettuna. Ihan ok oli. Itseäni jostain syystä liikutti tieto, että vesku nautti alkoholia yli 6v putkeen, söi taikasieniä ja pössytteli melkoisesti. Enhän mie ole millään lailla päihderiippuvainen tuohon verrattuna.

Tapsa Suomisen urheiluhullua olen nyt lukenut reilut 100 sivua. Aihe voisi olla todella kiinnostava, mutta tarina on todella huonosti kirjoitettu, ainakin, kun vertaa edelliseen Tervoon.

 

[Evil]

Tervon kirjoittaman Loiri kirjan sain joululahjaksi, ja tuo on jo luettuna. Ihan ok oli. Itseäni jostain syystä liikutti tieto, että vesku nautti alkoholia yli 6v putkeen, söi taikasieniä ja pössytteli melkoisesti. Enhän mie ole millään lailla päihderiippuvainen tuohon verrattuna.

Tapsa Suomisen urheiluhullua olen nyt lukenut reilut 100 sivua. Aihe voisi olla todella kiinnostava, mutta tarina on todella huonosti kirjoitettu, ainakin, kun vertaa edelliseen Tervoon.

Melkein kaikki on huonosti kirjoitettua verrattuna Tervoon. Voihan miehen olemuksesta ja tv-julkisuudesta sun muusta olla vaikka mitä mieltä, mutta sitä ei kukaan voi kiistää etteikö Tervo olisi erinomainen kirjoittaja. Parhaan romaaninsa silti kirjoitti esikoisenaan. Pohjan hovi on lyömätön.

 

[Poulu Jukki]

Sita Salminen - Lupa (eroottisia novelleja)

 

[Zodiac]

Sven Hassel - Rangastuspataljoona

Mainittakoon sivulla 205;

Barcelona antautui ja sanoi lyhyesti ja selvästi "Esikuntavääpeli Gustav Durer on kuollut. Hän makaa osasto 6:n alakäytävässä."

Dorn pudotti sikarinsa. "Mitä pirua te sanoitte? Viiraako teillä päässä?"

"Esikuntavääpeli on kuollut, herra sotilasmestari."

Dorn noukki sikarinsa ylös ja katsoi sitä ällistynyt ilme kasvoillaan.

"Eihän Gustav voi jumalauta kuljeskella laitoksessa kuolemassa!"

 

[Palstalegenda]

Torstaina 2.1. klo 20 lainasin kaksi kirjaa, joista tämä ensimmäinen alkaa olla loppusuoralla.

Wanted - Suomen etsityimmän rikollisen tarina. Kirja kertoo Cannonballin entisestä mopopoika Janne "Nacci" Tranbergista. Ihan vauhdikasta luettavaa. Tilanteita piisaa.

Tämän jälkeen luen tuon toisen kirjan: Janne Raninen - kutsuvat minua palkkamurhaajaksi.

Näin leppoisasti vuosi käyntiin. Lukevatko veljet @Sämppäri ja @Johnny B. Goode tällaisia?

 

[Evil]

Wanted - Suomen etsityimmän rikollisen tarina. Kirja kertoo Cannonballin entisestä mopopoika Janne "Nacci" Tranbergista. Ihan vauhdikasta luettavaa. Tilanteita piisaa

Näinköhän tämä Nacci äännetään Nakki vai Natsi? Molemmat ovat mahdollisia.