John Ajvide Lindqvist teki minuun vaikutuksen Ystävät hämärän jälkeen teoksellaan. Ryhtyessäni lukemaan Kuinka kuolleita käsitellään pelkäsin hiukan sitä, että tapahtuuko tasonlasku - vaikka palstalla tätäkin teosta on muistaakseni kehuttu - mutta jo hyvin pian saatoin huomata, että tasonlaskusta ei ole tietoakaan vaan teos on hyvin laadukas ja monitasoinen ynnä monisyinen kuvaus siitä kuinka kuolleita käsitellään, mitä käy kun vast' ikää kuolleet henkilöt heräävät henkiin. Mitä käy ihmisille, kuinka se mullistaa heidän elämänsä ja mitkä teemat ottavat hetkessä vallan. Toisaalta teoksessa kuvattiin hienosti kuolleiden - zombeiksi heitä on paha kutsua koska klassisella tavalla zombeja he eivät minusta olleet - elämää heidän noustua kuolleista ja osan heistä ottaessa hyvin haparoivia askeleita tietoisuuden kehittymien tiellä.
Pidin Ystävät hämärän jälkeen -romaanin leffasovituksesta, tarkoitan tällä originaalia versiota ja olisi todella mielenkiintoista nähdä millainen elokuva sovitettaisi Lindqvistin Kuinka kuolleita käsitellään teoksesta. Aineksia hyvinkin mielenkiintoiseen ja monitasoiseen elokuvaan on olemassa mutta onko haaste liiankin kova. Uskaltaako kukaan tarttua haasteeseen?
Kirjasta olisi mielenkiintoista kirjoittaa laajempikin analyysi mutta nyt kuuppa vaatii unta rankan työrupeaman päätteeksi, joten tällä erää tähän. Ennen lopettamista muutama sana Enqvististä, Karista meinaan.
Kari Enqvist jo tietokirjailijana on hyvin paljon erilainen verrattuna Esko Valtaojaan. Siinä missä Esko on hyvinkin positiivisuuteen taipuvainen ja hän uskoo teknologian avulla löydettävän ratkaisun moneen käsillä olevaan ongelmaan, on Kari Enqvist vastaavasti huomattavasti pessimistisempi ja paikoin jopa tylympi ajatuksissaan.
Kaikkein tylyimpiä ajatuskuvioita Vien rucolan takaisin teoksessa ei nostettu esille mutta yhtäkaikki, sen taso ja toteutus oli kaukana Eskon positisvismista. Tällä kertaa uskonto ei niin kovaa ""selkäsaunaa" Karin käsissä saanut mitä monessa muussa hänen teoksessa, mutta yhtäkaikki, osansa uskonto ja uskovatkin saivat. Oli myös erinomaisen mielenkiintoista lukea Karin filosofista pohdintaa yhdistettynä useiden filosofian suurnimien ajatuksiin, kuten Ludwig Josef Johann Wittgensteinin & co. Vaikka Kari ja Esko tiedemiehiä ovatkin, pikoin ovat kuin yö ja päivä - Kari siellä yön puolella, tai ainakin varjoisalla kujalla.
vlad.