Nyt menossa Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded kneehen. Lännen valloitus intiaanien näkökulmasta. Intiaanisotien julmuudesta ovat yleensä kertoneet voittajat, valkoiset. Tämä on se häviäjien tarina. Monet kuolemattomat intiaanipäälliköt -Istuva Härkä, Geronimo, Punainen Pilvi, Hullu Hevonen -kertovat tässä kirjassa itse niistä vaiheista, jotka johtivat lännen valloitukseen ja valkoisten ja intiaanien viimeiseen suureen yhteenottoon Wounden Kneen verilöylyssä 1890.
Noin 80 sivua olen nyt lukenut (kirjassa 464 s.) ja tylyä luettavaa tämä on. Tylyydestään huolimatta, tai juuri siksi, tämä on parhaita kirjoja mitä olen vähään aikaan lukenut. Todellakin on avartanut historian käsitystä näiltä vuosilta (etupäässä 1860-1890), jo nyt, vaikken ole edes neljännestä kirjasta lukenut.
He antoivat meille monia lupauksia, enemmän kuin voin muistaa, mutta he pitivät vain yhden: he lupasivat ottaa maamme ja he ottivat sen. -Sioux-päällikkö Punainen Pilvi
Suomenkielinen kirjallisuus aiheesta on harvinaista, ja ehkä sen vuoksi hyvin pintapuolista. Kannatan sitä että ihmiset lukisivat tällaisia klassikoita, mutta sanotaan näin reilut 30 vuotta aihetta tutkineena että Brown oli aikansa tuote, eikä kannata ottaa ihan todesta. Eli jos on vääristelty aiemmin toiseen suuntaan, niin Brown vetää kyllä räikeästi vastakkaiseen. Ei ole siis historiallisesti totuudenmukainen, paitsi toki nimet, päivämäärät, ja vastaava.
Nykyään tehdään pääsääntöisesti hyvää tutkimusta sekä historian että kulttuurintutkimuksen alalla P-amerikan kohdalla, mutta kyllä tuo -70-luku oli edelleen melko ideologista.
Itse luen tällä hetkellä kirjaa Contested Eden: California Before Gold Rush, ja vaikka näitä nyt menee liukuhihnalta niin otetaan vielä mainintaan kesäkuussa ilmestynyt Murder State: California's Native American Genocide 1846-1873.
Tuota Kalifornian historiaa olisi hyvä saada suomeksi, nämä Brownin kuvaamat tapahtumat ovat ihan leikkiä sen rinnalla.
Ja Brownin stereotyyppisten sioux-sankarien sijaan raikas tuulahdus "suurista intiaanisodista" on War Party in Blue, joka kertoo näitä siouxeja, cheyenneja, ja kumppaneita vastaan amerikkalaisten puolella taistelleiden pawnee-kansan sotureiden tarinan.
Kurja juttu että suomeksi ei oikein laatua tältä saralta saa, ja amerikankielisetkin joutuu usein hommaamaan ulkomailta, mutta ymmärrettävää koska tuskin aihe on kovinkaan kiinnostava suurelle suomalaiselle yleisölle. Olen vähän jäävi tuohon ottamaan kantaa tuollaisen useiden satojen kirjojen kokoelman omistajana. Vieraille kirjahylly näyttää kyllä olevan aikamoinen ihmetyksen aihe.
Hyviä lukuhetkiä kuitenkin...