Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[Lähemäen Dynamo]

Tutkija kertoo, miksi Sannikka-kohu syntyi – tästä woke- ja cancel-kulttuureissa on kyse

Aaa, no sen takia biiseissä onkin kaikenlaista niggas fuck bitches lyriikoita. Taisteluna ihmisarvon puolesta.

Siellä on sukupuolentutkimuksen laitokselta löydetty pari telaketjuwokeilijaa puolustamaan journalismin rappiota?

 

[Euro71]

Tämä on jotenkin hämmentävä ja kenties jopa epätoivoinen tapa yrittää pitää kiinni jonkun henkilön esiintymisen tai argumentaation puolustamisesta. Eli ei varsinaisesti enää yritetäkään puolustaa kummankaan sisältöä tai ilmenemistä, todetaan vaan että "no nämä ovat hänen kokemuksiaan ja mielipiteitään".

Yritän rakentaa jonkinlaista siltaa näkemysten välille, koska muuten keskustelu menee puolin ja toisin ohihuuteluksi.

Jos ajatellaan woke-aktivismia ja intersektionaalista feminismiä, niin taustalla on se, että enemmistön maailmassa vähemmistöjen ääni ei kuulu, ja demokratiassa vähemmistön on vaikea vaikuttaa edes omiin asioihinsa. Lähtöajatus on se, että annetaan myös vähemmistöjen äänen kuulua, ilman että enemmistö pyrkii vaimentamaan tai ohittamaan sen. Minun on vaikea nähdä, että ajatustasolla tästä voisi olla eri mieltä?

Tähän liittyy olennaisena sellainen asia, että lähtökohta on se, että ihmisen kokemus on aito. Siis, että vähemmistön kokema rasismi on aito kokemus, tai että naisen kokema vähättely on aito kokemus, eikä sitä voi ulkopuolelta sanomalla mitätöidä. Jos asiaa tarkastellaan tästä valosta, niin voi ehkä vähän ymmärtää sen itsemäärittelyn merkityksen keskustelussa.

Seuraavaksi olisi hyvä ymmärtää, että monien aktivistien ajatusmaailma on humanistinen. Tuolla aiemmin jo koetin karkeasti avata sitä ajatusmaailmaa sen, mitä ymmärrän. Tässä kannattaa siis huomioida, että itselleni tämä lähestymiskulma on vieras, joten yritykseni pyrkiä ymmärtämään voi olla vajaa.

Ei niin yllättäen humanistisessa ajattelussa keskiössä ovat ihmiset, aatteet ja ajatukset. Vähän alasta riippuen humanisti näkee ihmisen joko kulttuurin, kielen tai sosiaalisen ympäristön tuotteena. Toisin sanoen: kulttuurin tai kielen muuttaminen muuttaa ihmistä. Tästä olen osittain samaa mieltä. Suurin ero minun ja tämän näkökannan välillä on se, että en pidä ihmistä tyhjänä tauluna (ts. ihminen voi olla mitä vain riippuen kielestä, kulttuurista tai kasvatuksesta) enkä pidä kieltä, kulttuuria ja sosiaalista ympäristöä mielivaltaisena konstruktiona, vaan että kaikki aiemmin mainitut heijastelevat maailman ja yksilöiden elämän realiteetteja. Minä näen yhteiskunnallisen keskustelun tärkeänä siksi, että yhteiskunnan rakenteet seuraisivat muuttuvia realiteetteja - humanisti näkee yhteiskunnallisen keskustelun tärkeänä siksi, että se muuttaisi aatteita ja sitä kautta ihmisiä.

Pitää myös huomioida yksi asia. Humanistisessa tutkimuksessa on usein tavoitteena luoda näkökulmia. Olen elämäni aikana lukenut aika paljon humanistista tutkimusta ja monet niistä ovat todella mielenkiintoisia. Mutta minulle monet niistä ovat esitutkimuksia: "Onpas kiinnostava näkökulma, tästähän voisi tehdä tutkimuksenkin." Vähän huonommin tehdyissä tutkimuksissa minua häiritsee aineiston puuttuminen sekä se, että monissa niissä spekulointi, tulkinta ja päätelmien teko alkaa jo esittelyluvussa. Itse olen enemmän tottunut siihen, että johtopäätökset tulevat vasta aineiston ja sen käsittelyn jälkeen, ja villimmät spekulaatiot jatkotutkimusta käsitellessä.

Suurin kuilu minun ja humanistin ajattelussa lienee jossain tuolla. Humanistin on vaikea ymmärtää mitä tarkoitan, kun vastustan tieteen politisointia, koska hänestä kaikki on pohjimmiltaan politiikkaa, yksilön ajatuksia ja aatesuuntia, matematiikasta ja luonnontieteistä lähtien.

Intersektionaalinen feminismi ponnistaa humanistiselta pohjalta. Sen on tarkoitus antaa asioille näkökulmia. Tässä tapauksessa asioita tarkastellaan valtasuhteiden näkökulmasta. Jos sanot, että "feministi näkee valtasuhteita ja sortoa kaikkialla", olet mielestäni osunut asian ytimeen. Se on se nimenomainen näkökulma, josta asioita tarkastellaan, tavallaan sen koko olemassaolon tarkoitus on etsiä ja löytää valtasuhteita kaikkialta. Minä pystyn hyväksymään tämän, mutta en ilman mutinoita: näkökulmien antaminen on tärkeää pohjatyötä, mutta yhdestä näkökulmasta katsominen on mielestäni yksisilmäisyyttä.

On vielä huomattava, että kun (humanistiselta pohjalta ponnistava) intersektionaalinen feminismi katsoo asioita valtasuhteiden ja -rakenteiden näkökulmasta, niin työkaluna on kieli ja kulttuuri. Aivan ymmärrettävästi siis kieli ja kulttuuri nähdään valtarakenteiden kautta. Siksi tästä näkökulmasta asioita ajavat näkevät, että vallan työkalut eli kieli ja kulttuuri on otettava omiin käsiin.

Toivon, että tämä jollain tavalla valottaa vaikkapa Ebrahimin käytöstä tai Ujuni Ahmadin mielipidekirjoitusta Nenäpäivistä.

Se kritiikki, mikä minulla voi olla woke-ilmiötä ja intersektionaalista feminismiä työkaluna käyttäviä kohtaan ei liity suoranaisesti aatteiden peruspremisseihin tai -tavoitteisiin. Toki henkilökohtaisesti toivon, että humanistisella puolella alettaisiin kiinnittää tutkimuksissa vähän huomiota siihen, että monet niistä eivät olisi vain tulevan aatehistorian tutkimuksen raakamateriaalia, mutta se on kokonaan toinen keskustelu se.

Kritiikkini kohdistuu valtaosin siihen, miten sitä käytetään ja siihen, että käytetäänkö sellaisia keinoja, että tavoitteet olisivat saavutettavissa. On huomattava, että en edes viitsisi kritisoida tätä, jos minusta ajettavat asiat eivät olisi päällisin puolin tavoiteltava ja ellen nimenomaan haluaisi noita tavoitteita saavutettavan.

Esimerkiksi, minusta vaikkapa liikehdinnän ihmiskuva on vailinainen. Saatan kritisoida sitä, koska uskon, että puutteellisen tiedon pohjalta tehdyt toimenpiteet eivät johda toivottuun lopputulokseen. Minä en myöskään näe kieltä ja kulttuuria niin keskeisessä, arvokkaassa ja tavoiteltavassa asemassa, ja jo se ajaa minut helposti esittämään vastakkaisia näkemyksiä.

Kaikkein henkilökohtaisin kritiikin kohde on se, että näiden aatteiden valossa esitettyjä näkemyksiä ja mielipiteitä sekä niistä vedettyjä johtopäätöksiä ei voi _käytännössä_ kritisoida. Ymmärrän, että yhteiskunnalliset aiheet ovat usein henkilökohtaisia, mutta yhteiskunnallisista aiheista käyty kriittinen keskustelu ei ole henkilökohtaista tai ainakaan sen ei pitäisi olla - mutta siitä vauhdilla tehdään sellaista.

Minun ei tarvitse montaa poikkipuolista sanaa sanoa vaikkapa jonkin ajatuskehikon peruspremisseistä tai kyseenalaistaa jonkin kaavaillun muutoksen vaikutuksia, että minut leimataan. Tämä on kaikkineen sellainen kokonaispaketti, jossa yhdenkin osan kritisointi tarkoittaa sitä, että olet kaikkia muitakin asioita vastaan. Vähän kärjistettynä, jos arvostelet humanistista tutkimusta, niin kannatat persuja, rasismia, syrjintää ja naisten epätasa-arvoa. Minusta asian ei pitäisi olla näin.

Joku voi nyt sanoa, että eihän tuo pidä paikkaansa, mutta kun se vaan pitää paikkansa, kunhan sinulla on tarpeeksi aatetta ajavia ihmisiä tuttavapiirissäsi. Voin sanoa, että jos et nikottelematta silitä myötäkarvaan oikeita mielipiteitä edustavia mielipidekirjoituksia, niin pistät peliin ihmissuhteesi. Kritiikin esittäminen nähdään henkilöön kohdistuvana loukkaamisena.

Asian ironia on se, että ajatustasolla ymmärrän tämän. Kun oma ihmiskuvani lähtee siitä, että ihminen on ensisijaisesti eläin, niin minulla ei ole suuriakaan hankaluuksia ymmärtää reaktioita.

 

[Osmo Rapeli]

Kaikkein henkilökohtaisin kritiikin kohde on se, että näiden aatteiden valossa esitettyjä näkemyksiä ja mielipiteitä sekä niistä vedettyjä johtopäätöksiä ei voi _käytännössä_ kritisoida. Ymmärrän, että yhteiskunnalliset aiheet ovat usein henkilökohtaisia, mutta yhteiskunnallisista aiheista käyty kriittinen keskustelu ei ole henkilökohtaista tai ainakaan sen ei pitäisi olla - mutta siitä vauhdilla tehdään sellaista.

Minun ei tarvitse montaa poikkipuolista sanaa sanoa vaikkapa jonkin ajatuskehikon peruspremisseistä tai kyseenalaistaa jonkin kaavaillun muutoksen vaikutuksia, että minut leimataan. Tämä on kaikkineen sellainen kokonaispaketti, jossa yhdenkin osan kritisointi tarkoittaa sitä, että olet kaikkia muitakin asioita vastaan. Vähän kärjistettynä, jos arvostelet humanistista tutkimusta, niin kannatat persuja, rasismia, syrjintää ja naisten epätasa-arvoa. Minusta asian ei pitäisi olla näin.

Joku voi nyt sanoa, että eihän tuo pidä paikkaansa, mutta kun se vaan pitää paikkansa, kunhan sinulla on tarpeeksi aatetta ajavia ihmisiä tuttavapiirissäsi. Voin sanoa, että jos et nikottelematta silitä myötäkarvaan oikeita mielipiteitä edustavia mielipidekirjoituksia, niin pistät peliin ihmissuhteesi. Kritiikin esittäminen nähdään henkilöön kohdistuvana loukkaamisena.

Asian ironia on se, että ajatustasolla ymmärrän tämän. Kun oma ihmiskuvani lähtee siitä, että ihminen on ensisijaisesti eläin, niin minulla ei ole suuriakaan hankaluuksia ymmärtää reaktioita.

Antoisa postaus ja tunnistettavia ilmiöitä. Jonkinlaisena jatkokappaleena ja vasta-ajatteluna tahtoisin erottaa pari tilannetta tämän reunoilta, ei varsinaisesti eri mieltä ollen:

- tilanteet, joissa näiden aatteiden kritiikkiä tulee niin paljon ja niin paljon suuremmalla volyymillä, että heikomman ääni hukkuu sinne alle. Silloinkin kun et pyrkisi siihen.
- nykyisellään näkee myös paljon sitä, että sanotaan "ei voi kritisoida", vaikka niin tehdään koko ajan. Tässä surkuhupaisimpia ovat kun jokainen voimakkaassa asemassa oleva vakiokolumnisti asettuu heikompaa vastaan. Eli vieläpä mediassa käsitellään aihetta kadottaen perspektiivi. Milloin viimeksi Sanna Ukkola, Ivan Puopolo, Sohrabi ja vastaavat tämänkaltaisia ilmiöitä medioissaan käsittelevät mediahenkilöt ovat tuoneet aiheisiin jotain yllättävää tulokulmaa tai olleet keskenään eri äänessä? Tarjoan käristemakkaran jokaisesta ristipistosta, jonka joku löytää. Mielipiteitä saa olla mutta yllättäkää välillä, ja saa asettua myös heikomman puolelle.

Hieman asiaa sivuten nämä viimeaikaiset cancel-kulttuuria sivunneet koosteet ovat olleet mielenkiintoisia. Aika moni julkisuudessa puolusteltu "cancel-uhri" porskuttaa pari vuotta myöhemmin entisellään tai jopa kovempaa. Aku Louhimies, Mel Gibson, Maustetytöt (ens kesänä Agentsin kanssa jee!) ja niin edelleen.

En epäile tuollaisten tuttavapiirien olemassaoloa. Rokotteiden takia voisin kyllä polttaa siltoja hörhöihin, sen sanon. Itse otin viimeksi viikonloppuna persuseurassa viinaa. :)

Boldaus oma. Pitäisikö sinun sitten hieman perehtyä asiaan? Missä pussissa te oikein kasvatte?

Tämän wokeismin voi laittaa siihen pitkään ketjuun, joka näille palstan vasemmistoaktiiveille tulee aina enemmän tai vähemmän puskista. Ei tullut naisia ja lapsia, ei tullut tuottavuusloikkaa, integraatio epäonnistui, Eu:ssa on vakavia valuvikoja, maahanmuuttajien rikollisuusaste on juuri niin korkea kuin kerrottiin, journalismi on politisoitunut, korkeakoulut ovat vaarassa muuttua yhden asian äänitorviksi, koululaitoksen rappio on tosiasia, väestönvaihtokin on salaliittoteoria, kunnes se ei enää olekaan. Mut hei, persut ne vaan öyhöttää. Onneksi on tiedostava vasemmisto, saa epäonnistua!

Koko "woke-ilmiö" on Suomessa hyvin hatara ja sillä on noin kolmen vuoden poukkoileva historia Suomessa. Sen ylipäänsä saa esiin vain yhdistelemällä erilaisia lyhyitä somekohuja ja aihealueita, bloggauksia, somepersoonia. Nyt se on toisille kuin uusi kommunismi.

Perussuomalaiset on puolue mikä tekee konkreettisesti politiikkaa ja identiteettipolitiikkaa muun muassa vastustamalla suurinpiirtein jokaista mainitsemaasi tahoa ja erilaisia instituutioita poliiseista opettajiin. Viholliskuvien luominen on sille työväline.

 

[Beltran]

Joku voi nyt sanoa, että eihän tuo pidä paikkaansa, mutta kun se vaan pitää paikkansa, kunhan sinulla on tarpeeksi aatetta ajavia ihmisiä tuttavapiirissäsi. Voin sanoa, että jos et nikottelematta silitä myötäkarvaan oikeita mielipiteitä edustavia mielipidekirjoituksia, niin pistät peliin ihmissuhteesi. Kritiikin esittäminen nähdään henkilöön kohdistuvana loukkaamisena.

Tekstin äärellä mulla tuli mieleen että mikäs lienee niiden vähemmistön edustajien tilanne, jotka eivät pidä itseään sorrettuina? Olkoonkin että ei pitäisi maailmaa tai edes Suomea tasa-arvon kannalta täydellisenä paikkana mutta kuitenkin riittävän hyvänä - tilanteeseen voi olla tyytyväinen "olen saanut mahdollisuuksia: opiskelu- ja työpaikan" jne - ja lisäksi ei usko siihen että asiat menevät parempaan suuntaan luomalla viholliskuvaa ja syyllistämällä "etuoikeutettuja". Minun itseni valkoihoisena miehenä on helppo olla välittämättä woke:sta jne sen enempää etenkin kun tuttavapiirissäni ei ole aatetta ajavia ihmisiä. Mutta entäpä nuo kuvailemani kaltaiset henkilöt joiden tutuissa voi olla paljonkin tiedostavia ihmisiä? Miten heille käy?

Tuossa tekstissä mainittiin myös naisen kokema vähättely. Naisethan eivät ole vähemmistö Suomessa eivätkä näytä olevan kovin innokkaita äänestämään sellaisen politiikan puolesta joka pyrkisi poistamaan vähättelyn. Mitä naiset ajattelevat?

 

[ZayWest]

Tutkija kertoo, miksi Sannikka-kohu syntyi – tästä woke- ja cancel-kulttuureissa on kyse

"Miksi Esko Valtaoja ei saa käyttää n-sanaa, mutta Renaz Ebrahimi saa soittaa julkisesti musiikkia, jossa samaa sanaa toistetaan?

Faith Mkwesha:
– Mustat ihmiset käyttävät n-sanaa ilmaistakseen itseään maailmassa, joka on ollut rasistinen sukupolvesta toiseen. He käyttävät sitä kertoakseen tarinoita elämästään ja kulttuuristaan. Se viittaa siihen, mistä he ovat tulleet ja miten he saavat voimaa jatkaakseen taistelua ihmisyyden puolesta, sanoo Faith Mkwesha.
– N-sana on halventava ja epäinhimillistävä, sitä käytettiin viittaamaan mustiin orjiin. Sen käyttäminen on erittäin loukkaavaa ja halventavaa. Valkoisen ei pitäisi käyttää tätä sanaa ollenkaan. Sanaa voidaan kutsua n-sanaksi."

Aaa, no sen takia biiseissä onkin kaikenlaista niggas fuck bitches lyriikoita. Taisteluna ihmisarvon puolesta.

"He kertovat tarinoita elämästään ja kulttuuristaan"

Pätkäisin tuon kohdan ja tuohon kiteytyy ainakin oma kritiikkini. Tännekin on jo linkattu ei-valkoisten someilua etteivät ei-valkoiset ole samaa massaa.

Ei esimerkiksi Rebekka Aili Kuukka, eli Yeboyah ole mikään gettotyttö rapakon takaa karuista oloista. Hän on hyvinvointivaltioon syntynyt tummaihoinen suomalainen ja sama pätee myös suomalaiseen kulttuuriin jo nuoresta alkaen sopeutuneisiin maahanmuuttajiin.

Eli sen elämän ja kulttuurin voisi tosiaan nostaa minusta esiin faktojen kautta. Ei koettu rasismi sulje pois sitä että kolikolla on toinenkin puoli. Päinvastoin. Noin voisi saada jopa hedelmällistä keskustelua aikaan kun mielipidevaikuttaja X osoittaisi tajuavansa kokonaiskuvan.

Omat kokemukset eivät minusta saa myöskään olla joku yleistävään käsitykseen pyrkivä "totuus". Näissä olisi suotavaa olla perspektiivi kohdillaan jottei keskustelu karkaa absurdiksi uhriutumiseksi valkoisten sekä ei-valkoisten toimesta.

Itse pidän rasismia vakavana asiana ja sen karnevalisointi kieltämättä hämmentää isosti.

 

[The Hockey Handbook]

Kannattaa tosiaan lukea sitä keskustelua, on monitahoista ja pääosin rauhallista ja rationaalista vaikka tietysti on niitä ääripäitäkin niin kuin kaikkialla somessa. Tässä nyt esimerkiksi yksi (pitkähkö) pohdiskeleva kommentti (ja näistä keskusteluista Rasmuksen ketjuista löytyy paljon kiivaampiakin "cancel-kulttuuria" kritisoivia postauksia, voi vaan verrata öyhöpalstoihin FB:ssä ja muualla somessa, niissä kun ei toisinajattelua yleensä ollenkaan sallita):

"Minä ajattelen niin, että vanhempaa ihmistä tulee kunnioittaa, jos hän on viisas. Ja sitä Valtaoja on ja oli myös tässä keskustelussa. Mutta en pidä myöskään nuoria ihmisiä kategorisesti "tyhminä" ja epäkunnioittavina, monet nuoret ihmiset näkevät ja oivaltavat asioita, joita vanhemmat ihmiset eivät näe, koska negatiiviset uskomukset estävät vanhempia ihmisiä usein näkemästä "laatikon ulkopuolelle". Minä tulkitsen tuon "keskustelu"tilanteen niin, että Valtaojan ainoa virhe oli, että hän hämmentyi (kuten hän on itsekin myöhemmin kertonut) tilanteessa, jossa ei tiennyt, kenen kanssa on keskustelemassa, ja hän YRITTI olla kohtelias nuorelle naiselle. Ja yrittäminen tapahtuu aina negatiivisessa tunnetilassa. Valtaoja siis laskeutui tunnetasolla alas selkeyden tilasta, jossa hän on silloin, kun hän puhuu tiedemiehenä. Ja koska hän hämmentyi, niin hänen hämmennyksensä mahdollisti Ebrahimin hyvin negatiivisen purkauksen. Ebrahim joutui siis vihansa ja katkeruutensa ja pelkonsa valtaan, eikä enää päässyt ylös kuopastaan, jolloin tilanteesta tuli tragikoominen (hän sai täsmälleeen sitä mitä itse tilasi, eli vaikutti sekavalta ja aggressiiviselta). Ebrahimhan oli jo etukäteen selvästi päättänyt, että hän on menossa studioon TAISTELEMAAN, ja kaikki taistelut ovat aina hävittyjä, koska emme voi koskaan "voittaa" ketään (ylimielisyys) myötätunnon tunnetilassa. Puhdas myötätunto siis mahdollistaisi toisia ihmisiä ja heidän näkemyksiään kunnioittavan keskustelun"...

Rasmus-ryhmän keskustelut ovat jo pitkään olleet sellaisia, että ”väärämieliset” savustetaan sieltä pihalle. Tietyt vakiokirjoittelijat, ja modet siellä edustavat nykyään tätä woke-porukkaa ja joukkokiusaamiseella pitävät huolen, että jos ei keskustelija lähde vapaaehtoisesti niin helposti menettävät keskusteluoikeutensa. Nyt siellä siivotaan ei woke-mieliset pois yhdistyksen johdostakin...

Renaz Ebrahimin uhrivaltapositio (PÄIVITETTY) | Uusi Suomi Puheenvuoro

(PÄIVITETTY, ALLA) Olen ollut antirasistisessa toiminnassa mukana yli kymmenen vuoden ajan. Olen esimerkiksi istunut Rasmus ry:n hallituksessa yli puolet sen olemassaoloajasta ja nyt toimitan…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

 

[Luther Maddox]

Marja Sannikan keskusteluohjelma loppuu

Kyseessä on normaali ohjelmakierto, Yleltä kerrotaan.

www.is.fi

Sannikan keskusteluohjelma loppuu, ja päätöksellä ei tietenkään - siis kuulitteko: tietenkään - ollut mitään tekemistä viime jakson kanssa.

Toki voi olla niinkin, että Sannikka on tiennyt ohjelman lopettamisesta jo aiemmin, ja päätti sitten lopettaa melko näyttävästi. Rasismiaiheella julkisuus oli taattu, vaikka tuskin Sannikkakaan osasi ennustaa, miten suurta julkisuus tulisi olemaan.

Ja Ylen tuntien, eiköhän sieltä ole tulossa Renaz Ebrahimin keskusteluohjelma. Siinä nähdään varmasti jo myllyjäkin, jos sinne vääräoppisia vieraita uskaltautuu. Siinä olisi turvallista tilaa kerrakseen.

Oisko Alfa-tv uusi osoite :D

 

[Sanainen arkku]

Hänet canceloitiin. "If you're not with us, you're against us". Näin tehdään maailmasta parempi paikka kaikille elää ja olla.

Minkä arvelette olleen viimeinen naula Ossin ihmisyyden arkkuun? Ehkäkö se, kun paljastui nuoruuden rikos eli sotahulluus?
Kyllähän tuo vuodatus oli myös silkkaa naisvihaa. Jos hän ei, ja miksi tuntisikaan koska on valtahierarkioiden huipulla syntymästatuksellaan, koe itseään mehikaano-oletetuksi, niin ei se poista muilta oikeutta ryhtyä yksisarviseksi.

 

[Euro71]

Tekstin äärellä mulla tuli mieleen että mikäs lienee niiden vähemmistön edustajien tilanne, jotka eivät pidä itseään sorrettuina? ... Mutta entäpä nuo kuvailemani kaltaiset henkilöt joiden tutuissa voi olla paljonkin tiedostavia ihmisiä? Miten heille käy?

Se on hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Feministisen liikehdinnän piirissä on sellainen termi kuin "sisäistetty naisviha", jota käytetään sellaisista naisista, jotka syystä tai toisesta eivät näe jotain asiaa ongelmallisena. Voisin olettaa, että jokin vastaava termi löytyy näillekin ihmisille.

Tuossa tekstissä mainittiin myös naisen kokema vähättely. Naisethan eivät ole vähemmistö Suomessa eivätkä näytä olevan kovin innokkaita äänestämään sellaisen politiikan puolesta joka pyrkisi poistamaan vähättelyn. Mitä naiset ajattelevat?

Suomessa ei taida kovin montaa sellaista tahoa olla, joka ei kannattaisi sukupuolten välistä tasa-arvoa. Erimielisyyksiä taitaa olla vain siitä, että mitä se käytännössä tarkoittaa ja millä keinoin sitä ajetaan.

 

[Individual]

Marja Sannikan keskusteluohjelma loppuu

Kyseessä on normaali ohjelmakierto, Yleltä kerrotaan.

www.is.fi

Sannikan keskusteluohjelma loppuu, ja päätöksellä ei tietenkään - siis kuulitteko: tietenkään - ollut mitään tekemistä viime jakson kanssa.

Kun se cancelointia ja wokelointia kritisoiva avauspuheenvuoro käynnistyi, niin ajattelin, että onpahan jotenkin "epäylemäistä" tekstiä. No olisi kai pitänyt arvata, että omaa hautajaispuhettahan siinä luettiin. Kauniiksi oli vainaja laitettu ja suuria tunteitakin koettiin, kuten hautajaisissa yleensäkin. Noh, ei hän tuolla CV:llä kauaa ole työttömänä. Paljokohan YLE:ltä on jo ajettu muualle, saisiko futispeliin jo avauksen kasaan?

Edit: Noh, jos odottelen minäkin, että mitä tapahtuu.

 

[Osmo Rapeli]

Kun se cancelointia ja wokelointia kritisoiva avauspuheenvuoro käynnistyi, niin ajattelin, että onpahan jotenkin "epäylemäistä" tekstiä. No olisi kai pitänyt arvata, että omaa hautajaispuhettahan siinä luettiin. Kauniiksi oli vainaja laitettu ja suuria tunteitakin koettiin, kuten hautajaisissa yleensäkin. Noh, ei hän tuolla CV:llä kauaa ole työttömänä. Paljokohan YLE:ltä on jo ajettu muualle, saisiko futispeliin jo avauksen kasaan?

Edit: Noh, jos odottelen minäkin, että mitä tapahtuu.

Taitaa ihan vakkarisopimuksella olla Sannikka Ylellä. Ukkola toki taisi olla itse myös ja irtisanoutui itse?

 

[Jani82]

Koko "woke-ilmiö" on Suomessa hyvin hatara ja sillä on noin kolmen vuoden poukkoileva historia Suomessa. Sen ylipäänsä saa esiin vain yhdistelemällä erilaisia lyhyitä somekohuja ja aihealueita, bloggauksia, somepersoonia. Nyt se on toisille kuin uusi kommunismi.

Perussuomalaiset on puolue mikä tekee konkreettisesti politiikkaa ja identiteettipolitiikkaa muun muassa vastustamalla suurinpiirtein jokaista mainitsemaasi tahoa ja erilaisia instituutioita poliiseista opettajiin. Viholliskuvien luominen on sille työväline.

Sitähän tuo tervejärkisten yliopistolla työskentelevien mukaan on.

"Näitä kaikuja kuulee myös pohjoisamerikkalaista identiteettikeskustelua tutkiva aatehistorian dosentti Ari Helo Helsingin yliopistosta.

– En ihmettele woke-kulttuurista tehtyjä vertauksia stalinismiin siinä mielessä, että kummankaan ajatteluun ei kuulu enemmistödemokratian mukainen yritys taivutella muut puolelleen, vaan muiden syyttely siitä, etteivät ymmärrä oman ajattelunsa puutteita. Stalinistit tunnetusti väittivät, ettei kansa ymmärrä kapitalismin sortavia rakenteita kyllin selvästi, Helo muistuttaa."

Jännästi näihin keskusteluihin otetaan yleensä vain se sopiva vastaaja ja se löytyy useasti sieltä sukupuolentutkimuksesta yms. asiasta.
Kummasti samaa on näkyvillä wokessa ja rasismi-keskustelussa näitten piirien mukaan on vain ja ainoastaan yksi tapa keskustella se on se heidän tapa, eikä muita sallita vaikka mitään oikeasti väärää ei tehtäisi.

 

[Cobol]

Sitähän tuo tervejärkisten yliopistolla työskentelevien mukaan on.

"Näitä kaikuja kuulee myös pohjoisamerikkalaista identiteettikeskustelua tutkiva aatehistorian dosentti Ari Helo Helsingin yliopistosta.

– En ihmettele woke-kulttuurista tehtyjä vertauksia stalinismiin siinä mielessä, että kummankaan ajatteluun ei kuulu enemmistödemokratian mukainen yritys taivutella muut puolelleen, vaan muiden syyttely siitä, etteivät ymmärrä oman ajattelunsa puutteita. Stalinistit tunnetusti väittivät, ettei kansa ymmärrä kapitalismin sortavia rakenteita kyllin selvästi, Helo muistuttaa."

Jännästi näihin keskusteluihin otetaan yleensä vain se sopiva vastaaja ja se löytyy useasti sieltä sukupuolentutkimuksesta yms. asiasta.
Kummasti samaa on näkyvillä wokessa ja rasismi-keskustelussa näitten piirien mukaan on vain ja ainoastaan yksi tapa keskustella se on se heidän tapa, eikä muita sallita vaikka mitään oikeasti väärää ei tehtäisi.

Helo ja mainittu Volanen on tuossa oikeassa, kuten moni muukin saman huomion tehnyt. Feminismi ja liberaalinen feminismi käytännössä kuoli intersektionaalisen feminismin ja woke-kulttuurin alta. Niissä vallan ovat ottamassa tai jo ottaneet henkilöt ja äärilinja, jotka sulkevat ovia niiden avaamisen sijasta.

 

[adolf]

Feminismi ja liberaalinen feminismi käytännössä kuoli intersektionaalisen feminismin ja woke-kulttuurin alta. Niissä vallan ovat ottamassa tai jo ottaneet henkilöt ja äärilinja, jotka sulkevat ovia niiden avaamisen sijasta.

Vähän kun pysähtyy lukemaan, kuuntelemaan ja miettimään, niin ainakin minulla tulee mieleen, että ei näillä ideologioilla tosiasiallisesti ole enää edes mitään tekemistä rasismin vastustamisen kanssa. Se voi kyllä olla asia jota alunperin ovat lähteneet pois kitkemään, mutta mukaan on tullut paljon muitakin motiiveja . Yksi ehkä tuota koko liikettä hallitseva piirre on täysi sokeus omalle toiminnalle, kuten aina kaikissa ääriliikkeissä on. Olivat ne sitten poliittis- tai uskonnolissävytteisiä. Kova on julistus suvaitsevaisuuden nimeen vannomisesta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa kovinkin nopeasti sen, miten äärimmäisen suvaitsemattomista liikkeistä on kyse. Näille ihmisille on tuossa sumussaan aina tyypillistä se, että heille on aivan totaalisen mahdotonta miettiä sellaista vaihtoehtoa, että olisivat itse väärässä. Se ei vain yksinkertaisesti kuulu repertuaariin.

 

[Osmo Rapeli]

Mikä valtio woke-kulttuuria muuten maailmalla rahoittaa? Rasistisen liikehdinnän, seksuaalisen tasa-arvon vastaisen toiminnan, naisvihan ja muiden taakse kun löytyy eräs Venäjä. Löytyy verkkohäirintää, lehtiä Saksassa ja muuta.

Jatkoajan vasemmistosiipi, feministinen puolue ja joku mädäntynyt yliopistolaitos eivät tahdo oikein pärjätä siinä rinnalla...

Sitähän tuo tervejärkisten yliopistolla työskentelevien mukaan on.

"Näitä kaikuja kuulee myös pohjoisamerikkalaista identiteettikeskustelua tutkiva aatehistorian dosentti Ari Helo Helsingin yliopistosta.

– En ihmettele woke-kulttuurista tehtyjä vertauksia stalinismiin siinä mielessä, että kummankaan ajatteluun ei kuulu enemmistödemokratian mukainen yritys taivutella muut puolelleen, vaan muiden syyttely siitä, etteivät ymmärrä oman ajattelunsa puutteita. Stalinistit tunnetusti väittivät, ettei kansa ymmärrä kapitalismin sortavia rakenteita kyllin selvästi, Helo muistuttaa."

Jännästi näihin keskusteluihin otetaan yleensä vain se sopiva vastaaja ja se löytyy useasti sieltä sukupuolentutkimuksesta yms. asiasta.
Kummasti samaa on näkyvillä wokessa ja rasismi-keskustelussa näitten piirien mukaan on vain ja ainoastaan yksi tapa keskustella se on se heidän tapa, eikä muita sallita vaikka mitään oikeasti väärää ei tehtäisi.

Siis siinä on kaikuja. Se ei ole kommunismia, vaan siinä on tutkijan mukaan samanlaisia piirteitä.

 

[karotenoidi]

Arabeilla on ollut ihan samalla tapaa mustia orjia aikojen saatossa kuin valkoisillakin, eli onko tässä tapauksessa myös mustan musiikin soittaminen arabilta väärin ja tuomittavaa?

Ja Ebrahimin kotiseuduilla oltiin persoja 300 vuotta sitten sinisilmäisille seksi... anteeksi "luksusorjille", joita ostivat venäläisiltä hyvään hintaan. Ruskeana ihmisenä Ebrahimi on vastuussa Suomessa suoritetun kansanmurhan rahoittamisesta.

 

[Individual]

Nyt lentää jo Rasmuksesta ulos, jos poikkeaa rivistä.

Rasisminvastaisen kattojärjestön toiminnanjohtaja kritisoi ”ruskea”-termin käyttöä – hallitus hyllytti

Rasismin ja muukalaispelon vastainen yhdistys Rasmus on vapauttanut toiminnanjohtaja Ossi Mäntylahden tehtävästään sen jälkeen, kun tämä otti sosiaalisessa mediassa kantaa Sannikka-ohjelmassa käytyyn keskusteluun.

www.is.fi

 

[Lähemäen Dynamo]

Perussuomalaiset on puolue mikä tekee konkreettisesti politiikkaa ja identiteettipolitiikkaa muun muassa vastustamalla suurinpiirtein jokaista mainitsemaasi tahoa ja erilaisia instituutioita poliiseista opettajiin. Viholliskuvien luominen on sille työväline.

Väärin. Perussuomalaiset on puolue, joka on havainnut jakamattoman ihmisarvon paradoksin länsimaisessa kontekstissa ja puolustaa suomalaisuutta. Perussuomalaiset eivät vastusta poliisia. Hassu ajatus. Auktoriteettikammo on kyllä vasemmiston leipälaji. Perussuomalaiset saattavat toki vastustaa yksittäisiä poliiseja, joiden virkakuvaan on sekoittunut iso palanen Oula Silvennoista.

Perussuomalaisten agenda on ollut muuttumaton käytännössä 20 vuotta. Ei sen vuoksi, että tavoitteena olisi luoda viholliskuvia, vaan juuri sen vuoksi, että perussuomalaiset näkevät juuri vastustamiensa asioiden ongelmat ilmeisesti selvemmin kuin muut. Faktat ovat viime vuosina pakottaneet muutkin avaamaan silmänsä. Tästä huolimatta joillakin on edelleen kauhea tarve stigmata persuja.

 

[Walrus21]

Suurin kuilu minun ja humanistin ajattelussa lienee jossain tuolla. Humanistin on vaikea ymmärtää mitä tarkoitan, kun vastustan tieteen politisointia, koska hänestä kaikki on pohjimmiltaan politiikkaa, yksilön ajatuksia ja aatesuuntia, matematiikasta ja luonnontieteistä lähtien.

Tieteen ei periaatteessa pitäisi olla poliittista, mutta tiedettä käytetään poliittisiin tarkoitusperiin. Usein tieteen tuotokset myös vaikuttavat suoraan yhteiskuntaan ja sitä kautta politiikkaan. Hyvänä esimerkkinä 1900-luvun alun innostus suoraviivaisiin älykkyystesteihin ja kallonmittaukseen.

Liiallisen politisoinnin vastakohta on puolestaan se, että ei tunnisteta niitä ennakko-olettamuksia ja arvovalintoja, joita tutkimuksiin ja päätöksiin välittyy. Toisin sanoen kohdellaan neutraaleina sellaisia johtopäätöksiä, jotka sisältävät jo lähtökohtaisesti valintoja. Esimerkkinä homouden psykiatrinen tautiluokitus vuoteen 1981 asti, joka sekin perustui oletettavasti johonkin tieteelliseen näkemykseen.

Vastaavasti arjessa luokitellaan monia asioita tarkoituksella politiikan ulkopuolelle, vaikka ne liittyisivät politiikkaan. Jos Kiina lähettää Suomeen pandoja diplomaattisin motiivein, se on poliittista, vaikka eläin ei itsessään olisi poliittinen aihe. Onko pandoja katselemaan matkustava suomalainen poliittinen toimija? Ei välttämättä, mutta teolla - oli miten pieni tahansa - on silti poliittisia seurauksia. Samalla tavalla Putinin KHL-projekti on poliittinen, vaikka vain murto-osalla Jokereiden kannattajista olisi minkäänlaista poliittista näkemystä asiasta. Meillä ihmisillä onkin tapana rajata asioita kategorioihin: urheilu, politiikka, uskonto, tiede. Todellisuudessa näitä on hyvin vaikea erottaa täysin omiksi osa-alueikseen.

Toisekseen, meillä on tapana kärsiä siitä, että emme kykene irroittautumaan omista ajattelun rakenteista. Tämä on ihmisen kognitiivisen toiminnan kannalta välttämätön "oikoreitti", sillä tarvitsemme loputtomassa informaatioavaruudessa jotain mihin tarttua. Niinpä meillä on luontainen kyky jäsentää maailmaa aiempien kokemuksien pohjalta; olemme tottuneet, että vihreä valo merkitsee "saa mennä" ja punainen taas varoittaa uhasta. Yhtä lailla olemme tottuneet siihen, ettei meidän identiteetin peruspalikoita kyseenalaisteta. Näitä peruspalikoita ovat mm. pyrkimys hyvään, oikeudenmukainen kohtelu ja tasa-arvo, eli aika yksi yhteen Ebrahimin kyseenalaistamisen kohteiden kanssa.

Valtaoja edustaa monelle suomalaiselle kunnollisen kansalaisen arkkityyppiä: rauhallisesti artikuloiva, sulavakäytöksinen, hyväntahtoinen, älykäs jne. Se, mistä hän puhuu, on myös monelle tuttu ja turvallinen asetelma: voimmeko keskustella rasismista rakentavasti? Valtaojan viesti vetoaa moniin, sillä hän on tässä aiheessa samaistuttava keskustelija, joka puhuu keskivertosuomalaisen äänellä. Harva suomalainen on karikatyyrin mukainen rasisti, joten millä oikeudella kukaan väittää heitä sellaiseksi? Tätä taustaa vasten moni ajatteli Ebrahimin piikitellessä Valtaojalle, että tuo nainen voisi puhua minulle tuolla tavalla.

Intersektionaalinen feminismi ponnistaa humanistiselta pohjalta. Sen on tarkoitus antaa asioille näkökulmia. Tässä tapauksessa asioita tarkastellaan valtasuhteiden näkökulmasta. Jos sanot, että "feministi näkee valtasuhteita ja sortoa kaikkialla", olet mielestäni osunut asian ytimeen. Se on se nimenomainen näkökulma, josta asioita tarkastellaan, tavallaan sen koko olemassaolon tarkoitus on etsiä ja löytää valtasuhteita kaikkialta. Minä pystyn hyväksymään tämän, mutta en ilman mutinoita: näkökulmien antaminen on tärkeää pohjatyötä, mutta yhdestä näkökulmasta katsominen on mielestäni yksisilmäisyyttä.

Periaatteessa näin. Näkisin kuitenkin, että feminismin (intersektionaalista tai ei) monesta muusta muusta aatteesta erottava tekijä on marxilainen aatehistoria. Siinä missä Locken tai John Stuart Millin ihmiskuva korosti vapautta jostakin, feminismi korostaa vapautta johonkin. Toisin sanoen, liberaali puolustaa fundamentaalisia yksilönoikeuksiaan, kun taas feministi haluaa murtaa "yhteiskunnan kahleet". Voiko ihminen esimerkiksi olla vapaa, jos hänen perustarpeet (ravinto, tuulensuoja, sosiaaliset suhteet) eivät täyty? Onko kaatopaikalla autonrenkaita työkseen keräävä lapsi tyhjä taulu vai olosuhteiden uhri? Feministi etsii tällaisia "vastakkaisuuksia" ja perustaa kritiikkinsä siihen, että maailma on epäoikeudenmukainen paikka.

On vielä huomattava, että kun (humanistiselta pohjalta ponnistava) intersektionaalinen feminismi katsoo asioita valtasuhteiden ja -rakenteiden näkökulmasta, niin työkaluna on kieli ja kulttuuri. Aivan ymmärrettävästi siis kieli ja kulttuuri nähdään valtarakenteiden kautta. Siksi tästä näkökulmasta asioita ajavat näkevät, että vallan työkalut eli kieli ja kulttuuri on otettava omiin käsiin.

Näin on, mutta täytyy muistaa, ettei jokainen feministi etsi yhteiskunnan mikrorakenteista sortoa tai väijy netissä triggeröiviä sanoja. Kuten olen joskus kuvaillut, mielestäni suomalainen hyvinvointivaltio on suorastaan intersektionaalisen feminismin klassikko. Ajatelkaa nyt, mitä kaikkea intersektionaalista Suomen valtio tekee: esteettömyysvaatimukset, peruskoulun erityisopetus, kehitysapu, äitiyspakkaus, YLE, keliakia-korvaus - lista on pitkä. Jos 1800-luvun klassiset liberaalit olisivat näistä kuulleet, olisi Pariisin ja Lontoon kaduilla mennyt moni sikari väärään kurkkuun.

Kieli ja kulttuuri ovat sinällään tärkeitä, mutta kyllä valtaa käytetään myös ihan arjen tasolla. Esim. täällä Turussa on pähkäilty viime vuosina, laitetaanko fyrkkaa keskustassa sijaitsevaan parkkihalliin vai koulurakennusten korjausrakentamiseen. Vaikka tämä tuntuu arkiselta aiheelta, niin samat marxilaisuudet ja liberalismit sielläkin on taustalla. Aatteita ei pääse pakoon.

Kaikkein henkilökohtaisin kritiikin kohde on se, että näiden aatteiden valossa esitettyjä näkemyksiä ja mielipiteitä sekä niistä vedettyjä johtopäätöksiä ei voi _käytännössä_ kritisoida. Ymmärrän, että yhteiskunnalliset aiheet ovat usein henkilökohtaisia, mutta yhteiskunnallisista aiheista käyty kriittinen keskustelu ei ole henkilökohtaista tai ainakaan sen ei pitäisi olla - mutta siitä vauhdilla tehdään sellaista.

Tähän on pakko vastata, sillä näen asian hieman eri lailla. Minusta nykyaika on siitä ihmeellistä aikaa, että kaikesta saa puhua. Oikeasti tänä aikana kirjaimellisesti kenellä tahansa, jolla on internet-yhteys, on myös mahdollisuus avata ajatuksiaan kaiken maailman ihmeteltäväksi.

Toinen asia on sitten se, voiko mitä tahansa kirjoittaa ilman, että joku muu kritisoi sitä. Tämä on ehkä nykypäivän keskustelukulttuurille problemaattinen asia. Samat ihmiset, jotka vielä pari kuukautta sitten olivat järkyttyneitä boomer-termistä, ovat nyt takajaloillaan, kun rasismiakeskustelua ei saa väitetysti käydä ilman autenttista terminologiaa. Onko kyse siis siitä, että sananvapautta on rajoitettu, vai siitä, että sanoja ei halua altistaa itseään kritiikille?

Joku voi nyt sanoa, että eihän tuo pidä paikkaansa, mutta kun se vaan pitää paikkansa, kunhan sinulla on tarpeeksi aatetta ajavia ihmisiä tuttavapiirissäsi. Voin sanoa, että jos et nikottelematta silitä myötäkarvaan oikeita mielipiteitä edustavia mielipidekirjoituksia, niin pistät peliin ihmissuhteesi. Kritiikin esittäminen nähdään henkilöön kohdistuvana loukkaamisena.

Tämä pitää kyllä sinällään ihan paikkansa. Joulupöydässä ei kannata välttämättä ottaa aiheeksi Afrikan tähteä tai Marja Sannikkaa. Eri mieltä oleminen on joskus haastavaa, vaikka ajatuksen tasolla lähes kaikki kannattavat sanan- ja mielipiteenvapautta.

 

[Cobol]

Vähän kun pysähtyy lukemaan, kuuntelemaan ja miettimään, niin ainakin minulla tulee mieleen, että ei näillä ideologioilla tosiasiallisesti ole enää edes mitään tekemistä rasismin vastustamisen kanssa. Se voi kyllä olla asia jota alunperin ovat lähteneet pois kitkemään, mutta mukaan on tullut paljon muitakin motiiveja . Yksi ehkä tuota koko liikettä hallitseva piirre on täysi sokeus omalle toiminnalle, kuten aina kaikissa ääriliikkeissä on. Olivat ne sitten poliittis- tai uskonnolissävytteisiä. Kova on julistus suvaitsevaisuuden nimeen vannomisesta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa kovinkin nopeasti sen, miten äärimmäisen suvaitsemattomista liikkeistä on kyse. Näille ihmisille on tuossa sumussaan aina tyypillistä se, että heille on aivan totaalisen mahdotonta miettiä sellaista vaihtoehtoa, että olisivat itse väärässä. Se ei vain yksinkertaisesti kuulu repertuaariin.

Pitkälti näin.

Joskus aiemmin määrittelin seuraavasti:

"Intersektionaalinen feminismi tarkoittaa sitä, että nainen on miehen alapuolella ja jos nainen on ei-valkoinen, hän kärsii lisää. Jos nainen on vammainen, ei-valkoinen, kärsimys kasvaa edelleen, ja hän on moninkertaisesti sorrettu".

Tuo logiikka on mielenkiintoinen. Esimerkiksi musta, rikas nainen on lähes aina köyhien valkoisten miesten yläpuolella. IF-vastaus tähän on, että älä katso yksittäisiä ihmisiä, katso maailman kokonaisuutta. Toisin sanoen, vaikka esimerkiksi 20 prosenttia tai paljon enemmän mustista naisista X-maassa olisi käytännössä valkoisen miehen yläpuolella, se ei ole koko maailmassa trendi. Valkoinen mies saa keskimäärin paremmat olosuhteet kuin musta nainen.

Kuinka moni on tuosta eri mieltä? Arvaan, että hyvin harva.

Vastaus pitäisi olla nähdäkseni se, että avataan ovia. Muutetaan maailmankauppaa ja verotusta, tuetaan kehittyviä maita niiden rakentaessa talouttaan, koulutetaan lapsia ja naisia ja järjestetään niitä Nenäpäiviä ja annetaan kaikille puheenvuoro ja kuullaan toisiamme. Tämä tie tuottaisi myös vähemmän siirtolaisia Euroopan porteille.

Mutta se ei ole IF-ääripään ja woke-kulttuurin vastaus. Se on tullut selväksi se. Miten se vaikuttaa rasismiin? En tiedä, mutta ehkä Valtaoja ja muut eivät ole väärässä. Ei se mahdollisesti ainakaan vähennä rasismia.

 

[king of the jungle]

Miksi muuten kaikenlaisen "Nigga"-räpin soittaminen on suotavaa?
Eikö tuollainen kuitenkin yleistä tuon termin käyttöä, kun ihmiset kuuntelevat, laulavat ja hokevat kappaleiden tahdissa, myös ne valkoihoiset.
Vai onko tämä sellainen tapaus, että täytyy erikseen katsoa tuon termin tarkoitusperät?

Ja miksi tämä vaaleaihoinen kurdi tms. omii itselleen tummaihoisen aseman? Hänhän on käytännössä ihonväriltään Valtaojan tasolla.

 

[Lähemäen Dynamo]

Miksi muuten kaikenlaisen "Nigga"-räpin soittaminen on suotavaa?
Eikö tuollainen kuitenkin yleistä tuon termin käyttöä, kun ihmiset kuuntelevat, laulavat ja hokevat kappaleiden tahdissa, myös ne valkoihoiset.
Vai onko tämä sellainen tapaus, että täytyy erikseen katsoa tuon termin tarkoitusperät?

Ja miksi tämä vaaleaihoinen kurdi tms. omii itselleen tummaihoisen aseman? Hänhän on käytännössä ihonväriltään Valtaojan tasolla.

Koska rodullistettujen puolustajilla on semivahva oikeus käyttää tai lainata itse toteemin huipulla olevien rodullistettujen kieltä. Lahkolaisten röntgenkatse kyllä paljastaa todellisen aatteen jäsenen.

Punavihreiden, Rasmuksen, silakoiden, akateemikkojen ja kaikkien muiden vasemman kaistan hörhöjen laajalti näihin päiviin asti omaksuma taistolaisuus 2.0 on muutenkin täynnä epäloogisuuksia ja paradokseja.

 

[Domi28]

Mikä valtio woke-kulttuuria muuten maailmalla rahoittaa?

Eikö Rasmus-ryhmä ole ainakin saanut Suomen valtiolta rahaa?

 

[Mojo]

Eikö Rasmus-ryhmä ole ainakin saanut Suomen valtiolta rahaa?

Viime vuonna 20 000 €. Näitäkin voisi oikeasti karsia ja poistaa kokonaan. Eikä Rasmus ole ainoa.

 

[Osmo Rapeli]

Viime vuonna 20 000 €. Näitäkin voisi oikeasti karsia ja poistaa kokonaan. Eikä Rasmus ole ainoa.

Eikö Rasmus-ryhmä ole ainakin saanut Suomen valtiolta rahaa?

Veikkaan, ettei ihan riitä Venäjän misinformaatiota vastaan, tai edes perussuomalaisia, vaikka tuon tuplaisi.

Väärin. Perussuomalaiset on puolue, joka on havainnut jakamattoman ihmisarvon paradoksin länsimaisessa kontekstissa ja puolustaa suomalaisuutta. Perussuomalaiset eivät vastusta poliisia. Hassu ajatus. Auktoriteettikammo on kyllä vasemmiston leipälaji. Perussuomalaiset saattavat toki vastustaa yksittäisiä poliiseja, joiden virkakuvaan on sekoittunut iso palanen Oula Silvennoista.

Perussuomalaisten agenda on ollut muuttumaton käytännössä 20 vuotta. Ei sen vuoksi, että tavoitteena olisi luoda viholliskuvia, vaan juuri sen vuoksi, että perussuomalaiset näkevät juuri vastustamiensa asioiden ongelmat ilmeisesti selvemmin kuin muut. Faktat ovat viime vuosina pakottaneet muutkin avaamaan silmänsä. Tästä huolimatta joillakin on edelleen kauhea tarve stigmata persuja.

Et ole perussuomalaisten viestintää poliiseja vastaan nähnyt? Siellähän nuo ovat aina kimpussa jos poliisi asettuu väärän tahon puolelle. Systemaattisesti.

Tekstin äärellä mulla tuli mieleen että mikäs lienee niiden vähemmistön edustajien tilanne, jotka eivät pidä itseään sorrettuina?

Hyvä kysymys. Kyllähän heitä nykyisin kaivetaan jatkojuttuihin ihan kohtalaisesti kommentoimaan. Toivoisi vain, että tämä moniäänisyys olisi jo alunperin kunkin jutun pohjalla. Nykyään lähinnä nostatetaan kohua ensin kärkkäällä vastakkainasettelulla ja vasta sitten nostetaan jatkojuttuun joku samalla tavalla identifioitu vastustamaan alkuperäistä näkemystä. Oikealla asettelulla tämä perspektiivi olisi muistutuksena alusta asti.

Ei tietty herätä yhtä paljon mölyä tehdä juttua siitä, kuinka toista maahanmuuttajaa vituttaa tämä asia ja toista ei voisi vähempää kiinnostaa.