Mainos

Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

  • 824 529
  • 6 733

Ronikki73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Pitääkö puhua suomea vai englantia? Arman on tätä mieltä...
 

Liitteet

  • arman.jpg
    arman.jpg
    114,3 KB · kertaa luettu: 265

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Silloin kun Arman oli nuori, oli ehkä ihan relevantti menettelytapa olettaa mustan miehen puhuvan muuta kuin suomea. Nyt jos näin toimisi esim. kouluissa, se olisi mielestäni aika erikoista ja jopa loukkaavaakin.

Suomessa on ollut maahanmuuttoa niin pitkään, että "suomalaisuutta" tai suomen kielen taitoa ei voi päätellä henkilön ulkonäöstä. Itse toimin niin, että puhun lähtökohtaisesti kaikille tuntemattomille ensin suomea. Sitten jos henkilö ei puhu suomea, hän kyllä ilmoittaa asiasta ja voimme vaihtaa kieltä.

Käytännön tasolla tässä ei ole mitään ongelmaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomessa on ollut maahanmuuttoa niin pitkään, että "suomalaisuutta" tai suomen kielen taitoa ei voi päätellä henkilön ulkonäöstä. Itse toimin niin, että puhun lähtökohtaisesti kaikille tuntemattomille ensin suomea. Sitten jos henkilö ei puhu suomea, hän kyllä ilmoittaa asiasta ja voimme vaihtaa kieltä.

Käytännön tasolla tässä ei ole mitään ongelmaa.
Tässä hyvin sanottu mielestäni. En sitten todellakaan tiedä, onko kyseessä eräänlainen sukupolvikysymys, mutta näen erittäin surullisena, mikäli maassamme riittää edelleen paljon ihmisiä, joille "suomalaiseksi" hyväksyminen edellyttää niitä ja näitä kriteereitä. Äärimmäiset etnonationalistit, siis nämä jotka vaativat jotain 1300-luvulle asti ulottuvien sukujuurien todentamista, ovat luonnollisesti oma (toivottavasti pieni) porukkansa, mutta huomioiden globaalin muuttoliikkeen olleen aikamme realiteetti jo pitkään ja oletettavimmin on sitä yhtä lailla tulevaisuudessa, ei mihinkään kansakuntaan kuulumista todellakaan tulisi määritellä juurikaan esimerkiksi ihonvärin perusteella.

Voi toki olla, että Suomi on valitettavasti vain kehityksestä jäljessä. Vielä 1980-luvulla Suomi kun oli vielä näennäisen homogeeninen valtio ja maahanmuutto tarkoitti tuolloin ennen kaikkea ruotsinsuomalaisten paluumuuttoa. Varmaan joillain ~viisikymppisillä ja tätä vanhemmilla, ajatusmalleja saattaa vielä periytyä noilta ajoilta.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tässä hyvin sanottu mielestäni. En sitten todellakaan tiedä, onko kyseessä eräänlainen sukupolvikysymys, mutta näen erittäin surullisena, mikäli maassamme riittää edelleen paljon ihmisiä, joille "suomalaiseksi" hyväksyminen edellyttää niitä ja näitä kriteereitä. Äärimmäiset etnonationalistit, siis nämä jotka vaativat jotain 1300-luvulle asti ulottuvien sukujuurien todentamista, ovat luonnollisesti oma (toivottavasti pieni) porukkansa, mutta huomioiden globaalin muuttoliikkeen olevan aikamme realiteetti jo pitkään ja oletettavimmin on sitä yhtä lailla tulevaisuudessa, ei mihinkään kansakuntaan kuulumista todellakaan tulisi määritellä juurikaan esimerkiksi ihonvärin perusteella.

Voi toki olla, että Suomi on valitettavasti vain kehityksestä jäljessä. Vielä 1980-luvulla Suomi kun oli vielä näennäisen homogeeninen valtio ja maahanmuutto tarkoitti tuolloin ennen kaikkea ruotsinsuomalaisten paluumuuttoa. Varmaan joillain ~viisikymppisillä ja tätä vanhemmilla ajatusmalleja saattaa vielä periytyä noilta ajoilta.
Kyllä tuo liittyy nähdäkseni paljon ikään. Nuoret ovat eläneet koko elämänsä maailmassa, jossa media- ja someympäristö on täysin globaalia. Etenkin pk-seudulla väestö on myös nykyisin jo siinä määrin heterogeenistä, että erilaisuuteen on totuttu eikä se ole mikään uusi ja dramaattinen asia.

Mitä kauemmas kasvukeskuksista mennään, sitä enemmän liikutaan ennakkoluulojen ja -käsitysten eikä niinkään todellisen elämän kokemusten varassa. Tämä on sinällään ihan inhimillistä, mutta tuntuu välillä hätkähdyttävältä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Miten tämä on mikroaggressio? Kyseinen termi on syntynyt malliesimerkin ”en näe sinua mustana” ympärille, joka paljastaa positiivisesta aikeesta huolimatta alentavia tuntemuksia toisen rotua kohtaan. Sittemmin tuntuu, että vasemmanlaidan radikaaliaines on kaapannut termin koskemaan kaikkea puhetta, jonka vähemmistön edustaja saattaa tuntea epämiellyttäväksi. Kömpelö kommentti on kömpelö kommentti. Niitä kohtaa kaikki ihmiset jatkuvasti. Ja jos sellaisen kuulee jostain asiasta joka on henkilökohtaisella tasolla arka, niin se aina vähän kirpaisee. Mutta sen kestää jos tiedostaa kommentin motiivin hyväntahtoiseksi.
Kyseinen teoreettinen esimerkki oli ennen kaikkea viittaus tänne linkattuun videoon, missä hölmö amerikkalaismies ihastelee lenkkeilevän naisen kielitaitoa. Amerikassa minne laajan mittakaavan maahanmuuttoa eri puolilta maailmaa on kohdistunut jo vuosisadat, fiksun ihmisen tulisi ymmärtää, että mitä oletettavimmin se lenkillä vastaan tuleva henkilö puhuu ihan yhtä hyvää englantia, oli ulkonäkö mikä hyvänsä. Toki amerikkalaisen aspektin videoon tuo se, ettei tämä valkoihoinen heppu miellä itseään millään tavalla ulkomaalaistaustaiseksi, vaikka todellisuudessahan hän on yhtä lailla "maahanmuuttaja", kuin tuo korealaistaustainen nainen.

Vaikka kylälle saapuva "maahanmuuttaja" ei enää 2023 olekaan enää samanlainen tapaus, kuin jossain Pekko ja muukalainen-elokuvassa, vaikuttaa yhä edelleen monilla suomalaisilla olevan haasteita ottaa vastaan realiteettia suomalaisuuden moninaistumisesta. Ja ennen kaikkea suomalaisuuden. Pidän erittäin surullisena, mikäli jotkut ns. kantasuomalaiset haluavat edesauttaa "me ja ne"-ajattelua, vaikka todellisuudessa passi se on, mikä määrittää minkä maalainen henkilö olet.
 

Ronikki73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Kohta kukaan ei enää uskalla kysyä toisilta mitään, sitten kyräillään ja katellaan sivusilmällä, että mistäköhän tuokin on kotoisin, ja se ketä katellaan, ajattelee, että mikähän vatun rasisti tuokin on, kun selvästi on asiaa, mutta ei puhu?

Täytin toissapäivänä 50, ja siinä ajassa moni asia on muuttunut paljon, ja niihin on vain täytynyt sopeutua, vaikka kaikissa ei ole ollut ehkä mitään järkeä omasta mielestä...
Sitä pitää vain yrittää oppia tekemistään virheistä, ja yrittää olla tekemättä niitä uudestaan...
Maailma muuttuu, ja ihmiset sen mukana... Toisiin asioihin totutaan nopeasti, toisiin se taas vie aikaa...
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tästä tulee nyt vähän pitkä ja montaa kirjoittajaa sekalaisesti lainaava postaus. Ajattelin ensin vain mainita, mutta päädyin sitten lainailemaankin.

Jälleen kerran hämmentävää vääntöä tässä ketjussa ja yli läikkyy taas laidoilta. On ihan yhtälailla typerää jankata tuollaista "mistä sä oikeasti olet" kuin leimata henkilön taustasta kysyminen kategorisesti rasistiseksi.
Minusta tässä ei ole ollut lainkaan hämmentävää vääntöä. Tai jos on, niin se johtuu median hämmentävästä väännöstä asian parissa ja sitähän tässä keskustelussa pääosin käsitellään.

Tämäpä näin. Minusta tuo Maikkarin jutun väite on liian yksinkertaistetusti esitetty. Rodullistaminen on ihan järkevästi perusteltu termi tähän syntyperän tiedusteltuun liittyen tutkittavaksi. Ei se varmaan pahaa tee miettiä sitä, minkälaisia oletuksia ihmisistä tekee jonkin synnynnäisen ominaisuuden perusteella. Ehkä sitten kannattaa aloittaa checklistin täyttö sieltä pahimpien ennakkoluulojen karsimisesta ja sitten siirtyä tänne hienosäätöön, kuten keskustelun aloituskieli?

Oli aikanaan todella hämmentävää seurata erästä FB:ssä räjähtänyttä riitaa, jonka kaikki osapuolet tunsin. Ihmiset, joiden tiedän olevan pitkälle samoilla linjoilla riidan aiheuttaneesta asiasta, roikkuivat toistensa virtuaalisissa hiuksissa kiinni huutamassa ja haukkumassa. Sen jäljiltä olen katsonut näitä nettikeskusteluja uudessa valossa: epäilen, että valtaosassa keskusteluissa samanmieliset ihmiset tappelevat keskenään, ja olen usein pyrkinyt rakentamaan näkemysten välille siltaa koettamalla selvittää osapuolille, miksi toinen näkee asian toiselta kannalta ja miksei se välttämättä ole pahantahtoista. Tämä silläkin uhalla, että keskustelijat sitten lyövät leimoja ja olen molempien tai kaikkien osapuolten mielestä niiden "pahisten" riveissä.

Siksi teen todella rohkean oletuksen ja väitän, että tähän keskusteluun osallistuneet ovat kannastaan riippumatta rasismin määrältään sieltä pienimmästä päästä. Tällaisen oletuksen teen pelkästään kielenkäytön perusteella. Tämä onkin minusta yksi suurimpia ongelmia niin tasa-arvo- kuin rasismikeskustelussa - sanoma on suunnattu niille, jotka eivät muutenkaan ole niitä ongelmien aiheuttajia.

Kun puhutaan ennakkoluuloista ja niistä eroon pääsemisestä, niin minusta kannattaa aina koettaa muistaa aiheesta muutama asia. Ensinnäkin, luokittelu on kaiken ajattelun - myös eläinten ja tekoälyjen - perusta. Toisekseen, luokkiin assosioidut attribuutit ovat nekin ihan kaiken kyberneettisen toiminnan perustana, sukkulamadosta ihmiseen ja ihmisestä tietokoneiden kautta tekoälyihin. Kolmanneksi, ei ihmisellä ole mitään sellaista yleistä "ihmis-lokeroa" ajattelussaan, siis sitä "kaikki ovat ihmisiä". Karkeasti esittäen: ihminen ajattelee tuttunsa yksilöinä, tutut eivät enää ole luokkiensa edustajia eli miehiä, naisia, mustia, valkoisia, ruskeita, vaan yksilöitä. Sen sijaan kaikki tuntemattomat ovat ensisijaisesti tuntemattomia lajitovereita niin hyvässä kuin pahassa: ensikohtaamisessa jokainen tuntematon menee johonkin aiemmin luotuun kategoriaan. Sitten netissä voidaan puhua ihmisistä ihan yleisesti, siis ihmisistä joita emme edes kohtaa: näistä puhutaan jatkuvasti pelkkinä luokkina: on työttömät, porvarit, persut, kokkarit, vassarit, nörtit, amerikkalaiset, saksalaiset ja niin edelleen.

Olen todennäköisesti tämän ketjun syövereissä esittänyt keskustelijoille sekä ajatuskokeen että myös joitain omia ajatuksiani rasismin liennyttämiseksi, jos minut sellaiseen tehtävään palkattaisiin. Esitän ne lyhyesti uudestaan, koska niitä on vaikea hakutoiminnolla löytää:

Ajatuskoe: Olet juuri ostanut uuden, kalliin kännykän. Kadulla kävellessä sinulle tuntematon vastaantulija pyytää sinulta kännykkää lainaan soittaakseen. Miettikää hetki mielessänne, millaisille ihmisille lainaisitte kännykän ja millaisen asian hoitamiseen? Lapsi soittaakseen kotiin? Vanhus? Liikemies? Miettikää hetki myös sitä, millaiselle ihmiselle ette lainaisi uutta kännykkäänne eli ajattelisitte jollain tavalla tulevanne huijatuksi?

Rasismin liennyttämisestä: Minusta ensisijaisesti kyse on siitä, millaisia attribuutteja mihinkin kategoriaan liitetään. Jos siis minun pitäisi tehdä antirasistinen kamppanja, niin esittelisin maahanmuuttajia sellaisesta näkökulmasta, joka herättää valtaväestössä luottamusta. Esimerkiksi vaikkapa maahanmuuttajia ensihoitajina, sairaanhoitajina, lääkäreinä, poliiseina tai pelastustyöntekijöinä - ihmisinä, joiden varassa on suomalaisen katsojan henki ja hyvinvointi.

Nyt tällä hetkellä rasismin vastainen toiminta on kuitenkin pääosin syyttämistä, uhriutumista, poteroiden kaivamista ja vaatimista. Se on myös hyvin akateemista ja keskiluokkaista, joka on omiaan vierottamaan sitä omaan norsunluutorniinsa. Se uppoaa kyllä tiettyyn väestönosaan, mutta epäilen suuresti sen uppoamista siihen väestönosaan, jonka uskon eniten olevan rasistisen käytöksen takana.

Tämä siitä huolimatta, että luottamusta ei silti kuitenkaan voi ylhäältä sanella ja määrätä, vaan se on rakennettava teoilla. Tämä onkin se kaikkein vaikein paikka, luottamuksen rakentaminen ihmisten ja ihmisryhmien välille teoilla.

Kielipoliiseilla saattaa usein olla hyvät tarkoitusperät pitkällä tähtäimellä. Kun holhoamme ja tuomitsemme ihmisten puhetta tarpeeksi, niin se puhe alkaa muuttua. Ehkä niin, mutta ei puhe ole koskaan ollut se ongelma, vaan viha ja motiivit niiden taustalla.
Nimenomaan näin itsekin ajattelen. Ymmärrän, että mediassa ovat äänessä ihmiset, joiden pääsääntöinen työkalu on kieli, ja vanhan sananlaskun mukaan kun kädessä on vasara, kaikki ongelmat ovat nauloja. Toki kieltä voi koittaa muuttaa, mutta sanojen vaihtaminen toiseksi ei kyllä vaikuta juuri mihinkään asiaan. Esimerkkinä tästä olen käyttänyt sitä, että "hullu" sanan vaihtaminen "avohoitopotilaaksi" on vain tehnyt tuosta poliittisesti korrektiksi tarkoitetusta termistä karkean haukkumasanan, kun taas "hullu" -sanan konnotaatiot ovat pehmenneet, siis esim. "ihan hulluna rakkaudesta". Ajatus oli hyvä, muttei toteutunut niin kuin sen piti.

Ja henkilökohtaisesti luulen, että useimpia ihmisiä vaan ärsyttää, jos ihmisten hyvää tarkoittavia kommenttejaan aletaan tuomita ja liittää jotenkin rasismiin (tai heidän viiteryhmäänsä yritetään yleistää rasistiseksi), ja se lähinnä lisää negatiivisia tuntemuksia näitä vähemmistöjä kohtaan.
On olemassa tällainen "anti-midas" -ihmisryhmä, jonka jäljiltä ennen mielenkiintoa ja kiinnostusta herättäneet asiat maistuvat nykyään suoraan sanoen paskalta. Niihin ei halua koskea pitkällä tikullakaan, kun palkkiona on joka tapauksessa vain pahaa mieltä.

Tuo kategorinen rasismileima tietyille kysymyksille taas on typerä, koska on täysin eri asioita olla kiinnostunut kohtaamastaan ihmisestä ja hänen taustastaan ja sitten taas lokeroida ja arvottaa ihminen taustansa ja viiteryhmänsä mukaan. Näistä vain jälkimmäinen on rasismia. Uusien ihmisten kohtaamisessa ja kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä on lukemattomia mahdollisuuksia väärinymmärtämiselle sekä ennakkoluuloille. On yhtälailla ennakkoluuloista olettaa toisen motiivi rasistiseksi kun hän voi olla vain aidosti kiinnostunut kohtaamastaan ihmisestä.
Näin sen kyllä itsekin ajattelen. Mutta samalla tiedostan sen, että tuosta uusien ihmisten laittamisesta luokkansa edustajaksi tuskin pääsemme eroon. Se mihin minusta voimme vaikuttaa, on se, että millaista sisältöä ihmiset näihin luokkiin liittävät.

Tiettyjen aiheiden kategorinen leimaaminen rasismiksi voi köyhdyttää ihmisten välistä kanssakäymistä ja olla osaltaan edistämässä kulttuurien välistä segregaatiota, jos se johtaa pidättäytymiseen ns. turvallisessa small talkissa joka ei johda yhtän mihinkään todelliseen kanssakäymiseen. Ennemminkin pitäisi kannustaa ihmisiä uskaltautumaan todelliseen kanssakäymiseen sekä mielipahan aiheuttamisen että itsensä nolaamisen uhalla.
Ihan samaa mieltä. Ihmisiä, varsinkin suomalaisia olisi ihan hyvä koettaa rohkaista kanssakäyntiin silläkin uhalla, että yritykset saattavat olla kömpelöitä.

Edelleen, maalaistolkku, hyvät käytöstavat ja rento suhtautuminen molemminpuolin niin asioissa ei ole mitään ongelmaa.
Samaa mieltä.

En sitten todellakaan tiedä, onko kyseessä eräänlainen sukupolvikysymys, mutta näen erittäin surullisena, mikäli maassamme riittää edelleen paljon ihmisiä, joille "suomalaiseksi" hyväksyminen edellyttää niitä ja näitä kriteereitä.

Kyllä tuo liittyy nähdäkseni paljon ikään. Nuoret ovat eläneet koko elämänsä maailmassa, jossa media- ja someympäristö on täysin globaalia. Etenkin pk-seudulla väestö on myös nykyisin jo siinä määrin heterogeenistä, että erilaisuuteen on totuttu eikä se ole mikään uusi ja dramaattinen asia.

Minä en kyllä itse alkaisi tekemään asiasta sukupolvikysymystä. Voi olla, että vanhempi sukupolvi ei ole niin tottunut maahanmuuttoon, mutta se ei välttämättä tarkoita rasistista asennetta. Voi olla, että nuorempi sukupolvi on tottuneempi, mutta se ei välttämättä tarkoita suvaitsevampaa asennetta.

Se, mikä itseäni eniten mietityttää, ovat väitteet joko nuorison tai kaupunkilaisten suvaitsevammasta asenteesta. Näin voi olla, mutta sen takana voi aivan hyvin olla sekä laskenut luottamus kanssaihmisiin että laskenut yhteisöllisyyden tunne ja välinpitämättömyys. Olen kertonut, että olen lähipiirissä seurannut lasten kasvamista nuoriksi aikuisiksi ja jollain tasolla näkemäni ja median antama kuva eivät kohtaa, mutten oikein tiedä siihen syytä enkä yleisyyttä.

Palataan siihen kännykkä-ajatuskokeeseen. Miettikää hetki sitä, mitä tarkoittaa vaikkapa se, että ihmiset lainaavat kännykkäänsä yhä pienemmälle ryhmälle? Kun vaikka mietin nuorisoa, niin miettikää hetki sitä, että koetteko ihmisten muuttuneen vaikkapa PK-seudulla luottavaisemmaksi toisia kohtaan?

Tuosta @Walrus21 :n mainitsemasta globaalista media-ympäristöstä. Huomaattehan, että se on Suomessa nk. länsimaista media- ja someympäristöä? Olen joskus sanonut, että anglo-amerikkalaisen viihteen voima on se, että se pystyy sulauttamaan lähes minkä tahansa kulttuurin osaksi länsimaista viihdettä. Esimerkiksi japanilainen manga ja anime sekä yhä suuremmissa määrin elokuvatuotanto, että myös korealainen elokuvatuotanto.

Ilmiö on tuttu historiasta. Rooman valtakunnan yksi menestyksen salaisuus oli se, että sen polyteismi pystyi sulattamaan sisuksiinsa lähes minkä tahansa muun kulttuurin uskomukset. Jumalat olivat samoja, niitä vain kutsuttiin eri nimellä.

Me helposti luulemme, että suomalaistenkin paljon kuluttama länsimainen viihde on moniarvoista, mutta ei, se on itse asiassa kulttuurien sulattamista osaksi länsimaista individualistista arvomaailmaa.

Pidän erittäin surullisena, mikäli jotkut ns. kantasuomalaiset haluavat edesauttaa "me ja ne"-ajattelua, vaikka todellisuudessa passi se on, mikä määrittää minkä maalainen henkilö olet.
Minusta on vielä surullisempaa, että asialla eivät ole pelkästään kantasuomalaiset, vaan ylipäätään meillä on jo hetken kukoistanut kärjistävä ja raja-aitoja luova tapakulttuuri.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kyseinen teoreettinen esimerkki oli ennen kaikkea viittaus tänne linkattuun videoon, missä hölmö amerikkalaismies ihastelee lenkkeilevän naisen kielitaitoa. Amerikassa minne laajan mittakaavan maahanmuuttoa eri puolilta maailmaa on kohdistunut jo vuosisadat, fiksun ihmisen tulisi ymmärtää, että mitä oletettavimmin se lenkillä vastaan tuleva henkilö puhuu ihan yhtä hyvää englantia, oli ulkonäkö mikä hyvänsä. Toki amerikkalaisen aspektin videoon tuo se, ettei tämä valkoihoinen heppu miellä itseään millään tavalla ulkomaalaistaustaiseksi, vaikka todellisuudessahan hän on yhtä lailla "maahanmuuttaja", kuin tuo korealaistaustainen nainen.
Juu, ymmärsin kyllä viestisi kaikin puolin, enkä ole eri mieltä kuin siitä miksi esimerkissäsi tuoma "sä puhut niin hyvää suomea maahanmuuttajaksi" olisi mikroaggressio. Tuohan on selkeä kohteliaisuus. Maahanmuuttajille kantakielen hallitseminen on aina haaste. Jos esimerkiksi värillinen ihminen ei ole maahanmuuttaja, niin kyseessähän on silloin erehdys. On toinen keskustelu pitäisikö tällaisia erehdyksiä pyrkiä varomaan, mutta ei siinä silti mitään aggressiota ole läsnä - edes alitajuista.

Ja mitä tuohon sketsiin tulee, niin sehän on sketsi. Karrikoitu sellainen. Valkoinen heppu on idiootti, mutta ei hän mielestäni millään tavalla mikroaggressiivinen ole. Hyväntahtoista small talkkiahan se tuossa yrittää vääntää - motiivinaan tutustua. Typeryydestä provosoituva aasialaistaustainen nainen taas muuttuu selkeän aggressiiviseksi yrittäessään näyttää valkoiselle hepulle tätä irvokkaasti imitoiden millainen idiootti hän on. Itse toivotan maailmaan paljon ennemmin hyväntahtoista typeryyttä, kuin aggressiota missään muodossa. Tässä maailmassa on liikaa vihaa ja aggressiota - tuli sitä miten oikeutetusta nurkkauksesta hyvänsä.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tämä varmaan kuuluu enemmän tänne, boldaus oma:

Purran "rotuja on olemassa" -puheet eivät ole minkään piiriehdokkaan läpällä tekemiä kirjoituksia, vaan Suomen toiseksi suurimman puolueen ja eduskuntavaalien suurimman äänisaaliin keränneen henkilön puheita Suomen suurimmissa ja katsotuimmassa vaalitentissä. Oli Purra tuota mitä mieltä tai ei, niin se on silkkaa flirttailua äärioikeiston suuntaan ja täysin David Duken retoriikkaa, en ole edes Trumpin kuulleen laukovan vastaavaa. Eivät lisäksi ole millään tavalla tieteellisesti tai biologiaan perustuvia faktoja. Melko vaikea on tuollaista puolustella, kun jokaisen tulisi ymmärtää, minkälainen kaiku näillä puheilla on historiaan, ja miten Venäjä käyttää samanlaista retoriikkaa paraikaa Ukrainasta.
Osmo Tammisalo on kanssasi eri mieltä:


Huomaathan, että kyseinen juttu liittyy sarjaan, jossa Skeptikko-lehdessä on ollut sekä vastineita että vastineiden vastineita - ei siis ole kyseessä yksittäinen blogipostaus, vaan siihen löytyy myös paitsi esitettyä kritiikkiä, myös vastauksia siihen kritiikkiin.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
WTF HIFK - FC Liverpool

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomioiden koriksen olevan erittäin kansainvälinen urheilulaji ja sen huippupelaajien olleen vuosikymmenet isolta osin "ei-valkoihoisia", luulisi virolaisten junnupelaajienkin olevan ihan fine, että vastustajajoukkueessa saattaa pelata joku vähän tummempikin kaveri? Käsittämätöntä junttimaisuutta.

Toki koriksen kaltaisessa fyysisessä ja nopeatempoisessa lajissa tunteet saattavat kuohahtaa, mutta jutun perusteella kyse ei ollut mistään pelin tiimellyksessä päässeestä asiattomuudesta, vaan tietoisesta rasismista.
 

Byvajet

Jäsen
En sitten todellakaan tiedä, onko kyseessä eräänlainen sukupolvikysymys, mutta näen erittäin surullisena, mikäli maassamme riittää edelleen paljon ihmisiä, joille "suomalaiseksi" hyväksyminen edellyttää niitä ja näitä kriteereitä.

Olen Savosta, enkä koskaan pystyisi pitämään savolaisena ihmistä, joka on muuttanut sinne vasta kypsemmällä iällä. Tunteet pistävät vastaan. En silti vastusta Savoon muuttamista. Kysymys on tunteista, identiteetistä, eikä sille mitään voi, jos ei koe jonkun kuuluvan omaan porukkaan. Erilaisten huomaaminen on yleisinhimillistä. Se tapahtuu kaikkialla maailmassa, ei ainoastaan eri kansojen välillä.

Ihmisellä on oikeus identiteettiinsä, johon kuuluvat jaot meihin ja muihin. Jokainen identiteetti sisältää erottelua. Saamelaiskysymys ratkeaisi, jos kukin saisi ilmoittaa identiteettinsä, mutta tätä rajanvetoa eivät hyväksy edes monet suomalaiset. Ihmisen omasta kokemuksesta ei ole yleiseksi kokemukseksi, koska muut ryhmät - tässä tapauksessa osa saamelaisista - eivät suo oikeutta ihmiselle määritellä itseään. Itsemäärittely loukkaisi heidän omaa identiteettikokemustaan.

Ei suomalaisestakaan koskaan voi oikeasti tulla italialaista kuin hyvin harvojen italialaisten mielestä. Todennäköisesti kauan Italiassa asunut ja kielen erinomaisesti oppinut suomalainen ei edes halua esiintyä italialaisena, koska sisimmässään hän tietää, ettei pysty jakamaan samaa kokemusta italialaisten kanssa.

Ukrainan sodan mainingeissa on huomattu, että kauankin Suomessa asuneissa venäläisissä venäläismielisyys saattaa olla syvässä, mutta ei tämä ole ainoastaan venäläisiä koskeva ilmiö. Ihan samalla tavalla kaikille muillekin vierastaustaisille suomalaisuus on vain yksi osa identiteettiä. Eivät he varsinaisesti suomalaisia ole.

Mitä tulee erilaisiin ulkoisiin sanavalintavaatimuksiin, niin rasisti voi olla, vaikka käyttäytyisi äärimmäisen korrektisti. Ratkaisevaa on motiivi eikä käytös.

Erottelevaahan on sekin, jos ei uskalla ärähtää rumasti vierastaustaiselle, vaikka suomalaiselle uskaltaisi. Silloin kysymys on siitä, ettei suhtaudu vierastaustaiseen vertaisenaan vaan erottelee hänet jengiin, jota täytyy kohdella silkkihansikkain.

Korostunut kohteliaisuus, varovaisuus ja ulkoisten mallien noudattaminen ovat yksi tapa syrjiä. Tällainen syrjintä perustuu ajatukseen, että en voi kohdella sinua vertaisenani ihmisenä, vaan minun täytyy nostaa sinut jalustalle.

Jos sujuvasti vierasta kieltä korostuksella puhuvalta suomalaiselta kysytään ulkomailla alkuperää, niin harvempi siitä loukkaantuu. Ärsyttää se saattaa, jos kysely on toistuvaa, mutta harva olettaa kyselyn taustalle syrjiviä motiiveja, eikä niitä olekaan. Ihmiset vain huomaavat erilaisuuden ja tahtovat tietää, mikä sen selittää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Aikuisena maahan X muuttaneen maan Y kansalaisen täydellinen assimilaatio ja identifioituminen ennen kaikkea X-maan kansalaiseksi on luonnollisesti haastava asia, vaikka kieli olisi hallussa ja arki rullaisi kantisten malliin. Suomeen lapsena muuttaneita, tai täällä syntyneitä (olivat sukujuuret mistä päin hyvänsä) ei missään tapauksessa pidä toiseuttaa, vaan tätä vastaan pitää juurikin taistella. Globalisaatio on aikamme ilmiö, fakta. Yhä useampi suomalaisista omaa perhetaustaa myös Suomen ulkopuolelta ja heidän määrittäminen "vähemmän suomalaisiksi" on yhtäältä julmaa rasismia ja onnettomuus kansakunnan koheesiolle.

Suomalainen = Suomen kansalainen.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Joskus tulee vastaan helppoja uutisia. Nyt on vaikea päättää kumpi on pahempi, tämän siirtomaaleikin yleinen umpirasistinen perseily, vai yleisesti tämä toiminta, jossa aivopestään lapsia Jeesus-toimintaan.

Mitä jos siellä lähetysjärjestössä veisitte vain koulutusta ja tekniikkaa?

 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."
Saisiko linkin artikkeliin niin pääsisi vilkuilemaan sitä laajemmassa kontekstissa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."
Yhtä tyhjänpäiväistä kaivamista kun se, että hymyilet tai jätät hymyilemättä, niin mikroaggression perusteella se voidaan tulkita rasismiksi. Ei jatkoon.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Oheisena lainaus HS:n srtikkelista 6.7. Voisiko joku selittää mitä mahdollisesti tässä tapauksessa tarkoittaa "tunteiden osoittaminen" ja miten siihen olisi pitänyt reagoida?
"Rakenteellista rasismia on esimerkiksi sekin, että suomalaisessa kulttuurissa ”maan tapa” on hillitty ja vakavahko käytös. Tutkimushankkeessa Kananen todisti, kuinka erilaisessa kulttuurissa kasvanut poika eli ensimmäisen viikon harjoituksissa tunteella, mutta sopeutui sitten suomalaisen kulttuurin odotuksiin. Ne välittyivät valmentajien huomaamatta heidän ilmeidensä ja eleidensä kautta. Sellainen ei ole omiaan lisäämään nuoressa tunnetta, että hän voi olla harrastuksessa oma itsensä."

Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ei nyt ehkä kannata tuosta asiasta lähteä varta vasten pöyristymään.

Eiköhän kyse ole siitä, että junnu on tuuletellut onnistumisiaan harkoissa ja käyttäytynyt muutenkin avoimemmin kuin porukan muut jurot juniorit. Tämä on sitten koettua vieraaksi ja oudoksi käytökseksi, on ehkä pyöritelty päätä tai jotain muuta vastaavaa. Junnu ei puolestaan ole ymmärtänyt miksi muut tuntuvat nuivilta häntä ja hänen normaalia käytöstään kohtaan, ja se on tuntunut hänestä ymmärrettävästi pahalta.

Eikä ratkaisukaan tällaisiin tilanteisiin ole mitään ydinfysiikkaa. Valmentaja voi kertoa junnulle, että ei olla täällä Suomessa totuttu siihen, että joku näyttää tunteitaan ja tällaista käytöstä saatetaan ihmetellä. Joukkuekavereille ja muille valmentajille kerrotaan sitten, että tällä pojalla on tällainen luontainen tapa elää tilanteissa tunteella, eikä siinä ole mitään väärää.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?
Veikkaan, että vakava suomalainen jatkaa hillittyä käytöstään eikä edes huomaa, jos joku ihmettelee, kun hän ei kilju ja tanssi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

Jeffrey

Jäsen
Itsensä esiin tuominen on monessa kulttuurissa paljon paljon sallittavampaa kuin suomalaisessa, eikä tämä rajoitu pelkästään urheilukentän lapsiin.

Itse tutustuin aikanaan ulkomailla kaveriin joka sittemmin on mutkien kautta päätynyt Suomeen asumaan ja töihin. Ensimmäinen ongelma toki oli jo työnhaussa, jossa yritin häntä valmentaa kertomalla että Suomessa yleensä osaamiseksi listataan vain ne asiat jotka ihan oikeasti osaamalla osaa. Ja jos listaat kaikki ne asiat joita vähän osaat osaamisiksi, annat helposti itsestäsi jopa liian kokeneen kuvan hakemiisi työpaikkoihin.

Vähän vastaavan kanssa hän on nyt kipuillut työelämässä. Tässä kohtaa hänen esihenkilönsä on Tanskassa, joten haasteet laajenevat laajemmin pohjoismaisiin kulttuureihin, eikä pelkästään suomalaiseen jurouteen. Hän on joutunut haasteisiin olemalla vähän liiankin itsevarma omasta osaamisestaan. Olen sitten hänelle yrittänyt selittää, että jos suomalaiselle ja oletettavasti myös tanskalaiselle kerrot henkseleitä paukuttaen korjaavasi ongelmat ja tekevän ihan mahtavan loppuratkaisun ongelmaan, niin meidän odotus lopputuloksesta on sellainen jota tuskin pystyt lopulta täyttämään - ja/tai tällainen viesti koetaan vähintäänkin epämiellyttävän tärkeileväksi. Lopulta suutari pysyköön lestissään.

Nämä on niitä hankalia kulttuurien yhteentörmäyksiä joita ihmiset joutuvat kokemaan, mutta ketjun aiheen mukaisesti en tätä luokittelisi rasismiksi.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Miten sitten, jos vakava suomalainen menee johonkin iloisempaan kulttuuriin, jossa tunteita näytetään enemmän. Pitääkö siellä sitten sopeutua suomalaisen juroon tapaan? Vai onko tämä niitä juttuja, jotka eivät toisinpäin pädekkään?

Palaan tähän vielä sen verran, että sinähän tässä oikeastaan kuvasit miten molemmissa tapauksissa pitäisi toimia, mutta et välttämättä hoksannut sitä.

Ei se, että joku tulee erilaisesta kulttuurista tarkoita sitä, että kaikkien muiden pitäisi muuttaa tapojaan ja käyttäytymistään samanlaiseksi kuin hänen tapansa, vaan ihan vaan sitä, että hänen tapansa hyväksytään.

Eli niin, että sen Ruotsissa työssä olevan juro-Pekan ei tarvitse vääntää väkisin tekohymyä naamalleen heti työpaikan oven avattuaan ja tervehtiä jokaista työkaveria sanoen hej hej ja pus pus. Eikä muu työporukka siitä huolimatta osoittele selän takana ja ihmettele että "onkohan sillä Pekalla jotain ongelmia".

Toki jos juro-Pekka on ensimmäinen suomalainen, jonka kanssa työkaverit ovat tekemisissä, niin joko hänen tai jonkun muun kannattaa ottaa asia puheeksi, ettei turhaan synny väärinkäsityksiä. Kertoa esimerkiksi, että tunteiden näyttäminen ei tunnu hänelle luonnolliselta ja turhan small talkin sijasta hän tykkää mieluummin puhua suoraan ja asiasta.

EDIT: ja ei, näissä esimerkeissä ei vielä ole rasismia, mutta tällainen asia voi edetä rasismiin tai ainakin vähemmistön edustajan syrjimiseen. Juro-Pekka ei välttämättä viihdy töissä Ruotsissa, jos hänen pitää muiden suhtautumisen johdosta väkisin esittää jotain muuta kuin mitä on.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös