Tästä tulee nyt vähän pitkä ja montaa kirjoittajaa sekalaisesti lainaava postaus. Ajattelin ensin vain mainita, mutta päädyin sitten lainailemaankin.
Jälleen kerran hämmentävää vääntöä tässä ketjussa ja yli läikkyy taas laidoilta. On ihan yhtälailla typerää jankata tuollaista "mistä sä oikeasti olet" kuin leimata henkilön taustasta kysyminen kategorisesti rasistiseksi.
Minusta tässä ei ole ollut lainkaan hämmentävää vääntöä. Tai jos on, niin se johtuu median hämmentävästä väännöstä asian parissa ja sitähän tässä keskustelussa pääosin käsitellään.
Tämäpä näin. Minusta tuo Maikkarin jutun väite on liian yksinkertaistetusti esitetty. Rodullistaminen on ihan järkevästi perusteltu termi tähän syntyperän tiedusteltuun liittyen tutkittavaksi. Ei se varmaan pahaa tee miettiä sitä, minkälaisia oletuksia ihmisistä tekee jonkin synnynnäisen ominaisuuden perusteella. Ehkä sitten kannattaa aloittaa checklistin täyttö sieltä pahimpien ennakkoluulojen karsimisesta ja sitten siirtyä tänne hienosäätöön, kuten keskustelun aloituskieli?
Oli aikanaan todella hämmentävää seurata erästä FB:ssä räjähtänyttä riitaa, jonka kaikki osapuolet tunsin. Ihmiset, joiden tiedän olevan pitkälle samoilla linjoilla riidan aiheuttaneesta asiasta, roikkuivat toistensa virtuaalisissa hiuksissa kiinni huutamassa ja haukkumassa. Sen jäljiltä olen katsonut näitä nettikeskusteluja uudessa valossa: epäilen, että valtaosassa keskusteluissa samanmieliset ihmiset tappelevat keskenään, ja olen usein pyrkinyt rakentamaan näkemysten välille siltaa koettamalla selvittää osapuolille, miksi toinen näkee asian toiselta kannalta ja miksei se välttämättä ole pahantahtoista. Tämä silläkin uhalla, että keskustelijat sitten lyövät leimoja ja olen molempien tai kaikkien osapuolten mielestä niiden "pahisten" riveissä.
Siksi teen todella rohkean oletuksen ja väitän, että tähän keskusteluun osallistuneet ovat kannastaan riippumatta rasismin määrältään sieltä pienimmästä päästä. Tällaisen oletuksen teen pelkästään kielenkäytön perusteella. Tämä onkin minusta yksi suurimpia ongelmia niin tasa-arvo- kuin rasismikeskustelussa - sanoma on suunnattu niille, jotka eivät muutenkaan ole niitä ongelmien aiheuttajia.
Kun puhutaan ennakkoluuloista ja niistä eroon pääsemisestä, niin minusta kannattaa aina koettaa muistaa aiheesta muutama asia. Ensinnäkin, luokittelu on kaiken ajattelun - myös eläinten ja tekoälyjen - perusta. Toisekseen, luokkiin assosioidut attribuutit ovat nekin ihan kaiken kyberneettisen toiminnan perustana, sukkulamadosta ihmiseen ja ihmisestä tietokoneiden kautta tekoälyihin. Kolmanneksi, ei ihmisellä ole mitään sellaista yleistä "ihmis-lokeroa" ajattelussaan, siis sitä "kaikki ovat ihmisiä". Karkeasti esittäen: ihminen ajattelee tuttunsa yksilöinä, tutut eivät enää ole luokkiensa edustajia eli miehiä, naisia, mustia, valkoisia, ruskeita, vaan yksilöitä. Sen sijaan kaikki tuntemattomat ovat ensisijaisesti tuntemattomia lajitovereita niin hyvässä kuin pahassa: ensikohtaamisessa jokainen tuntematon menee johonkin aiemmin luotuun kategoriaan. Sitten netissä voidaan puhua ihmisistä ihan yleisesti, siis ihmisistä joita emme edes kohtaa: näistä puhutaan jatkuvasti pelkkinä luokkina: on työttömät, porvarit, persut, kokkarit, vassarit, nörtit, amerikkalaiset, saksalaiset ja niin edelleen.
Olen todennäköisesti tämän ketjun syövereissä esittänyt keskustelijoille sekä ajatuskokeen että myös joitain omia ajatuksiani rasismin liennyttämiseksi, jos minut sellaiseen tehtävään palkattaisiin. Esitän ne lyhyesti uudestaan, koska niitä on vaikea hakutoiminnolla löytää:
Ajatuskoe: Olet juuri ostanut uuden, kalliin kännykän. Kadulla kävellessä sinulle tuntematon vastaantulija pyytää sinulta kännykkää lainaan soittaakseen. Miettikää hetki mielessänne, millaisille ihmisille lainaisitte kännykän ja millaisen asian hoitamiseen? Lapsi soittaakseen kotiin? Vanhus? Liikemies? Miettikää hetki myös sitä, millaiselle ihmiselle ette lainaisi uutta kännykkäänne eli ajattelisitte jollain tavalla tulevanne huijatuksi?
Rasismin liennyttämisestä: Minusta ensisijaisesti kyse on siitä, millaisia attribuutteja mihinkin kategoriaan liitetään. Jos siis minun pitäisi tehdä antirasistinen kamppanja, niin esittelisin maahanmuuttajia sellaisesta näkökulmasta, joka herättää valtaväestössä luottamusta. Esimerkiksi vaikkapa maahanmuuttajia ensihoitajina, sairaanhoitajina, lääkäreinä, poliiseina tai pelastustyöntekijöinä - ihmisinä, joiden varassa on suomalaisen katsojan henki ja hyvinvointi.
Nyt tällä hetkellä rasismin vastainen toiminta on kuitenkin pääosin syyttämistä, uhriutumista, poteroiden kaivamista ja vaatimista. Se on myös hyvin akateemista ja keskiluokkaista, joka on omiaan vierottamaan sitä omaan norsunluutorniinsa. Se uppoaa kyllä tiettyyn väestönosaan, mutta epäilen suuresti sen uppoamista siihen väestönosaan, jonka uskon eniten olevan rasistisen käytöksen takana.
Tämä siitä huolimatta, että luottamusta ei silti kuitenkaan voi ylhäältä sanella ja määrätä, vaan se on rakennettava teoilla. Tämä onkin se kaikkein vaikein paikka, luottamuksen rakentaminen ihmisten ja ihmisryhmien välille teoilla.
Kielipoliiseilla saattaa usein olla hyvät tarkoitusperät pitkällä tähtäimellä. Kun holhoamme ja tuomitsemme ihmisten puhetta tarpeeksi, niin se puhe alkaa muuttua. Ehkä niin, mutta ei puhe ole koskaan ollut se ongelma, vaan viha ja motiivit niiden taustalla.
Nimenomaan näin itsekin ajattelen. Ymmärrän, että mediassa ovat äänessä ihmiset, joiden pääsääntöinen työkalu on kieli, ja vanhan sananlaskun mukaan kun kädessä on vasara, kaikki ongelmat ovat nauloja. Toki kieltä voi koittaa muuttaa, mutta sanojen vaihtaminen toiseksi ei kyllä vaikuta juuri mihinkään asiaan. Esimerkkinä tästä olen käyttänyt sitä, että "hullu" sanan vaihtaminen "avohoitopotilaaksi" on vain tehnyt tuosta poliittisesti korrektiksi tarkoitetusta termistä karkean haukkumasanan, kun taas "hullu" -sanan konnotaatiot ovat pehmenneet, siis esim. "ihan hulluna rakkaudesta". Ajatus oli hyvä, muttei toteutunut niin kuin sen piti.
Ja henkilökohtaisesti luulen, että useimpia ihmisiä vaan ärsyttää, jos ihmisten hyvää tarkoittavia kommenttejaan aletaan tuomita ja liittää jotenkin rasismiin (tai heidän viiteryhmäänsä yritetään yleistää rasistiseksi), ja se lähinnä lisää negatiivisia tuntemuksia näitä vähemmistöjä kohtaan.
On olemassa tällainen "anti-midas" -ihmisryhmä, jonka jäljiltä ennen mielenkiintoa ja kiinnostusta herättäneet asiat maistuvat nykyään suoraan sanoen paskalta. Niihin ei halua koskea pitkällä tikullakaan, kun palkkiona on joka tapauksessa vain pahaa mieltä.
Tuo kategorinen rasismileima tietyille kysymyksille taas on typerä, koska on täysin eri asioita olla kiinnostunut kohtaamastaan ihmisestä ja hänen taustastaan ja sitten taas lokeroida ja arvottaa ihminen taustansa ja viiteryhmänsä mukaan. Näistä vain jälkimmäinen on rasismia. Uusien ihmisten kohtaamisessa ja kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä on lukemattomia mahdollisuuksia väärinymmärtämiselle sekä ennakkoluuloille. On yhtälailla ennakkoluuloista olettaa toisen motiivi rasistiseksi kun hän voi olla vain aidosti kiinnostunut kohtaamastaan ihmisestä.
Näin sen kyllä itsekin ajattelen. Mutta samalla tiedostan sen, että tuosta uusien ihmisten laittamisesta luokkansa edustajaksi tuskin pääsemme eroon. Se mihin minusta voimme vaikuttaa, on se, että millaista sisältöä ihmiset näihin luokkiin liittävät.
Tiettyjen aiheiden kategorinen leimaaminen rasismiksi voi köyhdyttää ihmisten välistä kanssakäymistä ja olla osaltaan edistämässä kulttuurien välistä segregaatiota, jos se johtaa pidättäytymiseen ns. turvallisessa small talkissa joka ei johda yhtän mihinkään todelliseen kanssakäymiseen. Ennemminkin pitäisi kannustaa ihmisiä uskaltautumaan todelliseen kanssakäymiseen sekä mielipahan aiheuttamisen että itsensä nolaamisen uhalla.
Ihan samaa mieltä. Ihmisiä, varsinkin suomalaisia olisi ihan hyvä koettaa rohkaista kanssakäyntiin silläkin uhalla, että yritykset saattavat olla kömpelöitä.
Edelleen, maalaistolkku, hyvät käytöstavat ja rento suhtautuminen molemminpuolin niin asioissa ei ole mitään ongelmaa.
Samaa mieltä.
En sitten todellakaan tiedä, onko kyseessä eräänlainen sukupolvikysymys, mutta näen erittäin surullisena, mikäli maassamme riittää edelleen paljon ihmisiä, joille "suomalaiseksi" hyväksyminen edellyttää niitä ja näitä kriteereitä.
Kyllä tuo liittyy nähdäkseni paljon ikään. Nuoret ovat eläneet koko elämänsä maailmassa, jossa media- ja someympäristö on täysin globaalia. Etenkin pk-seudulla väestö on myös nykyisin jo siinä määrin heterogeenistä, että erilaisuuteen on totuttu eikä se ole mikään uusi ja dramaattinen asia.
Minä en kyllä itse alkaisi tekemään asiasta sukupolvikysymystä. Voi olla, että vanhempi sukupolvi ei ole niin tottunut maahanmuuttoon, mutta se ei välttämättä tarkoita rasistista asennetta. Voi olla, että nuorempi sukupolvi on tottuneempi, mutta se ei välttämättä tarkoita suvaitsevampaa asennetta.
Se, mikä itseäni eniten mietityttää, ovat väitteet joko nuorison tai kaupunkilaisten suvaitsevammasta asenteesta. Näin voi olla, mutta sen takana voi aivan hyvin olla sekä laskenut luottamus kanssaihmisiin että laskenut yhteisöllisyyden tunne ja välinpitämättömyys. Olen kertonut, että olen lähipiirissä seurannut lasten kasvamista nuoriksi aikuisiksi ja jollain tasolla näkemäni ja median antama kuva eivät kohtaa, mutten oikein tiedä siihen syytä enkä yleisyyttä.
Palataan siihen kännykkä-ajatuskokeeseen. Miettikää hetki sitä, mitä tarkoittaa vaikkapa se, että ihmiset lainaavat kännykkäänsä yhä pienemmälle ryhmälle? Kun vaikka mietin nuorisoa, niin miettikää hetki sitä, että koetteko ihmisten muuttuneen vaikkapa PK-seudulla luottavaisemmaksi toisia kohtaan?
Tuosta
@Walrus21 :n mainitsemasta globaalista media-ympäristöstä. Huomaattehan, että se on Suomessa nk. länsimaista media- ja someympäristöä? Olen joskus sanonut, että anglo-amerikkalaisen viihteen voima on se, että se pystyy sulauttamaan lähes minkä tahansa kulttuurin osaksi länsimaista viihdettä. Esimerkiksi japanilainen manga ja anime sekä yhä suuremmissa määrin elokuvatuotanto, että myös korealainen elokuvatuotanto.
Ilmiö on tuttu historiasta. Rooman valtakunnan yksi menestyksen salaisuus oli se, että sen polyteismi pystyi sulattamaan sisuksiinsa lähes minkä tahansa muun kulttuurin uskomukset. Jumalat olivat samoja, niitä vain kutsuttiin eri nimellä.
Me helposti luulemme, että suomalaistenkin paljon kuluttama länsimainen viihde on moniarvoista, mutta ei, se on itse asiassa kulttuurien sulattamista osaksi länsimaista individualistista arvomaailmaa.
Pidän erittäin surullisena, mikäli jotkut ns. kantasuomalaiset haluavat edesauttaa "me ja ne"-ajattelua, vaikka todellisuudessa passi se on, mikä määrittää minkä maalainen henkilö olet.
Minusta on vielä surullisempaa, että asialla eivät ole pelkästään kantasuomalaiset, vaan ylipäätään meillä on jo hetken kukoistanut kärjistävä ja raja-aitoja luova tapakulttuuri.
