Tämä on minusta vähän onttoa argumentointia. Ei kai muinaiset sortorakenteetkaan estä köyhiä vähemmistöjä kouluttautumasta ja perustamasta menestyviä yrityksiä. Lähtökohdat ja ihmisten vallitsevat asenteet ja ennakkoluulot kuitenkin ohjaavat käytöstä ja keskustelua ja minä ainakin näen sananvapauden kannalta ongelmana nykyisen keskustelun sävyn. Ei sananvapaus rajoitu siihen mitä lain mukaan saa sanoa, vaan olennaista on mitä ihmiset uskaltavat seurausten pelossa sanoa. Kuten ketjustakin voi lukea, jo nyt sensuuri iskee taiteeseen ja kulttuuriin kun jälkikäteen arvioidaan nykyisillä kriteereillä niin sarjoja, kirjoja kuin myös patsaiden esittämien henkilöiden arvomaailmaa ja halutaan ikään kuin pyyhkiä historiasta epämiellyttäväksi koetut asiat. Hulluimmat esittävät sellaisia ristiriitaisia vaatimuksia kuin että kirjoja ja kirjailijoita ei saisi nähdä ja kokea ihonvärinsä tai etnisen taustansa kautta
mutta yhtäaikaa olisi tarkasteltava kirjahyllynsä etnistä taustaprofiilia ja reagoitava sen yksipuolisuuteen. Kriittisesti ajatteleva ei voi tässä pelissä voittaa, sillä identiteettipolitiikkaan hullaantuneiden pöyristyjien kirjoissa maltillinen kommentointi voi olla väkivaltaa, mutta niin voi hiljaisuuskin!
Yhdysvalloissa alkaa olla aidosti huolestuttavaa menoa ja siinä missä nyt vaikkapa
@mjr vähättelee tv-sarjojen sensuuria tyylillä "eiköhän ihmiskunta tästä selviä", vähäteltiin aiemmin "yliopistojen marginaalin radikalisoitumista" pikkujuttuna. Ihmiskunta on selvinnyt paljon pahemmistakin asioista joita ei silti kannata toistaa. Enemmän pitäisi olla huolissaan siitä että äänekäs väkijoukko voi järjettömillä vaatimuksilla painostaa käytännössä ketä tahansa (viranomaiset, yritykset, poliittinen johto) tekemään mielivaltaisia ratkaisuja lynkkaamisen ja fyysisen väkivallankin pelossa. Mitä älyttömimpiä sloganeita ja vaatimuksia esitetään lähes haastamatta koska harva haluaa tulla maalitetuksi ja moni haluaa kuulua joukkoon. Seattlessa on "mielenosoittajien" toimesta julistettu itsenäinen alue, jossa paikalliset jengiläiset toimittavat väkivaltaisesti poliisin tehtäviä. Samalla vaaditaan "abolish police" ja "no more police" aivan selvästi artikuloiden tämä vaatimukseksi poliisin täydellisestä alasajosta. Tähän järjettömyyteen puuttumisen sijaan tiedostavat keskustelijat jatkoajassa ja muualla kokevat tärkeimmäksi jankuttaa kuinka "
oikeasti siellä vaaditaan vain rahoituksen pienentämistä tällä ja tuolla rationaalisella tavalla". Täysin samaa tasoa kuin kääntää Suomi ensin -mielenosoitusten "Matut vittuun!!!" -vaatimukset ainoastaan täysin järkeväksi vaatimukseksi tehokkaampaan humanitaaristen ongelmien, kuten tyttölasten oikeuksien parantaminen, hoitamiseen.
"Huvittava" ilmiö on myös tämä. Ihmiset ovat aiheesta huolissaan sananvapaudesta ja kertovat kuinka pelkäävät puhua tietyistä asioista maalituksen ja leimaamisen pelossa. Tähän sitten rientää joku ajattelun Aurajoki tivaamaan, että "mitä muka
et saisi sanoa, sano nyt!? Kerro mitä oikein et uskalla sanoa!" Kirsikkana kakun päälle tästä kenties päätellään, että koska et uskalla sanoa jotain, täytyy sen olla jotain niin vastenmielistä, että sinut voidaan tuomita jo sillä perusteella. "Olet osa ongelmaa koska sinusta pitäisi saada käyttää syrjivää kieltä ja vihapuhetta ja..." Voisiko pelon aiheellisuutta paremmin alleviivata?