Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[vsmo]

Näyttää kiinnostavan. Tässäkin ketjussa jo 46 sivun verran.

Ja viha on mielestäsi motiivina? Vai mikä oli pointti?

 

[korkki]

Onpa typerä kysymys. Rasismi on aina rasismia. Ei ole hyväksyttävää rasismia niin kuin ei ole hyväksyttävää raiskaustakaan.

Juu, silloin kun rasimi on oikeaa rasismia.

Se että jos kysytään "mistä olet kotoisin" tai jonkun karkkirasian kuva taas ei ole rasismia.

 

[Remy Martin]

Rasismiahan on tietenkin sekin ettei osaa vieraan ihmisen ulkonäöstä päätellä mitä kieltä tämä puhuu äidinkielenään. Kuten myös kaikki sellainen minkä rasismin uhri tuntee rasismia.

Jos nyt ajatellaan että kaikki "rasismi" on oikeaa rasismia, niin kysymyksenasettelu on tosiaan väärä, sen pitäisin kuulua että:"Milloin rasismi on hyväksyttävää?".

Itselleni tulee heti sellainen esimerkki mieleen että on mielestäni ihan hyväksyttävää; mutta selkeästi rasistista; kansainvälisen yrityksen hakevan vain vahvan passin omaavaa myyntimiestä sellaisiin hommiin jossa joutuu matkustelemaan usein monessa eri maassa. Esimerkiksi jos vertailuun pistetään vaikka Suomen passin omaava kaveri ja Irakin passin omaava myyntitykki niin olisihan se kohtuutonta ellei tuollaista asiaa saisi ottaa huomioon ihmistä palkattaessa.

 

[teppana]

Ei kai passi nyt mitenkään liity rotuun?

 

[finnjewel]

Rasismin määritelmiin liitetään tänä päivänä asioita, jotka eivät kuuluneet esimerkiksi YK:n vuonna 1970 ratifioimaan rasismin vastaiseen yleissopimukseen. Esimerkiksi Punainen Risti kertoo omilla sivuillaan mitä rasismi SPR:n mielestä merkitsee ennen ja nyt:
"Rasismin vanha määritelmä
- teoria tai ideologia, joka perustuu seuraaviin oletuksiin:
1) on olemassa ihmisrotuja
2) ihmisten fyysiset ja psyykkiset erot ovat perinnöllisiä ja riippuvaisia toisistaan
3) tiettyyn ryhmään kuuluminen määrittää yksilön ominaisuudet
4) on olemassa rotujen hierarkia
5) politiikan täytyy perustua tietoon
> Ilmenemismuotoja: rasististen ryhmien ja yksilöiden lentolehtiset ja lehtikirjoitukset, elokuvat, musiikki (lyriikka), puheet, kirjallisuus jne.

Rasismin uusi määritelmä
- ihmisryhmien (maahanmuuttajien, vähemmistöjen) rodullistaminen (= esittäminen rodun kaltaisina ryhminä). Rodullistaminen tapahtuu kulttuuristen piirteiden, uskonnon, kielen, tapojen jne. perusteella.
- muodostettujen ryhmien aliarvostaminen ja halveksunta
> Ilmenemismuotoja: mm. halveksivat puheet tai kirjoitukset mm. venäläisistä, somaleista, saamelaisista, romaneista tai yleensä maahanmuuttajista tai vähemmistöistä.

Institutionaalinen, rakenteellinen rasismi
- lainsäädännön avulla tuotettu ja toteutettu sekä erilaisten instituutioiden käytäntöihin ja sääntöihin perustuva rasismi.
> Ilmenemismuotoja: sairaaloiden, koulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten, työnvälitystoimistojen, pankkien ja muiden työpaikkojen jne. käytäntöihin ja sääntöihin perustuva rasismi (esimerkiksi työsyrjintä, syrjintä opinnoissa, tulkkien puute, maahanmuuttajien toistuvat tarkastukset kaduilla, julkisissa paikoissa, asiaton huomion kiinnittäminen vähemmistöjen edustajiin kaupoissa, ravintolaan pääsyn evääminen jne.).

Arkipäivän rasismi
- rasismi arkielämän kohtaamisissa
> Ilmenemismuotoja: tavat, eleet, ilmeet, vitsit, nimittely, vältteleminen, syrjintä (työssä, koulussa jne.), eristäminen yhteisöistä."
Kun määritelmät ja käsitteet ovat näin erilaisia, eiole ihme, että väärinkäsityksiä syntyy.

 

[Peltinen]

Onko positiivinen rasismi myös rasismia? Jos sanon, että sijoitan mieluummin juutalaisten hallinnoimaan yhtiöön kuin samalla toimialalla toimiviin muihin yhtiöihin kun ne pojat ymmärtää rahan ja bisneksen päälle niin syyllistynkö silloin rasismiin?

 

[Lystikäs]

Jos nyt ajatellaan että kaikki "rasismi" on oikeaa rasismia, niin kysymyksenasettelu on tosiaan väärä, sen pitäisin kuulua että:"Milloin rasismi on hyväksyttävää?".

Mielestäni rasismi ei ole meidän kulttuurinormeissa milloinkaan hyväksyttävää, jos siitä seurannut toiminta on kummunnut ihmisryhmän eriarvoisuudesta. Antamassasi passiesimerkissä valintaa ei muodostettu eriarvoisuuden, vaan käytännön ominaisuuksien kautta, jotka näyttelevät roolia kaikissa rekrytointitilaisuuksissa. On asia erikseen, halutaanko sallia ihmisryhmää syrjivää toimintaa missään puitteissa, mutta mielestäni rasistinen toiminta kumpuaa aina henkilön tai yhteisön rasistisesta ajatusmaailmasta. Syrjintä ei ole aina rasismia.

Jos persu haluaa rajat kiinni, koska haluaa säilyttää suomalaisen kulttuurin sellaisena kuin se on - turvassa muiden kulttuurien vaikutukselta, hän ei ole rasisti. Hän vain haluaa pitää kiinni jostain, jonka kokee henkilökohtaisesti arvokkaaksi. Jos persu haluaa rajat kiinni, koska haluaa säilyttää suomalaisen kulttuurin sellaisena kuin se on - turvassa alempiarvoisempien ihmisten vaikutuksilta, hän on rasisti. Tämä liittyy oikeastaan väitteeseen, että kaikki persuja äänestäneet olisivat rasisteja.

 

[Jannacci]

Saako omaa viiteryhmäänsä pitää muita alempiarvoisena? Esim. jos romani pitää omaa kulttuuriaan alempiarvoisena kuin esim. indonesialaista kulttuuria, niin syyllistyykö hän silloin rasismiin?

 

[Lystikäs]

Saako omaa viiteryhmäänsä pitää muita alempiarvoisena? Esim. jos romani pitää omaa kulttuuriaan alempiarvoisena kuin esim. indonesialaista kulttuuria, niin syyllistyykö hän silloin rasismiin?

Mielenkiintoinen kysymys. Rasismi, seksismi yms. ovat mielestäni aina toimintaa, joten riippuu henkilön teoista. Pointtaan nopeasti kiinni sanamuotoosi "syyllistyä". Onko hyväksyttyä pitää omaa kulttuuriaan / rotuaan ylempiarvoisena ja tuntea siitä passiivista ylpeyttä, jos se ei johda millään tavalla rasistiseen toimintaan? Koska jollain tavalla koen, että ihmisten ajatuksien ja arvojen tuomitseminen on puolestaan fasismia. Enkä tällä tarkoita, että ihmisten ajatuksista tai arvoista tarvitsisi pitää, herätän vain kysymyksen, tarvitseeko niitä tuomita - vai riittääkö, että tuomiolla ovat pelkät teot?

 

[teppana]

Saako omaa viiteryhmäänsä pitää muita alempiarvoisena? Esim. jos romani pitää omaa kulttuuriaan alempiarvoisena kuin esim. indonesialaista kulttuuria, niin syyllistyykö hän silloin rasismiin?

Voi kai sitä olla rasisti omaakin rotuaan kohtaan.

 

[Mälkiä]

Saako omaa viiteryhmäänsä pitää muita alempiarvoisena? Esim. jos romani pitää omaa kulttuuriaan alempiarvoisena kuin esim. indonesialaista kulttuuria, niin syyllistyykö hän silloin rasismiin?

Onko tämä nyt sitä etnomasokismia?

 

[Varis]

Jos persu haluaa rajat kiinni, koska haluaa säilyttää suomalaisen kulttuurin sellaisena kuin se on - turvassa muiden kulttuurien vaikutukselta, hän ei ole rasisti. Hän vain haluaa pitää kiinni jostain, jonka kokee henkilökohtaisesti arvokkaaksi. Jos persu haluaa rajat kiinni, koska haluaa säilyttää suomalaisen kulttuurin sellaisena kuin se on - turvassa alempiarvoisempien ihmisten vaikutuksilta, hän on rasisti. Tämä liittyy oikeastaan väitteeseen, että kaikki persuja äänestäneet olisivat rasisteja.

Minun näkemykseni mukaan näistä ensimmäinen vaihtoehto on usein näppärä tapa pakata jälkimmäinen motiivi kauniimpiin kansiin. Jos haluaa vastustaa eriväristen pääsyä maahamme, niin kannattaa sanoa puolustavansa perinteistä suomalaista kulttuuria ja arvoja niin ei ainakaan ihan suoraan näyttäydy rasistina ja pystyy vähintään hämärtämään keskustelua.

Mikä edes on "suomalainen kulttuuri sellaisena kuin on?" Kulttuuri on muovautunut ajan saatossa aina, joten onko se oikea kulttuuri ollut heti sotien jälkeen, 70-luvulla vai 90-luvun taitteessa juuri ennen lamaa? Ymmärrän että ihmisten pitää olla valkoisia ja kristillisten arvojen jyrätä muiden oikeuskäsityksien yli, mutta mihin se rajoittuu? Pitääkö pizzaa vastustaa, koska se vie tilaa poronkäristykseltä, tai saako Netflixistä katsoa mangaa tai bollywoodia? Onko ok ostaa Ed Sheeranin keikkalippuja? Pitäisikö play-offien sijasta sanoa aina pudotuspelit?

Mielestäni on täysin absurdia edes yrittää määrittää mitään yhtä suomalaista kulttuuria, koska maailmamme on jo niin globaali että muutos on sekä valtavan nopeaa että mahdotonta pysäyttää. Niin isoa aitaa me ei voida rajalle pystyttää että se toisi Kekkosen ajat takaisin eikä kukaan oikeasti niitäkään haluaisi. Suomi ja suomalainen kulttuuri on nykyään isossa kuvassa paljon paremmassa jamassa.

 

[Lystikäs]

Mielestäni on täysin absurdia edes yrittää määrittää mitään yhtä suomalaista kulttuuria, koska maailmamme on jo niin globaali että muutos on sekä valtavan nopeaa että mahdotonta pysäyttää. Niin isoa aitaa me ei voida rajalle pystyttää että se toisi Kekkosen ajat takaisin eikä kukaan oikeasti niitäkään haluaisi. Suomi ja suomalainen kulttuuri on nykyään isossa kuvassa paljon paremmassa jamassa.

Olen näkemyksesi kanssa ihan samaa mieltä. Niitä ihmisiä kuitenkin on, jotka haikailevat vanhojen hyvien aikojen perään, unohtaen sopivasti ne kurjuudet sieltä välistä. Eikä tässä ole motiivina mikään rodullinen ylivertaisuus, vaan yksinkertainen muutoksen vastustaminen - joka usein puetaan suomalaisen kulttuurin turvaamiseen, jotta Impivaara ei katoa.

 

[Varis]

Olen näkemyksesi kanssa ihan samaa mieltä. Niitä ihmisiä kuitenkin on, jotka haikailevat vanhojen hyvien aikojen perään, unohtaen sopivasti ne kurjuudet sieltä välistä. Eikä tässä ole motiivina mikään rodullinen ylivertaisuus, vaan yksinkertainen muutoksen vastustaminen - joka usein puetaan suomalaisen kulttuurin turvaamiseen, jotta Impivaara ei katoa.

Jep, hyvin sanottu ja voin kyllä allekirjoittaa tämän näkemyksen.

Hesari on juuri tänään sattumalta julkaissut jutun, jonka mukaan kaikista suomalaisin Suomi vallitsi vuonna 1968. Kulttuuri on rappeutunut siis jo puoli vuosisataa, mutta ilmeisesti edelleen on jäljellä jotain puolustettavaa ja ehkä joku uusikin juttu, kuten vaikka hyvinvointiyhteiskunta, lasketaan mukaan.

 

[Byvajet]

Mielestäni on täysin absurdia edes yrittää määrittää mitään yhtä suomalaista kulttuuria, koska maailmamme on jo niin globaali että muutos on sekä valtavan nopeaa että mahdotonta pysäyttää.

Kummasti kuitenkin ulkomailla eri kansojen edustajat löytävät toisensa. Tavallista on, että eri maihin perustetaan omankielisiä yhteisöjä ja jopa radiokanavia. Esimerkiksi suomenvenäläisillä on varsin sisäänpäinlämpiävä kulttuuri. Myös tummahipiäiset liikkuvat mielellään omissa porukoissaan. Espanjan suomalaiset hakeutuvat samoille alueille.

Vain harva ulkomaille muuttanut myöskään kokonaan luopuu kotimaansa kulttuurista. Esimerkiksi suomenkieliset nettisivut kiinnostavat edelleen. Myös lomamatkat suuntautuvat useammin Suomeen kuin muihin maihin. Ja vaikka asuisi kauan ulkomailla, synnyinmaa säilyy herkästi vertailukohtana, johon uutta kohdemaata verrataan.

Ulkomaille muuttaneista (sekä suomalaisista että muunmaalaisista) takaisin palaa vähintään neljä viidestä. Ulkomaille muuttaneista vain pieni vähemmistö jää sinne pysyvästi.

Varakkaatkin ihmiset tuppaavat palaamaan takaisin kotiin. Monet venäläiset NHL-kiekkoilijat säilyttävät tiiviit yhteytensä Venäjään, vaikka maasta voi olla montaa mieltä ja vaikka muualla olisi viihtyisämmät ja turvallisemmat olosuhteet.

Edes se, että uudessa maassa saa puhua omaa äidinkieltään, ei poista koti-ikävää. Tuolta voi lukea kotimaastaan muuttaneiden brittien valitusta eri maiden kurjuuksista, eniten Australian paskuudesta. Hakusanalla homesick löytää nillitystä.

Parisuhdetutkijoiden mukaan monikulttuurisissa parisuhteissa ongelmaksi ei muodostu yleensä kieli, vaikka kielitaito lähtökohtaisesti olisi heikko. Sen sijaan kulttuuriset erot, pienetkin, kaatavat monet suhteet.

Pidän kielten opiskelusta ja olen nuorempana haaveillut maailmasta, jossa kielen opiskelemalla voisi aloittaa ikään kuin uuden elämän toisaalla. Vanhetessa realismi on kuitenkin lisääntynyt. Ihminen on erittäin riippuvainen kulttuuristaan, vaikka sen rajoja ei tarkasti pystyisikään määrittämään.

Monet ulkosuomalaiset, erityisesti koulutetut, tämän avoimesti myöntävätkin. He kertovat lämpimästä ja ainutlaatuisesta suhteestaan Suomeen ja toteavat, että vaikka X-maassa on hyvä elää ja vaikka X-maassa saa jakaa elämänsä rakkaan puolisonsa kanssa, niin silti Suomi on sydämessä ykkönen.

Kotimaan kaipuu ei ole suomalainen ilmiö. Se on inhimillinen ilmiö. Ihmistä on vaikea repiä juuriltaan. Sillä, onko olemassa yhtä kulttuuria, voi teoretisoida loputtomiin, mutta harvassa ovat ulkomaille muuttaneet, jotka eivät muuton myötä huomaisi erittäin vahvaa sidettä kotikulttuuriinsa. Erilaisuuden huomaa vasta sitten, kun syntyy vertailukohta.

Pidän moniarvoisuudesta ja moninaisuudesta. Siksi myös kannatan kulttuurien eristäytymistä toisistaan, koska ainoastaan eristäytymällä pystytään säilyttämään kulttuurien erityispiirteet. Kaupallisuuden varaan rakentuva avoin maailma on kulttuurivihaa, jossa erilaisuus ei nouse enää kulttuureista itsestään vaan joissa se perustuu nopeasti nouseviin ja kuoleviin kaupallisiin ilmiöihin. Erilaiset kulttuurit lakkaavat olemasta ja niiden tilalle tulee kulutukseen perustuvia tuotteistettuja ilmiöitä.

Jos nykymeno jatkuu, 50 vuoden päästä kaikki maailman suurkaupungit ovat perussävyltään samanlaista kaupallista paskaa. Samat palvelut, samat kaupallisuuden sanelemat toimintamallit. Vain kieli ja ilmasto eroavat.

 

[Varis]

Kummasti kuitenkin ulkomailla eri kansojen edustajat löytävät toisensa. Tavallista on, että eri maihin perustetaan omankielisiä yhteisöjä ja jopa radiokanavia. Esimerkiksi suomenvenäläisillä on varsin sisäänpäinlämpiävä kulttuuri. Myös tummahipiäiset liikkuvat mielellään omissa porukoissaan. Espanjan suomalaiset hakeutuvat samoille alueille.

Puhut tässä aivan eri asiasta kuin minä.

Tottakai Suomessa on olemassa omanlaisensa kulttuuri ja on päivänselvää että suomalaiset ihmiset kokevat sen omakseen, löytävät siitä turvaa ja haluavat sitä omalta osaltaan vaalia. Ihminen on laumaeläin ja sillä on luontainen tarve kuulua johonkin porukkaan. Kieli, tavat ja tottumukset ja vaikka yhteinen uskonto ovat kaikki helppoja ja vaivattomia tapoja tuntea yhteenkuuluvuutta ja sitä kautta turvaa. Ei sillä ole väliä millainen suomalaisuus heitä yhteen tuo.

Minä yritin kysyä että miksi ne ovat juuri ne vanhan ajan suomalaiset arvot ja kulttuuri joita pitää verisesti ulkoisilta vaikutuksilta puolustaa ja mikä on se oikea kohta historiassa, jolloin kulttuuri oli aidoimmillaan. Käsittääkseni suomalaisyhteisöjä on ollut maailmalla jo sata vuotta sitten vaikka silloin suomalaisuus oli kovasti erilaista kuin nykyään. Onko se uhka suomalaisten yhteisöille Minnesotassa, Tukholmassa tai Fueringolassa jos tänne tulee kulttuurillisia vaikutteita muualta maailmasta tai jos vaikka suomalainen yhteiskunta on jatkossa monikulttuurisempi? Ja jos on, niin ovatko kaikki ulkoiset vaikutteet pahasta vai vain osa. Jos ainoastaan osa, niin millä perusteella jako tehdään?
Kyllä mulla on enemmän yhteistä helsinkiläisen kurditaustaisen ihmisen kuin vitivalkoisen Alabaman syrjäkylissä asuvan punaniskan kanssa. Toisaalta globaalissa maailmassa voin kokea yhteenkuuluvuutta myös ihan toisessa maassa ja ympäristössä kasvaneen ihmisen kanssa, jos vain muut ominaisuutemme ja kiinnostukset kohteemme kohtaavat. Ainakin henkilökohtaisesti näen sen hienona asiana.

Miksi suomalaisuuden muutos nähdään uhkana ja miksi muutosta edes yritetään vastustaa, kun koko suomalainen kulttuuri käsitteenä on ajan ja ulkoisten vaikutteiden kautta rajojemme sisälle muovautunut kokonaisuus? Ei siinä oikein ole tolkkua. Esimerkiksi Kanada ja varsinkin sen suurimmat kaupungit ovat käyneet läpi melko merkittävänkin kulttuurillisen muutoksen viimeisten sukupolvien aikana ja mielestäni siellä on silti edelleen olemassa ihan selkeä kanadalaisuuden kulttuuri. Pohja pysyy aina suhteellisen vakaana ja ulkopuolelta tulevat vaikutteet pikkuhiljaa muokkaavat kokonaisuutta ja kulttuuri päivittyy.

Täällä Suomessa olemme osin sijaintimme, osin kielen ja osin nurkkakuntaisuutemme vuoksi vielä hyvin lapsenkengissä muutosten käsittelyssä, mutta realismia on etteivät muutokset tähän tule jäämään vaikka kuinka vannoisimme konservatiivisten arvojen nimeen. Suinkaan ainoa muutosvastarintainen kansa emme ole ja syitäkin asenteille on erilaisia, mutta faktoihin se ei vaikuta.

 

[finnjewel]

Minä yritin kysyä että miksi ne ovat juuri ne vanhan ajan suomalaiset arvot ja kulttuuri joita pitää verisesti ulkoisilta vaikutuksilta puolustaa ja mikä on se oikea kohta historiassa, jolloin kulttuuri oli aidoimmillaan.

Ymmärrän, että painotus on nimenomaan sanoissa "vanhan ajan".
Toisaalta uussuomalaisiltakin voi kysyä, miksi he usein - jopa verisesti - puolustavat lähtökulttuurinsa arvoja uuden kotimaan vaikutuksilta, ja kuinka aitoa heidän puolustamansa kulttuuri on.

 

[Varis]

Ymmärrän, että painotus on nimenomaan sanoissa "vanhan ajan".
Toisaalta uussuomalaisiltakin voi kysyä, miksi he usein - jopa verisesti - puolustavat lähtökulttuurinsa arvoja uuden kotimaan vaikutuksilta, ja kuinka aitoa heidän puolustamansa kulttuuri on.

Ihan validi pointti. Varmasti myös kulttuurilliset vähemmistöt puolustavat omia arvojaan turhaan ja epärehellisin perustein. Se ei varmasti ole pelkästään suomalainen ominaisuus.

Yksi tekijä asiassa on myös edellisissä viesteissä esiin nostettu yhteisöllisyyden tunne. Vähemmistöillä harvoin on kovin helppoa missään kulttuurissa, jolloin sitä turvaa tosiaan haetaan muodostamalla omia pienempiä yhteisöjä. Jos näiden yhteisöjen sisäiseen kulttuuriin pyritään valtaväestön osalta puuttumaan, voi se aiheuttaa, perusteetonta tai perusteltua, epävarmuutta tai pelkoa omasta asemasta ja oikeuksista. Silloin reaktiot ovat vähän normaalia vahvempia. Hong Kong on vähän ääriesimerkki, mutta siellä Kiinan valtio puuttuu pienen autonomisen alueen asioihin ja siitä he ovat oikeutetusti hyvin peloissaan ja reagoivat sen mukaan.

Perussuomalaisessakin retoriikassa on ollut nähtävissä narratiivia, jossa valkoista suomalaista ja tarkemmin vielä heteroseksuaalia miestä ajetaan marginaaliin ja pyritään tallomaan alas monikulttuurisuuden ja liberaaliuden puolesta. Pyritään ikäänkuin kääntämään asetelma päinvastoin ja asettamaan itsensä uhattujen asemaan, jotta voidaan perustella muiden uhkaaminen.

 

[teppana]

Siirrän keskustelun Tammisen ketjusta tänne:

Itselleni ei ole, siihen en ota kantaa onko muille.

Jossain mielessä voin ymmärtää miten kyseinen sana ei välttämättä ole ollut aiemmin negatiivinen. Tosin se kyllä on sitä ollut jo helvetin pitkään vaikka sitä ei sellaisena ole kaikki pitäneet, koska yhteiskunta ei ole pitänyt tummaihoisia samanarvoisina ihmisinä. Tästä voisi käyttää esimerkkinä vaikka erinäisiä kuvauksia naimattomista, yli 30-vuotiaista naisista. Vaikka kyseisiä kuvauksia on yhteiskunnassa pidetty tarkkoina kuvauksina kyseisistä henkilöistä ne ovat silti olleet loukkaavia niiden eriarvoistavan tarkoituksen vuoksi. Sama pätee sanaan neekeri.

Nykyisellään kyse on yksiselitteisestä asiasta eikä sanaa voi hyvällä tahdolla tulkita yleiskielessä kuin negatiiviseksi.

Minäkin väitän näin. Itselläni on jäljellä kirjoitusvihkoja, joissa on opettajan sanelun mukaan kirjoitettu neekeritarinoita.
Syötiin myös Neekerinsuukkoja, Halvalla oli maukasta lakritsaa, laulettiin musiikintunnilla "Sambalelea" joka töiden sijaan pötköttelee apinanleipäpuussa.

Ja kun meidän pieneen rantakaupunkiimme saapui ensimmäinen tosissan tumma ulkomaalaispelaaja, häntä käytiin oikein kotiovella katsomassa. Toki käytiin edellistäkin. Ja hän oli Unkarista.

Aika muuttuu: Ei ole kuin kaksi vuotta aikaa ,kun Lontoolaisessa pubissa todistin, kun kaksi paikallista tummaa kaveria kinastelivat siitä, saako neekeri haukkua toista neekeriä neekeriksi, vai onko se jonkin sortin rasismia? En tiedä mihin tulokseen päätyivät.

Ensimmäiset viittaukset sanan negatiiviseen konnotaatioon löytyvät 1950-luvulta.
Neekeri – Wikipedia

1980-luvulle asti neekeri-sana oli nykyistä selvästi yleisemmässä käytössä eikä sitä pidetty halventavana, vaikka yksittäisiä tapauksia, joissa sanaa on pidetty halventavana, on dokumentoitu jo 1950-luvulta.

Mutta tämä ei ole pointtini, vaan ylempänä kirjoittamani. Tiivistät ongelman aika hyvin jo tuossa itsekin kirjoittamassasi. Tummaihoisiin ihmisiin liitettiin kielteisiä piirteitä kuten laiskuus, tyhmyys ja väkivaltaisuus. Neekeri sana oli kuvaus ihmisestä joka ei ollut ihonvärinsä vuoksi samanarvoinen kuin valkoinen. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, että sanassa ei ollut negatiivista latausta jo 1900-luvun alusta lähtien. Valkoiset eivät pitäneet sitä loukkaavana, koska yleinen mielipide yhteiskunnassa piti tummaihoista ihmistä "neekerinä". Älyllisesti heikkona, lapsellisena laiskiaisena joka oli taipuvainen väkivaltaan ja kovaäänisiin leikkeihin. Tottakai sitä voi naama näkkärillä väittää että eihän neekeri nyt mikään loukkaava sana ole, kun sitä on aiemminkin käytetty ei loukkaavassa tarkoituksessa kuvaamaan afrikkalaista kantaväestöä. No joo, niinhän sitä on käytetty kuvaamaan afrikkalaista, tyhmää ja laiskaa puoli-ihmistä

Neekeri sanan "puolustajat" ovat rajakkeja. Tyhmiä rasisteja jotka pelkäävät olemattoman työpaikkansa ja mielikuvitustyttöystävänsä menettämistä maahanmuttajille. Samalla kun huijaavat sossusta jokaisen euron minkä mahdollisesti irti saavat. Ei se heidän vikansa ole, koska he vain ovat sellaisia. Vähän hassuja tyyppejä, mutta heidän kanssaan pitää olla varuillaan. Jos heidän antaa toimia valvomatta he ovat taipuvaisia varasteluun ja väkivaltaan. Mutta kun ei heitä oikein voi hyvällä omallatunnolla tappaakaan, niin annetaan niille vähän rahaa ja paikka lähiöpubeista ja netti facebookissa räyhäämiseen. Rajakki sana ei siis ole negatiivinen, vaan aito kuvaus tyypeistä jotka väittävät sanan "neekeri" olevan neutraali.

 

[nummenkallio]

Jos se neekeri on joillekin kerran niin neutraali ja arvolatausta vailla oleva ilmaus, niin miksi siitä täytyy pitää kynsin ja hampain kiinni? Miksei voi käyttää vaikka sanaa musta? Se on käsittääkseni oikeasti neutraali ilmaus.

Tunnustan, että olen itsekin käyttänyt joskus sanaa neekeri. Mutta vuosikausiin en ole enää kuvitellut, että se olisi neutraali. Julkisesti sitä ei voi käyttää missään nimessä. Nämä jotka haluavat sitkeästi käyttää tuota sanaa mukamas neutraalina, eivät ymmärrä, että he eivät määrittele sen sanan sisältöä.

Kieli muuttuu, halusimme tai emme.

 

[Byvajet]

Miksei voi käyttää vaikka sanaa musta? Se on käsittääkseni oikeasti neutraali ilmaus.

Eipä se nykyään ole. Sanaa tulee välttää. Tällä hetkellä suomeksi neutraalia ilmaisua ei taida olla edes olemassa, englanniksi on erilaisia yritelmiä.

Ja tämähän asiassa on perusongelma. Kysymys ei ole enää siitä, onko jokin asia oikeasti loukkaava, vaan siitä, että jokainen uusi yritys nimetään lopulta loukkaavaksi.

Yhtenä hetkenä romani on oikein, toisena kerrotaan, että täytyy sanoa mustalainen. Minä kuulun sukupolveen, joka on oppinut, että mustalainen on väärin, mutta nyt olen valistunut, että se onkin oikein.

 

[finnjewel]

Ja tämähän asiassa on perusongelma. Kysymys ei ole enää siitä, onko jokin asia oikeasti loukkaava, vaan siitä, että jokainen uusi yritys nimetään lopulta loukkaavaksi.

Ei tarvitse kuin lukea keskustelua, väittelyä ja ohjeita siitä miten rapakon takana käytetään sanoja "nigger" ja "niggah". Eipä suomalainen hyvälläkään kielikorvalla voi tietää kumpaa on käytetty ellei näe kuka puhuu ja keneen sanalla viitataan.

 

[IceWalker]

Rasismin uusi määritelmä
- ihmisryhmien (maahanmuuttajien, vähemmistöjen) rodullistaminen (= esittäminen rodun kaltaisina ryhminä). Rodullistaminen tapahtuu kulttuuristen piirteiden, uskonnon, kielen, tapojen jne. perusteella.
- muodostettujen ryhmien aliarvostaminen ja halveksunta
> Ilmenemismuotoja: mm. halveksivat puheet tai kirjoitukset mm. venäläisistä, somaleista, saamelaisista, romaneista tai yleensä maahanmuuttajista tai vähemmistöistä.

Institutionaalinen, rakenteellinen rasismi
- lainsäädännön avulla tuotettu ja toteutettu sekä erilaisten instituutioiden käytäntöihin ja sääntöihin perustuva rasismi.
> Ilmenemismuotoja: sairaaloiden, koulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten, työnvälitystoimistojen, pankkien ja muiden työpaikkojen jne. käytäntöihin ja sääntöihin perustuva rasismi (esimerkiksi työsyrjintä, syrjintä opinnoissa, tulkkien puute, maahanmuuttajien toistuvat tarkastukset kaduilla, julkisissa paikoissa, asiaton huomion kiinnittäminen vähemmistöjen edustajiin kaupoissa, ravintolaan pääsyn evääminen jne.).

Arkipäivän rasismi
- rasismi arkielämän kohtaamisissa
> Ilmenemismuotoja: tavat, eleet, ilmeet, vitsit, nimittely, vältteleminen, syrjintä (työssä, koulussa jne.), eristäminen yhteisöistä."
Kun määritelmät ja käsitteet ovat näin erilaisia, eiole ihme, että väärinkäsityksiä syntyy.

Rasismin vanha määritelmä on suhteellisen ongelmaton, joten ei siitä tämän enempää. Rodut ovat kulttuuriin, eivät biologiaan perustuvia. Jos haluaa lisää tietoa tästä, suosittelen Korkeajännitys-sarjaa: luettuaan sitä moni kukkahattutäti menettäisi halunsa nauttia paakkelsia latten kera pitkäksi aikaa.

Rodullistaminen on jälleen asia, josta on pakko olla samaa mieltä. Sen sijaan, että somaleita rodullistetaan, heistäkin pitää puhua ja heitä kohdella yksilöinä ja omilla nimillään. On somaleja, jotka ovat kotoutuneet hyvin ja on niitä, jotka eivät. Emme voi yleistää tiettyjä kulttuurin tuottamia negatiivisiä piirteitä kaikkiin yksilöihin.

Mutta ongelmaksi tulee rodullistamisen ja kulttuurin välinen harmaa alue. On kiistämätöntä, että on olemassa kulttuurinen tausta, jossa kaikki Somaliasta tulleet ovat olleet osallisena ja ovat edelleenkin. Tähän kulttuuriseen tausta tulee viranomaisten ja yhteiskunnan reagoida silloin, kun se selkeästi asettuu länsimaisia perusarvoja vastaan, kuten nyt tyttöjen silpomisasiassa tai yleisesti tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Sananvapauteen kuuluu myös somalikulttuurin asiallinen ja faktoja sisältävä kritiikki, tulipa se yhteisön sisä- tai ulkopuolelta.

Toinen ongelma tässä määritelmässä on, että se on liian länsimainen määrittelyineen, vanha määrittely oli tässä mielessä parempi. Tämä tapa määritellä asioita on ääri-individualistinen, siinä ikäänkuin kuvitellaan, että länsimainen liberalismi olisi ainoa yksilön perusteltu olemisen tapa maailmassa. Tosiasiassa liberalismi toimii vain länsimailla, erityisesti kantaväestön keskuudessa. Yksilö on vailla siteitä sukuun, kulttuuriin, uskontoon, hän valitsee itse vapaasti kaikki uskomuksensa: hän on myös oman onnensa seppä.

Tästä sitten seuraa toinen kummallisuus: oletetaan individualismi ensin, mutta sitten se samalla unohdetaan! Toisin sanoen, jos arvostelet somalien uskontoon perustuvia uskomuksia, olet rasisti tietyssä kontekstissä, mutta miten se voisi olla mahdollista, jos somalitkin ovat yksilöitä? Käsittääkseni yksilön valintoja voidaan perustellusti arvostella ilman rasismisyytöstä: et ole rasisti, jos arvostelet jonkun yksilön tekemiä rikollisia tekoja. Ja sama pätee vaikkapa yksilön poliittisiin mielipiteisiin: ne ovat vapaata riistaa sitä enemmän, mitä julkisempi ja vaikutusvaltaisempi yksilö on.

Näen siksi tässä uudessa määritelmässä sisäänrakennetun ongelman, joka törmää sananvapauden ongelmaan. On mielestäni täysin perusteltua arvostella jotakin kulttuuria tai uskontoa asiaperustein, toisin sanoen, osoittamalla miten nämä ja nämä arvot ovat ristiriidassa länsimaisten arvojen kanssa. Kulttuurirasismi on siksi täysin mieltä vailla oleva termi, jolla pyritään vain estämään keskustelu tietyn kulttuurin sisältämistä ongelmallisista katsomuksista. Meillä on oikeus myös pitää länsimaista elämäntapaa parempana kuin jotakin muuta: tämä sama oikeus oman kulttuurinsa arvostamiseen on kaikilla ihmisillä.

Institutionaalisen aspektin määritelmä on pääosin oikea ja hyvä. Kunhan vain muistetaan, että suomalaisten tapojen noudattamisen vaatimus vaikkapa päiväkodeissa ei ole institutionaalista rasismia. Työelämän rasismi on vakava ongelma. yleensä ei ole perusteita evätä työpaikkaa kulttuuristen tekijöiden perusteella. Mutta jos työntekijä kieltäytyy jostakin työtehtävän osasta uskomustensa vuoksi, tällöin työpaikan epääminen ei ole nähdäkseni rasistinen teko.

Arkipäivässä on moninaisuuden suvaitseminen itsestäänselvää: jokaisella länsimailla elävillä on oikeus pukeutua miten haluavat, toki ongelmaksi tulee sitten se, haluavatko kaikki pukeutua oman kulttuurinsa vaatimalla tavalla. Tähän ongelmaan ei kuitenkaan tavallisen kaduntallaajan tarvitse ottaa millään lailla kantaa.

 

[ZZZamboni]

Siis tota öö. Onko täällä ihan oikeasti satoja viestejä, joissa valkoiset etuoikeutetut heteromiehet yrittävät määritellä, mikä on rasismia? Voisitteko seuraavaksi esim. määritellä, miltä menkkakivut ihan oikeasti tuntuvat? Ei jumalauta miten dorka topaasi.

 

[nummenkallio]

Eipä se nykyään ole. Sanaa tulee välttää. Tällä hetkellä suomeksi neutraalia ilmaisua ei taida olla edes olemassa, englanniksi on erilaisia yritelmiä.

Ja tämähän asiassa on perusongelma. Kysymys ei ole enää siitä, onko jokin asia oikeasti loukkaava, vaan siitä, että jokainen uusi yritys nimetään lopulta loukkaavaksi.

Yhtenä hetkenä romani on oikein, toisena kerrotaan, että täytyy sanoa mustalainen. Minä kuulun sukupolveen, joka on oppinut, että mustalainen on väärin, mutta nyt olen valistunut, että se onkin oikein.

Tämä oli minulle ihan uutta, että mustakaan ei ole enää neutraali. Pitää varmaankin käyttää sanaa afrikkalais-suomalainen. Jenkeissähän on käytössä vastaava termi, joka on nähdäkseni neutraali.

Tai sitten pitää vain lyödä hanskat tiskiin. Ei tässä enää tiedä, miten asioista pitäisi puhua.

Mitä kansallispukuisiin tulee, niin termi romani ei voi olla väärin. Sitä käytetään hyvin laajalti. Mustalaiseksi nimittäminen on tuonut sen sijaan sakkoja kunnianloukkaksesta:

Kaleva: Romania mustalaiseksi nimittänyt tuomittiin kunnianloukkauksesta