Vaaditaanko? Rasismissahan tuo kokemus on hyvin keskeinen peruste. Jopa ihan yksittäisen ihmisen kokemus. Se juuri tekeekin rasismin tarkasta määrittelystä vaikeaa.
Yleispätevästi määriteltynähän rasismi on jonkin ihmisryhmän arvottamista alempiarvioiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, uskonnon tai kansalaisuuden perusteella. On olemassa jonkin verran tekoja, jotka ovat kiistattomasti rasistisia, esimerkiksi neekeriksi nimittäminen tai se, ettei romaneja päästetä ravintolaan vain siksi että ovat romaneja, mutta paljon on tapauksia, jotka pitää ratkoa yksitellen.
Aika usein sen kohteena olevan ihmisen kokemukselle annetaan suurempi painoarvo. Se voi sitten johtaa niihinkin tilanteisiin, että rasismia koetaan myös jossain siellä, missä sitä ei oikeasti ole.
Eli tuossa lopussa myös itse vastaat kysymykseesi: rasismia voidaan kokea siellä, missä sitä ei ole.
AJatellaan ensin yksittäisen ihmisen kokemusta. Henkilö X, joka on erivärinen kuin valtaväestö, kokee, että joku toinen, Y, kohteli häntä väärin tietyssä tilanteessa ja hän piti kohtelua rasistisena.
Miten asia ratkaistaan? Täytyy määritellä ensin konteksti, missä asia tapahtui, mitä sanottiin ja onko tässä tietyssä tilanteessa koettu asia mahdollista tulkita toisin. Jos on olemassa aikaisempia tapauksia, joiden perusteella voidaan arvioida, että kyseinen henkilö joutui rasistisesti kohdelluksi, silloin asiaa voidaan pitää ratkaistuna. Näihin kaikkiin aikaisempiin tapauksiin liittyi yksilön kokemus, joka vahvistaa tapahtuneeksi asian: eli teko A tapahtui silloin ja silloin. Oletamme nyt, että yksilö ei valehtele. Toisaalta, asiaan kuuluu myös jonkun viranomaisen tai muun tahon arviointi kokemuksesta. Arviointi pitää sisällään tulkinnan laista.
Entäpä jos ilmaantuu asia, jota ei aiemmin ole pidetty rasistisena, mutta kulttuurin muutoksen myötä asia muuttuu siksi? Klassisesti Suomessa kaikki "neekeriin" liittyvät puhetavat, jopa makeiset, määriteltiin yhteiskunnallisen keskustelun eli laajan yhteisön kautta rasismiksi. Keskustelijoiden joukossa olivat myös ne, jotka kokivat puhetavan rasistiseksi eli rodullisen vähemmistön edustajat. Vastakkain oli kaksi näkemystä: se, että neekeri on aina kuulunut suomen kieleen eikä ole merkitykseltään rasistinen ja ne, jotka katsoivat ajan muuttuneen ja ilmaisun muuttuneen rasistiseksi. Nyttemmin on täysin selvää, että jos valkoinen kutsuu mustaa neekeriksi, hänen ilmaisunsa on rasistinen, vaikka hän ei välttämättä itse ymmärrä asiaa näin.
Voimme siis todeta, että mustan osalta kyseessä ei ole pelkkä yksityinen kokemus, vaan selkeästi määrittynyt asia. Emme enää vaivaudu keskustelemaan asiasta. Mutta jatkossakin joissakin asioissa joudutaan turvautumaan asiantuntijoiden mielipiteisiin: yleinen mielipide ei toimi näissä kysymyksissä kuin pitkällä viiveellä.
Miten määritellään rasistinen kohtelu silloin kun vastakkain ovat kaksi kokemusta? Minä koen, että en puhunut rasistisesti, toinen kokee päinvastoin. Onko vähemmistö aina oikeassa? Pitäisikö etsiä tarkoituksia, intentioita? Oliko tarkoitukseni loukkaaminen vai ei? Loukata voi myös ei-rasistisesti ja rasistisen ilmaisun käyttäjä voi myös perustellusti sanoa, ettei hänen tarkoituksenaan ollut loukkaaminen. Hän käytti jotakin tuttua puhetapaa. Joudumme arvioimaan henkilöä tarkemmin, jotta voisimme päättää, miten henkilön käytös on ymmärrettävissä (koulutettu, kouluja käymätön, yksinkertainen, älykäs yms.)
Entäpä loukkaantuminen? Onko kaikki mielensäpahoittaminen perusteltua, jos Y sanoo, että kyseessä oli rasistinen kohtelu? Vaikka en itse ajattele näin, on olemassa tutkijoita, joiden mielestä mustien ÄO on alempi kuin valkoisten ja että tämä merkitsee tiettyjä asioita. Onko mustalla syytä väittää rasismiksi väitteitä, joilla on kuitenkin perusteltu asema tutkimuksessa? Jälleen kerran tarvitaan keskustelua asiasta. Väitteiden konteksti ratkaisee aika paljon.
Rasistisen kohtelun arviointi on hankalaa monissa muissakin tapauksissa. Miten tulkita tapausta, joissa joku henkilö X joutui mielestään kohdelluksi rasistisesti, vaikka kohtelun syynä voidaan perustellusti pitää jotakin muuta tekijää, esimerkiksi ikää, koulutusta, osaamista jne.? Oliko kohtelu sekä rasistista että ei-rasistista? Olisiko kohtelu ollut toista, vaikka Ylla olisi ollut kaikki Xn ominaisuudet ihonvariä lukuunottamatta?
Kulttuuri on yksi ilmeinen tekijä, joka sotkee rasismikeskustelua lahjakkaasti. Jos jostakin syvästä Afrikasta tulee sairaanhoitaja, joka palkataan töihin (lisätietoa, Lontoon sairaalat), mutta joka ei osaa tiettyjä hoitamisen perusasioita ja häntä arvostellaan siitä, hoitaja voi väittää kohtelua rasistiseksi. Hän kokee asian näin. Onko kokemus oikea? Varmasti, mutta samalla väärä. Tarvitaan keskustelua pelisäännöistä, tarvitaan ehkä myös sen osaavan samanvärisen sairaanhoitajan mielipide asiasta.
Kokemus tarvitsee tuekseen säännön, jonka nojalla kokemusta pitää arvioida. Joissakin tapauksessa kokijakin saattaa olla arvioinnin kohteena, onko yliherkkä, katkera yms. Lisäksi voidaan arvioida henkilön tietopohjaa yms. On varmaan olemassa ihmisiä, jotka ovat hyvin herkkiä kokemaan kaikki vähänkin poikkipuoliset asiat rasismina, vaikka vähempikin riittäisi. Eivät ehkä edes tiedä muuta ilmaisua kärsimälleen pahalle. Vastaavasti on sitten niitä lapsenpäästäjän paksulla nahalla varustettuja, jotka eivät oikein koe rasismia missään, ottavat kaiken huumorilla.
Eli vielä pikku looginen pulma jatkoksi: On olemassa ilmaus B, jota henkilö Y käytti puhuessaan kahden eri erivärisen henkilön kanssa. Nyt toinen piti ilmausta B luontevana, toinen taas koki sen olevan rasistinen. Kumpi oli oikeassa? Pitäisikö rasistisen ilmauksen käyttäjä sekä hirttää että ei-hirttää?
Olisin tämän takia hyvin varovainen ottamaan yksityistä kokemusta muuksi kuin näkökulmaksi päätettäessä rasismista. Tarvitaan koko joukko muita asioita, jotta määrittelyssä päästään eteenpäin.
