Pitää myös muistaa, että maahanmuutto on alkanut "isosti" vasta ihan lähiaikoina Suomessa. On paljon maahanmuuttajia, joiden kanssa on täysin eri kieli ja kulttuuri ja joiden kotiuttaminen on vielä todella kesken. Näen eri asiana vastustaa/kritisoida maahanmuuttoa (ja siitä koituvia kustannuksia Suomen valtiolle) kuin syrjiä Suomen kulttuurissa ja kielessä kasvaneita ihmisiä. Uskon että asenteet muuttuu paljonkin sitten kun ne erikieliset esim. Oppivat kielen ja tulevat suomalaiseen työelämään.Siitä näkökulmasta, mistä minä katson asioita, oikea ratkaisu olisi luottamuksen kasvattaminen molemmin puolin, ja minusta monet asiat, joita on tehty ja joita tehdään tämän parantamiseksi ovat hyviä. Ei minua tietenkään haittaa, vaikka niitä olisi enemmänkin. Se on pitkä tie, kyllä minä sen ymmärrän. Se on vielä pidempi tie siksi, kun elämme muutenkin murrosaikaa (esim. työn murros), joten muutenkin monen ihmisen perusturvallisuuden tunne on hukassa.
Yksilötason rasismiin vaikuttamiseen näen yhtenä tärkeänä tekijänä katutasolla tapahtuvan liennyttämiseen tähtäävän työn. En myöskään välttämättä tähtäisi ihan 100% lopputulokseen. Jokaikisen rasistisesti ajattelevan ihmisen kohtaaminen yksilötasolla ja asenteiden muuttaminen voi yhteiskunnan kannalta olla liian raskasta. Jos valtaosa väestöstä suhtautuu suht suvaitsevasti, niin pitää luottaa siihen, että aikanaan se tavoittaa kontaktien kautta viimeiset änkyrätkin.
Netin takia tämä on sillä tavalla vaikeaa, että ihmisellä on ympäristössä eroja siihen, paljonko maahanmuuttajataustaisista voi olla kokemusta. PK-seudulla asuva törmää maahanmuuttajiin huomattavasti enemmän kuin ihminen jossain Peräposiolla. Netti kuitenkin yhdistää ihmiset kaikenlaisista kokemusmaailmoista, ja kärjistää tilannetta. Jos Peräposiolla ei ole ainuttakaan maahanmuuttajataustaista ihmistä, niin sieltä kirjoittavan ei tarvitse edes yrittää sopeutua, ts. jos hänellä on rasistisia mielipiteitä, ei ole mitään reaalielämän tarvetta niitä koettaa muuttaakaan.
En vielä tutustunut tuohon linkattuun tutkimukseen, mutta sitä näkemättä voin kyllä hyvin olettaa, että esimerkiksi Välimeren rannalla suhtautuminen maahanmuuttajaperäisiin ihmisiin on luontevampi, koska sillä seudulla ihmiset ovat liikkuneet tuhansia vuosia. Kulttuurivaihdon määrä on varsin toista luokkaa kuin täällä peräpohjolassa, jossa liikehdintä on tapahtunut Itämeren alueella (Suomi, Ruotsi, Viro).
Molemminpuolisen luottamuksen kasvattamisen tärkeydestä voisin ottaa esimerkiksi Yhdysvallat. Erityisesti mustan väestön suhtautuminen mm. koulutukseen on (keskimäärin) nihkeä, se nähdään valkoisten juttuna. Tämä näkyy mm. eroina yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa suhteessa vaikkapa aasialaisperäisiin. Korostan tässä nyt sanaa molemminpuolisesta luottamuksesta, koska tuo suhtautumisen nihkeys ei tietenkään mistään tyhjiöstä tule, mutta se edesauttaa syvenevien kierteiden syntymistä ja se kehityskulku olisi hyvä katkaista heti alkuunsa.