Ehkä minulla on vähän erilainen tausta näiden kohujen suhteen - minulla oli 90-luvun alussa sivuaineena Pohjois-Amerikan tutkimus ja siellä esiintyi paljon amerikkalaista opetussysteemiä kirjaseminaareineen ja väittelyineen: käytiin kovat otatukset poliittisesta korrektiudesta ja sen absurdeista ylilyönneistä jo silloin. Lisäksi pääsi eksoottisiin ympäristöihin ympäri yliopistoa: esim. opiskelemaan pohjoisamerikkalaista naistutkimusta, kasvibiologiaa, maantietoa, uskontotiedettä, kirkkohistoriaa jne. Eetokset olivat virkistävän erilaisia.
Pohdin silloin keskuudessani itse asiassa tosi paljon identiteetin käsitettä sekä identiteettipolitiikkaa (jo edellinen on hyvin ongelmallinen asia, jos yksilö hakee turvaa ja merkitystä ryhmäidentiteetistä - ja jälkimmäinen imee syvältä oikeastaan kaikissa muodoissaan). Ja sen jälkeen olen yksinkertaisesti jättänyt tuon absurdiuden väliin, ei ole minun juttuni. Siksi tämä "kohu" tuntuu sekä todella tutulta että todella irrelevantilta. Kampusten loiskiehuntaa ja pätemistä. Ihmiset toipuvat siitä lähes aina, kun pitää alkaa elämään oikeassa maailmassa.
Eikä sitä pidä koskaan unohtaa, että poliittisella korrektiudella on järkevissä rajoissa paljon hyvääkin vaikutusta. Se vain jää huomiotta, kun keskitytään näihin sirkusjuttuihin ja otetaan ne kauhean vakavasti vaikka ovat oikeasti täysin triviaaleja - lähinnä tuovat energiaa öyhöille, jotka aina ovat kiinnostuneet kiiltävistä esineistä, harakkojen tapaan.
edit: Se oli kyllä äärimmäisen hauska sivuaine, Renvall-instituutti oli niin paljon eläväisempi kuin historianlaitos - tuli kulttuurisia yhteentörmäyksiä, maailma oli rajallisempi ilman nettiä. Muistan kun jonkun populaarikulttuuriluennon jälkeen sanoin, että on ällöttävää miten amerikkalaisissa poliisisarjoissa ammutaan pakenevia epäiltyjä selkään, ettei kai nyt sentään oikeasti niin tehdä niin newyorkilainen vaihto-oppilastyttö alkoi melkein itkussa silmin puolustamaan poliiseja, etten todellakaan tajua minkälaista siellä on. Enkä varmaan tajunnutkaan, mutta silti. Kumpikin taisi täysin hämmästyä siitä, että järkevä ihminen voi ajatella niin eri tavoin. Nuoruus... Ja hetki olisi siis ollut sangen otollinen lähempään tutustumiseen, mutta olin ujoista ujoin poika tuohon aikaan niissä tärkeissä asioissa. Hymiö.