Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

  • 800 434
  • 6 485
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Minä koen µaggressiot ihan aitona asiana. En sinänsä pidä niitä mitenkään valtavana yhteiskunnallisena ongelmana, mutta kyllä ne siellä taustalla meidän vuorovaikutuksessa ovat. Osalla tahallisesti, osalla tahattomasti. Eivätkä ne rajoitu pelkästään rasismin ympärille. Kansanomainen kuvaus µaggressioista voisi olla "yleinen kusipäisyys ja ylimielisyys" tai joskus se saattaa olla vain huomaamattomuutta ja kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan.

Sitä minä en ymmärrä, miksi joillakin on niin kova tarve kieltää tällaisten asioiden olemassaolo tai loukkaantua noin verisesti kun niistä joku keskustelee. Minua ne eivät niin kovin paljon kiinnosta, joten en yleensä vaivaudu lukemaan artikkeleita ja keskusteluja missä näistä µaggressioista jutellaan. Mutta kyllä minä osaan sen verran asettua kanssaihmisen saappaisiin, että tiedän tällaista käytöstä tapahtuvan hyvinkin laajasti. Eikä se, että joku feministivapaustaistelija kiihkollisesti asiaa on nostamassa voima-lehdessä framille kutittele minun näppylöitäni minkään vertaa. Saahan näistä puhua ja ihan hyvä että ihmiset tiedostavat paremmin omaa käyttäytymistään ja osaavat heijastella sen vaikutusta muihin kanssaihmisiin.

Onko se mikroaggressiota, kun toistuvasti saan kuulla, miten hienoa / tärkeää / arvokasta se on kun olen miehenä töissä päiväkodissa? Se on muuten ärsyttävää.
En koe, että nämä kommentoisivat mitenkään ylhäältä päin tai muuten. Se on ärsyttävää juuri sillä samalla tavalla, kuin kaikki aspa-ammateissa kuullut klisheet.

Joskus kun asia tulee ihan kollegoiden tasolta esille, kysyn olisinko parempi vai huonompi ammattilainen, jos tekisin kaiken juuri kuten nytkin mutta olisin nainen. Itseasiassa koen sen kysyessäni itse olevani hyökkäävä, nujertava. Mutta en vaan malta. En, koska olen kuullut ne samat jutut satoja kertoja ja ajattelen että jokaisen tulisi tajuta että olen kuullut ne.

Minulta kysytään, miten olen päätynyt alalle. No kyllä minäkin kysyisin ulkomaalaisilta, miksi he ovat muuttaneet maahan jossa on yksi maailman paskimmista ilmastoista, korkeimmista verotuksista, vaikeimmista kielistä ja vaarallisimmista rajanaapureista ja jonka kautta ei kuljeta minnekään? Aivan vahingossa se ei tapahdu.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)

Domi28

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Maple Leafs, Liverpool
Taas jouduin rasismin kohteeksi (omasta mielestäni) täällä Keniassa.
Tulimme paikallisen tyttöystävän kanssa illalliselta ja aioimme juoda vielä yhden drinkin asuintalon alakerran baarissa, kun baarin terassilla paikalliset miehet alkoivat vittuilla valkoisen miehen pienestä kullista (siis swahiliksi, eli minä en ymmärtänyt muuta, kuin äänensävystä, että taas mzungulle vittuillaan).
Lisäksi yhdessäkään pöydässä ei ollut tilaa valkoiselle miehelle. Ei edes siinä neljän hengen pöydässä, jossa istui mies yksin.
Ilmapiiri oli siis vihamielinen ja tuttu tarjoilijakin sanoi, että ehkä on parempi ottaa juoma mukaan kämpille.
Näin tapahtuikin, mutta nyt olen pahoittanut mieleni!
Kenelle voin raportoida?
 

Reverent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Taas jouduin rasismin kohteeksi (omasta mielestäni) täällä Keniassa.
Tulimme paikallisen tyttöystävän kanssa illalliselta ja aioimme juoda vielä yhden drinkin asuintalon alakerran baarissa, kun baarin terassilla paikalliset miehet alkoivat vittuilla valkoisen miehen pienestä kullista (siis swahiliksi, eli minä en ymmärtänyt muuta, kuin äänensävystä, että taas mzungulle vittuillaan).
Lisäksi yhdessäkään pöydässä ei ollut tilaa valkoiselle miehelle. Ei edes siinä neljän hengen pöydässä, jossa istui mies yksin.
Ilmapiiri oli siis vihamielinen ja tuttu tarjoilijakin sanoi, että ehkä on parempi ottaa juoma mukaan kämpille.
Näin tapahtuikin, mutta nyt olen pahoittanut mieleni!
Kenelle voin raportoida?

Ei tosta oikein voi varmaan kenellekään raportoida. Mitäs synnyit valkoiseks heteromieheks (vahvoja olettamuksia)? Siinähän kannat valkoisen miehen taakkaa loppuelämäs, eikä valitusoikeutta ole. Tai kokeile Kenian tasa-arvoviranomaisen konttoria. Miten mahtavat siellä suhtautua sun kokemukseen epätasa-arvoisesta kohtelusta?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Joskus kun asia tulee ihan kollegoiden tasolta esille, kysyn olisinko parempi vai huonompi ammattilainen, jos tekisin kaiken juuri kuten nytkin mutta olisin nainen
Olet nyt parempi kaudellakin tapaa. Ensinnäkin lapset tarvitsevat omaa sukupuolta olevia esimerkkejä ja naisena et pystyisi sitä olemaan pojille vaikka tekisit kaiken samoin kuin nyt. Toisekseen voisin ajatella että vähimmistössä olo on raskaampaa, joten samaan suoritukseen pysyminen edes pieneltä takamatkalta vaatii enemmän.

Kääntäen sama toimii niinkin että naiset jotka pärjäävät hyvin esim miesvaltaisilla finanssi tai it -aloilla ovat kovempia ammattilaisia kuin samaan pystyvät miehet.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Katsoin Netflixin Pelikirja-sarjan ensimmäistä jaksoa, jossa Doc Rivers kirjoitti elämästään ja kokemastaan rasismista. Kertoi, että häntä haukuttiin nigger-sanalla. Netflixin suomentaja oli kuitenkin suomentanut nigger-sanan n-sanaksi.

Tuntui jotenkin ihmeelliseltä. Eikä tuossa nyt nimen omaan olisi pitänyt painotttaa sitä, että Riversiä haukuttiin NEEKERIKSI ja se on Riversin mielestä rasismia.

Nythän tuon voi taas joku persu tulkita niin, että nigger-sanan käyttö on rasismia, mutta neekeri-sanaa voi käyttää, kun sitä ollaan aina käytetty.
 

Jannacci

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit

Nyt löytyi väitettyä rasismia Suomessa koskeva kirja. Sitä kuvaillaan näin:

Jokapäiväinen rasismi on usein hienovaraista eikä tyrmistyttävää. Moni ei edes ymmärrä käytöstään rasistiseksi.

Rasismi läpäisee suomalaisen yhteiskunnan arkisena ja kokemuksellisena ilmiönä, mutta se on samalla institutionaalinen ja rakenteisiin liittyvä ongelma. Black Lives Matter -liike on herättänyt keskustelua myös meillä ja osoittanut, että moni kaipaa nimenomaan suomalaiseen ympäristöön sovitettua ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Kuka rasismista voi tai saa puhua?

Rasismi, valta ja vastarinta esittelee suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvää rasismia ja koloniaalisuutta sekä niiden globaaleja kytköksiä. Arkipäiväiset esimerkit yläkoulun TET-harjoittelusta poliisin toimintaan ovat silmiä avaavia. Teos kyseenalaistaa suomalaisuuden rodullistavat määrittelyt ja historiattoman ymmärryksen rasismista sekä tekee näkyväksi rasisminvastaista toimintaa. Teos antaa äänen eri tavoin rodullistetuille tutkijoille ja kansalaisaktivisteille sekä tarjoaa työkaluja antirasistiseen toimintaan.

Muutamia kuvauksia tekijöistä ja muista kirjoittajista:

Faith Mkwesha
, FT, on Helsingin yliopistossa työskentelevä tutkija ja luennoitsija, jonka erityisalana on kirjallisuuden, kulttuurin ja Afrikan tutkimus. Hän tutkii näitä aiheita dekoloniaalista, postkoloniaalista ja mustan feminismin näkökulmista.

Jasmina Amzil on Suomessa ja Pohjoismaissa rodullistetuiksi tulevien ihmisten representaatioiden laajentamiseen keskittyvän Ruskeat Tytöt ry:n toiminnanjohtaja.

Alice Jäske on yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija ja Students of Colourin vuoden 2020 ulkosuhdevastaava. Hän on kirjoittanut pro gradu -tutkielmansa suomalaisen koulutusjärjestelmän normatiivisesta valkoisuudesta suomalaisten mixed-race-identifioituvien opiskelijoiden näkökulmasta.

Jenny Kasongo toimii Students of Colour ry:n (SOCO) puheenjohtajana. SOCO on Helsingin yliopiston poikkitieteellinen opiskelijajärjestö, jonka tavoitteena on luoda turvallinen tila etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluville korkeakouluopiskelijoille, toimia vertaistuen tarjoajana ja valvoa näiden opiskelijoiden etuja.

Daria Krivonos on tutkijatohtori Centre of Excellence in Law, Identity and the European Narratives (EuroStorie):ssa Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät työvoiman, siirtolaisuuden, sukupuolen ja rodullistamisen risteymiä.

Johanna Leinonen toimii akatemiatutkijana Oulun yliopistossa historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikössä. Hän on tutkinut laajasti maasta- ja maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä erityisesti ylirajaisten avioliittojen ja perheiden näkökulmasta. Lisäksi hän on tutkinut sukupuolen ja liikkuvuuden risteymiä ja rodullistamiseen liittyviä kysymyksiä. Hänen tämänhetkinen tutkimuksensa keskittyy pakolaisuuden ja pakkomuuttojen historiaan ja nykyisyyteen sekä pakkomuuttojen vaikutuksiin perheissä.

Ali Akbar Mehta on transmediataiteilija. Hän kehittää virtuaalisia arkistoja, joiden avulla voi tutkia väkivallan, konfliktin ja trauman narratiiveja sekä historian, muistin ja identiteetin kertomuksia. Hän on Museum of Impossible Formsin perustajajäsen ja taiteellinen johtaja yhdessä Marianne Savallammen kanssa. Mehta opiskeli piirtämistä ja maalaamista Sir J. J. School of Artissa Mumbaissa ja visuaalista kultturia, kuratointia ja nykytaidetta Aalto-yliopistossa Helsingissä. Tällä hetkellä hän on tohtorikoulutettava Aalto-yliopistossa.

Michaela Moua on koulutukseltaan kansainvälisen politiikan kandidaatti ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Hänellä on lähes 10 vuoden kokemus syrjimättömyyden, antirasismin ja yhdenvertaisuuden edistämisestä kolmannella sektorilla sekä valtionhallinnossa. Hän työskentelee tällä hetkellä oikeusministeriössä. Moua on ollut mukana Good Hair Day -kollektiivissa vuodesta 2017.

Akunna Onwen on taiteen ja kulttuurin kandidaatti, sosiologian maisteriopiskelija, aktivisti, strateginen suunnittelija ja luova ajattelija. Tällä hetkellä hän työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa antirasismin ja yhdenvertaisuuden koulutussuunnittelijana. Onwen on ollut osa Good Hair Day -kollektiivia vuodesta 2019.

Saara Pellander toimii Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtajana. Hän on ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut tutkijatohtorina Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. Hän on väitellyt Helsingin yliopistosta poliittisesta historiasta ja on erikoistunut ylirajaisten perhesuhteiden hallinnan tutkimiseen sekä yleisemmin sukupuolen ja siirtolaisuuden yhtymäkohtien tarkasteluun. Pellander on työskennellyt suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa rajoihin ja arjen rajallistamiseen liittyvien kysymysten parissa ja on viime aikoina tarkastellut myös pakolaisuuteen ja karkotuksiin liittyviä mediarepresentaatiota.

Amiirah Salleh-Hoddin on perustajajäsen ja puheenjohtaja AntiRacist Forum (ARF) -järjestössä Suomessa. Hänet valittiin vuonna 2019 Brysselissä päämajaansa pitävän European Network Against Racism (ENAR) -järjestön hallituksen varapuheenjohtajaksi. Salleh-Hoddin on tohtorikoulutettava sosiologiassa Helsingin yliopistossa. Hän on myös kansainvälisen tason rauhankasvattaja ja kouluttaja valkoisuuteen ja antirasismiin liittyvissä kysymyksissä.

En voi välttyä ajatukselta, että jossain on päätetty Suomen olevan äärimmäisen rasistinen valtio ja sen mukaan mennään. Ja jos sitä rasismia ei löydetä, niin sitä keksitään. Kun tarpeeksi venytetään, niin mikä tahansa ajatus, ele, ilme tai tekemättä jättäminen voi olla rasismia. Ihan miten joku sattuu kokemaan jonkin asian.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival

Nyt löytyi väitettyä rasismia Suomessa koskeva kirja. Sitä kuvaillaan näin:



Muutamia kuvauksia tekijöistä ja muista kirjoittajista:



En voi välttyä ajatukselta, että jossain on päätetty Suomen olevan äärimmäisen rasistinen valtio ja sen mukaan mennään. Ja jos sitä rasismia ei löydetä, niin sitä keksitään. Kun tarpeeksi venytetään, niin mikä tahansa ajatus, ele, ilme tai tekemättä jättäminen voi olla rasismia. Ihan miten joku sattuu kokemaan jonkin asian.

Olet tietysti lukenut tämän kirjan? Postauksesta välittyi se ajatus, että olet esittelyn perusteella päättänyt kirjan olevan huono ja mennyt sillä. Satuit kokemaan asian näin?
 

Jannacci

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Olet tietysti lukenut tämän kirjan? Postauksesta välittyi se ajatus, että olet esittelyn perusteella päättänyt kirjan olevan huono ja mennyt sillä. Satuit kokemaan asian näin?
En ole vielä lukenut tuota teosta. Luen sen joskus myöhemmin. Minulla on vahvoja ennakko-oletuksia tuosta teoksesta. Muun muassa tämä: yksi kirjoittajista on Ruskeat Tytöt ry:n toiminnanjohtaja, joka pitää sukkahousujen värisävyjä rasistisina, niin kirjassa voidaan mahdollisesti väittää ihan minkä tahansa asian olevan rasistista.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kritisoit kirjaa tästä samasta. Lukematta.
Mitäpä tuossa, mitään uutta ainakaan. Väyrysen Paavokin kritisoi monisanaisesti kohukirjaa Tamminiemen pesänjakajat silloin 40 vuotta sitten, ja päätti kritiikkinsä toteamukseen "en tosin ole vielä lukenut tätä kirjaa".

Ei @Jannacci tuossa välttämättä niin ulapalla ole kirjan antia uumoillessaan. Vähän sama kuin jos teeveestä olisi tulossa luontodokumentti kyykäärmeiden elämästä, niin melkeinpä sanoisin rainaa katsomatta, että jonkin verran kiemurtelua on odotettavissa.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Mitäpä tuossa, mitään uutta ainakaan. Väyrysen Paavokin kritisoi monisanaisesti kohukirjaa Tamminiemen pesänjakajat silloin 40 vuotta sitten, ja päätti kritiikkinsä toteamukseen "en tosin ole vielä lukenut tätä kirjaa".

Ei @Jannacci tuossa välttämättä niin ulapalla ole kirjan antia uumoillessaan. Vähän sama kuin jos teeveestä olisi tulossa luontodokumentti kyykäärmeiden elämästä, niin melkeinpä sanoisin rainaa katsomatta, että jonkin verran kiemurtelua on odotettavissa.

Näillä mennään. En kyllä usko tippaakaan, että Jannacci tuota kirjaa lukee, mutta turha antaa sen pilata hyvää ennakkoluuloa.

On kyllä ilmiö. Haetaan ylempiarvoisuuden tunnetta kuvittelemalla kirjalle pöyristyttävä sisältö: Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta - Journalisti

"Yksi viime vuosina nopeimmin yleistyneistä juttutyypeistä journalismissa tuntuu olevan tarina siitä, kuinka vaatimukset tasa-arvosta menevät liian pitkälle. Mediassa on julkaistu todella uskomattomia tarinoita #metoon, feminismin ja ihonväriin liittyvien kiistojen ylilyönneistä.

Kun todella uskomattomiin tarinoihin on perehdytty tarkemmin, ne eivät tosin usein olekaan enää olleet niin uskomattomia."

"Tarinat ovat täydellisen yllättäviä, koska niissä kerrotaan aivan kummallisista vaatimuksista. Toisaalta ne ovat täysin odotettavia, koska kyllähän me tiedämme, että juuri tällaisia feministit ja muut tasa-arvointoilijat pohjimmiltaan ovat."
 
Viimeksi muokattu:

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Olet tietysti lukenut tämän kirjan? Postauksesta välittyi se ajatus, että olet esittelyn perusteella päättänyt kirjan olevan huono ja mennyt sillä. Satuit kokemaan asian näin?
Näillä mennään. En kyllä usko tippaakaan, että Jannacci tuota kirjaa lukee, mutta turha antaa sen pilata hyvää ennakkoluuloa.
Ennakkoluuloja on kaikilla - toisten ennakkoluulot ovat väärin, toisten annakkoluulot ovat oikein.

Ihmettelen tätä tasa-arvoa.
 
K

Kiekkokatsoja

Taas jouduin rasismin kohteeksi (omasta mielestäni) täällä Keniassa.
Tulimme paikallisen tyttöystävän kanssa illalliselta ja aioimme juoda vielä yhden drinkin asuintalon alakerran baarissa, kun baarin terassilla paikalliset miehet alkoivat vittuilla valkoisen miehen pienestä kullista (siis swahiliksi, eli minä en ymmärtänyt muuta, kuin äänensävystä, että taas mzungulle vittuillaan).
Lisäksi yhdessäkään pöydässä ei ollut tilaa valkoiselle miehelle. Ei edes siinä neljän hengen pöydässä, jossa istui mies yksin.
Ilmapiiri oli siis vihamielinen ja tuttu tarjoilijakin sanoi, että ehkä on parempi ottaa juoma mukaan kämpille.
Näin tapahtuikin, mutta nyt olen pahoittanut mieleni!
Kenelle voin raportoida?
Mullekaan ei ole nykyisin selkeää, mikä on rasismia, ja mikä ei. Pitäisi kai olla sellainen nykypäivän sääntökirja asiasta, jottei tuota korttia vedettäisi hihasta joka juttuun. Ja en osaa vastata tuohon kysymykseesi. Mutta voin todeta vertauskuvallisesti, että jos omistaa urheiluauton, mutta joutuu pitämään sitä tallissa, on se tylsää. Mielummin tavallisella autolla ajelee usein, ja pitkin kauniita maisemia.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Mullekaan ei ole nykyisin selkeää, mikä on rasismia, ja mikä ei. Pitäisi kai olla sellainen nykypäivän sääntökirja asiasta, jottei tuota korttia vedettäisi hihasta joka juttuun.

Tässä muutama hyvää linkki:



 

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tässä eräs hypoteettinen joskin mahdollinen tapahtuma liittyen kuhunkin yksilönä.

Jos sinun kimppuusi hyökätään ja haluat (haluatko?) tehdä rikosilmoituksen asiasta, poliisi kysyy tuntomerkkejä hyökkääjästä.

a) Jos hyökkääjä on selkeästi vaaleaihoinen perusjantteri, mitä tuntomerkkejä kerrot?

b) Jos hyökkääjä on ihonväriltään, pituudeltaan, sukupuoleltaan, ulkomuodoltaan tai muutoin keskiverto kansalaisesta poikkeava, mitä tuntomerkkejä annat?

c) et tee rikosilmoitusta, vaan annat asian olla, koska et missään tapauksessa halua leimautua rasistiksi.

Nykytilanteessa kärjistetysti voimme sanoa, että jos olet valkoinen henkilö, erityisesti mies, kaikissa tapauksessa olet rasisti, koska luokittelet ihmisen kuuluvan johonkin tai joihinkin etnisiin, sukupuolisiin tms. ryhmään. Toki tapauksessa a) ei ole mitään ongelmaa, koska kyseessä on valkoinen, suomalainen etuoikeutettu henkilö – todennäköisesti ja valkoinen henkilö ei voi olla rasismin kohde.

Tapauksessa b) varsinkin saattaa tulla ongelmia. Jos rehellisesti kerrot, että hyökkääjä oli ulkomuodoltaan ehkä esimerkiksi arabitaustainen mies (rodullistaminen) – tai nainen – olet rasisti, koska oletat hyökkääjään liittyviä persoonallisia ominaisuuksia kuten ihonväri ja sukupuoli. Jos et kerro, hankaloitat oman asiasi selvittämistä. Lisäksi kertomatta jättäminen tarkoittaisi, että hyökkääjäsi saisi sinulta erilaisen kohtelun kuin tapauksessa a), mitä joku tyhmä voisi ajatella rasismiksi, mutta ei se kuulema sitä ole, koska valkoinen ei voi kohdata rasismia.

Lähtökohtaisesti olet rasisti, koska rakenteet - niistä se viimeistään löytyy. Epäoikeudenmukaisuutta, vääryyttä, paskaa löytyy kaikkialta kunhan kääntää ajattelunsa vain sopivaan moodiin unohtaen, että asioilla tuppaa olemaan enemmän kuin yksi puoli.

Tämän hypoteettisen skenaarion tarkoitus on tuoda esille vallitsevat kaksoisstandardit liittyen rasismiin ja kuinka se ymmärretään.

P.S. Tähän kevennyksenä todettakoon, että ellet julista olevasi antirasisti, olet rasisti - so simple is that.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
jos omistaa urheiluauton, mutta joutuu pitämään sitä tallissa, on se tylsää. Mielummin tavallisella autolla ajelee usein, ja pitkin kauniita maisemia.
Työt veivät viime vuosituhannella muutamaksi vuodeksi Tallinnaan. Auto piti olla, ja omistin silloin uudehkon Mersun. En todellakaan halunnut viedä sitä Viroon, vaan jätin sen Suomeen säilytykseen. Oli kuitenkin hankittava joku edullinen kärry, joka kiinnostaisi autovarkaita mahdollisimman vähän. Valinta kohdistui noin 6 vuoden ikäiseen Fiat Pandaan. Valinta oli onnistunut; auto ei kiinnostanut pitkäkyntisiä, mutta tuttujen suomalaisten Bemareita, Volkkareita ja Volvoja varastettiin usein. Opin sitäpaitsi kuivaamaan Pandan virranjakajan kannen näppärästi.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Nykyäänhän varsinkin Rasismin kanssa tuntuu olevan se että oikeiden ongelmien ja epäkohtien puuttuessa niitä revitään pienimmistäkin asioista joilla ei oikeasti ole mitään totuuspohjaa tai merkitystä ihan vain jotta oma olemassaolo ja tärkeys voidaan oikeuttaa.

Ja vasemmistojanarit sitten puolustelevat näitä näkemyksiä henkeen ja vereen.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
On kyllä ilmiö. Haetaan ylempiarvoisuuden tunnetta kuvittelemalla kirjalle pöyristyttävä sisältö: Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta - Journalisti
Rasisminvastustajien ja feministien monenmoisista ehdotuksista ja vaatimuksista voisi tosiaan koota näyttävän listan julkisuudessa esitettyjen referaattien pohjalta. Varmasti osassa muiden tekemistä viittauksista on tehty tahallisia ylilyöntejä, enkä ihmettele, jos etenkin määrätyissä viestimissä on esitetty aiheeseen liittyviä valeuutisia pöyristyttämään lukijakuntaa. HS:n tekstistä voi kuitenkin saada käsityksen, että tuollaiset ylilyönnit olisivat kokonaan tai valtaosaltaan humpuukia. Tätäkään ei pidä niellä sellaisenaan. Jos rasismia vastaan taistellaan millään tavalla samalla tyylillä kuten vaikkapa taannoin FB:n ”rennossa feministiryhmässä”, niin eiköhän ylilyöntejä synny siinä kun roiskuu rapatessakin.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Rasisminvastustajien ja feministien monenmoisista ehdotuksista ja vaatimuksista voisi tosiaan koota näyttävän listan julkisuudessa esitettyjen referaattien pohjalta. Varmasti osassa muiden tekemistä viittauksista on tehty tahallisia ylilyöntejä, enkä ihmettele, jos etenkin määrätyissä viestimissä on esitetty aiheeseen liittyviä valeuutisia pöyristyttämään lukijakuntaa. HS:n tekstistä voi kuitenkin saada käsityksen, että tuollaiset ylilyönnit olisivat kokonaan tai valtaosaltaan humpuukia. Tätäkään ei pidä niellä sellaisenaan. Jos rasismia vastaan taistellaan millään tavalla samalla tyylillä kuten vaikkapa taannoin FB:n ”rennossa feministiryhmässä”, niin eiköhän ylilyöntejä synny siinä kun roiskuu rapatessakin.

"Rento feminismiryhmä" kuulostaa läpältä vaikka kuinka tykkään feministeistä. En uskalla mennä.

Tässäkin vastaus toki löytyy radiosta. Naisasialiike Kaartamo&Tapanainen on mahtava. Ohjelmassa tietty puhutaan joskus rasismistakin tarkemmin. Täällä monia puhuttelee todennäköisesti myös Roman Schatzin tyyli. Oli juuri hyvä rasismijakso. Schatz kyselee "tyhmiäkin" olematta moukka.

Kuuntele Yle Areenassa: Rasismi Suomessa | Audio Areena

Myös tämä "mille nykyään saa nauraa" oli hemmetin hyvä ja sivuaa monta keskustelua. Kuuntele Yle Areenassa: Mille nykyään saa nauraa? | Audio Areena
 

Byvajet

Jäsen
Nykyäänhän varsinkin Rasismin kanssa tuntuu olevan se että oikeiden ongelmien ja epäkohtien puuttuessa niitä revitään pienimmistäkin asioista joilla ei oikeasti ole mitään totuuspohjaa tai merkitystä ihan vain jotta oma olemassaolo ja tärkeys voidaan oikeuttaa.

Esimerkiksi mikroaggressio on käsite, jonka takaa voidaan syyttää ihan ketä tahansa. Kun syntyperän utelu, tukan huomiointi tai kiusaantuneisuus toisen lähellä olemisesta nimetään aggressioksi, todellinen aggressio käsitteenä menettää merkityksensä. Minullakin on ollut elämä, jossa syntyperääni on toistuvasti kyselty aksentin vuoksi. Siihen maailmanaikaan en vielä ymmärtänyt toimintaa aggressioksi.

Sama koskee fobioita. Jos ei tahdo seurustella transihmisen kanssa, on transfobinen. Siinä ei auta puolustella, että homma tuntuu jotenkin vieraalta ja hankalalta seksinkin vuoksi, vaan vaihtoehdot ovat seurustelu tai fobia.

Jos teinityttö toivoo vain omalle sukupuolelleen tarkoitettua vessaa eikä yhteisvessoja, joissa on siisteysongelmia ja sukupuolisuteen liittyvää häpeää ja vaivautuneisuutta, niin transfobiaa sekin on.

Myös seksuaaliset ja esteettiset mieltymykset ovat fobiaa tai rasismia. Jos deittailussa aasialaiset piirteet sytyttävät enemmän kuin afrikkalaiset, kysymys on rasismista.

Luen Mumsnetin feminismiosastoa, josta olen pistänyt merkille, että homma on briteissä paljon pitemmällä kuin Suomessa. Siellä esimerkiksi jaetaan yliopistoille listoja mikroaggessioista, jotka ovat kiellettyjä. Käytännössä se tarkoittaa, että ihmiset menettävät mahdollisuutensa spontaaniin ilmaisuun, koska jokainen reagointi täytyy etukäteen miettiä, jottei sitä voitaisi tulkita aggressioksi.

Olen epäsosiaalinen ihminen ja välttelen ihmisten vieressä istumista, erityisesti sellaisten, jotka tahtovat jutella. Suomalaisen vierestä voin pitkällä junamatkalla vielä nousta ja vaihtaa paikkaa vaikka toiseen vaunuun, mutta ulkomaalaistaustaisen vierestä noustessani syyllistyn mikroaggressioon jos en peräti rasismiin.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Nykyäänhän varsinkin Rasismin kanssa tuntuu olevan se että oikeiden ongelmien ja epäkohtien puuttuessa niitä revitään pienimmistäkin asioista joilla ei oikeasti ole mitään totuuspohjaa tai merkitystä ihan vain jotta oma olemassaolo ja tärkeys voidaan oikeuttaa.

Ja vasemmistojanarit sitten puolustelevat näitä näkemyksiä henkeen ja vereen.
Idealismit ovat tämän päivän uskontoja, ja kaipaavat kaikkea mikroaggressioiden kaltaista hömppää, jotta erottuisivat ja pysyisivät elossa. Kuten uskonnotkin, niin feminismin kaltaiset idealismit tarvitsevat jonkun pyhän toteemin, jotka kokoavat ”uskovaiset” yhteen suojelemaan sitä. En tiedä erottuisiko joku teoria tarpeeksi ollakseen ”pyhä toteemi” tai osa sitä, jos se olisi jotain itsestään selvää - tai vaatisiko se tarpeeksi uskoa, jotta se voisi toimia polttoaineena koko idealismille.

Esimerkiksi mikroaggressio on käsite, jonka takaa voidaan syyttää ihan ketä tahansa. Kun syntyperän utelu, tukan huomiointi tai kiusaantuneisuus toisen lähellä olemisesta nimetään aggressioksi, todellinen aggressio käsitteenä menettää merkityksensä. Minullakin on ollut elämä, jossa syntyperääni on toistuvasti kyselty aksentin vuoksi. Siihen maailmanaikaan en vielä ymmärtänyt toimintaa aggressioksi.
Tämä on hyvä esimerkki. Jos joku haluaa saattaa toisen kiusaantuneeksi utelemalla tämän syntyperää, niin sitten se on aggressiivista toimintaa, ymmärsi kohde sen tai ei. Jos joku haluaa tutustua toiseen utelemalla tämän syntyperää, se on ystävällistä toimintaa, ymmärsi kohde sen tai ei. Enkä väitä, etteikö syntyperän utelu voisi olla joissain tapauksissa loukkaavaa, mutta kohde ei voi määritellä uusiksi tekijän motiiveja omien kokemustensa kautta. Tekijä saattaa vahingossa muokata ystävällisen kommentin muotoon, joka loukkaa kohdetta, koska tekijällä on tiettyjä uskomuksia takana, mutta se oli vaikuta tekijän motiiviin mitenkään. Ja jotenkin ajattelen, että maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset yrittäisivät nähdä tekojen motiivit, eivätkä keskittyisi siihen mitä ne saattavat triggeröidä hänessä. Jos joku punaniskajuntti yrittää olla ystävällinen etnisen taustan omaavalle ihmiselle omalla karkealla tavalllaan, se on mielestäni hyvä asia.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Kuten hyvin on opittu, rasismi voi kohdistua vain vähemmistöön.
Mutta onkonäin myös ksenofobian (muukalaiskammo) kanssa? Voisiko olla niin, että väkivaltaisten ulkomaalaisryhmien teot johtuvat ksenofoiasta?
"Ksenofobiasta kärsivä tuntee äärimmäistä pelkoa tai vastenmielisyyttä kohdatessaan muukalaisen tai ulkomaalaisen. Hän kokee muukalaisuuden itselleen uhkana, yleensä ilman todellista syytä. Pelkoreaktio johtaa joskus väkivaltaan tai sanalliseen hyökkäykseen, mutta joskus turvaan vetäytymiseen."

Sivistyssanat eivät onneksi lopu tähän. Suomessa esiintyy myös ksenomaniaa:
"Muukalaisuuteen, vieraaseen, tuntemattomaan tai toisenlaiseen kohdistuvaa suopeutta, ihailua tai rakkautta"
Osa maahanmuuttajista on mahdollisesti omaksunut ksenomaanisia piirteitä suomalaisilta auttajiltaan ja saattavat luulla sen olevan yleisempää kuin se onkaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös