Tuo "mistä olet kotosin" ei nyt ole rasismia nähnytkään. Sitäkun valtaväestönkin edustajat kyselevät toisiltaan jos puheenparsi poikkeaa yhtään paikallisesta. Ja usein reaktiot vastaukseen ovat negatiivisia, varsinkin jos sattuu olemaan Helsingistä.
Tämä viimeistään asian varmisti.
Amerikassa tämä juttu taitaa olla paljon herkempi, koska se on kansojen sulatusuuni, jossa suurin osa väestöstä on muutaman viime vuosisadan aikana paikalle tullutta tai tuotua. Samaan aikaan maan politiikassa on pitkään vaikuttanut eräänlainen "nativistinen" liike, joka haluaa asettaa "kaukasialaisen" näköiset maahanmuuttajien jälkeläiset etuoikeutettuun asemaan (suhteessa muun näköisiin maahanmuuttajien jälkeläisiin sekä maan alkuperäiskansoihin).
En minäkään kehu, jos on mahdollisuus, että kyse on Suomessa syntyneestä suomalaisesta, joka nyt näyttää "ulkomaalaiselta". Mikroaggression sijaan se olisi mielestäni noloa itseni kannalta.
Taidat itekin istua aika syvällä kuplassa, jossa rasismia ei ole suurinpiirtein mikään mustien lynkkaamista lievempi.Ymmärsin täysin. Itse vaan istut niin syvällä mielensäpahotuskuplassasi ettet suostu edes harkitsemaan vasta-argumentteja.
Joten jätän keskustelun tähän. Mikroaggressiot eivät ole mitään muutakuin ammattimielensäpahoittajien keksimä tapa saada JOTAIN josta nostaa älämölöä koska mitään oikeaa ei ole.
Tämäkään ei yllätä pätkääkään, suvaitsevaistolla tuppaa olevan tapana brändätä kaikki erimieltä olevat natseiksi.Taidat itekin istua aika syvällä kuplassa, jossa rasismia ei ole suurinpiirtein mikään mustien lynkkaamista lievempi.
@DonTirri jos käyttää äärioikeistolaisia termejä, käyttää suuren osan viesteistään persujen yms. viestien levittämiseen ja kun kysytään mikä homma niin vedotaan siihen, että "mulla on mustia kavereita" niin kai sitä voi vähän rasistiksi epäillä. Ja jos ei edes haluta ymmärtää mitä jotkut hakevat viesteillään niin kai sitä voi pitää vähän tyhmänäkin.
Eli kun sinua epäillään rasistiksi alat haukkumaan kaikkia suvakeiksi, vetoat siihen että asui lapsuutesi alueella jossa asui paljon maahanmuuttajia ikäänkuin se tarkoittaisi sitä ettet voi olla rasisti. Ja jos on maahanmuuttoasioissa, kehitysavussa ja muussa suunnilleen samoilla linjoilla PS:n kanssa niin ei varmaan kannata hämmästyä jos sinua epäillään persuksi.Huh. Nyt ihan mielenkiinnosta. Tarkoititko ylläolevalla minua? Koska jos tarkoitit niin olisi kiva nähdä vähän että MISSÄ olen levittänyt Persujen viestejä tai käyttänyt "mulla on mustia kavereita"-argumenttia.
Vai onko taas kyseessä "näin asiat koetaan"-tilanne.
Eiku niijoo, tuohan on äärioikeistolaisten käyttämä lausahdus, eli olen vissiin natsi.
Jälleen kerran, olisi kiva saada esimerkkejä. Vai menikö teikäläiseltä täysin ohi se kuinka vastustan persuja siinä missä vihervasemmistoakin?Eli kun sinua epäillään rasistiksi alat haukkumaan kaikkia suvakeiksi, vetoat siihen että asui lapsuutesi alueella jossa asui paljon maahanmuuttajia ikäänkuin se tarkoittaisi sitä ettet voi olla rasisti. Ja jos on maahanmuuttoasioissa, kehitysavussa ja muussa suunnilleen samoilla linjoilla PS:n kanssa niin ei varmaan kannata hämmästyä jos sinua epäillään persuksi.
Ääripää? Ihan oikeasti? Mä en ole ihan varma onko tällä palstalla edes sen vasemman laidan ääripään kirjoittajia, mutta vaikka olisikin, niin lainaamasi kirjoittaja ei siihen joukkoon kyllä edes leveällä pensselillä maalaamalla kuulu.Se teissä ääripäissä on yhteistä että otatte huomioon vain ne osiot jotka tukevat omaa narratiivia.
Ja toisekseen he eivät mitään muuta ole tehneet moniin vuosiin, kuin jauhaneet maahanmuutosta. Asiallisesti ja vähemmän asiallisesti. Ja sen jälkeen vielä valittavat, että kun mitään ei nykypäivänä saa sanoa.Persut ja persumieliset usein sanovat että heti kun vähän kritisoi maahanmuuttajia niin keskustelu yritetään vaietaa, mutta eiväthän he edes halua keskustella.
Ihan samalla tavalla toinen ääripää sulkee keskustelun ja niputtaa natsirasistiksi ja persumieliseksi jossei hyväksy kaikkea monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen ja intersektionaalisuuteen liittyvää, vaikka ei olisi koskaan puoluetta tai samaa aatetta jakavia äänestänyr.Ääripää? Ihan oikeasti? Mä en ole ihan varma onko tällä palstalla edes sen vasemman laidan ääripään kirjoittajia, mutta vaikka olisikin, niin lainaamasi kirjoittaja ei siihen joukkoon kyllä edes leveällä pensselillä maalaamalla kuulu.
Ihan tajuttoman raskas ajattelumalli, että jos ei jaa riikkapurramaista maailmankuvaa, niin on automaattisesti suvakkimädättäjä ja vihervasemmistolainen, vaikkei olisi eläessään siihen kuuluvia puolueita äänestänyt tai jakaisi heidän kanssaan muita teemoja kuin ajatuksen kaikille kuuluvasta ihmisarvosta. Persut ja persumieliset usein sanovat että heti kun vähän kritisoi maahanmuuttajia niin keskustelu yritetään vaietaa, mutta eiväthän he edes halua keskustella. Tärkeintä on piirtää jakolinjoja ja nollata eri mieltä olevien argumentit niputtamalla ne johonkin suvakkien yhteiseen massaan. Ja suvakkejahan ei tarvitse kuunnella koska ne on tyhmiä.
Toisaalta, jos toisessa ääripäässä on Sinimusta- sekä Vastarintaliike, Ano Turtiainen ja Suomen Sisu ja toisessa päässä sitten @Ollakseni :n kaltaisia rauhallisia liberaaleja asiakeskustelijoita niin mun on kyllä aika helppo valita kumpaan päähän haluan kuulua.
No sehän on sitten varmasti just näin jos kerran niin sanot. Ihan takuulla on just allekirjoitettava kaikki intersektionaaliseen feminismiin kuuluva sellaisenaan eikä missään tapauksessa ole kyse mistään muista lausunnoista, joista leimakirveestä voi saada.Ihan samalla tavalla toinen ääripää sulkee keskustelun ja niputtaa natsirasistiksi jossei hyväksy kaikkea monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen ja intersektionaalisuuteen liittyvää
Kun ihmiset sanovat ettei mitään saa enää sanoa, he tarkoittavat ettei enää saa olla avoimesti urpo ilman että joku kertoo sulle että olit urpo. Mulla on elävästi mielessä lööppi jossa oli luki kissan kokoisilla kirjaimilla että Eppu Normaalin mielestä mitään ei saa enää sanoa. Sitten ne kuitenkin sanoivat sen mitä ei saa sanoa ihan valtakunnallisessa miljoonalevikkisessä lehdessä. Sellaista on se vihervasemmiston ja puolueellisen valtamedian sensuuri.Kuka heitä muka estää? Ihan jokaikinen päivähän he saavat täysin vapaasti ajaa mediassa omaa agendaansa kenenkään estelemättä.
Minä koen µaggressiot ihan aitona asiana. En sinänsä pidä niitä mitenkään valtavana yhteiskunnallisena ongelmana, mutta kyllä ne siellä taustalla meidän vuorovaikutuksessa ovat. Osalla tahallisesti, osalla tahattomasti. Eivätkä ne rajoitu pelkästään rasismin ympärille. Kansanomainen kuvaus µaggressioista voisi olla "yleinen kusipäisyys ja ylimielisyys" tai joskus se saattaa olla vain huomaamattomuutta ja kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan.
Sitä minä en ymmärrä, miksi joillakin on niin kova tarve kieltää tällaisten asioiden olemassaolo tai loukkaantua noin verisesti kun niistä joku keskustelee. Minua ne eivät niin kovin paljon kiinnosta, joten en yleensä vaivaudu lukemaan artikkeleita ja keskusteluja missä näistä µaggressioista jutellaan. Mutta kyllä minä osaan sen verran asettua kanssaihmisen saappaisiin, että tiedän tällaista käytöstä tapahtuvan hyvinkin laajasti. Eikä se, että joku feministivapaustaistelija kiihkollisesti asiaa on nostamassa voima-lehdessä framille kutittele minun näppylöitäni minkään vertaa. Saahan näistä puhua ja ihan hyvä että ihmiset tiedostavat paremmin omaa käyttäytymistään ja osaavat heijastella sen vaikutusta muihin kanssaihmisiin.
Ihan natsiukko, kun kehtaa vielä poseerata Fred Perryn vermeissä.Pyhimyksen vanhoja biisejä poistettu Spotifysta loukkaavina – nöyrä anteeksipyyntö
Pyhimyksen 10 vuotta sitten julkaistuja biisejä on poistettu Spotifysta.www.iltalehti.fi
Taas mennään. Tästä loukkaantuvat eivät varmaan ole kuunnelleet Mustan Barbaarin biisejä.
Taas jouduin rasismin kohteeksi (omasta mielestäni) täällä Keniassa.
Tulimme paikallisen tyttöystävän kanssa illalliselta ja aioimme juoda vielä yhden drinkin asuintalon alakerran baarissa, kun baarin terassilla paikalliset miehet alkoivat vittuilla valkoisen miehen pienestä kullista (siis swahiliksi, eli minä en ymmärtänyt muuta, kuin äänensävystä, että taas mzungulle vittuillaan).
Lisäksi yhdessäkään pöydässä ei ollut tilaa valkoiselle miehelle. Ei edes siinä neljän hengen pöydässä, jossa istui mies yksin.
Ilmapiiri oli siis vihamielinen ja tuttu tarjoilijakin sanoi, että ehkä on parempi ottaa juoma mukaan kämpille.
Näin tapahtuikin, mutta nyt olen pahoittanut mieleni!
Kenelle voin raportoida?
Olet nyt parempi kaudellakin tapaa. Ensinnäkin lapset tarvitsevat omaa sukupuolta olevia esimerkkejä ja naisena et pystyisi sitä olemaan pojille vaikka tekisit kaiken samoin kuin nyt. Toisekseen voisin ajatella että vähimmistössä olo on raskaampaa, joten samaan suoritukseen pysyminen edes pieneltä takamatkalta vaatii enemmän.Joskus kun asia tulee ihan kollegoiden tasolta esille, kysyn olisinko parempi vai huonompi ammattilainen, jos tekisin kaiken juuri kuten nytkin mutta olisin nainen
No ei ole kun sen tekee oikein.Nythän tuon voi taas joku persu tulkita niin, että nigger-sanan käyttö on rasismia, mutta neekeri-sanaa voi käyttää, kun sitä ollaan aina käytetty.
Jokapäiväinen rasismi on usein hienovaraista eikä tyrmistyttävää. Moni ei edes ymmärrä käytöstään rasistiseksi.
Rasismi läpäisee suomalaisen yhteiskunnan arkisena ja kokemuksellisena ilmiönä, mutta se on samalla institutionaalinen ja rakenteisiin liittyvä ongelma. Black Lives Matter -liike on herättänyt keskustelua myös meillä ja osoittanut, että moni kaipaa nimenomaan suomalaiseen ympäristöön sovitettua ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Kuka rasismista voi tai saa puhua?
Rasismi, valta ja vastarinta esittelee suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvää rasismia ja koloniaalisuutta sekä niiden globaaleja kytköksiä. Arkipäiväiset esimerkit yläkoulun TET-harjoittelusta poliisin toimintaan ovat silmiä avaavia. Teos kyseenalaistaa suomalaisuuden rodullistavat määrittelyt ja historiattoman ymmärryksen rasismista sekä tekee näkyväksi rasisminvastaista toimintaa. Teos antaa äänen eri tavoin rodullistetuille tutkijoille ja kansalaisaktivisteille sekä tarjoaa työkaluja antirasistiseen toimintaan.
Faith Mkwesha
, FT, on Helsingin yliopistossa työskentelevä tutkija ja luennoitsija, jonka erityisalana on kirjallisuuden, kulttuurin ja Afrikan tutkimus. Hän tutkii näitä aiheita dekoloniaalista, postkoloniaalista ja mustan feminismin näkökulmista.
Jasmina Amzil on Suomessa ja Pohjoismaissa rodullistetuiksi tulevien ihmisten representaatioiden laajentamiseen keskittyvän Ruskeat Tytöt ry:n toiminnanjohtaja.
Alice Jäske on yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija ja Students of Colourin vuoden 2020 ulkosuhdevastaava. Hän on kirjoittanut pro gradu -tutkielmansa suomalaisen koulutusjärjestelmän normatiivisesta valkoisuudesta suomalaisten mixed-race-identifioituvien opiskelijoiden näkökulmasta.
Jenny Kasongo toimii Students of Colour ry:n (SOCO) puheenjohtajana. SOCO on Helsingin yliopiston poikkitieteellinen opiskelijajärjestö, jonka tavoitteena on luoda turvallinen tila etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluville korkeakouluopiskelijoille, toimia vertaistuen tarjoajana ja valvoa näiden opiskelijoiden etuja.
Daria Krivonos on tutkijatohtori Centre of Excellence in Law, Identity and the European Narratives (EuroStorie):ssa Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät työvoiman, siirtolaisuuden, sukupuolen ja rodullistamisen risteymiä.
Johanna Leinonen toimii akatemiatutkijana Oulun yliopistossa historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikössä. Hän on tutkinut laajasti maasta- ja maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä erityisesti ylirajaisten avioliittojen ja perheiden näkökulmasta. Lisäksi hän on tutkinut sukupuolen ja liikkuvuuden risteymiä ja rodullistamiseen liittyviä kysymyksiä. Hänen tämänhetkinen tutkimuksensa keskittyy pakolaisuuden ja pakkomuuttojen historiaan ja nykyisyyteen sekä pakkomuuttojen vaikutuksiin perheissä.
Ali Akbar Mehta on transmediataiteilija. Hän kehittää virtuaalisia arkistoja, joiden avulla voi tutkia väkivallan, konfliktin ja trauman narratiiveja sekä historian, muistin ja identiteetin kertomuksia. Hän on Museum of Impossible Formsin perustajajäsen ja taiteellinen johtaja yhdessä Marianne Savallammen kanssa. Mehta opiskeli piirtämistä ja maalaamista Sir J. J. School of Artissa Mumbaissa ja visuaalista kultturia, kuratointia ja nykytaidetta Aalto-yliopistossa Helsingissä. Tällä hetkellä hän on tohtorikoulutettava Aalto-yliopistossa.
Michaela Moua on koulutukseltaan kansainvälisen politiikan kandidaatti ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Hänellä on lähes 10 vuoden kokemus syrjimättömyyden, antirasismin ja yhdenvertaisuuden edistämisestä kolmannella sektorilla sekä valtionhallinnossa. Hän työskentelee tällä hetkellä oikeusministeriössä. Moua on ollut mukana Good Hair Day -kollektiivissa vuodesta 2017.
Akunna Onwen on taiteen ja kulttuurin kandidaatti, sosiologian maisteriopiskelija, aktivisti, strateginen suunnittelija ja luova ajattelija. Tällä hetkellä hän työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa antirasismin ja yhdenvertaisuuden koulutussuunnittelijana. Onwen on ollut osa Good Hair Day -kollektiivia vuodesta 2019.
Saara Pellander toimii Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtajana. Hän on ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut tutkijatohtorina Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. Hän on väitellyt Helsingin yliopistosta poliittisesta historiasta ja on erikoistunut ylirajaisten perhesuhteiden hallinnan tutkimiseen sekä yleisemmin sukupuolen ja siirtolaisuuden yhtymäkohtien tarkasteluun. Pellander on työskennellyt suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa rajoihin ja arjen rajallistamiseen liittyvien kysymysten parissa ja on viime aikoina tarkastellut myös pakolaisuuteen ja karkotuksiin liittyviä mediarepresentaatiota.
Amiirah Salleh-Hoddin on perustajajäsen ja puheenjohtaja AntiRacist Forum (ARF) -järjestössä Suomessa. Hänet valittiin vuonna 2019 Brysselissä päämajaansa pitävän European Network Against Racism (ENAR) -järjestön hallituksen varapuheenjohtajaksi. Salleh-Hoddin on tohtorikoulutettava sosiologiassa Helsingin yliopistossa. Hän on myös kansainvälisen tason rauhankasvattaja ja kouluttaja valkoisuuteen ja antirasismiin liittyvissä kysymyksissä.
Gaudeamus - Tiedon puolella
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekustantamo. Julkaisemme tietokirjoja eri tieteenaloilta, oppimateriaaleja ja ammattikirjallisuutta.www.gaudeamus.fi
Nyt löytyi väitettyä rasismia Suomessa koskeva kirja. Sitä kuvaillaan näin:
Muutamia kuvauksia tekijöistä ja muista kirjoittajista:
En voi välttyä ajatukselta, että jossain on päätetty Suomen olevan äärimmäisen rasistinen valtio ja sen mukaan mennään. Ja jos sitä rasismia ei löydetä, niin sitä keksitään. Kun tarpeeksi venytetään, niin mikä tahansa ajatus, ele, ilme tai tekemättä jättäminen voi olla rasismia. Ihan miten joku sattuu kokemaan jonkin asian.
En ole vielä lukenut tuota teosta. Luen sen joskus myöhemmin. Minulla on vahvoja ennakko-oletuksia tuosta teoksesta. Muun muassa tämä: yksi kirjoittajista on Ruskeat Tytöt ry:n toiminnanjohtaja, joka pitää sukkahousujen värisävyjä rasistisina, niin kirjassa voidaan mahdollisesti väittää ihan minkä tahansa asian olevan rasistista.Olet tietysti lukenut tämän kirjan? Postauksesta välittyi se ajatus, että olet esittelyn perusteella päättänyt kirjan olevan huono ja mennyt sillä. Satuit kokemaan asian näin?