On myös turha yleistää maahanmuuttokeskustelua leimaavaksi vain, koska kourallinen öyhöttäjiä riehuu somessa. Sama koskee vihervassariksi leimautumista.
Oikeasti vaikeaa maahanmuutosta keskusteleminen ei ole muualla kuin Facebookissa ja sanomalehtien kommenttikentissä, mutta siellä sitä on turha käydäkään. Toki leimaamista tapahtuu, mutta pelko leimaamiselle on suurempi kuin se todellisuudessa on. Sama koskee esim. perättömiä raiskausilmoituksia, jotka ovat marginaalisia, mutta silti monille suurempi uhka omien korvien välissä ja toimii keppihevosena siihen, että ilmoituksia ei tulisi lähtökohtaisesti uskoa.
Jos myös käyttää termejä, kuten maahantunkeutuja/matu, mokutus, jne. niin jälkikäteen on kyllä turha itkeä omaa leimautumistaan.
Itse olen myös kritisoinut maahanmuuttoa tällä palstalla ja kukaan ei ole minua vielä rasistiksi leimannut. Olen huomannut, että yleensä rakentavalla ja ymmärrystä etsivällä keskustelunavauksella saa rakentavia vastauksia.
Kävin viikonloppuna jonkun Mauritiukselta olevan mustan muusikkomiehen kanssa keskustelua BLM:stä ja nykyisestä rasismikeskustelusta, sekä mm. siitä, että tuleeko minun suomalaisena tuntea white guiltia. Tulkitsen olevani tolkun ihminen, enkä halua paapoa ketään ja kantani olisi varmasti Rasmus-ryhmässä tuomittu äärimmäisen rasistiseksi. Sen sijaan hän kiitteli minua pitkän jurrisen juttutuokion jälkeen siitä, että ymmärrän erinomaisesti miltä mustasta miehestä maailmalla tuntuu ja miten kohdata heidät, eikä minun tarvitse suomalaisena tuntea mitään syyllisyyttä. Mustat eivät tarvitse erityiskohtelua, vaan nimenomaan tasavertaista kohtelua ja ongelmista pitää voida puhua.
Olen tavannut elämäni lukuisia mustia, arabeja, kiinalaisia ja mitä muita nyt vaan keksii niin Suomessa kuin maailmalla. Useiden kanssa olen keskustellut rasismista ja tähän mennessä yksikään ei ole vastannut jotain Rasmuksen öyhöttäjää, vaan hyvin tolkun ihmisiä, jotka eivät kaipaa mitään erillistä hellää syleilyä. Kunhan nyt ei neekeriksi kadulla kutsuttaisi tuntemattomien toimesta ja olisi tasapäisessä asemassa työnhaussa meriittiensä mukaisesti, niin kaikki olisi hyvin.