Milloin itkit viimeksi ja miksi?

  • 70 931
  • 360

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Pikkumies pyörätuolissaan pisti kyllä meikäläisellekin luun kurkkuun ja silmät vuotamaan. Eli puhun tästä Voice Kidsissä vissiin aika montaa muutakin poruttaneesta 9-vuotiaasta Niilo Turusesta.

Oli kyllä niin supliikkimies ja positiivinen tapaus, että kyllä herkäksi veti. Ja kyllä tuo repii, kun tollasten jätkien pitäisi kirmata pitkin mäkiä ja painaa fillarilla kylillä.

Ja tuo läppä "unettomista öistä" meneekin sitten nauruketjuun...:) Aivan huikea jannu!!!!
 

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Tänään. Mulla tää itkeminen toimii Surukukun tuolla aiemmin mainitsemalla tavalla semmosena henkisenä indikaattorina, ja nyt on taas tulossa depisvaihe + tyttöystävän kanssa menee helvetin hankalasti, sillä on aivan kamala stressivaihe menossa ja mulla taas tulossa kausidepis. Joka syksy/talvi on ollut edellistä vaikeampi jo pitkään, ja jos ei elämä muuten olisi mennyt koko ajan parempaan suuntaan en tiedä miten olisin pärjännyt. Tänään kuitenkin lähti oikein kunnon itkukohtaukset, normaalisti kun hajottaa tulee reippaasti vettä silmistä mutta muuten ei ole paha, nyt oli oikein kunnon vapinat. Kyllä tää tästä taas. Ehkä.
 

Nötkötti

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Alkoholi toi viikonloppuna muistot pintaan, 2-vuotiaana lähteneestä sisarestani jota en ole vuosiin edes halunnut muistaa. Siinä sitten pillitin 5 vuoden surut rästistä.
 

Anselm Raato

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ajetaan Valtralla, Seattle Kraken
Tuossa lauantaina käytiin kaverin kanssa vähän patikoimassa. Laavulle hiivittiin ja tulet sinne suon reunaan. Makkaraa rillattiin ja pyyt vihelteli. Rupateltiin siinä niitä näitä ja sitten muisteltiin menneitä hetki. Molempien hyvä ystävä kuoli 2004 keväällä ja sitten siinä tuli pari tippaa linssiin. Liekö paikka, tunnelma ja sitten muistot yhdessä syynä. No, ihan tervettä tuntea ikävää.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
25.12.1991, kun neljä kaveriani kuoli autoonnettomuudessa.
 

Surprise Me

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gus Polinski - Polka king of the midwest
Pikkumies pyörätuolissaan pisti kyllä meikäläisellekin luun kurkkuun ja silmät vuotamaan. Eli puhun tästä Voice Kidsissä vissiin aika montaa muutakin poruttaneesta 9-vuotiaasta Niilo Turusesta.

Oli kyllä niin supliikkimies ja positiivinen tapaus, että kyllä herkäksi veti. Ja kyllä tuo repii, kun tollasten jätkien pitäisi kirmata pitkin mäkiä ja painaa fillarilla kylillä.

Ja tuo läppä "unettomista öistä" meneekin sitten nauruketjuun...:) Aivan huikea jannu!!!!
Kompataan. Kyllä meidänkin sohvalla tirautettiin muutama kyynel.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En mä oikein muista. Eihän kaikkia ihmisiä silleen itketä. En mä tiedä onko tää jotenkin epänormaalia vai mitä, mutta mulla ei isän eikä äidinkään suvun puolella oikein pahemmin itketä.
 

DefenceX

Jäsen
Pikkumies pyörätuolissaan pisti kyllä meikäläisellekin luun kurkkuun ja silmät vuotamaan. Eli puhun tästä Voice Kidsissä vissiin aika montaa muutakin poruttaneesta 9-vuotiaasta Niilo Turusesta.

Oli kyllä niin supliikkimies ja positiivinen tapaus, että kyllä herkäksi veti. Ja kyllä tuo repii, kun tollasten jätkien pitäisi kirmata pitkin mäkiä ja painaa fillarilla kylillä.
Myönnetään etten ollut nähnyt kyseistä videota eikä alkuun kiinnostanutkaan koko esitys juurikaan, mutta facebookin ja nyt viimeisimpänä nämä jatkoajan kirjoitukset herättivät mielenkiintoni. Lauloi aivan helvetin hyvin, enkä tosiaan tiennyt pojan olevan lisäksi pyörätuolissa. Tuo pyörätuoli+pojan olemus(iloisuus)+biisi oli semmoinen kombo, että vaikeaa oli yritellä pidätellä kyyneleitä, kun videon katsoin ruudusta äskettäin ja lopultahan sieltä muutama kyynel myös tulikin.

Ja tuo läppä "unettomista öistä" meneekin sitten nauruketjuun...:) Aivan huikea jannu!!!!

Itkuisena rupesimi myös tulemaan paljon hymyä suupielille, kun kuunteli tämän pojan letkautuksia. Koko jutun kruunasi lopussa tulleet sanat "Otetaan tällä kertaa mukaan Mira" Yleensähän nuo sanovat, että lähtevät jonkun muun mukaan, mutta ei tämä poika!

Huikea kaveri ja tullaan varmasti näkemään/kuulemaan jossain jatkossakin!
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Kävin tänään kirjastossa lukemassa viime sunnuntain Keski-Suomalaisesta Jyrki Ahon haastattelun jossa kertoi tuntemuksistaan ja ajasta viime syyskuusta alkaen kun kuuli puolisonsa syöpädiagnoosista. Olipa koskettava juttu. Kyynel vierähti itseltänikin.
 

Mondie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen brändipuuhastelu
Muutama vuosi sitten äidin hautajaisissa.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
En ole oikeastaan itkijätyyppiä, enkä varsinkaan pysty liikuttumaan kyyneliin asti tuntemattomien ihmisten kohtaloista, tekemisistä, onnistumisista jne. Ässien mestaruuden ratkettua tuli kuitenkin itselleni hieman yllättäen kyyneliä vuodatettua. Kokemus oli kuitenkin lasten syntymän jälkeen elämäni "suurin", joten kerrankohan sitä.

Ihan sentään itkusta ei voi puhua, mutta viimeisin silmät kostuttanut reaktio tuli kuitenkin pari viikkoa sitten ollessamme koko perheen kanssa urheilukentällä palloa potkimassa. Vanhempi lapseni juoksi kostealla kentällä pituushyppylankun yli pallon perässä ja otti siihen sitten ihan railakkaat lipat. Kun 1-vuotias poikamme sitten töpötteli ensimmäisenä spontaanisti halaamaan ja lohduttamaan itkevää veljeään, niin kyllähän siinä aikuinen mieskin hieman liikuttui.
 

Masentaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mulla viimeksi muutama viikko sitten, kun istuin meidän nuoremman koiran vieressä ja odottelin eläinlääkäriä joka tulee antamaan viimeisen levon rakkaalle perheenjäsenelle. Oikeastaan silloin ja sen jälkeen on kyllä vaikeaa ollut muutaman kerran, nyt vasta siihen oikeasti pystyy suhtautumaan myös järjellä.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Nuorimmaisellani on sairaus, joka vaikuttaa koko hänen elämäänsä. Elämä ei ole helppoa hänelle, eikä kyllä äidillekään, ei sen puoleen. Ei ole kuolemaksi, mutta henkisesti tulee ottamaan koville. Ei auta muu, kuin tukea ja rohkaista ja näyttää,että hän on rakas. Sitä itkin muutama päivä takaperin yksikseni.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mulla viimeksi muutama viikko sitten, kun istuin meidän nuoremman koiran vieressä ja odottelin eläinlääkäriä joka tulee antamaan viimeisen levon rakkaalle perheenjäsenelle.
Samasta syystä itsekkin itkin viimeksi 3.10.2011. Tiedän tunteen, joten jaksamisia sinne.
 

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Mitähän helvetti on minulle tapahtunut tunne maailmassa? Nykyään meinaa herkistyä pienistäkin asioista. Pahinta on krapulassa. Tässä taannoin tuli elokuva Marley and me ja silloin itkuni tuntui melkein vollotukselta. Hakeudun kohta kyllä hoitoon.
 

KuumaaKamaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Pakko nostaa tämä ketju ylös. Tänään tuli itkettyä viimeksi liikutuksesta ja onnesta! En vain pystynyt pitämään kyyneleitä sisälläni, kun Petri Variksen paitaa hilattiin kohti Areenan kattoa. Liikuttava hetki kertakaikkiaan! Tämän Jokerikauden paras hetki tähän mennessä, ylivoimaisesti!

Kiitos Petri, sinä olet Jokeri!
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Lapsena itkin joskus 70-luvulla.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Tirautin muutaman tipan mestaruushumussa viime keväänä, heti loppusummerin jälkeen.

Muuten en edes muista koko hetkestä mitään, mutta vieressäni oli itselleni täysin tuntematon mies, joka otti hartioista kiinni ja sanoi, että "anna tulla vaan".

Itselleni Ässien mestaruus oli ensimmäinen elinaikanani, todennäköisesti myös viimeinen :) ehkä siinä syy itkuun.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Tippusen verran kostuivat silmäni myönteisestä liikutuksesta, kun Aino-Kaisa Saarinen kiitti haastattelussa neljännen sijansa jälkeen tukijoitaan. Hän sanoi haluavansa näyttää Suomen kansalle ja koko maailmalle, että hän osaa hiihtää. Olisipa tällainen asenne leimallista koko joukkueellemme.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tippusen verran kostuivat silmäni myönteisestä liikutuksesta, kun Aino-Kaisa Saarinen kiitti haastattelussa neljännen sijansa jälkeen tukijoitaan. Hän sanoi haluavansa näyttää Suomen kansalle ja koko maailmalle, että hän osaa hiihtää. Olisipa tällainen asenne leimallista koko joukkueellemme.

Olisi nyt vielä hiihtänyt 2,1 sekuntia nopeammin, niin olisi voinut kiittää tukijoitaan mitali kaulassa. Mutta tästä huolimatta hyvä asenne Saarisella, ja ennen kaikkea ne kauden parhaat tulokset kauden tärkeimpään kisaan.

Tämä puoli on jäänyt valtaosalta suomalaisurheilijoilta väliin. Jos jaksaisin näistä murehtia enemmän, niin itkisin vitutuksesta kun suomalainen toisensa jälkeen vetää hälläväliä-tuloksen kisoissa tai jopa jättää lähtemättä kisasuoritukseen (lökäpöksy-Piiroinen). Apurahat ainakin pois moisilta ja sponsorituet niille, jotka tekevät Sotshissa kauden parhaansa.

Hiihtäjistä olisi voinut jättää Suomeen kaikki muut paitsi Saarisen ja hänen tuekseen kolme muuta naishiihtäjää, jotta saadaan viestijoukkue täyteen. Mieshiihtäjiä ei tarvita ollenkaan, se pöljä vitun päivä tulee kerran vuosikymmenessä jossain Kuusamon piirikunnallisissa.

Mutta koska itkin viimeksi? Naisasioissa eli monivuotisen parisuhteen päättyessä tuli tirautettua enemmänkin 2006 loppupuolella. Silloin vannoin, etten naisten takia enää ikinä kyyneliä vuodata. Mutta vuodatinpa, saatana, pitkälti samantapaisista syistä vuoden 2012 aikana. Tosin vähemmän, mutta vähemmästä oli muutenkin kyse.

Sen jälkeen ovat silmäkulmat olleet enemmän tai vähemmän kuivat. Ehkä nyt olen vihdoin oppinut tarpeeksi kovettamaan sydäntäni , kivettämään tunteitani ja välttelemään kävelevien excel-taulukoiden houkutuksia. Tai niin minä nyt luulen. Kuitenkin lankean vielä joskus.

"Taas kaivan hautaa iloilleni
vedän hirteen suruni
ei mitään tunteita
ei mitään heikkouksia."
(Kotiteollisuus: Rakastaa/ei rakasta)
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
No varmaan joka päivä. Varsinki jos Emmerdalessa joku kuolee. Katsoin just sen Eastwoodin Gran Torinon ja pillitin vielä lopputeksteissäkin. Mutta mitään suruitkua ei ole onneksi tarvinnut pitkään aikaan pyyhkiä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös