...Ikävä kyllä puheenjohtajakisa latistui pahasti kun Jutta Urpilainen päätti odottaa seuraavaan kertaan. Hänessä on tuoreutta ja karismaa, vähän kuten muutama vuosi sitten oli Jyrki Kataisessa.
En viittinyt lukea onko jotain mieltä jostain, tuskin on eri mieltä don eeron kanssa mistään.
Jutta Urpiainen karismaattinen?? Multakin on tämä mennyt ohi aika totaalisesti, itse asiassa koko nainen vaikuttaa varsin tuntemattomalta/värittömältä.
Guzenina olisi oikeasti hyvä valinta demareille, tässä olisi tuore kasvo ilman mitään AY-sidoksia tai muuta Heinäluoman edustamaa tunkkaista menneisyyttä.
Demareiden ongelma on tietenkin siinä, että vuosikymmeniä pelkkään säilyttämiseen pohjaavassa puolueessa ei varsinaisesti dynaamisia tekijöitä ole tarvittukaan. Tästä samaisesta syystä esimerkiksi Kokoomus on kyennyt luomaan ainakin illuusion eteenpäin katsomisesta, mikä puolestaan on luontevasti vetänyt puoleensa aidosti dynaamisia toimijoita.
Vaikka tietysti sympatiseeraankin SDP:tä huomattavasti enemmän kuin mitä JA:n syvissä riveissä on tapana niin minusta tämä nykyinen ahdinko on puolueelle mitä tervetullein. Se on nyky-yhteiskunnassa olennaisesti konservatiivinen puolue, joka on jämähtänyt säilyttämään olemassaolevia - ja sinänsä suurelta osin irrationaalisia ja tarkoitustaan vastaamattomia - asemia, joissain ammoisissa hyökkäyksissä vallattuja alueita....
...Täytyy sanoa, että hallitus on aloittanut työnsä myönteisesti, mikä on vienyt paljon tuulta vanhoihin juoksuhautoihinsa kaivautuneelta pönäkältä ja eläköityvältä "valtionhoitajapuolueelta".
Yhteen asiaan kuitenkin haluaisin puuttua, nimittäin Kokoomuksen kouluttamiseen sisäsiistiksi puolueeksi. Tosiasiahan on, ettei Kokoomusta sotien jälkeen koulutettu mihinkään vaan ainoastaan eristettiin täydellisesti poliittisesta vallasta. Syynä tähän ei ollut puolueen sisä- tai sen puoleen ulkopolitiikkakaan, vaan Kekkosen rajaton vallanhalu ja itsekkyys. Luomassa ikuisen SDP-Kepu -akselin Kekkonen takasi uudelleenvalintansa ilman todellista kilpailua (toisinaan jopa ilman turhia vaaleja).
Moderni Kokoomus (50-luvun jälkeinen) ei ole koskaan, toistan, koskaan vastustanut hyvinvointivaltiota muutamia hörhöjä lukuunottamatta. Näiden hörhöjen (esim. Bogo Stadissa) todellinen valta puolueessa on aina ollut minimaalinen.
Tämän päivän politiikassa kaikkien (merkittävien) puolueiden tavoitteena on hyvinvointivaltion puolustaminen. Se mikä vaihtelee on keinoarsenaali. Vasemmistoliitto ja SDP lähinnä uskovat, että tunkemalla pään syvälle pensaaseen ja korottamalla veroja ad infinitum voidaan maailman kehitys pysäyttää ja onnela jatkuu loputtomiin. Kokoomus puolestaan pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja kustannuksien leikkaamiseen leikkaamatta kuitenkaan merkittävästi palveluita. Siitähän taas ei pääse yli eikä ympäri, että nykyisen väestörakenteen vuoksi jostakin on pakko lähi vuosina tinkiä. Kysymys on siitä, miten se tehdään hallitusti ja samalla säästetään todella olennaiset palvelut.
USA:ssa tämänkaltainen kehityskulku näkyy selkeästi: siellä hyvinvointirakenteet eivät enää pystykään takaamaan lapsille tasa-arvoista kilpailuasemaa koulutuksen suhteen ja sosiaalinen liikkuvuus on hyvin matalaa ja jopa keskiluokka ponnistelee yhä voimakkaammin vain pysyäkseen paikallaan.
Siksi tuntuu sangen vaaralliselta, että vasemmisto edelleen kyyristelee jossain betonibunkkereissa ja puolustaa sitkeän itsepäisesti näitä jähmeitä ja raskaita rakenteita, jotka eivät edes toimi kovin tehokkaasti nykytilanteessa ja vielä huonommin tulevaisuudessa. Jos vasemmistolla olisi tarjota järkeviä rakenteellisia uudistuksia, jotka keventäisivät ja tehostaisivat hyvinvointivaltiota niin voitaisiin edelleen säilyttää tämä lopultakin loistavasti toiminut symbioosi hyvinvoinnin ja dynaamisen talouden välillä.
Edelleen asialinjalla, hyvä näin. Haluaisin kuitenkin rauhoittaa mjr:ää. Kokoomuksesta löytyy nykyään kovin vähän USA:n sympatisoijia. Minä pidän itseäni valtavirtakokoomuslaisena ja voin luottamuksellisesti todeta, että USA:n poliittinen järjestelmä ja sosiaalinen tilanne on heti sosialismin jälkeen pahin kuviteltavissa oleva painajainen. Mieluummin maksan pikkuisen enemmän veroja ja kävelen suhteellisen turvallisesti kaupungilla kuin jätän verot maksamatta ja asun piikkilangoin eristetyllä "rikkaiden" alueelle, jossa aseistetut vartiomiehet partioivat pitämässä "rupusakin" loitolla.
Vaikka tietysti sympatiseeraankin SDP:tä huomattavasti enemmän kuin mitä JA:n syvissä riveissä on tapana niin minusta tämä nykyinen ahdinko on puolueelle mitä tervetullein.
Eikös Demarit ollut varsin dynaaminen sekä koko Suomea että demaripuoluetta eteenpäin vievä vielä Paavo Lipposen aikana? Tämän jälkeen demarit tosin palautettiinkin sitten takaisin 70-luvulle pikku Hoffan johdettavaksi, jonka ainoa tehtävä on ollut poteroiden kaivaminen ja omien kannattajien pelottelu suurella saatanalla eli porvareilla.
Oma ihanneyhteiskuntani olisi sellainen, jossa henkilökohtaiset vapaudet olisi maksimoitu ja jossa olisi mahdollista omilla kyvyillään edetä yhteiskunnassa eli kysymyksessä olisi yhteiskunta, joka olisi mahdollistaisi korkean sosiaalisen liikkuvuuden, jonka koululaitos olisi universaali ja korkeatasoinen ja jossa on perusturvaverkot kunnossa - ja jossa siten on pakostakin merkittäviä tulonsiirtomekanismeja. Haluaisin välttää kaikki perinnölliset, suljetut ja staattiset ryhmät niin yhteiskunnan ylä- kuin alakerroksissakin. Pohjoismainen malli on minusta tässä ollut kaikista suurista puutteistaankin huolimatta loistava: ollaan yhdistetty vapaus, vauraus ja perusturva hyvin onnistuneesti. Nyt on vain niin, että globalisoituva talous on johtamassa hyvinvointivaltion ja markkinatalouden sidoksen vaaralliseen höllentymiseen, ja nämä uudet haasteet tulevat väistämättä vaatimaan uusia ratkaisuja. Vanhat rakenteet eivät tule kauan enää toimimaan.
Toiseksi olen hiukan eri linjoilla siitä, että suomalainen hyvinvointivaltio olisi (taloudellisesti vahvojen Eurooppalaisten valtioiden vertailussa) mitenkään erityistä luokkaa, tai ainakaan on ollut viimeiseen 20 vuoteen. Joidenkin lukemieni vertailujen mukaan Suomi sijoittuu keskitasolle verrattaessa sekä palveluja ja kustannustehokkuutta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta. Opetussektori voi Suomessa olla paremmalla mallilla, mutta mitä siitäkin olen kuullut, nyt ollaan hyvää vauhtia rapauttamassa laadukasta koulutusta peruskoulujen ylisuurilla luokkakoolla tai yliopisto-opetuksen rapauttamisella. Se on kyllä erityisen huolestuttavaa, koska korkea koulutustaso on kuiutenkin loppujen lopuksi ainoa vahva valtti Suomen kokoiselle kansakunnalle ja markkina-alueelle pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Pohjoismaisen mallin sijasta on syytä hakea esimerkkejä myös muualta: Esimerkiksi Saksassa on varmaankin jotain tehty oikein, koska Suomea korkeammasta hintatasosta ja Saksan yhdistymisestä langenneista kustannuksista huolimatta siellä on monet asiat onnistuttu hoitamaan varsin onnistuneesti.
No, minusta pohjoismaisen mallin vahvuus näkyy etenkin sosiaalisen liikkuvuuden tunnusluvuissa, jotka ovat parhaimmat koko teollistuneessa maailmassa...
Minun pointti oli ja on siinä, että todellakin uusia tapoja kehittää perinteisiä hyvinvointiyhteiskunnan palveluja on löydettävä, koska globaali talous pakottaa siihen, ei pelkästään Suomen osalta. Turvassa ovat ainoastaan Norjan kaltaiset maat, joilla riittää luonnonvaroja - tässä tapauksessa öljyä - muille myytäväksi ja joilla on olemassa jo valmiiksi tarpeeksi kehittyneet hallintorakenteet ja demokratia, ettei maasta tule uutta "nigeriaa"
Toisekseen hyvinvointivaltion palveluiden laadulla ja tehokkuudella tarkoitin sitä, että Suomessa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon laatu suhteessa resursseihin ei eurooppalaisessa vertailussa ole viime vuosina (jopa vuosikymmeninä) ollut mitenkään häikäisevä, monelta osin ihan keskitasoa. Kertooko se siitä, että muualla laitetaan vielä julkisen sektorin terveydenhuoltoon paljon enemmän resursseja, vaiko siitä, että asiat onnistutaan hoitamaan tehokkaammin, on toisen keskustelun paikka, johon minulla ei ainakaan ole suoralta kädeltä vastausta. Pointti on se - kuten itsekin olet korostanut - että koska vanhaan malliin ei ole paluuta, niin se pakottaa hakemaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ja ajattelumalleja. Demareista tähän ei ainakaan ollut.
Perustele ihmeessä tämä väitteesi alkaen siitä että onko Katainen oikeassa ja väärässä ja jos hän on oikeassa niin miksi totuuden puhuminen olisi typerää ja paheksuttavaa, kiitos jo etukäteen."Katainen toisti myös kantansa siitä, ettei valtiovalta voi puuttua Stora Enson tekemiin päätöksiin. Hänen mukaansa silloin olisi vaarana, että yhtiön osakkeen arvo voisi pudota jopa 10 prosenttia."
Harvinaisen typerä kommentti. Onkohan Katainen oikeasti laukonut noin ajattelemattomia asioita? Taas tarjotaan oppositiolle tykinruokaa...
Vaikka todella pitkän polun kautta ajateltuna hän on oikeassa, niin asian ilmaiseminen tuolla tavalla on kyllä todellinen lapsus.
Perustele ihmeessä tämä väitteesi alkaen siitä että onko Katainen oikeassa ja väärässä ja jos hän on oikeassa niin miksi totuuden puhuminen olisi typerää ja paheksuttavaa, kiitos jo etukäteen.
