Millainen on uusi hallituksemme?

[mjr]

Tässähän se koko homman juju onkin, sinä odotit dataa mutta sinä itse et sitä tarjoa väitteidesi tueksi.

Hmm, on varmasti kovin radikaalia odottaa että todistustaakka on panettelijalla, ei panettelun kohteella? Mutta kiitokset sinulle, rupesin lueskelemaan inspiroimanasi tuota monikulttuurisuus-ketjua ja aika hupaista keskusteluahan siellä on - aikas terävään sävyyn itsekin kirjoitan!

 

[Daespoo]

Hmm, on varmasti kovin radikaalia odottaa että todistustaakka on panettelijalla, ei panettelun kohteella? Mutta kiitokset sinulle, rupesin lueskelemaan inspiroimanasi tuota monikulttuurisuus-ketjua ja aika hupaista keskusteluahan siellä on - aikas terävään sävyyn itsekin kirjoitan!

No johan on, onko keskustelutyylisi kehittynyt jo sille tasolle että ne jotka pyytävät sinua perustelemaan väitteesi jollain faktatiedolla, tilastoilla yms. ovat panettelijoita? Todella mielenkiintoista.

 

[mjr]

No johan on, onko keskustelutyylisi kehittynyt jo sille tasolle että ne jotka pyytävät sinua perustelemaan väitteesi jollain faktatiedolla, tilastoilla yms. ovat panettelijoita? Todella mielenkiintoista.

Ei kun sinä sanoit, että esitän jatkuvasti perustelemattomia väitteitä ja minä puolestani sanoin, ihan legitiimisti kai, että perustelepa tämä negatiivinen väitteesi tai sulje suusi, ja sinä et suostu perustelemaan. Taas. Etkä ole missään aiemmassakaan ketjussa suostunut perustelemaan. Olisikohan jotenkin niin että sinun ei vain käy hyvin tässä aiheessa? Toki ymmärrän että sinusta tuntuu jotenkin siltä, etten perustelisi argumenttejani ja etteivät ne seuraisi loogisesti premisseistä, mutta aina siinä vaiheessa, kun sinun pitäisi ruveta osoittamaan tämä lainauksin niin tunnut vetävän vesiperän. Mistäs ihmeen kummasta voisi tälläinen johtua? Ruvetaan miettimään sitä ihan porukalla, sinä ja minä!

 

[Daespoo]

Kuten jo totesin, en lähde niitä kaivelemaan. Menee keskustelu jo niin pahasti ohi ketjun aiheen että lopetan tämän osaltani tähän.

 

[Viljuri]

Työeläkepäivä / etk.fi

Tuossa olisi tulossa tietoa eläkejärjestelmän tulevaisuudesta, missä tilaisuudessa soisi juurikin kansantaloustieteellisen ymmärryksen omaavien toimittajienkin viettävän aikaansa. Välttämättä marxilaisen talousteorian osaaminen ei auta tässä kohtaan mihinkään, Tehtaankatu ja Moskova järjestivät aiemmin aivan erilaisia tilaisuuksia erinäisille "raivio&blåfield -osastoille", joten enemmän tieteellisessä suunnassa pitäisi opintojen ollut olla, jotta hommasta pääsee hajulle.

Yhteiskuntapolitiikkaa tai muuta vapaata sana-assosiaatiota "harrastaneiden" toimittajien läsnäolosta ei ole mitään hyötyä. Tarjontaa myös tälle osastolle ohjelman mukaan on, mutta sisällöllisesti ympäripyöreitä kliseitä lehdet ovat jo muutenkin aivan täynnä.

Martti Hetemäen ja Sanna Tenhusen esitykset ovat tuossa sellaisia, jotka varmasti kannattaisi kuunnella. Tietysti myös Jukka Rantalan avaus voisi olla hyödyllinen.

 

[Viljuri]

Päivän Hesarissa taloussivuilla (B-osasto) on eläkeasiaa, eurooppalaisessa kontekstissa, toimittaja Jenni Virtasen kynästä. Myös ETK:n asiantuntijalta toimittaja on osannut hakea jopa parin rivin kommentin.

Eläkekysymys on moniulotteinen, mutta kysymys on samalla myös julkisesta taloudesta. Pääsisimme siitä pienemmillä ja oikeudenmukaisimmilla julkisen talouden leikkauksilla mitä enemmän teemme työtä. Kysymys olisi parhaasta kuviteltavissa olevasta "täsmäelvytyksestä", sillä muutoinhan taloudellinen toimeliaisuus ei tule vain "hyötymään" säästötoimista, ei edes siitä syystä, että ne saattavat tervehdyttää julkisen ja yksityisen sektorin välistä työnjakoa. Työn tekemiseen ja työuralla jaksamiseen liittyvät myös muut kysymykset kuin eläkkeet, mutta ei itse asiaa voi mitenkään "pehmeilläkään" keinoilla sivuuttaa, työurien on jatkuttava huoltosuhteen heiketessä myös loppupäästään. Väestö eläköityy, työikäinen ja -kykyinen osa väestöstä suhteessa vähenee.

Tässä on sellainen tulevaisuutta koskeva yhtälö, jota ei ratkaista paskanpuhumisella, ylipainoisten ay-johtajien avainaloilla toimeenpanemilla lakoilla tai edes eläkejärjestelmän sisäisten rahastojen asteittaisella purkamisella.

 

[kovalev]

Päivän Hesarissa taloussivuilla (B-osasto) on eläkeasiaa, eurooppalaisessa kontekstissa, toimittaja Jenni Virtasen kynästä. Myös ETK:n asiantuntijalta toimittaja on osannut hakea jopa parin rivin kommentin.

Eläkekysymys on moniulotteinen, mutta kysymys on samalla myös julkisesta taloudesta. Pääsisimme siitä pienemmillä ja oikeudenmukaisimmilla julkisen talouden leikkauksilla mitä enemmän teemme työtä. Kysymys olisi parhaasta kuviteltavissa olevasta "täsmäelvytyksestä", sillä muutoinhan taloudellinen toimeliaisuus ei tule vain "hyötymään" säästötoimista, ei edes siitä syystä, että ne saattavat tervehdyttää julkisen ja yksityisen sektorin välistä työnjakoa. Työn tekemiseen ja työuralla jaksamiseen liittyvät myös muut kysymykset kuin eläkkeet, mutta ei itse asiaa voi mitenkään "pehmeilläkään" keinoilla sivuuttaa, työurien on jatkuttava huoltosuhteen heiketessä myös loppupäästään. Väestö eläköityy, työikäinen ja -kykyinen osa väestöstä suhteessa vähenee.

Tässä on sellainen tulevaisuutta koskeva yhtälö, jota ei ratkaista paskanpuhumisella, ylipainoisten ay-johtajien avainaloilla toimeenpanemilla lakoilla tai edes eläkejärjestelmän sisäisten rahastojen asteittaisella purkamisella.

Tuossa ei ole mitään sellaista, mistä ei olisi jo jauhettu.
Ongelma on, Viljuri, se, että sinäkään, et edes sinä pysty tuomaan mitään konkreettista tähän keskusteluun. Minäkin voin sanoa, että tarttis tehdä jotain, tarttis ainakin tehdä enemmän duunia.

Sen sijaan että keskityt ay-johtajien painoindekseihin, esitä jotain konkreettista. Eikö kaiken lähtökohta tulisi olla se, että mahdollisimman monella olisi työtä? Mitä kokoomus tekee tämän asian eteen? Maksaa lisää työllistämistukia yrittäjille? Ei tähän maahan tulla koskaan perustamaan niin paljon pk-yrityksiä.
Mitä kokoomus tekee sen eteen, että jo olemassa olevassa perusteollisuudessa on tarpeeksi työtä suomalaisille?
Mitä konkreettista kokoomus tekisi työssä jaksamista edistääkseen?
Tiedän, et vastaa siihenkään mitään.
Eläkeiän nosto tai virolaisten rakennusmiesten rekrytoiminen ei ole vastaus.

Mikä muuten on kantasi lakko-oikeuteen, tulisiko se kokonaan kieltää? Milloin lakko on laillinen? Mikä on sellainen tilanne, jolloin lakko on perusteltu?

Erittäin yksinkertaisia kysymyksiä. Osaatko vastata?
Et.
Se, että kirjoitat marxilaisista ja toimittajista, ei ole vastaus. Tiesitkö, että juuri omissa bittimaailmoissaan päivästä toiseen sukkuloivilla on päihderiippuvaisten lisäksi kaikista suurin syrjäytymisriski? Ensin vain vieraannutaan kuin vaivihkaa lipuen, kohta ollaankin jo syvällä kaivossa.
Mitä sinä aiot tehdä isona?
Siihet voit heittää vaikka jonkin teorian.

 

[Yläpesä]

Eläkekysymys on moniulotteinen, mutta kysymys on samalla myös julkisesta taloudesta. Pääsisimme siitä pienemmillä ja oikeudenmukaisimmilla julkisen talouden leikkauksilla mitä enemmän teemme työtä.

Hakusanoilla "eläkepommia ei ole" löytyy melkoinen joukko arvovaltaisia arvioita pöydän molemmilta puolilta. Kuten sanoit, kysymys on moniulotteinen ja liian usein pakotettu vain yhteen ulottuvuuteen välittäjänsä kulloistakin agendaa palvelemaan. Esimerkiksi Lahnasen taannoinen keskimääräisen eläkeiän nostamispuheet ylärajaa nostamalla kuuluivat melko törkeällä tavalla tähän populistiseen kepillä ratsastamisperinteeseen. Keskimääräisen iän alhaisuushan ei johdu kuusikymppisistä, jotka kyllä jo tänäänkin työskentelevät ihan sinne tappiin asti, vaan alle kolmikymppisistä, jotka jäävät/jätetään rattailta. Heihin kohdistuvilla toimenpiteillä keskimääräinen eläkeikä pompsahtaisi railakkaasti ja äkkiä, mutta niiden toimenpiteiden toimeenpistäminen onkin hieman eri kaliiberin asia kuin huulien heiluttaminen seminaarikateederilta.

Sekin on muuten tutkittu, millainen nettovaikutus lähivuosien suurten ikäluokkien eläköitymisestä kansantaloudelle seuraa. Se on ällistyttävä yksi prosenttiyksikkö nykyiseen verrattuna. Siis yksi. Julkisuusmyllytyksestä olisi luullut pikemminkin 50. Mutta olisiko tämä nyt sitä marxilaista journalismia jonka voi sitten omaan agendaansa sopimattomana ohittaa tuhahdellen?

 

[Tarinankertoja]

Entäs jos tehtäisiinkin vähemmän töitä? siis yksilönä…

Soininvaaran mallissa lyhentäisi työviikkoa ja korotettaisiin eläkeikää.

Vähemmällä töissä päästessään ihmisillä ei ole tarvetta päästä niin nopeasti eläkkeelle. Samalla he saisivat lisää vapaa-aikaa elintason käytännössä murentumatta.

Nykyisellään puolet tekee niska limassa töitä ja puolet on työelämän ulkopuolella. Jos työ jaetaan tasan, ihmisten ei tarvitse maksaa niin suurta veroa tulonsiirtona niille, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Hollannissa tehdään 20 prosenttia lyhyempää työviikkoa, eikä siitä ole maalle mitään haittaa

Osmo Soininvaara toteaa.



Mutta tämä ei käy Kokoomukselle, koska kokoomuslaisia yrittäjiä vituttaa se, ettei kaikki joudu painaan 14h päivässä ilman lomia (laiskiaiset –tana). Demareille se ei käy, koska sehän tarkoittasi nimellispalkkojen pienenemistä, ja SAK olisi barrikadeilla. Kepu taas haluais työreforminsa, mutta sen tarkoitus olis jakaa keppiä, eikä vapaa-aikaa…

 

[Pavlovin Koira]

Entäs jos tehtäisiinkin vähemmän töitä? siis yksilönä…

Soininvaaran mallissa lyhentäisi työviikkoa ja korotettaisiin eläkeikää.

Nykyisellään puolet tekee niska limassa töitä ja puolet on työelämän ulkopuolella. Jos työ jaetaan tasan, ihmisten ei tarvitse maksaa niin suurta veroa tulonsiirtona niille, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Hollannissa tehdään 20 prosenttia lyhyempää työviikkoa, eikä siitä ole maalle mitään haittaa[/I]

Kuulostaa kauniilta ja toimisikin jos kaikilla olisi suurinpiirtein sama koulutus ja muut ominaisuudet ja ihmiset vieläpä asuisivat samalla työssäkäyntialueella. Mutta kun ei se nyt vain toimi niin kaavamaisesti että jos yksi lyhentää työaikaansa puoleen niin jostakin löytyy heti tyyppi joka sen puolikkaan tulee tekemään.

Hollannin ero Suomeen johtuu siitä, että siellä varsinkin naiset tekevät paljon enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa.

 

[Viljuri]

Sen sijaan että keskityt ay-johtajien painoindekseihin, esitä jotain konkreettista.

Tiedätkö muuten, että miksi tuon sitä esille? Monella ay-johtajalla on aivan henkilökohtainenkin motivaatio vastustaa eläkeasioiden saattamista ay-liikkeen jäsenistön enemmistöä palvelevalle tolalle, heiltä itseltähän nuo eläkepäivät jäävät mitä todennäköisemmin viettämättä huonojen elämäntapojen ja -arvojen takia. Tai ainakin ne kuluvat laitoksessa. Siinä meillä roolimalleja.

Eikö kaiken lähtökohta tulisi olla se, että mahdollisimman monella olisi työtä? Mitä kokoomus tekee tämän asian eteen? Maksaa lisää työllistämistukia yrittäjille? Ei tähän maahan tulla koskaan perustamaan niin paljon pk-yrityksiä.

Ilman yritystoimintaa Suomen talous taantuu entisestään, Suomella ja suomalaisilla ei ole varaa omaksua yrittäjävastaisia asenteita ay-liikkeen ja SDP:n tapaan. Yritystuet vääristävät kilpailua. Isot yritykset vääristävät kilpailua. Tarvitsemme innovaatioita ja pienyrittäjyyttä, sillä isojen teollisuuskombinaattien aika on ohi, siitäkin huolimatta, että saimme energiaratkaisuilla osan teollisuustyöpaikoista pelastettua. Pelisäännöt saadaan samanlaisiksi kaikille keventämällä byrokraattista sääntelyä, mutta pitämällä kiinni sellaisista oleellisista perussäännöistä, joita voidaan myös tehokkaasti valvoa.

Mitä kokoomus tekee sen eteen, että jo olemassa olevassa perusteollisuudessa on tarpeeksi työtä suomalaisille?
Mitä konkreettista kokoomus tekisi työssä jaksamista edistääkseen?
Tiedän, et vastaa siihenkään mitään.

Minä en voi puhua kokoomuksen puolesta, mutta energiaratkaisut ovat olleet hyvä alku. Saksassa ja Ruotsissa ei ole ollut edes tähän edellytyksiä, tulemme hyötymään tästä poikkeuksellista kyvystä tehdä järkeen perustuvia päätöksiä tuhansia työpaikkoja ja kaikenkaikkiaan miljardeja vientituloina. Emootiot ja irrationaaliset pelot ovat huono isäntä.

Yritysten kilpailukyvystä on huolehdittava, KELA-maksun poisto oli yksi tällainen elementti. Eikä vain yritysten, vaikutukset ulottuivat positiivisesti kuntasektorin työllistämiskykyyn.

Mikä muuten on kantasi lakko-oikeuteen, tulisiko se kokonaan kieltää? Milloin lakko on laillinen? Mikä on sellainen tilanne, jolloin lakko on perusteltu?

Erittäin yksinkertaisia kysymyksiä. Osaatko vastata?
Et.

Osaan ja tämä kysymys ei ole edes vaikea. Olen käsitellyt sitä aiemminkin tällä palstalla. Lehdille se on kuitenkin yllättävän vaikea. Perustuslaissa ei ole suoraan tukea löydettävissä absoluuttiselle lakko-oikeudelle, mutta kansainvälisistä konventioista kyllä. Mutta tästä ei ole millään muotoa edes kysymys, mikään taho Suomessa ei ole vaatimassa lakko-oikeuden poistamista. Ongelma ei ole lakko-oikeudessa, kysymys on laittomien lakkojen suuresta määrästä, työtuomioistuimen oikeuskäytännön valossa, yli 90 prosenttia työtuomioistuimen käsittelyyn saatetuista lakoista on laittomia. Saamme lakkoaseen käyttöön hieman järkeä sillä, että laittomista lakoista määrättäviä sakkoja korotetaan niin, että järjestävät liitot joutuvat ottamaan lain kirjaimen ja työrauhan hieman enemmän tosissaan kuin nykyisin. Tämä asia palvelisi lopulta kaikkien etua. Myös näiden lapsenmielisten, jotka aina ensimmäisenä ovat iskemässä hanskoja tiskiin.

 

[Viljuri]

vSekin on muuten tutkittu, millainen nettovaikutus lähivuosien suurten ikäluokkien eläköitymisestä kansantaloudelle seuraa. Se on ällistyttävä yksi prosenttiyksikkö nykyiseen verrattuna. Siis yksi. Julkisuusmyllytyksestä olisi luullut pikemminkin 50. Mutta olisiko tämä nyt sitä marxilaista journalismia jonka voi sitten omaan agendaansa sopimattomana ohittaa tuhahdellen?

Kysymys on sosiaalipolitiikasta ja ilmeisesti eräänlaisesta antiteesistä, en tosin viitsi edes lukea sitä, sillä paperi edeltää jo nykyistäkin eläkeuudistusta. Meillä on myös papereita, joiden mukaan jokainen työmarkkinoille tuleva uusi käsipari työllistyisi hoiva-alalle 2030-luvulla, joten jos kaikki työkykyiset leikkivät hoitajia ja kaikki muut potilaita, niin siinä ei enää "yhden prosentin" vaikutuksista kokonaistuotantoon puhuta.

Pointtihan on siinä, että vanhuuseläkkeelle jäädään nykyisessä järjestelmässä "joustavasti" 63-68 ikävuosien välillä. Mitä pidempään työssä jaksaa, sitä isompikin eläke on. Tämän kannustinelementin (superkarttuman) ja elinaikakertoimeen liittyvät tekivät ovat hyvä alku eläköitymisiän nostamisessa vähintään sillä 2-3 vuodella jota on tavoiteltu, tosin järjestelmän tavoitteita vastaan vaikuttaa ay-liikkeen "lempilapsi", työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeus eli niin sanottu työeläkeputki, johon työnantajien ja työntekijöiden on helppo turvautua "ulkoistaessaan" kustannuksia veronmaksajien kannattaviksi.

Tarvitsemme pehmeitä keinoja, niitähän työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat "innovoineet" aimo kasan, mutta ne eivät yksin riitä. Paljon on Suomessa mätää johtamisessa ja muussa työkykyyn suoraan vaikuttavassa toiminnassa, mutta on vähän liian menneisyyteen katsomista keskittyä nyt tähän puoleen, kohta ne "varttihullutkin" ovat työmarkkinoilla kysyttyjä, sikäli mikäli haluja tehdä töitä on. Tästä positiivinen esimerkki on työkyvyttömyyseläkkeelle "kipattujen" paluun helpottaminen työelämään, työkyvyttömyyseläkkeellä on ilmeisesti paljonkin yksilöitä, joilla on aito tahtotila osallistua vielä työelämään, työkykyään vastaavalla tavalla.

Eläkkeen yhteensovittamiseen liittyviä tekijöitähän tämä hallitus on jo ratkaissutkin, mutta työnantajien mahdollisuuksiin hyödyntää po. työvoimareserviä on saatava tolkkua, mahdollisesti erillislainsäädännön kautta.

 

[Yläpesä]

Kysymys on sosiaalipolitiikasta ja ilmeisesti eräänlaisesta antiteesistä, en tosin viitsi edes lukea sitä,

Sen arvasin kyllä. Onhan tutkimus kieltämättä raportoitu jo 2004 minkä jälkeen maa on lakannut kiertämästä aurinkoa ja valtakunnassa siirrytty livelarppausenergian käyttöön. Tosin raportissa näköpiiri on venytetty jopa 2050-luvulle asti joten sen perspektiivin pitäisi riittää kurkistamaan hieman yli yksittäisen hallituskauden poukkoilunkin. Tässä tuo Parkkisen artikkeli kokonaisuudessaan (Yhteiskuntapolitiikka). Vaikka iltalukemisiksi sen ainaisen Alibin sijaan?

 

[Viljuri]

Sen arvasin kyllä. Onhan tutkimus kieltämättä raportoitu jo 2004 minkä jälkeen maa on lakannut kiertämästä aurinkoa ja valtakunnassa siirrytty livelarppausenergian käyttöön. Tosin raportissa näköpiiri on venytetty jopa 2050-luvulle asti joten sen perspektiivin pitäisi riittää kurkistamaan hieman yli yksittäisen hallituskauden poukkoilunkin. Tässä tuo Parkkisen artikkeli kokonaisuudessaan (Yhteiskuntapolitiikka). Vaikka iltalukemisiksi sen ainaisen Alibin sijaan?

Ahtelan työryhmän loppuraportti

Tällä hetkellä sosiaalimenot ovat hieman alle 30 prosenttia BKT:sta, miten suuriksi ne kasvavat väestön vanhenemisen myötä, riippuu työllisyysasteesta. Sosiaalimenot kattavat toimeentuloturvan kaikki sektorit, kansaneläkkeistä ym., työttömyysturvan ja sairausvakuutuksen kautta perustoimeentulonturvaan ja vähimmäisetuuksiin. Tietysti keskustelun painopistettä voisi yrittää rajoittaa, mutta sinä et näemmä siihen kyennyt... (oletan jalomielisesti, että halusit vain trollata, mutta mikäs siinä.)

Siis työllisyysasteesta. Paperissa tehdään vaikka mitä laskennallisia oletuksia, joiden kumulatiiviset (summafrekvenssi) vaikutukset ovat menneet vituralleen jo paljon ennen 2050-lukua, itse asiassa ne ovat viturallaan jo nyt, vuonna 2010. Jottain tarvitsisi tehdä, et kait vain ole jättänyt huomiotta sitä, että olemme ottaneet yli 30 miljardia lisää velkaa ja budjettitalouden alijäämät huitelevat ties missä, kuntasektori piiputtaa... etkö lue lehtiä? Hymiö.

(Mielenkiintoista muuten on, että jos esimerkiksi Vanhanen joutuu tutkinnan kohteeksi, niin tasan eivät käy onnenlahjat, aika paljon muitakin lainvastaisuuksia on Suomessa on epäilemättä (= kiistatta) tehty, mutta muutaman toisarvoisen tuomion (esimerkiksi Dumell) lisäksi vain Alpo Rusi joutui niistä tutkinnan kohteeksi. Jossakin mättää ja pahasti.)

 

[Yläpesä]

Tietysti keskustelun painopistettä voisi yrittää rajoittaa, mutta sinä et näemmä siihen kyennyt... (oletan jalomielisesti, että halusit vain trollata, mutta mikäs siinä.)

Siinä tekstissä mitä kommentoin, puhuit kylläkin vain eläkkeistä. Eläkepommi nähdään hyvänä olkinukkena jota vastaan voidaan valjastaa erinäisiä kipeitä uudistusprosesseja koska eihän kukaan halua oman mummonsa suusta puurolusikkaa napata. Vanhuuseläke ei kuitenkaan ole se mörkö jota vastaan on valmistauduttava tappelemaan. Sen pituus ei ole todellinen ongelma. Ongelma on työikäisten eläköityminen. Eikä tarvi puhua mitään alarajoista tai ylärajoista. Siis kolmikymppisten, nelikymppisten ja viisikymppisten työkyvystä, työhalusta ja syrjäytymisestä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että rajaat keskustelun rehellisemmin tuohon kohtaan. Emme todellisuudessa edes ehtineet maksaa pois edellisen laman aiheuttaman massatyöttömyyden laskuja jotka ovat suoranaisessa vastuussa aivan järkyttävästä velkasummasta edelleen.

(Mielenkiintoista muuten on, että jos esimerkiksi Vanhanen joutuu tutkinnan kohteeksi, niin tasan eivät käy onnenlahjat, aika paljon muitakin lainvastaisuuksia on Suomessa on epäilemättä (= kiistatta) tehty, mutta muutaman toisarvoisen tuomion (esimerkiksi Dumell) lisäksi vain Alpo Rusi joutui niistä tutkinnan kohteeksi. Jossakin mättää ja pahasti.)

Nyt sinun pitää varmaan kääntyä jonkin toimittajan puoleen tässä huolestuttavassa asiassa. Mielenkiintoista syrjähtelyä muutenkin.