Millainen on uusi hallituksemme?

[Snakster]

Järkevin hallintomalli pääkaupunkiseudulle olisi minusta sellainen, että olisi yksi yhteinen vaaleilla valittu keskushallinto, joka olisi siis näiden 3-4 kaupungin yhteenliittymän valtuusto, ja sen lisäksi vaaleilla valitut alueelliset elimet, jotka vastaisivat alueen kehittämisestä ja hallinnoimisesta. Nykyiset kuntarajathan eivät ole millään tavalla luontevia. Esimerkkinä mainittakoon, että vain noin 10 % myyrmäkeläisistä on käynyt viimeisen vuoden aikana Vantaan hallinnollisessa keskuksessa eli Tikkurilassa. Ei näillä alueilla ole toistensa kanssa juuri mitään tekemistä, kuten ei varmaan ole Espoonkaan eri alueilla. Tai Helsingin.

 

[mjr]

Siinä on se huono puoli että Espoota ei pysty kukaan pakkoliittämään Helsinkiin eli homman on pakko toimia ns. hyvän kautta. Tämä lienee jo ymmärretty Espoossakin joka on kieltämättä ollut hieman nihkeä.

Miksei pystytä? Lukeeko jossain kohtaa perustuslakia, että Espoota ei koskaan saa pakkoliittää? No, näinhän se tietysti on, että juuri se oma kunta on aina tehokkain eikä sitä ikinä saa liittää mihinkään vaikka kaikkialla muualla nähdäänkin liitoksista koituvan valtavia etuja. Mutta kyllä täytyy silti todeta, että täysin keinotekoisilta tuntuvat nämä pääkaupunkiseudun rajat. Paitsi tietysti tuo yksi, joka on täältä meiltä n. 30 metrin päässä eli Kauniaisten raja... Vakavasti puhuen koko seutukunta on täysin yhtenäinen lukuunottamatta, niin, paikallishallintoa. Vähän absurdi tilanne.

 

[archieG]

Yksi asia mikä tässä pääkaupunkiseudun yhdistymiskeskustelussa häiritsee, on se hirvittävä pelko siitä, että Helsinki tulee ja ahmaisee nämä pikkuiset Espoon ja Vantaan. Kauniasta en laske mukaan tähän, sillä sen painoarvo on sama kuin kärpäsen paskalla maaimankartalla. Se yhteistyön lisääminen tai jopa yhdistyminen tuo kuitenkin lisäarvoa kaikille, ei ainoastaan Helsingille.

Nähdäkseni kaikissa kuntaliitosten vastustamisissa vedotaan oman identiteetin katoamiseen. Kai sitten on niin, että Espoossa on jo oma Espoo-identiteetti, mutta en ole kuullut kauheasti vastustavia näkökantoja Vantaan suunnasta. Voisi joku vantaalainenkin kertoa omia näkökantojaan. Tästä yleensä kun tuppaa tulla Helsinki-Espoo-väittely.

Vaikka olenkin jo pitkänlinjan ulkohelsinkiläinen ja myöskin ulkosuomalainen, niin kyllä aina kiinnostaa kotikaupungin asiat. Ei niitä juuriaan vaan unohda, jotka muuten löytyvät Helsingin Kalliosta. Espoossakin olen muuten asunut, historiasta löytyy parin vuoden hairahdus Espoon Laajalahteen :-)

 

[Snakster]

Kai sitten on niin, että Espoossa on jo oma Espoo-identiteetti, mutta en ole kuullut kauheasti vastustavia näkökantoja Vantaan suunnasta. Voisi joku vantaalainenkin kertoa omia näkökantojaan.

Minä koen olevani ensisijaisesti myyrmäkeläinen. Toissijaisesti identifioidun M-junaradan varteen, kuntarajoista riippumatta. M-junallahan pääse noin vartissa myös Isolle Kirkolle, joka sekin on niin fyysisesti kuin henkisestikin paljon lähempänä kuin oman kuntani keskus Tikkurila. Vantaalainen identiteettikin minulla varmaan on, mutta se kestäisi hyvin tuon liitoksen.

 

[archieG]

Järkevin hallintomalli pääkaupunkiseudulle olisi minusta sellainen, että olisi yksi yhteinen vaaleilla valittu keskushallinto, joka olisi siis näiden 3-4 kaupungin yhteenliittymän valtuusto, ja sen lisäksi vaaleilla valitut alueelliset elimet, jotka vastaisivat alueen kehittämisestä ja hallinnoimisesta.

Viisauden sanoja. Jotakuinkin näin toimii asiat nykyisessä kotikaupungissani Prahassa. Eroa on siinä, että näitä ns. paikallisalueita on 22. Niillä on ymmärtääkseni aika pitkälle menevät valtuudet huseerata paikallisissa asioissa, mutta sitten Prahan ns. City Hall (en nyt keksinyt parempaakaan käännöstä) askartelee sitten koko Prahaa koskettavissa asioissa. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa hakemus kesäolympiakisojen järjestäjäksi 2016.

 

[Tami Talk]

Metropolia ei tehdä vain yhdistämällä isoja alueita yhteen, se vaatii huomattavasti laajemman näkökulman. Espoolaisten näkökulmasta ongelmana on tietysti se että pelätään kuinka hyvin Helsinkiläiset ymmärtävät Espoon erilaista rakennetta.

Helsinki, Espoo ja Vantaa voivat muodostaa paljon nykyistä yhtenäisemmän alueen ilman kuntaliitoksiakin jos halua on, samalla säilyttäen valtansa päättää asioista itsenäisesti joka kunnassa.

Eli tavallaan kysymys on vain siitä, että halutaan pitää itsellä jonkinlainen "veto-oikeus", jolla voidaan tarvittaessa jarruttaa itselle epämiellyttäviä päätöksiä. Toisaalta halutaan lisää valtaa itselle ja toisaalta halutaan, että omasta vallasta ei haluta luopua yhteiseksi hyväksi.

Metropolialueen koon puolesta tuollainen noin 1,3 miljoonan alue olisi varmasti (ainakin maailman mittakaavassa) juuri sopivan kokoinen ja yhtenäiseksi muotoutuva alue.

Väitän, että valtaosalle kuntalaisista merkitys on ainoastaan imagollinen ja aivan puhtaasti tunneseikkoihin pohjautuva. Aika harva loppujen lopuksi perehtyy oman kuntansa hallintoon ja pyrkii vaikuttamaan asioihin muuten, kuin korkeintaan äänestämällä kunnallisvaaleissa. Useimmille on aivan yhdentekevää, millaisia linjoja vedetään, mutta omasta kunnasta/kaupungista ei luovuta ja Helsingin kanssa ei ainakaan yhdistytä. Täysin sama niin pääkaupunkiseudulla kuin jossain "tuhannen hengen tuppukylissä".

Väitän, että tavallisen helsinkiläisen, espoolaisen tai vantaalaisen arkeen ei eroa synny, oli kaupunki itsenäinen tai yhdistynyt HelsEspoVant-metropoli. Kiviniemen esitys voidaan helposti leimata maalaistollo-pohjalta, vaikka sen toteuttamisesta ei mitään haittaakaan olisi. Hyötyähän olisi esimerkiksi "palveluiden tuottaminen isommissa yksiköissä ja niiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen". Niinhän se tämän hallituksen mukaan menee?

 

[Daespoo]

Miksei pystytä? Lukeeko jossain kohtaa perustuslakia, että Espoota ei koskaan saa pakkoliittää? No, näinhän se tietysti on, että juuri se oma kunta on aina tehokkain eikä sitä ikinä saa liittää mihinkään vaikka kaikkialla muualla nähdäänkin liitoksista koituvan valtavia etuja.

Jos Espoon kaupunginhallitus/valtuusto vastustaa pakkoliitosta niin siinä saa olla aika fakiiri se hallitus joka löytää kestävät perusteet pakkoliitokseen. Sipoon kohdalla ne löytyivät mutta epäilen vahvasti että Suomen toiseksi suurimman kaupungin kohdalla näin ei ole.

Voit tietysti itse esittää ne perusteet jotka luulet menevän KHO:ta myöten läpi. Itse en usko että niitä löytyy ellei Espoo itse tee/jätä tekemättä jotain todella merkittävää.

Ja se että kolmen maaseutukunnan pakkoliitoksessa nähdään valtavia etuja on täysin eri asia, yleensähän näissä pikkukunnissa veroprosentti on jouduttu vetämään tappiin jotta menot saadaan katettua ja kuntaliitoksella tätä painetta voidaan huomattavasti vähentää.

 

[archieG]

Tami Talk: Sitähän se juuri on, ainakin siten kuinka minä se näen.Toisaalta vaikea nähdä mitkä ovat niitä "itselle epämiellyttäviä päätöksiä". Taustalla kummittelee minun mielestä vain oman vallan menettämisen pelko. Näitä paikallispolitikkoja on Suomen kaupungin-/kunnanvaltuustot täynnä. Taavi-Tasatallaaja ei varmasti Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä edes huomaa (eikä myös välitä) välittömästi jos nämä kolme kaupunkia yhdistyisivät. Sen sijaan Taavi-Tasatallaajan lapset alkaisivat huomaamaan jossain vaiheessa jotain.

Minä en sano, että mitä isompi sen parempi. Sanon ainoastaan sen, että Suomen mittakaavassa pääkaupunkiseudun ytimen yhteistoiminta-/yhdistymisongelmat ratkeavat minun mielestäni ainoastaan sillä että Helsinki, Vantaa ja Espoo yhdistyvät.

 

[Daespoo]

Eli tavallaan kysymys on vain siitä, että halutaan pitää itsellä jonkinlainen "veto-oikeus", jolla voidaan tarvittaessa jarruttaa itselle epämiellyttäviä päätöksiä. Toisaalta halutaan lisää valtaa itselle ja toisaalta halutaan, että omasta vallasta ei haluta luopua yhteiseksi hyväksi.

Niin, lähinnä kysymys on siitä että jokaisella nykyisellä kaupungilla olisi jonkinlainen autonomia oman alueen suhteen mutta ns. isoissa asioissa tehtäisiin yhteistyötä.

Mikä estää tämän laajemman yhteistyön tekemisen nykyisillä kuntarajoilla? Eli yhteiselle hallinnolle annettaisiin nykyistä laajemmat valtuudet esim. kaavoituksen, infrastruktuurin, sosiaalipalvelujen yms. suhteen. Ja palvelut voidaan jo nyt kilpailuttaa yhdessä, siihen ei tarvita kuntarajojen poistoa.

Tuo Archien kuvailema Prahan malli ei sinänsä ole paha, voisi toimia.

 

[Daespoo]

Ihan mielenkiinnosta kaivoin Hesarin artikkelin yhdistämisen kannatuksesta

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...ttaa+kuntienyhdistämistä/HS20070709SI2KA012j7

Yllättäen Kepulaiset ja RKP:laiset vastustavat eniten yhdistämistä, Kokoomuslaiset kannattavat. Mielenkiintoista.

Se ei ole yllättävää että 2/3 Espoolaisista vastustaa hanketta.

 

[mjr]

Jos Espoon kaupunginhallitus/valtuusto vastustaa pakkoliitosta niin siinä saa olla aika fakiiri se hallitus joka löytää kestävät perusteet pakkoliitokseen. Sipoon kohdalla ne löytyivät mutta epäilen vahvasti että Suomen toiseksi suurimman kaupungin kohdalla näin ei ole.

Suuruus on siis kriteeri tässä? Olisi kiinnostavaa tietää, missä kohtaa lakia niin lukee. Anyway, nämä ovat juuri sellaisia asioita, että malka on aina toisten silmissä. Olisi todella järkevää yhdistää pääkaupunkiseudun kunnat tässäkin keskustelussa esitettyyn tapaan niin että tähän yhdistyisi tietty paikallinen itsehallinto (ei siis Espoon mittakaavassa vaan esimerkiksi Tapiolan ja Leppävaaran). Kysymys on muuten täysin yhtenäisestä seutukunnasta ja talousalueesta, jota ei ole mitään järkeä pilkkoa itsenäisiin yksiköihin (vieläpä perustuen Ruotsin vallan aikaisiin pitäjänrajoihin). Mutta ei tosiaan kannata aliarvioida näitä imagollisia ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä - oltaisiin saatu aikoja sitten aikaan järkevä ja tehokas kuntarakenteen uudistus, jos oltaisiin tingitty näissä identiteetti-asioissa, mutta reaalisesti yhdistetty hallintoja. Nyt tämän nyky-uudistuksen jälkeenkin jää jäljelle hämmentävän epäyhtenäinen sillisalaatti, mikä ei todellakaan olennaisesti helpota jäljelle jäävää valtavaa uudistustyötä. Mutta jos näitä asioita järjellä hoidettaisiin niin meillä ei olisi neljää itsenäistä paikallishallinnon yksikköä pääkaupunkiseudulla.

 

[Daespoo]

Suuruus on siis kriteeri tässä? Olisi kiinnostavaa tietää, missä kohtaa lakia niin lukee..

Missäköhän kohtaa sanoin että laissa lukee jotain vastaavaa? En missään, tuo on taas sitä sinun omaa fantasiaa. Sanoin että on vaikeata löytää kestäviä PERUSTEITA pakkoliitokselle.

Pitäisi nyt varmaan sinunkin ymmärtää että se on eri asia kuin että laki estäisi Espoon pakkoliitoksen.

Mutta jos näitä asioita järjellä hoidettaisiin niin meillä ei olisi neljää itsenäistä paikallishallinnon yksikköä pääkaupunkiseudulla.

Jos näitä asioita hoidettaisiin järjellä niin aika moni asia olisi eri tavalla. Suomessa olisi yli puolet vähemmän kuntia ja muutenkin hallinto olisi kevyempää.

Itse pitäydyn kuitenkin siinä että kuntarajojen poistaminen ei ole tarpeellista yhteistyön huomattavaan lisäämiseen, Tarastin ehdottama pk-seudun laajuinen yleiskaavoitus yhdistettynä YTV:n roolin huomattavaan laajentamiseen olisi huomattavasti helpompi ja nopeampi tapa jättäen samalla kunnille sananvaltaa asioissa jotka eivät vaikuta ns. metropolialueen kehittämiseen.

 

[SergeiK]

Tarastin ehdottama pk-seudun laajuinen yleiskaavoitus yhdistettynä YTV:n roolin huomattavaan laajentamiseen olisi huomattavasti helpompi ja nopeampi tapa jättäen samalla kunnille sananvaltaa asioissa jotka eivät vaikuta ns. metropolialueen kehittämiseen.

Hauskaa, että otit esille Lauri Tarastin selvityksen, vaikka vetosit edellisellä sivulla "Sipoon tapaukseen erona on se että näissä kolmessa kunnassa (Helsinki, Espoo, Vantaa) ollaan jatkovasti kaavoitettu enemmän tai vähemmän tehokkaasti alueita".

Koko Tarastin selvityksen idea oli, että kaavoituksessa on pääkaupunkiseudulla ongelmia ja kohtuuhintaisia vuokrataloja ei rakenneta lainkaan, joka taas heijastuu asuntopulana ja selvityksinä joiden pihvinä on, ettei pääkaupunkiseudulle kannata muuttaa alle kolmen tontun liksoilla. Tämä tarkoittaa taas työvoimapulaa p-kaupunkiseudulla ja samaan aikaan työttömyyttä maakunnissa.

No, "enemmän tai vähemmän". Tässä tapauksessa "vähemmän." Tarastin selvitys pureutuu juuri niihin ongelmiin, joihin Kiviniemen ehdotuskin pureutuu. Tosin siinä missä Tarasti hoitaisi oireita (eri rakennuskaavat), Kiviniemi hoitaisi taudin aiheuttajaa (eri kaupungit).

Daespoo sanoo, että on vaikea löytää kestäviä perusteluja Espoon liittämiselle osaksi suur-Helsinkiä. Niin, kieltämättä metropolin ja maan talouden veturin holistinen rakentaminen, länsimetron kaltaisten vääntöjen eliminoiminen, samanaikaisen työttömyyden ja työvoimapulan ratkaiseminen ja teollisuuden toimintaedellytyksien turvaaminen ovat sekundaarisia argumentteja kotiseuturakkauden rinnalla. Nämä asiat vaikuttavat pääkaupunkiseudulla asumisen kalleuteen, työvoiman saantiin ja sitä kautta teollisuuden pysymiseen Suomessa.

Kieltämättä espolainen löysempi rakentaminen, Tapiola-mallinen "puutarhakaupunki" -ideologia ja huoli siitä miten helsinkiläiset ymmärtävät Espoon erilaista rakennetta ovat sen verran valideja huolia, että joku maan kokonaisetu jää kirkaasti hopealle.

 

[Daespoo]

[/I] Koko Tarastin selvityksen idea oli, että kaavoituksessa on pääkaupunkiseudulla ongelmia ja kohtuuhintaisia vuokrataloja ei rakenneta lainkaan, joka taas heijastuu asuntopulana ja selvityksinä joiden pihvinä on, ettei pääkaupunkiseudulle kannata muuttaa alle kolmen tontun liksoilla. Tämä tarkoittaa taas työvoimapulaa p-kaupunkiseudulla ja samaan aikaan työttömyyttä maakunnissa.

Niin, Sipoon tapauksessa kaavoitusta oli tehty minimaalisesti ja lisäksi metroa ei käsittääkseni oltu huomioitu mitenkään. Helsingin rajalla oli isot alueet erittäin laiskasti kaavoitettua aluetta ns. hukkakäytössä. Onko tilanne sama Espoossa? Väittäisin että ei ole. Sipoo alkoi paniikissa kaavoittamaan vasta silloin kun leppäkertut tajusivat että nyt on tosi kyseessä.

Paljon voidaan asioita parantaa ja mielestäni nopein ja helpoin tapa on lisätä vapaaehtoista yhteistyötä.

[/I] Niin, kieltämättä metropolin ja maan talouden veturin holistinen rakentaminen, länsimetron kaltaisten vääntöjen eliminoiminen, samanaikaisen työttömyyden ja työvoimapulan ratkaiseminen ja teollisuuden toimintaedellytyksien turvaaminen ovat sekundaarisia argumentteja kotiseuturakkauden rinnalla. Nämä asiat vaikuttavat pääkaupunkiseudulla asumisen kalleuteen, työvoiman saantiin ja sitä kautta teollisuuden pysymiseen Suomessa.

Ja mitä näistä ei voida ratkaista kuntien yhteistyötä rajusti laajentamalla? Mikä näistä on sellainen joka ehdottomasti vaatii kuntarajojen poistamisen?

Miten luulet että työttömyys ja työvoimapula ratkeaa kuntarajojen poistamisella vrt. Tarastin ehdotukseen? Sinulla on kova usko kuntarajojen poistamisen autuaaseen vaikutukseen. Tilanne on kuitenkin hieman eri kuin maaseudulla.

Mikään noista "perusteluista" ei ole sellainen joka vaatisi ehdottomasti kuntarajojen poistamista joten en usko että menisi läpi.

Uskotko sinä että on olemassa perustelut jotka kestävät myös KHO:ssa sillä oletuksella että yksittäinen kunta (käytetään nyt Espoota esimerkkinä) on valmis laajamittaiseen yhteistyöhön (ts. yhteistyön merkittävään laajentamiseen) naapurien kanssa?

Minä väitän että ei ole, yksikään yllämainitsemasi ei ainakaan täytä kriteerejä.

 

[mjr]

Paljon voidaan asioita parantaa ja mielestäni nopein ja helpoin tapa on lisätä vapaaehtoista yhteistyötä.

----------------

Ja mitä näistä ei voida ratkaista kuntien yhteistyötä rajusti laajentamalla? Mikä näistä on sellainen joka ehdottomasti vaatii kuntarajojen poistamisen?

Miten luulet että työttömyys ja työvoimapula ratkeaa kuntarajojen poistamisella vrt. Tarastin ehdotukseen? Sinulla on kova usko kuntarajojen poistamisen autuaaseen vaikutukseen. Tilanne on kuitenkin hieman eri kuin maaseudulla.

Kylläpäs sitä tullaan kaunopuheiseksi ja vuolaaksi kunta-itsehallinnon puolustajaksi kun oma lehmä on ojassa. Kuten sanottu, ja kuten näköjään itsekin rivien välissä myönnät, jos näitä asioita järjellä ratkaistaisiin niin ei olisi Espoon ja Helsingin välissä keinotekoista, Ruotsin vallan ajalta periytyvää rajaa. Ongelma ei siis ole siinä, ettäkö olisi epäselvää koituisiko yhdistymisestä hyötyä - on selvää että koituisi ja paljon. Ongelma on siinä, että piintyneen rajallisesti katsotaan siihen omaan etuun ja reviiriin eikä ajatella pääkaupunkiseudun ja sitä myötä koko maan yleistä etua. Outoa kyllä että tämän jälkeen iloisesti syyllistät Sipoota ja muita maalaiskuntia samoista nurkkakuntaisista asenteista...

 

[msg]

Sipoon tapaus oli mielestäni hallitukselta moka. Kaikkia pakkoliitoksia vastustanut Kepu hääri aktiivisena tässä tapauksessa huutaen samalla, että tämä ei ole ennakkotapaus. Vitut sanon minä. Jos kerran on haluttu kuntien oikeutta itsenäiseen päätöksen tekoon lisätä, niin tälläinen pakkohaukkaus on perseen näyttämistä tälle.

 

[Rodion]

Uskotko sinä että on olemassa perustelut jotka kestävät myös KHO:ssa sillä oletuksella että yksittäinen kunta (käytetään nyt Espoota esimerkkinä) on valmis laajamittaiseen yhteistyöhön (ts. yhteistyön merkittävään laajentamiseen) naapurien kanssa?

Koskahan tätä yhteistyötä alkaa näkyä konkreettisesti? Muutakin kuin siinä, että metrolaajennus länteen kesti 40 vuotta ja vieläkin on epävarmaa, toteutuuko koko hanke.

YTV on kaunis asia ja jätehuolto taitaa olla ainoa toimiva osa sitä? Onhan esimerkiksi espoolaisen todella mukava mennä esimerkiksi Leppävaarasta Helsinkiin Pitäjänmäelle töihin junalla, kun matka on kaksi pysäkinväliä, matka pari kilometriä ja matkan hinta kertalippuna 3,60 euroa.

Samaan hengenvetoon pian Itäsalmesta tullaan Helsingin sisäisellä lipulla samaiseen Pitäjänmäkeen 20km matka 2 eurolla.

Kun työssäkäyntialue on erittäin "yhtenäinen" PK-seudulla, niin esimerkiksi joukkoliikenteessä olisi paljon kehittämisen varaa... juuri näiden eriyttävien irrelevanttien kuntarajojen takia.

Mukavaahan on sekin, että Vantaalaisen täytyy Myyrmäestä pompotella itsensä Peijaksen ensiapuun eikä hän voi mennä Helsingin puolelle, vaikka matka olisi lyhyempi. Sama juttu esimerkiksi päivystävien eläinlääkärien suhteen. Tai jos helsinkiläinen mökkeilijä teloo itsensä Espoossa mökillään, niin eipä voi jäädä espoon terveysasemille, vaan matka on suunnattava Helsinkiin asti.

Tässä ihan jokapäiväisiä ikävyyksiä nykyisistä keinotekoisista rajoista PK-seudun sisällä.

 

[Daespoo]

Koskahan tätä yhteistyötä alkaa näkyä konkreettisesti? Muutakin kuin siinä, että metrolaajennus länteen kesti 40 vuotta ja vieläkin on epävarmaa, toteutuuko koko hanke.

Kehitettävää on paljon, tämä on selvää. Tästä ei kauan ole kun uutisoitiin kouluyhteistyöstä eli että Espoolainen voi käydä koulunsa Helsingin puolella ja päinvastoin.

Nopeampaa kehitystä tarvitaan toki.

 

[Daespoo]

Yllättävä dippi demareiden kannatuksessa, tosin virhemarginaalissa. Olisin kuvitellut että Tehy-hässäkän jälkeen oppositio olisi ottanut selkeän harppauksen mutta se jäi nyt näkemättä ilmeisesti.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id81612.html

Demareilla on nyt hyvä paikka nostaa imagoaan kun tämä mega-urpo Feldt-Ranta ei jatka puoluesihteerinä, tähän hommaan voisi nyt laittaa oikeasti jonkun asiatyypin.

 

[jussi_j]

Mitenhän paljon muuten demareiden kannatukseen vaikuttavat nämä pressamme sylkemät sammakot tahi aivopierut, joita tuntuu tulevan joka kerta kun hän avaa haavinsa?

Juttelimme tuossa juuri eilen, että miten akka voi ollakaan noin sekaisin ja siti pressa.

 

[SergeiK]

Mitenhän paljon muuten demareiden kannatukseen vaikuttavat nämä pressamme sylkemät sammakot tahi aivopierut, joita tuntuu tulevan joka kerta kun hän avaa haavinsa?

Juttelimme tuossa juuri eilen, että miten akka voi ollakaan noin sekaisin ja siti pressa.

Mitä Halonen siihen vastasi?

 

[jussi_j]

Mitä Halonen siihen vastasi?

Kun juon viskiä kavereiden kanssa, ei samaan pöytään mahdu demareita.

 

[Tami Talk]

Yllättävä dippi demareiden kannatuksessa, tosin virhemarginaalissa. Olisin kuvitellut että Tehy-hässäkän jälkeen oppositio olisi ottanut selkeän harppauksen mutta se jäi nyt näkemättä ilmeisesti.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id81612.html

Demareilla on nyt hyvä paikka nostaa imagoaan kun tämä mega-urpo Feldt-Ranta ei jatka puoluesihteerinä, tähän hommaan voisi nyt laittaa oikeasti jonkun asiatyypin.

Demareilla ei vain näytä olevan mitään kunnollisia avauksia. Ei mitään näkyvissä olevaa suurta linjaa. Eikä edes henkilöitä, joilla olisi tippaakaan henkilökohtaista karismaa, jonka avulla trendi lähtisi nousuun.

Hallitus pääsee helpolla.

Jotta yksi sekoilu jää palstahistoriaan, niin laitetaan tähän vielä kummastelua siitä, mitä tuo hallituksen omistajaohjaus oikein on. Nyt Häkämiehen ilmaisemana Härmälä ei nauti luottamusta, joten ei voi jatkaa Outokummussa, mutta voi ehkä jatkaa Rautaruukin hallituksessa. Syyt ovat poliittisia, mutta eivät ole poliittisia. Syitä luottamuspulaan on, mutta niitä ei esitetä. Syyt liittyvät Kemijärveen, mutta Kemijärven päätös on oikea. Asian sekavuuden lisäksi samaan aikaan Pekkarinen seisoo Härmälän takana. Häkämies taitaa nyt tehdä Bushit eli esittää jämäkkää ja asiantuntevaa määrätietoista johtajaa, vaikka ei oikeasti tiedä mitä on tekemässä. Jotain vain pitää tehdä.

 

[Kaukalon laidalla]

Demareilla ei vain näytä olevan mitään kunnollisia avauksia. Ei mitään näkyvissä olevaa suurta linjaa. Eikä edes henkilöitä, joilla olisi tippaakaan henkilökohtaista karismaa, jonka avulla trendi lähtisi nousuun.

Hallitus pääsee helpolla.

Kyllä, hallitus pääsee turhan helpolla. SDP valmistautuu sekavissa tunnelmissa puoluekokoukseensa, jossa Heinäluoma mitä ilmeisimmin hakkaa selkein numeroin Tuomiojan. Ikävä kyllä puheenjohtajakisa latistui pahasti kun Jutta Urpilainen päätti odottaa seuraavaan kertaan. Hänessä on tuoreutta ja karismaa, vähän kuten muutama vuosi sitten oli Jyrki Kataisessa.

Helsingin kunnallispolitiikassa SDP on ryöstänyt aloitteen vihreiltä. Tämä voi näkyä kunnallisvaalien tuloksessakin.

 

[Viljuri]

On kyllä Tuomiojan ehdokkuudella ollut jo positiivisiakin vaikutuksia, vaikka SDP jäsenistöään ja kannattajiaan edelleenkin niin paljon pelkääkin, ettei jäsenäänestykset enää Ahtisaaren valinnan jälkeen ole mahdollisia.

Heinäluoma ilmoitti nyt viimein julkisuudessa ilman kiertelyjä ja kaarteluja, että NATO:n NRF-joukot ovat jotakin sellaista, mihin suomalaistenkin tulee osallistua.

Tätä mieltähän SDP:n enemmistö on aina ollut, siis ainakin jo ennen viimeksi pidettyjä presidentin- ja eduskuntavaaleja, mutta turvallisuuspolitiikan pitkään linjaan ja konsensukseen huonosti kuuluvista lyhytnäköisistä puoluepoliittisista syistä SDP on halunnut pitää tarkoituksella yllä ambivalenttia "don't ask, don't tell" politiikkaa.

Tämä kannanmuodostus on selvä ja kiistaton tappio presidentti Halosen ja hänen ex-ulkoministeri Tuomiojan ajamalle linjalle, joka on käytännössä tähdännyt eristäytymiseen eurooppalaisesta turvallisuuspolitiikasta ja sen tulevista kehityslinjoista.

Hyvä Erkki ja Eero!