Kaukalon laidalla kirjoitti:
(snips) Kävin lukemassa kuuluisan muistion sivuilta
www.tolounga.net Täytyy sanoa, että allekirjoitan tekstin lähes sanasta sanaan. Muistion opein SDP voisi nousta takaisin haastamaan molemmat porvaripuolueet, mikä taas olisi poliittisen ja yhteiskunnallisen valtatasapainon kannalta hyvä asia. (snips)
Vaalikupla puhkesi siinä, mutta huomattavasti enemmän minua korpeaa hallituksen veropoliittinen linja. Perintöveron uudistus toteutetaan arveluttavalla tavalla, ja ruoan arvonlisäveron alentaminen on jo poliittista pölhöpopulismia pahimmillaan. Ennen vaaleja sekä kokoomus että vihreät vastustivat alennusta tiukasti - vaan miten kävikään? Koska ravintolaruoan hinnat eivät laske, on alennuksen työllisyyspoliittinen vaikutus mahdollisesti jopa negatiivinen.
Ruotsin sosialidemokraattien kannatus on oppositiosasemasta käsin noussut reiluun 46 %:in. Saa nähdä miten Suomessa käy, hallituksen kokoonpano ja politiikka mahdollistaa paikallisten demareidenkin kannatuksen nousun, vaikka Ruotsin luvuista onkin turha haaveilla.
Suomen tilanne on mielestäni Ruotsia parempi, jahka meillä ei ole kahta niin selkeää "blokkia". Kolmesta "suuresta" kaksi valikoituu aina hallitukseen, ja joskus jopa sen perusteella, että minkälaisia ideoita yhteiskunnalliseen keskusteluun saadaan kulloinkin tuotua. Eivät puolueet sentään niin "konsensushenkisiä" ole kuin miltä se toisinaan näyttää...
Toisekseen, oppositiossa oleminen on "uudistumisen" kannalta hyvä asia aina pidempien hallituskausien jälkeen, ja luotan alustavasti, että se tulee olemaan sitä myös sosiaalidemokraattien kannalta, vaikka se ei välttämättä omalta osaltani suoraan kirjoitusteni tekstistä tai sävystä välttämättä heti aukenisi. Kokoomuksen uudistuminen jäi "henkilökysymysten" osalta puolitiehen (mikä on samaan aikaan "uhon" vähentymisen kannalta hyväkin asia, mutta toki myös pettymys), mutta toivottavasti ainakin joissakin keskeisissä asioissa saadaan tätä kaikille yhteistä yhteiskuntaa rakennettua, mitkä jäivät puolestaan sosiaalidemokraateilta vähemmälle huomiolle.
Ruuan arvonlisäverotuksen alentaminen tuollaisenaan on selkeä virhe, ja tältä osin Lipposen kantoihin voi yhtyä täysin. Olen myös täysin samaa mieltä siitä, että työllisyysnäkökulmasta ravintolapalveluiden ALV olisi väylä jossa tulisi edetä, vaikka Niinistö tätä vielä edellisellä valtionvarainministerikaudellaan vastusti. Kaikkea ei saa kuitenkaan kukaan kerralla, ja jo nyt saatetaan mennä "fiskaalisen liikkumavaran" näkökulmasta liian pitkälle (erityisesti jos Yhdysvaltain talous jatkaa piiputtamistaan ja euro vahvistumistaan). Perintöverotuksesta olen eri mieltä, ja eihän se edes "ideologisesti" ole sentään niin kyseenalainen kuin "varallisuusveron" poistaminen kokonaan, joka hyödytti lähinnä "Hackmannin sukua" ja muutamaa muuta.
Peruspalveluiden osalta kuntatalous muodostuu ehdottamaksi kynnyskysymykseksi väestön vanhetessa ja palveluiden kysynnän sitä mukaa kasvaessa. Jos ja kun nykyisellään liian suuri osa kunnista ei saa "puolinaisista" yhteistyöyrityksistään huolimatta edes käyttökatetta plussalle, lienisi kaikkein polttavin ongelma tuolla suunnalla selvä jo nykyiselle hallitukselle, mutta jos hallitus ei kykene poliittisista voimasuhteistaan johtuen ottamaan vastuuta myös "negatiivisista asioista", niin tämä saattaisi olla se "teema", jota olisi itse kunkin ajettava vuoden 2011 vaaleissa sisään myös käytäntöön, nykyiseltä tutkimuksen ja teorian tasolta. Keskustaveljille voi todeta, että toki kokoomuksen ja demareiden on vastaavasti saatava pääkaupunkiseutu yhden katon alle, vaikka se kuinka Espoon omakotitaloalueilla paikallisia kokoomuslaisia ja vihreitä korpeaisikin... ;)
Nykyhallituksen "poliittisen tulevaisuuden" ratkaisee luonnollisesti se, että miten monelta eri taholta tulevat "uudet ideat" saadaan hyödynnettyä ja käytäntöön. Luottamusta esimerkiksi vihreiden positiiviseen panokseen tältä osin riittää (minkälainen se ei ollut Lipposen hallituksen aikana, valitettavasti), ja jahka kokoomuksen "valtavirta" on aidosti uudistusmielinen muutamista dinosauruksista huolimatta, niin tältä osin keskustan liberaalisiipi on avainasemassa suhteessaa puolueensa muita hallituspuolueita vahvempaan konservaativisiipeen. Aivan käytännön tasolla ainakin ideoiden osalta yhteistyö on sujunut, mutta kuten jo pohdiskelin hieman eri asian yhteydessä tässäkin ketjussa, katsotaan saako Väyrysen mukaantulo ja ruuan arvonlisäveron alentaminen keskustan "tahtopoliitikot" tyytyväiseksi...