On muuten hyvin mahdollista ettei Bush halunnut tavata Halosta tämän Irakin sotaa koskevien kommenttien takia. (snips)
On myös hyvin mahdollista, että tästä ei ole kyse. Vai oletko sitä mieltä, että esimerkiksi Hillary Clinton ja Nancy Pelosi kannattivat Irakin sotaa? Ainakin feminismiä heidän luulisi kannattavan, jos ei muuta... ;)
Minusta tämä asioiden vierestä puhuminen on niin Suomea.
Tasavallan presidentin instituutio on sellainen, ettei siinä omia ideologisia tai puoluepoliittisia värityksiään tulisi tuoda joka asiassa esiin. Symbolisestihan presidentti luopuu jäsenkirjastaan, ja hänen tulisi oman persoonansa kautta toteuttaa perustuslain tekstiä ja henkeä omaamansa institutionaalisen aseman kautta, päivänpolitiikan ja pikkumaisuuksien yläpuolella.
Halosen toiminta virassaan on ollut lähes pelkkää päivänpolitiikkaa, mutta myöskin jotakin sellaista, mitä valiokuntaneuvos Arajärvi sai julkisuuteen asti tullein tavoin kuulla tietyllä presidenttiparin yhteisellä ulkomaanmatkalla Baltian maissa, valiokuntaneuvoksen eksyttyä torilla rouva tasavallan presidentistä. Unohtamatta nyt hänen vanhakantaisia ideologisia virityksiään, joille ei löytyne enää kannatusta edes Halosen lähtöpuolueesta, saati sitten yhteiskunnasta laajemmin.
Se ei olisi keneltäkään pois, jos tasavallan presidentti osaisi kasvaa virkaansa, mutta valitettavasti näin ei ole käynyt. Äskettäinen hyökkäys lehdistön kirjoittelua ja kritiikkiä vastaan lienee osuvin äskettäinen esimerkki tästä.
Se nyt vain on niin, että moisen yksityisajattelun kanssa julkitulo virallisessa yhteydessä ei ole niin soveliasta tasavallan presidentin virkaa hoitavalle henkilölle.
Jahka samaa tai pahempaa tapahtuu viran vaatimusten vastaisesti kansainvälisissä yhteyksissä jatkuvasti, kohdistettuna myös tasavallan presidentin kanslian työntekijöihin, ulkoasianministeriön keskeisiin virkamiehiin ja diplomaatteihin tai niinkin trivaaleihin henkilöihin kuin kulloisiinkin tasavallan presidenttiä seuraaviin kauppavaltuuskuntien jäseniin, saattaa ongelma ulkopuolisellekin jo hahmottua hieman dibadaata konkreettisemmin. Jos kysymyksessä olisi normaali rehellinen työmaa, olisi useampi ammattiliitto jäsenistöineen jo lakossa.
Kokonaan toinen aspekti on salailu ja avoimuuden puute hänen omasta taustastaan radikaaleissa 1970-luvun piireissä, mitä nyt Halonen ensimmäisellä presidenttikaudellaan paljasti "rivien välissä", että katsoi toimintansa olleen "ajan hengen" valossa ymmärrettävää. Oli niin tai näin, ei tätä arviota tulisi asiaan osallisten tehdä vain omassa piiriissään, kuten nyt on tapahtunut, vaan antaa demokratiassa asia myös laajempien kansalaispiirien harkintaan.
No tohtori Alpo Rusin tuleva poleeminen hyökkäys kirjan muodossa käynnistänee yhteiskunnallisen keskustelun jälleen entistä kaunaisempana syksymmällä, mikä ei liene kenenkään etu. Ei ainakaan Suomen, mutta ei myöskään minkään puolueen tai sen sellaisen.
Rikosoikeudelliset vastuuthan vanhenivat siinä 1990-luvun taitteessa, törkeätä tekomuotoa lukuunottamatta (jonka osalta voitaisiin tulkita syyteoikeuden vanhenneen). Tässä mielessä yhteiskunta laajemmin ja historiankirjoitus erityisemmin kaipaisi todellakin nykyistä laajempaa avoimmuutta. Eikä pelkästään juhlapuheita...