Verovähennysoikeuksista sen verran, että niitä jopa radikaalisti vähennetään seuraavien kahden hallituksen aikana, tosin uudistusten suunnasta "keskustellaan" koko ajan. Ongelma on lähinnä siinä, että Ay-liikkeellä ei ole mitään kannustinta toimia vastuullisesti juuri minkään kysymyksen osalta, koska sen etu luonnollisesti ei ole yksi yhteen suomalaisen veronmaksajan ja yhteiskunnan kanssa. Ay-liikkeen etu ei ole edes Ay-liikkeen kokonaisetu, jos ajatellaan tyypillistä yli satakiloista ahtaajaa ja työnseisauksia.
Yrittäjäjärjestön jäsenmaksu (pari sataa, riippuu työntekijämäärästä) on verovähennyskelpoinen.
Tämä vähän vanhemipi viesti sisälsi sen verran hyvää asiaa, että ansaitsee kommentointia.
Olen samaa mieltä yleisesti verovähennyksistä - vähennyksiä on vähennettävä. Kun verovähennyksiin puututaan, on tärkeää pitää huoli, että se tapahtuu tasapuolisesti. Kyllä minä hyväksyn ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen, jos poliittinen tasapuolisuus onnistutaan säilyttämään.
Vetoan asiassa yhdysvaltalaiseen esimerkkiin. Sielläkin on jo aikoja sitten ymmärretty, että poliittinen rahoitus ei voi perustua täysin vapaaseen varainhankinta. Sen lisäksi että se on toimintana lähellä korruptiota, se asettaa erilaiset poliittisen kannat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan - mikä vaarantaa demokratian toimivuuden. Suomessa asiaan ei pitkiin aikoihin kiinnitetty mitään huomiota, koska sekä vasemmistolla että oikeistolla on ollut omat institutionaaliset rahoituskananvansa.
Jos puututaan pelkästään ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen, asetetaan poliitikot hyvin epätasa-arvoiseen asemaan. Jos vain yrityksillä, liike-elämää lähellä olevilla organisaatioilla, tai maataloustuottajilla on mahdollisuus kanavoida tavalla tai toisella verottomasti kerättyä rahoitusta poliitikoille, johtaisi se demokratian kannalta täysin käsittämättömään tilanteeseen: tuottajilla (joilla yleensä on jo lähtökohtaisesti palkansaajia enemmän taloudellisia resursseja) olisi mahdollisuus hyödyntää verovähennyksiä poliittisessa tuessa, mutta palkansaajilla ei!
En minä kannata Paavo Arhinmäkeä, mutta demokratian nimissä, myös häntä tukevien organisaatioiden täytyy pystyä hyödyntämään verovähennyksiä, jos esim. Suomen Yrittäjät, EK tai MTK voivat kanavoida verovähennysten kautta hankittua "meidän kaikkien" rahaa itseään lähellä oleville poliitikoille. Siten ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen voidaan puuttua vain, jos voidaan taata, että verotonta rahaa ei päädy mitään muutakaan kautta poliitikkojen tueksi.
Käytännössä se lienee mahdotonta, koska yritysverotuksen (ja maatalouden) puolella löytyy aina keinoja, joilla poliittisesta tuesta syntyneet kulut voidaan vähentää tuloksesta ennen veroja (esim. aikaisemmassa viestissäni mainittu seminaarimaksu).
Ay-liikkeen epätasa-arvoisen kohtelun perusteeksi ei käy, että sillä ei ole "kannustinta toimia vastuullisesti". Ei millään organisaatiolla - sen enempää etujärjestöillä kuin yrityksilläkään - ole varsinaista kannustinta. Vapaassa maassa niin yksilöillä kuin organisaatiollakin on käytännössä aina mahdollisuus toimia lain sallimissa puitteissa niin itsekkään epävastuullisesti kuin haluavat. SAK:n ja Suomen Yrittäjien vastuullisuudessa ei ole siis mitään eroa.
Järjestelmä pitää pyrkiä rakentamaan niin tasa-arvoiseksi, ettei mikään osapuoli saa dominanssia omien itsekäiden pyrkimystensä toteuttamiseksi. Parhaassa tapauksessa itsekkäät pyrkimykset saadaan kanavoitua yhteiseksi hyväksi (vaikkapa verotuksella). Mutta se on jo vähän toinen juttu...
Perustulokysymyksessä myönnän Viljurin pointit oikean suuntaisiksi...
