Millainen on uusi hallituksemme?

[TosiFani]

Eikö niitä enempää ole ollut? Minusta tuntuu että niitä tulee vähintään kerran viikossa. Ehkä olet oikeassa että kokkareista negan kertominen pitäisi vaientaa ja olla hyshys.

Ei vaan tutkia asiaa hieman tarkemmin ennen kuin painaa sitä lähetä nappulaa, eikä innostua jokaisesta lööpistä.

 

[Viljuri]

Ymmärrän kyllä että sinulla on huono päivä aina kun kaveripiiriä mollataan, ja niitä osuu kaveripiirin valinnasta johtuen usein, mutta höllennä vähän ja keskity välillä vaikka johonkin kevempään, käy lenkillä, katso 60-luvun ranskalainen leffa ja skippaa illan pääuutislähetys vaikka Jim-TV:n kautta.

Kyllä nämä YHÄ jatkuvat poliisitutkinnat hallituspuolueiden vaalirahoituksista, taloudellisista kytkennöistä jne vain mielestäni istuvat varsin hyvin hallitusketjuun. Olen aina kehunut kokkaripoliitikkoja kun siihen on ollut aihetta, ja samoin haukun kun siihen on perusteet. En voi sille mitään että perusteiden painosuhde on tällainen.

Kyllä minusta sinun roolisi niin sanotusti "vakavasti otettavana" kirjoittajana olisi asettava pohdinnan alle, oli minkä muun asian kanssa miten tahansa. Tendenssiä voidaan sietää johonkin asti, mutta innostumisesi virheellisesti laaditusta lööpistä on jo kyllä melkoinen ennätys.

Suhtautuminen Toejoen Veikkoon (+ muut hassutelunikit) ja Yläpesään lähestyvät toisiaan. Tämä on surullista sen kannalta, että jos (ja kun) Toejoen Veikko on käänteinen provonikki Schollin tapaan (plus aika monet muutkin nimimerkit palstalla), niin mihin se asettaa meidät, jotka otamme ilmeisen tosissamme? Toki pilke silmäkulmassa, mutta ei nyt pelkkää paskaa viitsisi lukea...

 

[Toejoen Veikko]

Senaatti kutsui Mannerheimin toteuttamaan eduskunnan valtuutusta, ja suojeluskunnat julistettiin senaatin (=Suomen) armeijaksi 25 päivä. Seuraavana päivänä Helsingin punakaartit aloitivat vallankumouksen. Ja vasta tässä vaiheessa senaatti pakeni Vaasaan, jossa se toimi 29.1.1918 -3.5.1918.

Palaanpa vielä tähän veli Kivimuurin lausahdukseen. Lukaisepa yhden Suomen arvostetuimman historiantutkijan, emeritusprofessori Heikki Ylikankaan teos Tie Tampereelle, tai edes johdanto. Siinä Ylikangas toteaa, että Vaasaan paennut senaatin osa julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Toisin sanoen, ei koko senaatti.

 

[Gentleman]

Suosittelen tutustumaan 1930-luvun tapahtumiin. Esimerkiksi vuoden 1932 tapahtumiin, kun epämääräinen - ilmeisesti humalassa riehunut miessakki ammuskeli konetuliaseilla rauhallista kokoustaan pitäneeseen väkijoukkoon ja kokoomuslainen presidentti oli sitä mieltä, että aihetta tutkimuksiin, saati tuomioon ei ole.

Tuo nyt on vain yksi esimerkki, mutta kelvannee.

Jaa?

Kerrotko lähteesi tapahtumien tuollaiselle menemiselle kun aina luotettava Wikipedia kertoo Mäntsälän kapinasta tähän tapaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mäntsälän_kapina

Että olisi tutkittu ja olisi jopa tuomittu. Olkoonkin, että tuomiot olivat yhtä lukuunottamatta varsin lieviä ja ehdollisia, pääosa jopa armahdettu kokonaan.

Vaan eipä sitä kännipäissään ammuskelusta vieläkään linnaan joudu, jos ei kenenkään osu. Oli maassa sitten Presidentti tai hallitus mistä puolueista tahansa.

Että väkijoukkoon on ammuttu konetuliaseilla ja osuttu vain yhtä miestä hihaan? Ja samat tunarit olisivat voittaneet vuonna 1918?

 

[Toejoen Veikko]

Jaa?

Kerrotko lähteesi tapahtumien tuollaiselle menemiselle kun aina luotettava

Että väkijoukkoon on ammuttu konetuliaseilla ja osuttu vain yhtä miestä hihaan? Ja samat tunarit olisivat voittaneet vuonna 1918?

Suomen poliittinen historia 1809-2009, Jussila, Hentilä, Nevakivi.

Vapaasti muistellen siellä mainittiin, että osa tutkittiin ja osa tuomittiin, mutta suurin osa pääsi kuin koira veräjästä.

Vuonna 18 ampumaetäisyys olikin pääosin vain 5-10 metriä.

 

[Yläpesä]

niin mihin se asettaa meidät, jotka otamme ilmeisen tosissamme?

Ensimmäinen täysin ymmärrettävä postaus sinulta pitkiin aikoihin, hienoa! Ja mikä vielä parempaa onnistuit siinä täysin ilman viittauksia Erkkoon tai Kimmo Kiljuseen! Alan taas vähitellen uskoa ihmiseen.

 

[Pavlovin Koira]

Palaanpa vielä tähän veli Kivimuurin lausahdukseen. Lukaisepa yhden Suomen arvostetuimman historiantutkijan, emeritusprofessori Heikki Ylikankaan teos Tie Tampereelle, tai edes johdanto. Siinä Ylikangas toteaa, että Vaasaan paennut senaatin osa julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Toisin sanoen, ei koko senaatti.

Ylikangas on historiantutkijana melkoisen kiistelty, toki harva historioitsija on yhtä perusteellisesti paneutunut sisällissotaan. Senaatti oli yhtä kuin maan silloinen hallitus, joka koostui pelkästään porvarillisista puolueista syksyn 1917 vaalituloksen mukaisesti. Vaasassa kokoontui se osa senaatista joka Etelä-Suomesta sinne oli päässyt, päätösvaltainen se kyllä oli.

 

[Toejoen Veikko]

Ylikangas on historiantutkijana melkoisen kiistelty, toki harva historioitsija on yhtä perusteellisesti paneutunut sisällissotaan. Senaatti oli yhtä kuin maan silloinen hallitus, joka koostui pelkästään porvarillisista puolueista syksyn 1917 vaalituloksen mukaisesti. Vaasassa kokoontui se osa senaatista joka Etelä-Suomesta sinne oli päässyt, päätösvaltainen se kyllä oli.

Olenpa asiasta eri mieltä. 4 senaattorin muodostama poppoo ei ole päätösvaltainen. Ja eikös tapana ole, että jopa täysimääräinen hallitus vasta esittelee asiat eduskunnalle, joka tekee päätöksen?
Suojeluskunnathan laillistettiin vasta taisteluiden jälkeen, joten taisteluiden aikana ne olivat aivan yhtä laittomia kuin punakaartitkin. Laillistamiselle ei sitten ollutkaan mitään estettä, kun potentiaaliset vastustajat oli joko vangittu, murhattu tai tehty äänioikeudettomiksi.
Tuota taustaa vasten Suomessa astui voimaan laillinen meininki vasta Moskovan välirauhan jälkeen.

 

[mjr]

Olenpa asiasta eri mieltä. 4 senaattorin muodostama poppoo ei ole päätösvaltainen. Ja eikös tapana ole, että jopa täysimääräinen hallitus vasta esittelee asiat eduskunnalle, joka tekee päätöksen?
Suojeluskunnathan laillistettiin vasta taisteluiden jälkeen, joten taisteluiden aikana ne olivat aivan yhtä laittomia kuin punakaartitkin. Laillistamiselle ei sitten ollutkaan mitään estettä, kun potentiaaliset vastustajat oli joko vangittu, murhattu tai tehty äänioikeudettomiksi.
Tuota taustaa vasten Suomessa astui voimaan laillinen meininki vasta Moskovan välirauhan jälkeen.

Onpas keskustelu nykyhallituksestamme eksynyt oudon kaukaisille keväthangille... Kaikella kunnioituksella niin paljon kuin ymmärränkin punaisten motiiveja niin he kuitenkin aloittivat aseellisen kapinan vapailla vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön tukemaa hallitusta vastaan. Tälläisessä tilanteessa demokraattisella hallituksella on todellakin oikeus puolustautua ja pyrkiä säilyttämään toimintakykynsä kaikin keinoin - vaikka eduskunnan toiminta olikin asein estetty punaisten toimesta. Tälläistä puolustautumista ei mitenkään voi pitää laittomana.

 

[Gentleman]

Suomen poliittinen historia 1809-2009, Jussila, Hentilä, Nevakivi.

Vapaasti muistellen siellä mainittiin, että osa tutkittiin ja osa tuomittiin, mutta suurin osa pääsi kuin koira veräjästä.

Vuonna 18 ampumaetäisyys olikin pääosin vain 5-10 metriä.

Ja Presidentti Svinhufvud liittyi tutkimisiin ja tuomioihin millä tavoin? (vapaasti muistellen..)

Rohkenen muuten epäillä, että itse taisteluissa, joilla kai lopputulos ratkaistiin oli ampumaetäisyys jopa kymmeniä metrejä.

Eri asia sitten terroritoimien osalta.

Mitä tulee tapahtumiin Mäntsälässä ja sen ammuskeluihin, niin ampumaetäisyys on hyvinkin tainnut olla tuo 5-10 metriä, luulisi satojen miesten joukossa olevan useita, jotka osuvat sentään työväen taloon.

Lapuan liikkeen toimissa, itse liikkeenä ja sen jäsenten omavaltaisina väkivallan tekoina on paljonkin moitittavaa, ainakin kun katsoo asiaa näin 70+ vuoden takaa. Eikä voi kiistää, etteikö Kokoomus ja Maalaisliitto olisi vähintään sympatiseerannut liikkeen toimintaa.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että kyllä näitä juttuja sentään viranomaisten taholta tutkittu on. Vaikka tuomioissa tuntuukin olleen vahva villaisella painamisen leima.

 

[Pavlovin Koira]

Olenpa asiasta eri mieltä. 4 senaattorin muodostama poppoo ei ole päätösvaltainen. Ja eikös tapana ole, että jopa täysimääräinen hallitus vasta esittelee asiat eduskunnalle, joka tekee päätöksen?

Eduskunta hyväksyy lait. En tiedä oliko suojeluskuntien nimittäminen hallituksen joukoiksi lainmuutosta edellyttävä asia. Voi olla että oli.

Mutta en minä ala kiistelemään siitä, noudatettiinko sisällissodan aikana minkään osapuolen toimesta laillista meininkiä. Ei tietenkään noudatettu, miten niissä olosuhteissa sellainen olisi ollut edes mahdollista? Ja sodan jälkeinenkin oikeusjärjestys oli puhdasta voittajan oikeutta, mm. tynkäeduskunnan päätös, jolla kaikki terroritekoihin syyllistyneet valkoiset määrättiin jätettäväksi syyttämättä.

 

[Kirjoittelija]

Matemaattisen lahjakkuuden puute kompensoituu yleensä kielellisellä lahjakkuudella.

Onko sulla tästä jotain näyttöäkin? Minä uskon, että kielellinen lahjakkuus tukee myös matematiikan ymmärtämistä. Ainakin omana kouluaikanani huomasin, että matikkanero pärjää myös kielissä. Vastaavasti ihminen, joka ei matikasta tajua mitään, ei myöskään ole järin häävi kirjoittaja.

 

[Toejoen Veikko]

Onpas keskustelu nykyhallituksestamme eksynyt oudon kaukaisille keväthangille... Kaikella kunnioituksella niin paljon kuin ymmärränkin punaisten motiiveja niin he kuitenkin aloittivat aseellisen kapinan vapailla vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön tukemaa hallitusta vastaan. Tälläisessä tilanteessa demokraattisella hallituksella on todellakin oikeus puolustautua ja pyrkiä säilyttämään toimintakykynsä kaikin keinoin - vaikka eduskunnan toiminta olikin asein estetty punaisten toimesta. Tälläistä puolustautumista ei mitenkään voi pitää laittomana.

On, mutta perusteena olkoon se, että tutustumalla jonkin poliittisen ryhmän menneisyyteen, voidaan saada selityksiä heidän toiminnalleen ja arvomaailmalleen tai sen muutoksille. Tämä olkoon kuitenkin viimeinen viestini tässä ketjussa noin kaukaiseen aikaan.
Väitteesi punaisten kapinasta laillista hallitusta vastaan on täysin oikea. Yhtä lailla olet oikeassa vaikeudesta puolustautua, mutta menettelytapa oli jokatapauksessa vastoin lakia. Mahdollisuuksia olisi ollut, jos olisi ollut halua.

Ja Presidentti Svinhufvud liittyi tutkimisiin ja tuomioihin millä tavoin? (vapaasti muistellen..)

Mainitsemani kirja sivu 164: "Presidentti kehotti radiopuheessaan 2.3. suojeluskuntalaisia palaamaan kotiinsa ja lupasi ettei kapinaan hairahtuneita rivimiehiä rangaistaisi."

Ja tämä oli siis se yksi esimerkki, jota kysyit aiemmin.

 

[Kirjoittelija]

Sitä paitsi kysymys on myös sosiaalisesta liikkuvuudesta, emme voi pienestä populaatiosta "hukata ihmisiä" yhtä surutta kuin monessa isommassa maassa.

Tätä ajatusta en myöskään ole koskaan ymmärtänyt. Miksi isolla maalla olisi yhtään sen enempää varaa "hukata ihmisiä" kuin pienellä? Jos nyt ajatellaan, että huonon koulutuspolitiikan vuoksi Suomi "hukkaisi" vaikka 50 lahjakkuutta jokaisesta ikäluokasta, niin yhtä huolimattomalla politiikalla vaikkapa USA tulisi hukanneeksi yhtä ikäluokkaa kohden 3000 lahjakkuutta. Eikö se olisi heidän yhteiskunnalleen suhteellisesti aivan yhtä suuri vahinko?

Minusta tämä "pienellä maalla ei ole varaa hukata lahjakkuuksia" on siis täysin järjenvastainen ajatus. Jos näin sisällöttömiä ajatuksia lähdetään esittämään, niin yhtä hyvinhän voisimme ajatella että meillä on varsin hyvin varaa "hukata ihmisiä", koska täällä on ihmisiä monin verroin enemmän kuin Maltalla.

 

[Viljuri]

Onko sulla tästä jotain näyttöäkin? Minä uskon, että kielellinen lahjakkuus tukee myös matematiikan ymmärtämistä. Ainakin omana kouluaikanani huomasin, että matikkanero pärjää myös kielissä. Vastaavasti ihminen, joka ei matikasta tajua mitään, ei myöskään ole järin häävi kirjoittaja.

Esimerkiksi Naisasiat-ketjuun linkittämässäni esseessä on näkemystä tähän suuntaan.

Omalla koulu-urallani en tavannut ensimmäistäkään matemaattisesti lahjakasta ihmistä, en vaikka kaveripiiristäni on ponnistanut mm. ammattifyysikko. (Enkä matemaattisesti lahjakkaaksi haukkuisi varsinkaan itseäni, en vaikka opettaja oli omaan todistukseeni mennyt jotakin matemaattisesta lahjakkuudesta kirjoittamaan.)

Koulu- ja lukiopuolella jokainen auttavankaan omaksumiskyvyn omaava "kiltti" tapaus saa ilman erityisempää yrittämistä kiitettävät kaikista aineista, joten koulumenestys ja arvosanat eivät välttämättä ole indisio lahjakkuudesta. Vasta yliopistopuoli ja myöhempi elämä kertoo, jos kertoo, että onko jotakin annettavaakin.

Oikeata lahjakkuutta ei saa mieltää myöskään väärin, "lahjakkuus" ilmenee kovan työn ja henkisen jäntevyyden kautta.

 

[Viljuri]

Tätä ajatusta en myöskään ole koskaan ymmärtänyt. Miksi isolla maalla olisi yhtään sen enempää varaa "hukata ihmisiä" kuin pienellä? Jos nyt ajatellaan, että huonon koulutuspolitiikan vuoksi Suomi "hukkaisi" vaikka 50 lahjakkuutta jokaisesta ikäluokasta, niin yhtä huolimattomalla politiikalla vaikkapa USA tulisi hukanneeksi yhtä ikäluokkaa kohden 3000 lahjakkuutta. Eikö se olisi heidän yhteiskunnalleen suhteellisesti aivan yhtä suuri vahinko?

Minusta tämä "pienellä maalla ei ole varaa hukata lahjakkuuksia" on siis täysin järjenvastainen ajatus. Jos näin sisällöttömiä ajatuksia lähdetään esittämään, niin yhtä hyvinhän voisimme ajatella että meillä on varsin hyvin varaa "hukata ihmisiä", koska täällä on ihmisiä monin verroin enemmän kuin Maltalla.

Yhdysvallat eivät kärsi "aivovuodosta", lahjakkaiden ihmisten virta on koko ajan positiivinen. Maan yliopistolaitos on maailman ykkönen, kannustinjärjestelmät tehokkaat ja ennen kaikkea yksityisellä sektorilla arvostetaan t&k-puolta ja osaamista.

Eetos monessa sivistysvaltiossa kaiken kaikkiaan on aivan toinen kuin Suomessa, missä "lahjakkaita" ei välttämättä resurssoida asianmukaisesti liiallisuuksiinkin viedyn tasapäistämisen takia.

 

[Stonewall]

Palaanpa vielä tähän veli Kivimuurin lausahdukseen. Lukaisepa yhden Suomen arvostetuimman historiantutkijan, emeritusprofessori Heikki Ylikankaan teos Tie Tampereelle, tai edes johdanto. Siinä Ylikangas toteaa, että Vaasaan paennut senaatin osa julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Toisin sanoen, ei koko senaatti.

Niinpä niin, mutta kun eduskunta nimenomaan 12 tammikuuta valtuutuksessaan päätti että järjestys palautetaan suojeluskuntien avulla. Se oli eduskunnan viimeisiä päätöksiä. Päätös sinällään kiihdytti voimakkaasti molempien puolien toimia. Vaikka varsinaisesti yleensä katsotaan sodan alkaneen punaisten puolella 27. päivä ja valkoisten puolella 28 päivä, niin tosiasissa taistelut alkoivat 17-20 päivä Viipurissa, missä punakaartit valtasivat suojeluskuntien asevaraston. Suojeluskunnat taas riisuivat Venäläisiä varuskuntia aseista mm. Sortavalassa ja Joensuussa 22-25 päivä. Senaatti nimitti Mannerheimin suojeluskuntien pääliköksi 25 päivä ja julisti sen Suomen armeijaksi.
Seuraavana päivänä 26 tammikuuta Helsingin punakaarti nosti vallankumouksen alkamisen merkiksi punaisen lyhdyn työväentalon torniin. Punakaartit valtasivat Helsingin 28 päivään mennessä. Vasta tällöin senaatti pakeni. Senaatti jatkoi toimintaansa Vaasassa ensin neljän, sitten kuuden vahvuisena. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Vaasan senaatin päätökset olisivat edustaneet niidenkin mielipiteitä, jotka eivät sinne sodan aikana päässeet. Mm. Ståhlberg ja Kallio joutuivat jäämään Helsinkiin piiloon ja Svinhufvudkin pakeni vain vaivoin Viron, Saksan ja Ruotsin kautta pohjoiseen.

Eli väittäessään Vaasaan paenneen senaatin vasta hyväksyneen suojeluskunnat Ylikangas jostain syystä puhuu muunneltua totuutta. Senaatti päätti asiasta ennen Vaasaan pakenemista, mutta olennaista on, että porvarienemmistöinen eduskunta valtuutti jo senaatin tekemään suojeluskunnista maan virallisen armeijan.

Sinällään on jälkiviisasteluna on vaikeaa uskoa, että sotaa olisi mitenkään voitu välttää. Suomi ja erittäin monet maat olivat jakaantuneet voimakkaasti ja vasemmisto suunnitteli vallankumousta mm. Saksassa (yrittikin sitä), Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Italiassa, Rankassa jne...Suomessakin työläisten olot aidosti tarvitsivat parannusta. Meillä ylitettiin sodan kynnys, kun maahan ei saatu sellaista järjestysvaltaa/poliisia/armeijaa, jonka molemmat olisivat hyväksyneet. Kun punakaartit eivät olisi missään nimessä totelleet porvarieduskuntaa, niin ainoa vaihtoehto suojeluskuntien julistaminen maan viralliseksi armeijaksi vei maan sotaan. Punaisten johdossa monet halusivat vallankumousta, ja vaikka kaikki sitä eivät halunneetkaan, niin suojeluskunnat nähtiin vihollisina.

Edit: Nojaan muuten Risto Alapuron ja Pertti Haapalan teoksiin. En tosiaan näitä päivämääriä ulkoa muista.

 

[Pavlovin Koira]

Sinällään on jälkiviisasteluna on vaikeaa uskoa, että sotaa olisi mitenkään voitu välttää. Suomi ja erittäin monet maat olivat jakaantuneet voimakkaasti ja vasemmisto suunnitteli vallankumousta mm. Saksassa (yrittikin sitä), Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Italiassa, Rankassa jne...Suomessakin työläisten olot aidosti tarvitsivat parannusta. Meillä ylitettiin sodan kynnys, kun maahan ei saatu sellaista järjestysvaltaa/poliisia/armeijaa, jonka molemmat olisivat hyväksyneet. .

Ihan totta (vaikka ei sinänsä otsikkoon liitykään, niin mielenkiintoista keskustelua kyllä). Suomessakin sosiaalidemokraattisen puolueen enemmistö vastusti puolue-elimissään vallankumousta, mutta radikalisoituneet punakaartit eivät enää olleet puolueen määrättävissä. Noissa muissa maissa on eroja Suomeen. Esimerkiksi Saksassa vallankumousyritys jäi suhteellisen pienen Luxembourgin ja Liebknechtin porukan yritykseksi ja sen kukistivat... Nosken johtamat maltillisemmat sosiaalidemokraatit!

Yksi syy tuohon lienee se, että Saksassa aloitettiin suuriakin sosiaalisia uudistuksia jo 1800-luvulla. Työväestöllä oli siis siellä ihan kokemusperäistä tietoa siitä että elinoloja voidaan kohentaa parlamentaarisesti, ilman väkivaltaa. Suomi oli vähän joka suhteessa Euroopan takapajulaa, ja siksi täällä oli enemmän "sytykettä" kapinoinnille.

 

[Gentleman]

Mainitsemani kirja sivu 164: "Presidentti kehotti radiopuheessaan 2.3. suojeluskuntalaisia palaamaan kotiinsa ja lupasi ettei kapinaan hairahtuneita rivimiehiä rangaistaisi."

Ja tämä oli siis se yksi esimerkki, jota kysyit aiemmin.

Ok. Onhan tuossa totuuden siemen. Toisaalta voidaan myös todeta, että tapa on sangen yleinen ja sitä noudatettiin myös 1918.

Yleensä tämän tapaisissa kapinoissa ja mellakoissa on tapana rangaista vain johtajia, ja niin toimittiin tuossakin tapauksessa. Mietipä, jos noin ei olisikaan toimittu? Miten kapina olisi päättynyt?

 

[Yläpesä]

Koulu- ja lukiopuolella jokainen auttavankaan omaksumiskyvyn omaava "kiltti" tapaus saa ilman erityisempää yrittämistä kiitettävät kaikista aineista, joten koulumenestys ja arvosanat eivät välttämättä ole indisio lahjakkuudesta. Vasta yliopistopuoli ja myöhempi elämä kertoo, jos kertoo, että onko jotakin annettavaakin.

Sangen romantisoitu ja varsinkin monen katkeran pojan ylläpitämä, mm. Pertti Virtasen narsistisesti julkisuudessa omasta erinomaisuudestaan esittelemä kuva. Kyllä ne tytöt ihan oikeasti ovat nokkelampia ja taidokkaampia mutta monet muut väliin tulevat ympäristötekijät - kuten nyt vaikka RUK-akseli, poikien keskinäinen selkääntaputteluringit jne - vaikuttavat siihen millaisen aseman ja sitä myöden vaikutusvallan omalle osaamiselleen pystyy hankkimaan. Toki elämä itsekin korjaa satoaan. Jos on suotu parahultaisesti älyä - tai kokkarimaisen pc-mäisesti: lahjakkuutta - niin enemmän kuin usein kohtalo on sangen surkea. Nämä kiusatut sielut kun kärsivät selvästi enemmän psyykkisistä häiriöistä ja joutuvat usein ympäristönsä kaihtamiksi kummajaisiksi, parhaimmat pääsevät pelastautumaan yliopistojen käytävien katakombien suojiin, joilta heitä älkööt kamreerit löytäkö! Jälleen yksi syy olla tyytyväinen Jyrkin, Hartsan ja Saukin numeroista!

Oikeata lahjakkuutta ei saa mieltää myöskään väärin, "lahjakkuus" ilmenee kovan työn ja henkisen jäntevyyden kautta.

Tämä perussuomalainen ajattelutapa pyrkii toisaalta latistamaan niitä jotka sangen vähällä työllä - siis älyllisellä tai muulla ylivertaisuudellaan saavat ilmiöitä syntymään - ja toisaalta nostamaan, yllätys yllätys, niitä jotka eivät olleet jonossa ensimmäisinä kun älyllisiä kykyjä jaeltiin, mutta omaavat paksumman cluniksen ja ylitsevuotavan maskuliinisen kilpailuvietin.

Omasta tuttavapiiristäni ne, jotka ovat päätyneet politiikkaan (korkeimmat kansanedustajina ja kaupunginjohtajina, muut rivivaltuutettuina tai lautakuntien jäseninä) - melko laajalla kirjolla eri värejä - eivät todellakaan ole olleet penaalin terävimpiä kyniä, eivätkä missään tapauksessa Viljurin haikailemia sinnikkäitä ponnistelijoita. Moni heistä olisi hieman toisissa olosuhteissa valinnut suoraan rikollisen uran, niin lähellä noiden "alojen" ilmapiirit ovat toisiaan. Lähes jokaisen kanssa joutuu käyttämään todellisuutta rankasti yksinkertaistavaa keskustelukanavaa ja myönnettäköön etteivät kokkarityypit eroa siinä joukossa kumpaankaan suuntaan.

Itsekin olen yhä enemmän taipuvaisempi kääntymään G-faktorin puolelle. Ne harvat yksittäiset alueet joilla voi olla erityislahjakkuutta, tuntuvat olevan niin merkityksettömiä etteivät ne oikein vie maailmaa eteenpäin (Raipen lättyälyn kohdalla olen valmis tekemään poikkeuksen). Jos siis vetää lyhyessä matikassa kuutosen niin kyllä se jotain kertoo koko paketista. Ei voi odottaa ihmeitä, vaikka sanskriitinkielisiä runoja lausuisi.

Saako muuten tiedustella, milloin se komitea kokoontuu, jolloin vakavasti otettavuuteni punnitaan?

 

[Toejoen Veikko]

Ok. Onhan tuossa totuuden siemen. Toisaalta voidaan myös todeta, että tapa on sangen yleinen ja sitä noudatettiin myös 1918.

Yleensä tämän tapaisissa kapinoissa ja mellakoissa on tapana rangaista vain johtajia, ja niin toimittiin tuossakin tapauksessa. Mietipä, jos noin ei olisikaan toimittu? Miten kapina olisi päättynyt?

Yleinen siis sikäli, että vallassaolevat porvarit eivät olekaan niin tarkkoja lain kirjaimen noudattamisen suhteen, jos epäilty on samanhenkinen.

Sitä kovemmin rangaistaan, mitä kauempana rangaistava on vallanpitäjän aatemaailmasta.
Sikäli vuodet 1918 ja 1932 ovat kuitenkin opettavaisia ja mielessäpidettäviä.
Ja erityisesti 1930-luvun loppupuoli oli osoitus siitä, miten rakennettiin yhtä yhtenäistä Suomea. Sieltä soisi nykyministereidenkin ottavan oppia, vaikka aika ja poliittiset haasteet ja kysymykset ovat vaihtuneet.

 

[Gentleman]

Yleinen siis sikäli, että vallassaolevat porvarit eivät olekaan niin tarkkoja lain kirjaimen noudattamisen suhteen, jos epäilty on samanhenkinen.

niin no, minusta lainkirjaimen lukeminen oli selkeästi suhteessa tekoihin. Otetaan kuitenkin huomioon, että Mäntsälässä aseita ei käytetty laillista esivaltaa vastaan, eikä ketään tapettu.

Myös vuonna 1918 "mukana roikkujat" pääsääntöisesti armahdettiin kokonaan tai tuomittiin lieviin rangaistuksiin.

Ja yleinen tämä tapa on ollut muuallakin riippumatta siitä, onko vallanpitäjä porvari vai eikö ole.

Sitä kovemmin rangaistaan, mitä kauempana rangaistava on vallanpitäjän aatemaailmasta.
Sikäli vuodet 1918 ja 1932 ovat kuitenkin opettavaisia ja mielessäpidettäviä.

Tuossa on kyse ihan inhimillisestä ymmärtämisen vaikeudesta, joka toimii molempiin suuntiin kun aatemaailmat vaan ovat kaukana toisistaan.

Opettavaisuudesta voimme olla samaa mieltä, sitähän tuo seuraava kommenttisikin todistaa.

Ja erityisesti 1930-luvun loppupuoli oli osoitus siitä, miten rakennettiin yhtä yhtenäistä Suomea. Sieltä soisi nykyministereidenkin ottavan oppia, vaikka aika ja poliittiset haasteet ja kysymykset ovat vaihtuneet.

Onko aika sitten mullannut muistot ja onko ymmärtämisen vaikeus yksin vallanpitäjien ongelma? Onko kansan syvien rivien kritiikki rakentavaa vai realiteetit unohtaneiden piloille lellittyjen kakaroiden purnaamista?

 

[Kirjoittelija]

Koulu- ja lukiopuolella jokainen auttavankaan omaksumiskyvyn omaava "kiltti" tapaus saa ilman erityisempää yrittämistä kiitettävät kaikista aineista

Omassa lukiossani ei minun vuosikurssillani ollut ainuttakaan oppilasta, joka olisi napsinut kiitettävät kaikista aineista ilman erityisempää yrittämistä. Tosin koulu onkin vuotuisissa lukioiden vertailuissa yleensä vasta sijoilla 8.-10.

Yhdysvallat eivät kärsi "aivovuodosta", lahjakkaiden ihmisten virta on koko ajan positiivinen. Maan yliopistolaitos on maailman ykkönen, kannustinjärjestelmät tehokkaat ja ennen kaikkea yksityisellä sektorilla arvostetaan t&k-puolta ja osaamista.

Eetos monessa sivistysvaltiossa kaiken kaikkiaan on aivan toinen kuin Suomessa, missä "lahjakkaita" ei välttämättä resurssoida asianmukaisesti liiallisuuksiinkin viedyn tasapäistämisen takia.

Johtuvatko lahjakkaiden ihmisten virta USA:han, yliopistolaitoksen loistokkuus ja kannustinjärjestelmien tehokkuus siitä, että maa on suuri?

Johtuuko suomalainen tasapäistäminen siitä, että maamme on pieni?

Millaisia muutoksia suomalaiseen koulujärjestelmään pitäisi mielestäsi tehdä? Kannatatko esim. peruskoulujen tasokursseja ja korkeakoulujen lukuvuosimaksuja?

Viljuri otti myös Henna Virkkusen yhteydessä esiin "sosiaalisen liikkuvuuden" hyvin myönteiseen sävyyn. Tämä luokkaretkeilyhän on Suomessa viime vuosikymmeninä vähentynyt. Kysyisin Viljurilta, onko tämä mielestäsi toivottava kehityssuunta, ja jos ei ole, niin miten sosiaalista liikkuvuutta pitäisi mielestäsi pyrkiä lisäämään?

Millainen muuten on Henna Virkkusen perhetausta? Ilmeisesti ei kovin häävi, kun otit hänet esimerkiksi sosiaalisesta liikkuvuudesta.

 

[Toejoen Veikko]

niin no, minusta lainkirjaimen lukeminen oli selkeästi suhteessa tekoihin. Otetaan kuitenkin huomioon, että Mäntsälässä aseita ei käytetty laillista esivaltaa vastaan, eikä ketään tapettu.

Myös vuonna 1918 "mukana roikkujat" pääsääntöisesti armahdettiin kokonaan tai tuomittiin lieviin rangaistuksiin.

Ja yleinen tämä tapa on ollut muuallakin riippumatta siitä, onko vallanpitäjä porvari vai eikö ole.



Tuossa on kyse ihan inhimillisestä ymmärtämisen vaikeudesta, joka toimii molempiin suuntiin kun aatemaailmat vaan ovat kaukana toisistaan.

Opettavaisuudesta voimme olla samaa mieltä, sitähän tuo seuraava kommenttisikin todistaa.



Onko aika sitten mullannut muistot ja onko ymmärtämisen vaikeus yksin vallanpitäjien ongelma? Onko kansan syvien rivien kritiikki rakentavaa vai realiteetit unohtaneiden piloille lellittyjen kakaroiden purnaamista?

Jos viitseliäisyyttä on, niin suosittelen tutustumaan kenttä - ja valtiorikosoikeuksien tuomioihin. Päivä vartiossa -> nappi otsaan.

Olen koittanut pysyä Suomen rajojen sisäpuolella ja esimerkkejä vasemmistolaisten väärinkäytöksistä otetaan vastaan.

Niin. Kai poliitikot henkivät kansakunnan tuntoja.

 

[Gentleman]

Jos viitseliäisyyttä on, niin suosittelen tutustumaan kenttä - ja valtiorikosoikeuksien tuomioihin. Päivä vartiossa -> nappi otsaan.

Olen koittanut pysyä Suomen rajojen sisäpuolella ja esimerkkejä vasemmistolaisten väärinkäytöksistä otetaan vastaan.

Niin. Kai poliitikot henkivät kansakunnan tuntoja.

No sen verran on viitseliäisyyttä ja näkökulmaa, että hyllystä löytyvät Jaakko Paavolaiset teokset "Punainen terrori" ja "Valkoinen terrori".

Ja sen ja muunkin asiaan perehtymisen kautta voin todeta, että turhan suoraviivainen on "Päivä vartiossa -> nappi otsaan" tulkintasi. Totta kai yksittäistapauksia on tällaisiakin ja sangen usein kenttätuomiot eivät tarkempaa tarkastelua kestä.

Kuitenkin on niin, että myös toisenlaisia tuomioita oli. Ja mitä pidempi aika itse väkivaltaisuuksista kului ja tunteet jäähtyivät niin suhteellisuudentaju laajeni.

Vasemmistolaisten väärinkäytöksistä voit lukea enemmän sieltä punainen terrori teoksesta ja myös tutustua punaisen valpon toimiin Suomessa sodan jälkeen.

Syy miksi näitä tapauksia on vähemmän on se, että punaiset eivät voittaneet sotaa, eivätkä päässeet heiluttamaan voittajan miekkaa.