Aina joskus näiden budjettivääntöjen aikana olen mietiskellyt (ilman mitään puoluepolitiikan riippakiviä) miten ennen vanhaan on "ollut varaa" tehdä suuria yhteiskunnallisia hankkeita.
Esim. valtatieverkosto, aluesairaalat, kouluverkko, läheskään kaikki rautatiekään eivät ole tsaarin ajalta. jne. valtavia kokonaisuuksia. En ole perehtynyt Suomen valtio- ja kuntatalouteen sotien jälkeiseltä ajalta, joten kiinnostaisi vaan tietää miten nämä esim. edellä mainitut jättimäiset kokonaisuudet ovat oikein aikanaan rahoitettu ja ylläpidetty varsinkin kun bkt oletetusti oli paljon pienempi menneinä vuosikymmeninä.
Kauppa tietysti kävi neukkuihin ym. mutta tuskin selittää asiaa. Olisiko kenelläkään linkittää käppyrää esim. kokonaisveroasteen kehityksestä viimeisten 50 vuoden ajalta? Ja muutenkin selittää kädestä pitäen tätä asiaa. Hieman aiheen ohi, mutta budjetin kunniaksi, joka lamaSuomessa(?) aika olankohautuksella ohitettiin. Jotenkin minut(kin) aivopestiin Viinasen/Lipposen aikakausilla että tällaiseen budjettiin Suomella ei voi "olla varaa".. Mutta hyvä sitten että on.
Viestini upposi näihin homolakien kiehtovien syövereiden joukkoon ja päätin nostaa tämän päivän vanhan viestini ylös siinä toivossa että joku tiedokkaampi kirjoittaja osaisi minua opastaa menneiden aikojen taloudenpidosta.
Muuten tämän vaalikauden hallituksista pitää sanoa että paljon on aikuisikäni aikana porvaripolitiikka muuttunut. Ahtisaari presidenttinä ollessaan huuteli velkaelvytyksen puolesta, mutta nämä ajatukset tuomittiin jopa valtaa pitävien demareiden piirissä täysin mahdottomana ja Suomelle turmiollisena.
Kataisen kokoomuslaisittain vasemmalle päin kallellaan oleva yleiskuva saa omiensa piirissä mielestäni yllättävänkin suuren julkisen tuen. Tyyntä tulevan edellä? Stubbin maailmaa syleilevä naivihko, yli-liberaali maailmankuva sopii puolueen nykyiseen imagoon kuin nenä päähän.
Nykyiset menoraamit on mitoitettu aina kahden vaalikauden syklille, joten ei voi kuin ihailla miten hienosti Kokoomus on onnistunut brändissään nähdyissä oloissa. Saatanpa jopa äänestää puoluetta keväällä. Olen tosin ns. liikkuva äänestäjä joten kanta lyödään lukkoon vasta viime metreillä vaalitenttien jälkeen.
Kepun johtajavaihdos tuli sopivalla hetkellä heidän kannaltaan, mutta epäilen että mitään ei ole silti tehtävissä kolmossijan välttämiseksi tulevissa vaaleissa. Demarit ja Kokoomus löytävät kriisiytyvän kuntatalouden suitsimiseksi yhdessä yhteisen sävelen helposti ja tässä yhtälössä ei Kiviniemellä ole paljon sanottavaa. Marin kortit on tässä kynnyskysymyksessä jo nähty.
On se vaan hankala äänestyspäätös edessä. Maaseutumaisessa lähiössä, kotiinpäin vetävänä, perheellisenä palkansaajana, omakoti-asujana, arvostaen rohkeaa yrittäjää ja Suomalaisia perusarvoja. Ehkäpä muutama puolue näillä arvoilla jää pois kisasta.. (Ruotsiakin on muuten tullut opiskeltua vuosikausia kansalaisopistossa ihan vapaaehtoisesti!)
edit. Lopuksi muutama hallitusmuodostelma, oletuksella että Kokoomus pitää johtonsa:
-Kokoomus, Demarit, Vihreät, Rkp,
-Kokoomus, Keskusta, PerSut, Kristilliset
Josko noilla sitten riittävää enemmistöä saisi? Spekulointi vapaa!