Millainen on uusi hallituksemme?

[grace]

Ahaa, eli jos Perussuomalaiset ovat seuraavassa hallituksessa ja takapakkia esim. taloudessa tulee, on syy yksin heidän?

Ei tietenkään. Vika olisi edllisen hallituksen. Persut olisi hyvä saada hallitusvastuuseen, jotta nähtäisiin, että onko suurten puheiden takana myös potentiaalia tekoihin.

 

[dana77]

Ilmeisesti viittaat minuun tuossa? Jos, niin kirjoittelepa jatkossa nikki oikein, niin ei tule väärinkäsityksiä.

Joo kyllä, pahoittelen. En muistanut ulkoa, enkä viitsinyt tarkistaa. Olisi pitänyt.

En pidä parlamentaarisesta diktatuurista, eikä tällä hetkellä ole olemassa poliittista voimaa, joka linjaisi asioita järjelliseltä pohjalta.

Parlamentaarinen diktatuuri ja vielä maassa, jossa on lähes kymmenisen puoluetta eduskunnassa, eli maailmanlaajuisesti erittäin toimiva monipuoluejärjestelmä. Aika vaikea keksiä järjestelmää joka olisi demokraattinen ja toimivampi. Järjellinen pohja (=Valistunut itsevaltius) on tietenkin teoriana hieno, mutta käytännössä utopiaa. Juuri tätä minä tarkoitin. Se on vain hyväksyttävä, että ihmiset ovat välillä typeriä, ahneita ja lyhytnäköisiä ja äänestävät siksi väärin.

Sen sijaan nykyinen tilanne on absurdi, jos helsingin työtä tekevästä väestöstä kymmenesosan täytyy hakea sossunluukulta apua, että selviävät elämisestään, on jokaisen, ja varsinkin valtapuoletta edustavan paras olla ihan hiljaa vaan ja toivoskella.

Tämähän nyt ei pidä paikkaansa. Helsingin sossulla ei ole yli 50 000 työssäkäyvää asiakasta. En edes viitsi asiaa mistään tarkistaa, väite on niin järjetön. Sinänsähän se että sossusta saa rahaa vain tarkoittaa, että yhteiskunnan turvaverkot toimivat. Valtaosassa maailman maista on tilanne se, että kukaan ei hae rahaa sossusta.

Mikäli ymmärrän järjenjuoksiasi, sinulle yhteiskunta, joka on sisällöltään yhteiskunta, eikä pelkkä sana, eli vastaa kaikista kansalaisistaan tasapuolisesti, on utopia.

Mitä on kaikista kansalaisista tasapuolisesti huolehtiminen? Onko se sitä, että Nalle Wahlroos saa maataloustukea vai sitä, että vaikka Matti joisi kaikki sossusta saamansa rahat, niin hänen pitäisi sitä saada jostain aina lisää (ja lisäksi auton, tv:n ja asunnon)? Tokihan viinan hintaa voitaisiin laskea, ettei sosiaalitukia tarvitsisi nostaa.

Sanomattakin on selvää, että yhteiskunnassa ei hallekarkit aina mene tasa kaikkien mielestä, mutta kun tuollaisia ihan oikeita mittareita, kuten oletettua eliniän ennustetta, bkt:ta ja muuta katsoo, niin kohtuullisen hyvin asiat ovat.


Edit: oli muuten tuossa toisessakin kirjoituksessani kirjoitusvirhe. Siinä ei pitänyt lukea vapautta, vaan vakautta. Eipä silti näyttänyt haittaavan viestin perillemenemisen onnistumisessa.

 

[dana77]

Iiro Viinanen oli aikoinaan avoimesti lahtari ja halusi julkisestikin köyhät kyykkyyn. Se oli sentään ihan suoraselkäistä meininkiä, verrattuna Käteisen toimintaan.

Iiro Viinanen on sittemmin kertonyt, että pääomaverotusta pitäisi kiristää. Onko Iiro siis raukkamainen takinkääntäjä, suoraselkäinen lahtari vai oikeassa?

 

[Dee Snider]

Iiro Viinanen on sittemmin kertonyt, että pääomaverotusta pitäisi kiristää. Onko Iiro siis raukkamainen takinkääntäjä, suoraselkäinen lahtari vai oikeassa?

Niin, tuossahan olin kirjoittanut, että "aikoinaan". Jos et ymmärrä sanan merkitystä, niin sitten ei voi mitään. Ehkä Iiro aloittanut uuden ristiretkensä ja seuraavassa hallituksessa nähdään jälleen yksi dinosaurus, kuten nykyisessä Väyrynen ja jo poistunut Kanerva. Ja ainahan nämä ääriporvarit demarisoituvat, kun ovat hetken aikaa piippuhyllyllä, kuten Sale.

 

[Sonny Burnett]

Iiro Viinanen oli aikoinaan avoimesti lahtari ja halusi julkisestikin köyhät kyykkyyn. Se oli sentään ihan suoraselkäistä meininkiä, verrattuna Käteisen toimintaan. Ehkä tuollainen todella hintahtava ulosanti on enemmän nyky-Kokoomuksen näköistä touhua.

Vahva painotus nimenomaan sanalle "oli": http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/11/16766&sort=false

Kaipa Iirollakin on jo sen verran maileja takana että on alkanut saamaan perspektiiviä isoon kuvaan. Edes Viinanenkaan ei siis ole ikuisesti ns. tuottava ihmisyksikkö ja puheet alkavat olla nykyään sen suuntaisia.

Porvaripolitiikka todellakin on muuttunut ja kannatusluvut ovat sen mukaisia. Samoja asioita on jänskempää kannattaa parempien ihmisten joukossa. Kun jopa Viinasenkin puheet ovat nykyään kuin suoraan Kansan Uutisten tekstaripalstalta, niin ei ihme että vasureilla on vaikeaa.

 

[Dee Snider]

Ei tietenkään. Vika olisi edllisen hallituksen. Persut olisi hyvä saada hallitusvastuuseen, jotta nähtäisiin, että onko suurten puheiden takana myös potentiaalia tekoihin.

Olet oikeassa siinä, että tämä hallitus on perseillyt siinä määrin, ettei se tuleva hallituspaikka mikään paratiisiloma tule olemaan. Tottakai pitää kortit katsoa tarkkaan, ennen kuin lähteä itsemurharetkelle pelkästään hallitushuoraamisen takia, kuten esim. Vihreät ja RKP.

 

[TosiFani]

Viestini upposi näihin homolakien kiehtovien syövereiden joukkoon ja päätin nostaa tämän päivän vanhan viestini ylös siinä toivossa että joku tiedokkaampi kirjoittaja osaisi minua opastaa menneiden aikojen taloudenpidosta...

Aikaisemmin oltiin köyhempiä ja kansalaiset tyytyivät vähempään. Nythän maassamme on enemmän rahaa kuin koskaan, mutta samalla vaaditaan yhteiskunnalta yhä enemmän. Erilaisia intressitahoja on vaatimassa omia juttujaan ja poliitikkojen pitää toteuttaa näitä haluja, jotta tulee valituksi seuraavissa vaaleissa. Meidän yhteiskunta voisi helposti hoitaa tarpeeksi työvoimaa vanhuksille, kouluihin ja sairaaloihin, kyse on ainoastaan halusta. Nyt vaan on epämuodikasta puhua rakenteiden purkamisista ja keskittymisestä olennaiseen, päinvastoin uusia rakenteita tulee jatkuvasti ja potille lisää jakajia.

Esimerkki:

Porissa on Isomäen jäähalli, jota käytää HC Ässät Oy ottelutilaisuuksien järjestämiseen. Kyseessä on voittoa tuottava yritys, joka maksaa vuokraa tiloista. Tässä tilanteessa kaupungin ei kannata sijoittaa hallin yleisöolosuhteiden kunnostukseen euroakaan, hoitaa ainoastaan se että jää ja pukukoppi olosuhteet ovat kunnossa harrastajille. Jos yksityinen yritys haluaa paremmat yleisöolosuhteet, niin se investoi niihin.

Nythän näitä investointeja perustellaan kaupunkilaisten viihtymisellä yms. jutuilla. Menneinä aikoina ei kaivattu näitä sirkushuveja vaan rahat sijoitettiin maanläheisimpiin projekteihin.

 

[JypFabu]

Tämähän nyt ei pidä paikkaansa. Helsingin sossulla ei ole yli 50 000 työssäkäyvää asiakasta. En edes viitsi asiaa mistään tarkistaa, väite on niin järjetön. Sinänsähän se että sossusta saa rahaa vain tarkoittaa, että yhteiskunnan turvaverkot toimivat. Valtaosassa maailman maista on tilanne se, että kukaan ei hae rahaa sossusta.

Jaa, no sitten nuo mediassa ilmeisesti uutisoivat paskaa, vai katsoinko lie väärin ja sossun asiakaskunnasta joka kymmenes on työssäkäyvä, ei muuta silti asian pöyristyttävyyttä.

Se että työssäkäyvä joutuu sossun luukulta hakemaan rahaa elämiseensä, ei ole osoitus siitä, että turvaverkot on kunnossa, vaan siitä, että jossain päin on järki lähtenyt lapasesta pahemmin kuin Hirvosen foordi. Työllä pitää kyetä elämään, muuten sitä on turha tehdä, piste.

Turvaverkkoja ja niiden toimivuutta kun kerran pähkäilet, suosittelen ekskursiota leipäjonoihin ja kyselet sieltä vähän empiriaa tämän yhteiskunnan toimivuudesta, mieti samalla miksi viisas Ben halusikaan kieltää kerjäämisen lailla?


Demokratiasta sen verran, että vaikka täällä olisi sata puoluetta, ei kyse ole demokratiasta, jos ne ovat tietyn taloudellisen eliitin maksamia marionettejä, jolloin se "valtakirja kansalta" on pelkkä irvokas vitsi, niinkuin se suomessa on. Uskoa saa toki mihin vaan, minulle ei maksa vaivaa uskotella kuitenkaan, eli säästä näppistäsi tältä osin.

On koomista käyttää tekosyynä tyhmyydelle sitä, että muuallakin on tyhmiä, sori, ei jatkoon näillä viisauksilla.

 

[Kirjoittelija]

No ei oikeastaan ole, kas kun Soinilla on kiistatta karismaa, kun taas Tukiaisella sitä ei tosiaan ole.

Juuri näin. Kertoo kyllä enemmän kirjoittajan oman ymmärryksen tasosta tai paremminkin sen puutteesta, jos lähtee Soinia vertaamaan Tukiaiseen. Timo Soini on erittäin menestynyt poliitikko, Johanna Tukiainen ei käsittääkseni ole menestynyt yhtään missään. Ilmeisesti jotkut ovat politiikasta niin pihalla, että luulevat Soinin olevan oikeasti yhtä typerä kuin hänen vaalitenteissä esittämänsä mielipiteet, eivätkä ymmärrä että kyseessä on taitavasti rakennettu imago ja laskelmointi. Voin muuten kuvitella, mitä nämä Soinia Tukiaiseen vertaavat tyypit miettivät Ali G:tä katsellessaan: "onpas siinä kaverilla matala äo, kun kyselee noin tyhmiä." :)

Olen esim. vannoutuneiden Kokoomuksen kannattajien kuullut Soinia kehuvan vuolaasti siitä, kuinka taitava hän on omassa duunissaan, vaikkeivät tietenkään poliittisista kysymyksistä tämän kanssa ole samaa mieltä.

Itse myös tunnustan, että vaalitenttejä katsellessa repeilen aika ajoin Soinin heitoille. Toisin kuin Tukiaisella, tuo huumori ei kuitenkaan ole tahatonta. Esim. viime tentissä väisti aika lahjakkaasti Arhinmäen kyselyt persujen epämääräisestä kannasta ydinvoimaan.

 

[Dee Snider]

Esim. viime tentissä väisti aika lahjakkaasti Arhinmäen kyselyt persujen epämääräisestä kannasta ydinvoimaan.

Niinno, Soini myönsi, että puolueen mielipide ydinvoimasta on hajonnut, aivan kuten vasureillakin. Siinä kohtaa ei kyllä väistelty mitään.

Minusta on hyvä asia, että tällaista hajontaa syntyy. Kansanedustajat saavat tuoda julki oman mielipiteensä, eikä sitä yhtä, minkä puolueen johto on keksinyt. Jos taas olet Jyrtsän kanssa eri mieltä, olet populisti ja vastuuntunnoton.

 

[Toejoen Veikko]

Aikaisemmin oltiin köyhempiä ja kansalaiset tyytyivät vähempään. Nythän maassamme on enemmän rahaa kuin koskaan, mutta samalla vaaditaan yhteiskunnalta yhä enemmän.

Varallisuuden jakautumisella ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja ongelmallinen sen on siksi, että varallisuuden keskittyminen muutamalle harvalle, myös valta keskittyy muutamalle harvalle.

Vähään pitäisi tyytyä, mutta sinun mukaasi sen ei pidä koskea näitä herlineitä ym. Ovat vissiin niin helvetin köyhiä, ettei muutama sata miljoonaa riitä.

 

[HABS #11]

Varallisuus tuntuu keskittyvän ja köyhyys lisääntynyt. Ainakin hesarin uutisen mukaan.
Rahaministeri kataisen aikana köyhyys, työttömyys ja tuloerot ovat lisääntyneet. No kait Katainen voi olla tyytyväinen omaan työhönsä. Niin työttömyyteen ei tietenkään voida vaikuttaa kun meillä on tämä maailmanlaajuinen lama. Lama jonka ei pitänyt edes koskea meitä kun Suomi on erityisasemassa muuhun eurooppaan nähden. Katainen valehteli suomalaisille päin naamaa ja valehtelujen jälkeen voidaankin todeta että Suomi nousee lamasta jopa muuta eurooppaa hitaammin.

Monet vaativat työelämään lisää joustoja. Uutissa on ollut viime viikolla kuinka työssäkäyvillä on jo vaikeuksia selvitä pakollisista menoista. Kuinka paljon niitä joustoja vielä pitää antaa työnantajien eduksi?

 

[Väsyneet Kädet]

Varallisuuden jakautumisella ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja ongelmallinen sen on siksi, että varallisuuden keskittyminen muutamalle harvalle, myös valta keskittyy muutamalle harvalle.

Vähään pitäisi tyytyä, mutta sinun mukaasi sen ei pidä koskea näitä herlineitä ym. Ovat vissiin niin helvetin köyhiä, ettei muutama sata miljoonaa riitä.

Ja tässä se pointti tuleekin esille. Minkä takia se rassaa niin paljon muita, että rikkaat rikastuu, kun itse ei kuitenkaan köyhdy? Kuten sanottu, tulot ovat käytännössä kaikilla nousseet ja rahaa on, mutta silti sapettaa kun rikkaat vaan rikastuu.

Joo, mieluusti voisin itekin ottaa Herlinien rahoista vaikka vain miljoonankin - muutama satatonniakin riittäs, mutta eipä mun yöunet sen takia mee.

 

[Viljuri]

Varallisuus tuntuu keskittyvän ja köyhyys lisääntynyt. Ainakin hesarin uutisen mukaan.
Rahaministeri kataisen aikana köyhyys, työttömyys ja tuloerot ovat lisääntyneet. No kait Katainen voi olla tyytyväinen omaan työhönsä. Niin työttömyyteen ei tietenkään voida vaikuttaa kun meillä on tämä maailmanlaajuinen lama. Lama jonka ei pitänyt edes koskea meitä kun Suomi on erityisasemassa muuhun eurooppaan nähden. Katainen valehteli suomalaisille päin naamaa ja valehtelujen jälkeen voidaankin todeta että Suomi nousee lamasta jopa muuta eurooppaa hitaammin.

Monet vaativat työelämään lisää joustoja. Uutissa on ollut viime viikolla kuinka työssäkäyvillä on jo vaikeuksia selvitä pakollisista menoista. Kuinka paljon niitä joustoja vielä pitää antaa työnantajien eduksi?

Kysymys on siitä, että miten paljon sinua vituttaa se naapurin auto, ja mikä merkitys tälle vitutuksellesi pitäisi yhteiskunnassa antaa?

Tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti mitaten pieniä, tämän kertoo Gini-indeksi. Mutta miksi edes pitäisi olla niin, että se naapurin auto on joillekuille tärkein elämisen laatuun vaikuttava tekijä? Naapurin auto on tietysti jotakin konkreettista, helposti havainnoitavaa, mitä ei välttämättä mediassa aina vaalien kuin vaalien alla tärkeäksi puheenaiheeksi nousevista suhteellisista tuloeroista voi sanoa. Siitäkin huolimatta, että suhteelliset tuloerot sahaavat aina suhdanteiden mukaan, ja ne olivat pienimmillään 1990-luvun suuren laman aikana ja ovat taas pienentyneet Suomen teknobuumin osoittauduttua kuplaksi (mikä johtuu osittain perusnegatiivista asenteistamme) ja kansainvälisen talouden taantuman tuloksena.

Monia ihmisiä vituttaa kevätkin (itsemurhat lisääntyvät suhteessa talveen), joten tietysti olisi helpompi elää massatyöttömyyden ja yritysten konkurssien olosuhteissa. Aatos Erkkoa, tuota Suomen ylintä demaria, talouden taantumat eivät koske, mutta jos ei ole perinyt kaikkea, niin työllä ja yrittämisellä pärjäämisen kannalta suhdanteilla (ja siis tuloeroilla) on jotakin merkitystäkin.

Verojärjestelmähän Suomessa takaa sen, ettei ainakaan liikaa pääse rikastumaan.

 

[TosiFani]

...Uutissa on ollut viime viikolla kuinka työssäkäyvillä on jo vaikeuksia selvitä pakollisista menoista. Kuinka paljon niitä joustoja vielä pitää antaa työnantajien eduksi?

Mitkä ovat niitä pakollisia menoja? Ruoka ja terveydenhuolto?

 

[Daespoo]

Varallisuus tuntuu keskittyvän ja köyhyys lisääntynyt. Ainakin hesarin uutisen mukaan.
Rahaministeri kataisen aikana köyhyys, työttömyys ja tuloerot ovat lisääntyneet.

Huoh. Tässä vielä määritelmä SUHTEELLISELLE köyhyydelle:

Köyhyysaste tarkoittaa sitä osuutta suomalaisista, joilla on käytettävissään vähemmän kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanituloista eli keskimmäisestä tulosta.

Suomalaisen keskiluokan käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 90-luvun laman jälkeen todennäköisesti eniten kaikista läntisistä teollisuusmaista. Se tarkoittaa automaattisesti sitä että ne jotka eivät ole säännöllisessä työsuhteessa (eli ns. väliinputoajat) ansaitsevat jatkuvasti vähemmän suhteessa työssäoleviin. Toimeentulotuen tarpeen uskoisin johtuvan lähes pelkästään siitä että asumisen hinta on räjähtänyt käsiin, varsinkin Helsingissä on helvetin vaikea asua peruspäivärahalla.

 

[Vanha Len]

Mitkä ovat niitä pakollisia menoja? Ruoka ja terveydenhuolto?

Näiden lisäksi ehkäpä pakollisia menoja ovat kustannukset ajoneuvoista, vakuutuksista, kiinteistön ylläpidosta, vaatteista jne.

 

[lihaani]

Tässä on ehkä kaikkein neutraaleinta tietoa tuloerojen kasvusta. Todennäköisesti jokainen löytää Soininvaaran tiivistyksestä argumentteja omalle kannalleen.

 

[Toejoen Veikko]

Minkä takia se rassaa niin paljon muita, että rikkaat rikastuu, kun itse ei kuitenkaan köyhdy?

En käytä sanaa rassaa, vaan koen ongelmalliseksi.
Poliitikot nostavat sitten tällaisia ökyjä etusijalle. Säädetään Lex Nokiaa tai pistetään puolustusvoimat, poliisi- ja rajavartiolaitos sekä Supo etsimään yhtä kaapattua opiskelijaa. Hoidetaan vielä siten, että moisesta kauheudesta tuomitaan kovempaan rangaistukseen kuin taposta tai raiskauksesta.

 

[Toejoen Veikko]

Näiden lisäksi ehkäpä pakollisia menoja ovat kustannukset ajoneuvoista, vakuutuksista, kiinteistön ylläpidosta, vaatteista jne.

Ylipäätään asuminen ja Suomen oloissa talvella on varsin oleellista myös asunnon lämmitys. Ja netti on varsin oleellinen nykyään ainakin laskujen maksussa.

 

[TosiFani]

...Säädetään Lex Nokiaa tai pistetään puolustusvoimat, poliisi- ja rajavartiolaitos sekä Supo etsimään yhtä kaapattua opiskelijaa...

Eli sinusta ihmisiä ei pitäisi etsiä kaappaustilanteissa kaikin mahdollisin keinoin?

 

[Toejoen Veikko]

Eli sinusta ihmisiä ei pitäisi etsiä kaappaustilanteissa kaikin mahdollisin keinoin?

Noudatettakoon yleisiä tapoja, eikä tehdä poikkeuksia minkään sukulaisuuksien perusteella. Toisaalta Anne Holmlundin (kok.) ollessa sisäministerinä, ei yllätä.

Kaappaajalle 9 vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Jopa oikeuslaitos on näiden kokkareiden taustapirujen kuristusotteessa.

 

[King Jeremy]

...pistetään puolustusvoimat, poliisi- ja rajavartiolaitos sekä Supo etsimään yhtä kaapattua opiskelijaa...

Vaikka oon monesta asiasta sun kanssa samaa mieltä, niin tää ei mun mielestä oon kuin kärpäsen paskaa siihen verrattuna, miten helvetisti yhteiskunnan resursseja tuhlataan näiden "otin lääkkeitä ja viinaa, tulkaa pelastamaan mut" -vittupäiden etsintään.

Ja sen voin myös todeta, että Suomessa poliisi etsii yhtä tarmokkaasti niin rikasta kuin köyhääkin uhria, ei epäilystä tästä. Samalla tavoin poliisi tutkii yhtä hyvin (tai huonosti) kaikki rikokset. Eikä siinä vaikuta edes se, että joku entinen Setan puheenjohtaja, tasavallan presidentin ominaisuudessa vaatisi tästä käytännöstä poikkeavaa toimintaa.

 

[Viljuri]

Viestini upposi näihin homolakien kiehtovien syövereiden joukkoon ja päätin nostaa tämän päivän vanhan viestini ylös siinä toivossa että joku tiedokkaampi kirjoittaja osaisi minua opastaa menneiden aikojen taloudenpidosta.

Tätä kysymystä (siis julkistaloutta) voisi lähestyä erittäin monella tavalla. Lähdit liikkeelle siitä, että miten joskus aikoinaan käynnisteltiin suuria hankkeita, ja nykyään ei tehdä enää mitään, niin kysymys on monelta osin tiedotusvälineiden ja poliittisen kulttuurin luomasta harhasta. Joka tapauksessa julkistalous ja yksityissektori ovat kytköksissä toisiinsa, on turha puhua toisesta ilman toista.

Karvalakkilähetystöjen aikaan valehdeltiin enemmän. Taloustieteessä puhuttaisiin framingistä ja sosiaalitieteissä labelling -ongelmasta. Varsinkin jälkimmäinen vaivaa julkisesta velasta käytävää keskustelua eri maiden ja maanosien välillä tänä päivänäkin. Kaikki tilastot eivät ole sitä miten ne tarkoituksella esitellään tai nimetään.

Jos esimerkin vuoksi pohditaan yksityiseltä puolelta "metsäteollisuuden" väitettyä "kuolemaa", niin tarkasteltaessa oman pääoman tuottoprosentteja, niin alan "kulta-aika" on vasta alkamassa. Monta vuosikymmentä meni "hukkaan", alan oman pääoman tuottoprosentit ovat olleet lähes nollassa tai negatiivisia, eikä tämä edes riittänyt, metsäteollisuus kaivoi kilpailukykynsä muun yhteiskunnan kustannuksella eli tavallisten ihmisten säästöistä varastamalla, devalvaatioiden kautta.

Kuitenkin sekä ulkoisesta että sisäisestä inflaatiosta huolimatta sekä julkis- että yksityistalouksissa on paljon enemmän "lihaa luiden ympärillä" kuin aikaisemmin. Eri asia on, että muuttaako tämä seikka yhdenkään "eksistentiaalifilosofin" perusnegatiivista suhtautumista ihmiseen ja ihmisyhteisöihin.

Toinen asia on se, että infrastruktuurihankkeiden "tuottavuus" ei ole hyvä, esimerkiksi moottoritien rakentaminen Ouluun ei vain ole taloudellisesti perusteltua. Jos taas perustellaan muilla syillä, työllisyydestä aluepolitiikkaan, kokonaiskuva voi muuttua. Taloudellisesti kannattaville hankkeille rahoitus yleensä löytyy, nykyisin paremmin kuin ennen, erityisesti koska vältimme luottolaman ja finanssikriisin äärimmäisimmät seuraukset. Jos joku yksityistalouteensa on hakenut pankista lainaa, on saattanut panna merkille, että muutama vuosi sitten asuntolainan sai helpommalla kuin nykyisin vaikkapa huomattavasti pienemmän autolainan. Kuitenkin on sieltä rahaa saanut, kysymys on vain ollut aiempaa tarkemmasta syynistä. Kysymys ei liity vain korkomarginaaleilla ilmaistaviin "tekijöihin", epävarmuutta on ollut markkinoilla niin paljon, että finanssisektorin vakautustoimet näyttävät tuottavan hedelmää ja tuovan joka sentin takaisin, siis verrattuna siihen tilanteeseen, ettei mitään pankki- ja finanssisektorin vakauttamiseksi olisi kansainvälisesti tehty. Suomen osalta tilanne on ollut pääosin "stand-by", maailmanlaajuisista ja yhteisön kollektiivista toimista huolimatta, meillä on omat kokemuksemme 1990-luvun pankkikriisistä, jonka luomat opetukset ehkä "suojelivat" meitä jonkin verran siltä, että mitä monessa muussa maassa on tapahtunut

Kolmas asia on se, ettei julkisen sektorin ja julkistalouden rooli ole enää aivan yhtä tärkeä kuin se on ollut itsenäisyytemme alkuaikoina. Olemme siirtyneet suljetuista markkinoista hyvinvointivaltion kautta hyvinvointiyhteiskuntaan ja säänneltyihin markkinoihin. Pääomaköyhä, syrjäinen talous olemme olleet aina, mutta markkinoiden avautuminen on tuonut kuitenkin jotakin hyvää, monet hankkeet toimivat jopa ilman julkisvallan eli veronmaksajien alkupanostuksia, tästä esimerkkinä ydinvoimalahankkeet. Vastakkaisiakin esimerkkejä tietysti on, tuulivoimaa ei tänne syntyisi ilman syöttötariffeja, eivätkä firmat paljoa kehitystyötä täällä tekisi ilman Tekesin yms. instanssien panostuksia.

Neljäntenä asiana voitaisiin perehtyä julkistalouden rakenteisiin, rakenteen kehitykseen ja/tai vaikkapa budjettiperiaatteisiin. Näistä kuitenkin löytyy paljon asiantuntijatietoa eri lähteistä. Joka tapauksessa julkinen talous etenee enemmän tai vähemmän suunnitelmallisesti, budjetteihin perustuen. Budjetti on vain yksi vuosi talouden "suunnittelusta", itse asiassa meillä on käytössä "viisivuotissuunnitelmat" (raamit), joista kulloinenkin annettu talousarvio on vain "akuutein mediassa käsiteltävä julkiasu". Vuotuisuusperiaatteet ja muut budjettien laatimista ohjaavat tekijät ja säännöt eivät ehkä ole niin vakavia esteitä järkevälle taloudenpidolle kuin ennen, toisaalta lainsäädännöllä on sidottu eduskunnan harkintavaltaa varojen käytön osalta, toisin sanoen valtaosa budjetista on lyöty lukkoon jo ennalta, eikä harkintavaltaa ole. Tämä jälkimmäinen asia koskee sekä valtiontaloutta että kuntataloutta.

Ja mitä tulee entisajan "suurhankkeisiin", ei esimerkiksi työeläkejärjestelmän käyttöönotto aikoinaan ollut niin suuri urakka kuin nyt voisi luulla, aikaisemmat sukupolvethan maksattivat laskunsa nykyisillä ja tulevilla työtä tekevien sukupolvilla meidän vain osittain rahastoivassa järjestelmässä! :)

Eläketurvakeskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa eläkejärjestelmästämme, joka on mielenkiintoinen julkis-kollektiivis(liitot)-yksityinen hybridi, jo paljon ennen kuin muualla keksittiinkään mitään julkis-yksityiseen yhteistyöhön viittaavaa (PPP, PFI ja niin edelleen), tosin sosiaalivakuutuksien puolella puhutaan "pilareista" suhteessa yhteisön sääntelyihin. Ja yhteisön sääntelyistä (EMU) meillä on voimassa pysyvä poikkeus, ja hyvä näin. Muussa tapauksessa julkistalous näyttäisi aika heikolta. Ja vaikka lehdistä sitä ei saa selville (mitä nyt Antti Blåfield välillä propagoi eläkesäätiöiden puolesta), eläkejärjestelmän tulevaisuus on samalla hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, niin meillä kuin muualla. Demografiset muutokset ja tilastot kertovat tämän. Työmarkkinaparttien periaatteellinen yhteistyökyvyttömyys (jota Jutan kaltaiset ajattelijat vastuuttomasti myötäilevät) voi hyvinkin johtaa siihen, että eläkejärjestelmän asteittainen muuttaminen ei onnistu, ja vasta täydellinen romahdus ja kriisi pakottaa tekemään jotakin. Mutta tuo kriisi, jos siihen ajaudutaan ajopuuna, voi samalla voi merkitä hyvinvointiyhteiskunnan loppua. Ja sitä ei täällä taida tavoitella kukaan, vaikka schumpeterilainen "luova tuho" vetikin meidät ylös siitä lähes pohjattomasta suosta 1990-luvun alkupuolella, johon neuvostokaupan romahtamisen ja suljetun finanssisektorin aikana ajauduimme.

Tässä joitakin hajanaisia ajatuksia.

 

[Toejoen Veikko]

Ja sen voin myös todeta, että Suomessa poliisi etsii yhtä tarmokkaasti niin rikasta kuin köyhääkin uhria, ei epäilystä tästä.

Harvemmin siihen taidetaan sotkea Supoa. Ja kyseisessä jutussa rangaistus kertoo varsin paljon. Kaappaus on siis tappoa tai raiskausta kovempi rikos.
Olen sanaton.