Se, kenelle välillinen verotus ja muut kustannustekijät loppukädessä "vyörytetään", ei ole suoraan pääteltävissä pelkästään prosenteista.
Ruoan ALV:n osalta tulemme todennäköisesti näkemään nimellisesti ruoan halventumista, mutta sehän johtuu siitä, että muihin euroalueen maihin ja kustannustekijöihin verrattuna ruoan hinta on jo valmiiksi "noussut" juuri tätä silmänpalvontaan liittyvää temppua ajatellen.
Ravintola-alalla esimerkiksi kilpailu on äärimmäisen kovaa alimmissa kuluttajasegmenteissä. Alalle tulokynnys on matala, ja alalla esiintyy myös järjestelmällistä työ- ja veronlainsäädännön kiertämistä, joka näkyy mm. kebabien ja pitsojen hinnoissa kuluttajalle. Toisaalta ravintola-alalla voidaan kilpailla myös laadulla.
Vähittäiskaupan puolella, jos kioskit unohdetaan, alalle ei ihan niin helposti pääsekään, ja vertikaalisesti asemoituneet tukku- ja tavarantoimittajaportaat onnistuvat Suomen olosuhteissa ohjaamaan myös näennäisesti itsenäisten kauppiaiden asioita ja hinnoittelua, sanoin lainsäädäntö asiasta mitä tahansa.
Kilpailu ratkaisee hinnoittelua enemmän kuin juuri mitkään muut asiat. Asian voi todeta vaikka niin, että jos Helsingissä sijaitsee kaksi ketjuun kuuluvaa kauppaa vierekkäin (oli näissä sitten kaupanhoitaja tai yrittäjä), niin niissä tapaa olla eri tavalla sisäänvetotarjouksia kuin niiden ketjujen kauppojen osalta, jotka pääsevät "isolaatiossaan" hyödyntämään korttelikohtaista ja liikenneväylien mukaan määräytyvää sijaintiaan tehokkaasti.