Millainen on uusi hallituksemme?

  • 449 281
  • 4 789

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Talouselämän kolumnissa pohditaan tuota ruuan ALV-alennusta ja ministeri Kataisen seurantatoimien järkevyyttä.

Sillä aikaa toisaalla samainen Katainen touhuaa sellaisten asioiden parissa joilla saattaisi ollakin jotain vaikutusta ruaan hintaan.
 

Viljuri

Jäsen
Hallitus keventää puun myyntitulojen verotusta / KL

Eli kun neuvottelut käytännössä jatkuvat vasta syyskuussa Venäjän kanssa puutulleista, on toimenpidearsenaalissa aika vähän keinoja käytettävissä kotimaisen metsäteollisuuden puunsaannin ja siten työllisyyden edistämiseksi.

Siltikin rationalisointitoimenpiteitä ja mahdollisia konsolidaatioita metsäteollisuudelta on luvassa, mutta kotimaisen puunsaannin virkistyminen vaikuttanee niiden laajuuteen tulevalla 2 - 3 vuoden siirtymäkaudella.

Hallitusohjelmassa sovittuun veronkevennysvaraan tällä päätöksellä ei Kataisen mukaan ole vaikutusta.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Malttamalla vielä muutaman vuoden myymistä saanee metsästään 20-30% paremman hinnan. Sen ajan voi vaikka klapeja tehdä.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Jos nyt kerran kytketään venäjälle menevät rekat ja teollisuuden puuntarve, niin miksi se kerätty raha pitäisi naapurimaahan kantaa? Kerätään rekoilta rahat ja käytetään ne jollain tavalla kotimaisen puun saatavuuden parantamiseen. Olkoon sitten vaikka juuri tuollaisia verohelpotuksia tai vastaavia. Jäisi raha ainakin kotimaahan?
 

Viljuri

Jäsen
Malttamalla vielä muutaman vuoden myymistä saanee metsästään 20-30% paremman hinnan. Sen ajan voi vaikka klapeja tehdä.

Et ilmeisesti ole kovinkaan hyvin selvillä suomalaisten psykologiasta! ;) Veroja pyritään useimmiten välttämään tai ainakin siirtämään, jos se vain on suinkin mahdollista. Usein vieläpä kokonaistaloudelliseksi tappioksi, esimerkiksi mitä nyt tuli pinta-alaverotuksen suosimiseen siirtymäaikojen tappiin asti.
 

Viljuri

Jäsen
Jos nyt kerran kytketään venäjälle menevät rekat ja teollisuuden puuntarve, niin miksi se kerätty raha pitäisi naapurimaahan kantaa? Kerätään rekoilta rahat ja käytetään ne jollain tavalla kotimaisen puun saatavuuden parantamiseen. Olkoon sitten vaikka juuri tuollaisia verohelpotuksia tai vastaavia. Jäisi raha ainakin kotimaahan?

Muitakin toimenpiteitä on agendalla, ja neuvotteluja käydään usealla tasolla, mutta jotakin uskottavaa hallituksen tuli tehdä juuri nyt, kun metsäteollisuus osavuosikatsauksiensa yhteydessä ilmoittaa lähitulevaisuuden suunnitelmistaan tällä viikolla.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Et ilmeisesti ole kovinkaan hyvin selvillä suomalaisten psykologiasta! ;) Veroja pyritään useimmiten välttämään tai ainakin siirtämään, jos se vain on suinkin mahdollista. Usein vieläpä kokonaistaloudelliseksi tappioksi, esimerkiksi mitä nyt tuli pinta-alaverotuksen suosimiseen siirtymäaikojen tappiin asti.

Suomalaiseen psykologiaan kuuluu virkavallan passiivinen kampittaminen ja muutosten jarruttaminen. Tunteella toimitaan, mutta ne eivät ole isoja loiskahduksia vaan enemmänkin sellaista Saimaan leppeitä pyöreitä laineita. Se on totta että suomalaiset ovat suohon laulamisen kansaa eivätkä taskulaskinkansaa. Meidän pöllit myydään vasta odottelun jälkeen. Hintanousu JA verotäky. Oliskohan meillä suvussa sitten venäläistä verta?
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Erittäin järkevä esitys hallitukselta. Tässä ei juuri ole häviäjiä, voittajia sitäkin enemmän. Metsänomistajille jää tietysti enemmän käteen, metsäteollisuus ja sitä kautta duunarit hyötyvät, työpaikkoja säilyy ja voi jopa syntyä välillisten hyötyjen kautta lisää. Valtiokin saa menettämiensä puunmyynnin verotulojen tilalle muita tuloja mm. metsäklusterilta ja liikenteestä.

Mm. HS:n keskustelupalsta tätä aihetta koskien on täynnä tietyn suuntaista poliittista ajattelua edustavien tahojen kateellista vonkunaa. Toisia vituttaa kun metsänmyyjät ja teollisuus hyötyvät, muut edut unohtuvat silmänräpäyksessä. Ihan sama juttu kuin ruoan arvonlisäalen suhteen, kateudella ja matalamielisyydellä ei ole mitään rajoja.

Suomalaiseen psykologiaan kuuluu virkavallan passiivinen kampittaminen ja muutosten jarruttaminen. Tunteella toimitaan, mutta ne eivät ole isoja loiskahduksia vaan enemmänkin sellaista Saimaan leppeitä pyöreitä laineita. Se on totta että suomalaiset ovat suohon laulamisen kansaa eivätkä taskulaskinkansaa. Meidän pöllit myydään vasta odottelun jälkeen. Hintanousu JA verotäky. Oliskohan meillä suvussa sitten venäläistä verta?
Jos kaatokypsän metsän omistajalla on rahantarvetta ja muuta realisoitavaa omaisuutta ei liiemmin ole, niin eiköhän näin konkreettinen veroetu motivoi myymään. Tämä tietysti edellyttää, että metsäyhtiöiltä tulee asiallisia ostotarjouksia. Voisi kuvitella että tulee, mikäli venäläisten puutullit nousevat vuodenvaihteessa kuten nyt näyttää.
 

Salama44

Jäsen
Erittäin järkevä esitys hallitukselta. Tässä ei juuri ole häviäjiä, voittajia sitäkin enemmän. Metsänomistajille jää tietysti enemmän käteen, metsäteollisuus ja sitä kautta duunarit hyötyvät, työpaikkoja säilyy ja voi jopa syntyä välillisten hyötyjen kautta lisää. Valtiokin saa menettämiensä puunmyynnin verotulojen tilalle muita tuloja mm. metsäklusterilta ja liikenteestä.

Mm. HS:n keskustelupalsta tätä aihetta koskien on täynnä tietyn suuntaista poliittista ajattelua edustavien tahojen kateellista vonkunaa.
Olen samaa mieltä ja ihmettelen myös että joka paikassa toitotetaan että valtio menettää 170 miljonaa verotuloja vuodessa. Näinhän asia ei tietenkään ole. Suomessa on paljon pienmetsänomistajia, jotka saavat metsästä hyvinkin tarpeellisia lisätuloja ja rahat menevät suurelta osin kulutukseen ja palautuvat osin takaisin valtion kassaan välillisten verojen muodossa. Valtion todellinen satsaus siihen että puutavara saadaan liikkeelle ja myös maaseudun ihmisille lisätuloja kulutukseen on paljon näitä ilmoitettuja lukuja pienempi.

Vanhaa sanontaa käyttääkseni: "Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla" Jos puut jököttävät metsässä, ei kantorahakaan tule kulutukseen. Valtio saa silloin vain pienen prosentin verotuloja puun vuosittaisen kasvun mukaan.

Suomessa metsätilojen keskikoko on 31 hehtaaria ja yksityishenkilöillä 24 hehtaaria. Jos otetaan huomioon, että puun kasvun kiertoaika on 60-70 vuotta niin ei metsätuloilla moni rikastumaan pääse. Tarpeellista lisätuloa niistä saa, mutta kateuteen ei todellakaan ole aihetta. Jyrki Kataisella tuntuu olevan ihan järkeviä mielipiteitä asiasta.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Katainen+Metsäveropäätöksen+arvostelu+kateutta/1135238090383
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
"Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä haluaisi antaa erityistä vanhempaintukea opiskelijoille, jotka tekevät lapsia. Hyssälä sanoo Turun Sanomien haastattelussa olevansa huolissaan ensisynnyttäjien korkeasta iästä."

Mielenkiintoisia (lue:omituisia) pelinavauksia ministeri Hyssälältä. Rahallahan ne muksut ennenkin on tehty. Kuvittelen mielessäni miltä mahtaisi Jarin ja Marin lapsentekohalut tuntua kun tiedossa olisi Hyssälältä vaikka +5e/kk. Tosin jäisi kertomatta että jotain kautta se sitten vedettäisiin takaisin ja tuskinpa jäisi voimaan pitkäaikaiseksi ratkaisuksi.
Miten muuten lapsi mahtaa vaikuttaa opintojen etenemiseen ja millaisia lisäkustannuksia lapsi tuo mukanaan perheen talousyksikköön - joka jo ennestään taitaa olla tukala?

Ehkä kannustamisesta voisi sitten puhua kun Hyssälä lupaisi 100 000 e perheen toisesta tai kolmannesta lapsesta.
 

Viljuri

Jäsen
Eli näyttää siltä, että noin 800 miljoonaa kevennetään tuloverotusta ensi vuoden aikana.

Viimeinen silaus tälle päätökselle lienee kuluttajien ja yrittäjien luottamusindikaattorien liikahdukset alaspäin, lamaa edeltäneille tasolle. Toisaalta arvio inflaatiokehityksestä muuttuu tulevalle vuodelle ja suhdannekäännöksen tasoittelu hieman loivemmaksi onnistunee veroinstrumenttien taitavalla käytöllä, ainakin osittain.

Toki kysymyksessä on myös oikeudenmukaisuuskysymys, erityisesti verrattaessa pääomaverotukseen, kaikistahan ei kuitenkaan tule vuorineuvoksia.
 

Viljuri

Jäsen
VM esittää 800 miljoonan tuloveronkevennystä / YLE Uutiset

Ruoan ALV alenee ensi lokakuussa, yliopistot saavat "lisätukea" hieman eri momentilta kuin oikeastaan olisi suotavaa, valtionvelkaa lyhennetään ja budjetti on näillä näkymin ylijäämäinen.

Kansalaisten ostovoiman arvioidaan kasvavan näillä työhypoteeseilla enemmän kuin mikä koko talouden kasvuvauhti on, mikä merkitsee siis sitä, että hallitus onnistunee toteuttamaan oikeudenmukaisuutta tavalla, mihin pelkästään korporatismia ja pysähtyneisyyttä edistävät tahot eivät normaalisti kykene. Erittäin tärkeätä on, että ehdoin tahdoin ei ajauduta alijäämäisiin budjetteihin kävipä käsi vaikkapa puoluekokouksissa sitten miten tahansa, ja että myös nuoremmat sukupolvet otetaan huomioon valtionvelkaan kohdistetun huomion muodossa.

Monet asiat maailmantaloudessa ja Suomen bilateraalisissa suhteissa ovat auki, mikä tekee talouden ennustamisen normaaliakin vaikeammaksi. Koko varaa ei edelleenkään ole käytetty, ja tuleva suhdannekehitys sanelee sen, että miten mahdollisesta liikkumavarasta otetaan paras hyöty esille.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Jos olen laskenut oikein niin vielä on varaa toiseen 800M€ veron alennukseen ensi vuodelle ellei osaa tuosta ole syöty menonlisäyksinä (mikä on sinänsä hyvinkin todennäköistä).
 

Viljuri

Jäsen
Jos olen laskenut oikein niin vielä on varaa toiseen 800M€ veron alennukseen ensi vuodelle ellei osaa tuosta ole syöty menonlisäyksinä (mikä on sinänsä hyvinkin todennäköistä).

Sosiaalietuuksia, kuten vanhempainrahoja, sairauspäivärahoja ja sen sellaisia nostetaan, eli menopuolelle tulee myös lisää. Lisäksi yliopistopuolelle on pakko löytää lisää rahaa tavalla tai toisella, tai muuten Tampereen yliopiston rehtori tulee antamaan selkään.

Kuitenkin, mikäli kotimainen kysyntä pystytään niiden rajoitettujenkin toimenpiteiden avulla pitämään voimissaan, kansantalous tulee selviämään vähemmillä vaurioilla ulkoisista ja sisäistä haasteista, mikä voi tai voi olla tuomatta dynaamisia etuja vielä ennen kuin väestön ikärakenteeseen liittyvät kustannuspaineet iskevät todella valtionbudjetteihinkin sisään.

Rakenteisiin saakka ulottuvia kehityshankkeita kaivataan valmistelun puolelta jo konkreettisiksi ehdotuksiksi, osittain jo seuraavien eduskuntavaalien edelle.
 

vili19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mestarit lavan alla
Sosiaalietuuksia, kuten vanhempainrahoja, sairauspäivärahoja ja sen sellaisia nostetaan, eli menopuolelle tulee myös lisää. Lisäksi yliopistopuolelle on pakko löytää lisää rahaa tavalla tai toisella, tai muuten Tampereen yliopiston rehtori tulee antamaan selkään.

Kuitenkin, mikäli kotimainen kysyntä pystytään niiden rajoitettujenkin toimenpiteiden avulla pitämään voimissaan, kansantalous tulee selviämään vähemmillä vaurioilla ulkoisista ja sisäistä haasteista, mikä voi tai voi olla tuomatta dynaamisia etuja vielä ennen kuin väestön ikärakenteeseen liittyvät kustannuspaineet iskevät todella valtionbudjetteihinkin sisään.

Rakenteisiin saakka ulottuvia kehityshankkeita kaivataan valmistelun puolelta jo konkreettisiksi ehdotuksiksi, osittain jo seuraavien eduskuntavaalien edelle.

Vanhoja åkerholmilaisia, oletan?
Nykyinen multikultturelli kansa toivottavasti pysyy tolpillaan näillä helpotuksilla, olisivat saaneet olla tosin suuremmatkin. 800MEUR ei saa edes muistia lähtemään.

JA:n valveutuneet poliotrukit pistävät käskettynä pystyyn näitä valtiovallan talvisodan hengessä ehdottamia, ruoan hinnanalennukset verifioimia gestapotsydeemejä.
Tuollainen ruoan alv:n kanssa pelleily olisi voitu kyllä unohtaa, sillä sehän kohdistuu vain ja ainoastaan kouluja käymättömiin (=matalapalkkalaisiin) ja kepulaisiin (ovat yksi ja sama porukka, ilmeisesti?). Lisääntyneet nettotulot on ansaittava.
 

Salama44

Jäsen
Valtiovarainministeriö aloitti taas tiehankkeiden lykkäämisen. En kyllä jaksa vieläkään uskoa Kataisen lupauksiin siitä että kahdella vuodella lykätty Kt 51:n rakentaminen moottoritieksi Kivenlahdesta Kirkkonummelle alkaisi 2010 alusta. Eiköhän sen ohi aja taas joku Itä-Suomen tiehanke. Kyllä saa odottaa 10 kilometrin tienpätkää hamaan tulevaisuuteen tämän hallituksen aikana.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Se on tätä aluepolitiikkaa. Aina löytyy joku kärrypolku/korpirata joka pitää parantaa vaikka suurin hyöty rahalle tulisikin etelä-Suomen pääreittien kunnostamisessa.
 

Viljuri

Jäsen
Enemmänkin suhdannepolitiikkaa, ainakin osaltaan.

Merkittävimmät väylä- ja infraratkaisut kannattaisi suoraan intressitahojenkin puolelta tutkia ja paketoida ns. elinkaarimalleiksi valtio-osapuolelle tapahtuvaa markkinointia varten, mikäli ne halutaan nopeammin saada valmiiksi.

Väylien rakentaminen väylien rakentamisen vuoksi on sitä paitsi itsessään hyvin vanhakantaista ajattelua, viivan alle jää yleensä punaista kokonaistaloudellisesti, mikä sinällään tietysti ei kiinnosta kansan enemmistön kellokkaita tai etujärjestöjä pätkääkään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Eipä herätä suuria tunteita budjetti. Hyvin johdonmukaisesti mielipidetutkimukset antavat ymmärtää, etteivät ainoastaan keskituloiset vaan jopa suurituloiset ovat valmiita luopumaan veronalennuksista hyvinvointipalveluihin panostamisen vuoksi. Kysymyksessä olisi hyvinkin suosittu ratkaisu, mutta osin hyvistä, osin sitten ihan vain "yleisistä" syistä tähän ei yksikään hallitus ole viime vuosina merkittävässä mielessä ryhtynyt. Toivottavasti valittu linja osoittautuu oikeaksi. Valtiovarainministeriö vähän roolinsakin puolesta ennustelee aika positiivista kehitystä, kun ottaa huomioon maailmantalouden aika huolta herättävän tilanteen. Tuo 2,8%:n inflaatioennuste tuntuu tässä tilanteessa täydellisen ylioptimistiselta - olen valmis lyömään vetoa pullosta vähän ikääntyneempää irlantilaista viskiä (ei mitään vähän tislattuja turvesavuja kiitos), että ensi vuoden inflaatio on korkeampi. Ensimmäinen vetoon tarttuja huomioidaan - Viljuri?
 

Viljuri

Jäsen
Eipä herätä suuria tunteita budjetti. Hyvin johdonmukaisesti mielipidetutkimukset antavat ymmärtää, etteivät ainoastaan keskituloiset vaan jopa suurituloiset ovat valmiita luopumaan veronalennuksista hyvinvointipalveluihin panostamisen vuoksi. Kysymyksessä olisi hyvinkin suosittu ratkaisu, mutta osin hyvistä, osin sitten ihan vain "yleisistä" syistä tähän ei yksikään hallitus ole viime vuosina merkittävässä mielessä ryhtynyt. Toivottavasti valittu linja osoittautuu oikeaksi. Valtiovarainministeriö vähän roolinsakin puolesta ennustelee aika positiivista kehitystä, kun ottaa huomioon maailmantalouden aika huolta herättävän tilanteen. Tuo 2,8%:n inflaatioennuste tuntuu tässä tilanteessa täydellisen ylioptimistiselta - olen valmis lyömään vetoa pullosta vähän ikääntyneempää irlantilaista viskiä (ei mitään vähän tislattuja turvesavuja kiitos), että ensi vuoden inflaatio on korkeampi. Ensimmäinen vetoon tarttuja huomioidaan - Viljuri?

Itse kaipaisin kyllä aidosti rakenteisiin saakka ulottuvia uudistuksia, koska tämä työn tekemiseen perustuva vallitseva sosiaaliturvan muoto ei kohtaa kaikkia avuntarvitsijoita ja toisaalta kuitenkin samaan aikaan passivoi eli käytännössä invalidisoi sellaisia, jotka ovat joko kannustinloukussa tai siivotaan keinotekoisesti nykymuotoiselle sairauseläkkeelle tilastoja rumentamasta.

Osittain kryptisestikin ilmaisten tarvitsemme kiveen hakattujen "joko - tai" mallien ohelle "sekä - että" lähestymistapoja.

Mitä tulee itse verotuksen ja hyvinvointiyhteiskunnan välisiin yhteyksiin, niin välttämättä ei tarvitse edes olla mikään prognoosihemmo nähdäkseen sen, että nykymalleilla pohja ei vain kestä enää tulevan vuosikymmenen loppupuolen tilannetta*. Kaikki mahdolliset keinot talouden kestävästä kasvattamisesta työelämän pelinsääntöjen muutoksien kautta sosiaali- ja terveyspuolen kehittämiseen tarvitaan.

Valtiovarainministeriön työhypoteeseista voi sanoa sen verran, että skenaariot ovat aina skenaarioita, mutta miten itse arvioisin tulevaa kehitystä, niin asiasta kiinnostuneiden kannattaa viimeistään nyt alkaa tutkimaan pörssisäästämistä. Synkimmät esitetyt skenaariot maailmanmarkkinoista ja raaka-aineiden aiheuttamista hinnannousuista eivät kaiken järjen mukaan tule tällä kertaa toteutumaan. EKP saattanee tästä syystä laskea korkoja lähitulevaisuudessa, mutta vastapainona valtio ei ainakaan omilla budjettitalouden piiriin kuuluvilla toimilla lisää tarpeettomasti inflaatiopaineita kotimarkkinoiden osalta. Tämä näkyy myös veropolitiikassa, kaikkea varaa ei olla käytetty.

Inflaatiosta en mene lyömään vetoa, mutta ainakaan emme ajaudu lamaan samaan aikaan korkean inflaatiotason kanssa, ja taantumakin korkean inflaation kanssa edellyttäisi varsin poikkeuksellisten tapahtumien ketjureaktiota. Nämä vaarat vältettäneen.

Laaja näkemys veropolitiikan puolelta on sellainen, että vaikka vuorineuvoksille onkin jo suotu eräänlainen tasaveromalli, verotuksen painopisteiden löytyessä kulutuksesta ja ansiotulojen verotuksesta, niin jo oikeudenmukaisuuteenkin liittyvistä seikoista johtuen omalla työllään tulisi kyetä parantamaan asemaansa nykyistä merkittävämmällä tavalla. Pienin askeleihin tähän suuntaan on liikuttu, mutta viimeistään huoltosuhteen heikkeneminen ja globaalit haasteet pakottavat varsin radikaaleihin muutoksiin tulevalla vuosikymmenellä.

Tämä voi tarkoittaa kansalaispalkkaa ja tuloveroihin tasaveromallia. Nämä yksistään eivät toimi, jos työelämän pelisääntöjä ei saada muutettua ja toisaalta sosiaalisektoria toimimaan viittaamillani "sekä - että" lähestymistavoilla. Vastaavasti pääomaverotus ja yritysverotus tässä visiossa hieman nousisivat (lähinnä veropohjaan liittyvistä tekijöistä johtuen), mutta ei merkittävästi, verotuksen varsinaisen painopisteen säilyessä edelleen kulutusverotuksessa, ympäristöpoliittisistakin syistä.

Jos jostakin voimme olla varmoja, niin ansiotulojen verotuksen progression nykytaso, puhumattakaan sen kasvattamisesta, ei kuulu tulevaisuuden keinovalikoimaan. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta on haettava jostakin muusta kuin raskassoutuisista ideologioista ja muista fiksaatioista, puhumattakaan perinteisestä populismista.


* Jos naiset alkavat keskimäärin synnyttämään 1) 2,1 lasta rintaparia kohden ja 2) samaan aikaan jatkavat työelämässä, niin tilanne voisi osittain muuttua (mikäänhän ei sinällään poista maailmantalouden aiheuttamia muutospaineita, mutta teoriassa). Tästä ei kylläkään ole merkkejä syntyvyyden huidellessa lukemassa 1,8, mikä tietysti sekin on kumma kyllä parempi kuin eteläisessä ja itäisessä Euroopassa, yhdistettynä tuohon työelämässä jatkamiseen.

Toinen mahdollisuus on keskimääräisen eläkkeelle siirtymisen lykkääminen useammalla vuodella. Tämänkin edun syö kuitenkin loppupäästään kasvava elinikä, joka ei ainakaan toistaiseksi näytä olevan yksi yhteen täyden fyysisen ja henkisen toimintakuntoisuuden kanssa. Tilanne ei kylläkään ole toivoton, ainakin aivojen rappeumasairaudet "voitettaneen" mitä todennäköisemmin muutaman seuraavan vuosikymmenen kuluessa, tämä ei tosin auta vielä 2010-luvun jälkipuoliskolle.

Kolmas mahdollisuus on maahanmuutto, jota ei voida välttää missään skenaariossa. Miten "hallitsemattomaksi" se muodostuu, on hiukkasen meistä ja asenteistamme kiinni. Itse yrittäisin suunnitella asiaa ennalta, ja välttämään tilannetta, jossa tulvaportit on vain eräänä päivänä avattava, kun työkykyisiä ihmisiä ei riitä juuri mihinkään hommaan.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Inflaatiosta en mene lyömään vetoa, mutta ainakaan emme ajaudu lamaan samaan aikaan korkean inflaatiotason kanssa, ja taantumakin korkean inflaation kanssa edellyttäisi varsin poikkeuksellisten tapahtumien ketjureaktiota. Nämä vaarat vältettäneen.

Jotenkin ajattelinkin ettei olisi halukkaita, mutta jätetään tarjous auki - mites Daespoo, ethän ole ennenkään epäillyt yhtään mitään mitä Katainen sanoo? Tuo inflaatio-kysymys on siis vain aika avainasemassa näiden kaikkien anteliaiden ratkaisujen jälkeen. Huonompi luku kuin 2,8% lienee melkoisen todennäköinen. Mitä sitten tuohon muuhun osuuteen tulee, niin muistan hyvin mm. Tehy-ketjusta miten sinäkin olit saarnaamassa "realismin" puolesta ja miten ei ole järkeä maalailla taivaanrantoja utopistisilla ratkaisuilla. Eli en pidättelisi henkeä minkään kovin suunnitelmallisen kokonaisratkaisun suhteen. Sinänsä on totta, että ongelmia on tiedossa, mutta niitä ei tosiaankaan ratkaista veronalennuksilla, joskin systemaattiset ja merkittävät veronalennukset pitemmän päälle voivat nopeuttaa tilanteen muuttumista niin kestämättömäksi että jotain (todennäköisesti tyhmää) tehdään.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Eipä herätä suuria tunteita budjetti. Hyvin johdonmukaisesti mielipidetutkimukset antavat ymmärtää, etteivät ainoastaan keskituloiset vaan jopa suurituloiset ovat valmiita luopumaan veronalennuksista hyvinvointipalveluihin panostamisen vuoksi.

Ongelma on siinä että keskivertopulliaiset, jopa suurituloiset, eivät tajua makrotaloudesta hevon vittua jolloin on helppo vastata kysymykseen ym. tavalla.

Suomessa tullaan jo viiden vuoden päästä tarvitsemaan joka helvetin työkykyinen ihminen duuniin joten veronalennukset ja muut työn houkuttelevuutta lisäävät toimet ovat välttämättömiä.

Puhumattakaan kotimaisen kulutuksen jatkuvasti kasvavast roolista kansantalouden tukipilarina, tätäkään tuskin halutaan riskeerata.

Veronalennuspolku on jossain vaiheessa käyty loppuun, sitten aletaan ruuvaamaan eläkeikää ylöspäin kunnolla.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Jotenkin ajattelinkin ettei olisi halukkaita, mutta jätetään tarjous auki - mites Daespoo, ethän ole ennenkään epäillyt yhtään mitään mitä Katainen sanoo?

Niin, tämä ennustehan ei ole Kataisen oma vaan VM:n virkamiesten laatima ennuste. En usko että poliittisesti valittu ministeri lähtee vetämään omia ennusteitaan ja kävelee samalla varsinaisten asiantuntijoiden yli.

Jos korot laskevat kuten ennustetaan, raaka-aine kupla puhkeaa ja öljyn hinta jatkaa laskuaan niin kaippa 2.8% inflaatio on mahdollinen.

Inflaatio tulee laskemaan ensi vuonna, siitä voin kyllä lyödä vetoa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Niin, tämä ennustehan ei ole Kataisen oma vaan VM:n virkamiesten laatima ennuste. En usko että poliittisesti valittu ministeri lähtee vetämään omia ennusteitaan ja kävelee samalla varsinaisten asiantuntijoiden yli.

Toki, kunhan kiusasin - joskin en kyllä tiedä tarkkaan ottaen mikä se mekanismi siellä on, jotenkin kummasti valtiovarainministeriön laskelmat tuppaavat usein olemaan sopivan optimistisia. En syytä ketään ettei vetoa lähdetä lyömään, varmaan puhutaan joka tapauksessa 3:lla alkavasta luvusta vaikka kehitys olisikin pelättyä parempi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös