Millainen olet pelikentillä?

[Ted Raikas]

Huonosti puolustava puolustaja. No, joskus hyökkääjäkin.

Tyyliini pelikentillä (eli tässä tapauksessa lähinnä salibandyssa, koska sitä olen mailapeleistä eniten pelannut) kuului runsas mailan irtoilu kädestä, yleensä mystisesti suoraan vastustajan jalkoihin. Muutenkin repertuaariin on kuulunut kaikenlainen tökkiminen ja ronkkiminen heti kun silmä välttää, ei siis mikään kiva pelityyli. Kunhan siinä jotenkin rajoilla pelaa ja saa vastustajat pois pelistä. Tyylistä viis!

Eikä se usein tuottanut edes tulosta.

Väittävät tosin, että olisin salibandyssa maalejakin joskus tehnyt.

 

[Knower]

En pelaa enää, mutta pelatessani pakkina minulla oli hyvät perustaidot, mm. syöttötekniikka erittäinkin hyvä, laukaus keskinkertainen. Olin tunnollinen joukkuepelaaja, fysiikka kunnossa ja helppo valmennettava. Minulta puuttui sellaista halua ja uskallusta yrittää vaikeampia juttuja niin treeneissä kuin peleissäkin ja tämän takia sitä jäi peruspelaajaksi. Hyökkäyssuuntaan ei tehoja paljon ollut juuri tästä syystä. Ehkä olisi rahkeet riittäneet pidemmälle röyhkeämmällä otteella ja kovemmalla itseluottamuksella, ehkä ei. Omassa päässä olen ollut hyvä ja vaikeasti ohitettava.

Nuorempana olin herrasmiespelaaja, mutta vanhemmiten erittäin vittumainen ja siellä rajamailla pelannut pelaaja, joka näillä otteilla sai vastustajan (joskus katsomonkin, turpaan on kyllä uhattu vetää) hermostumaan. Itse en koskaan ole kentällä hermostunut.

Niin, ja salibandyä olen eniten ja korkeimmalla sarjatasolla pelaamistani lajeista pelannut.

 

[kamik]

Salibandyn puolella olin (en pelaa enää) se namupasseja jakava sentteri, joka osasi myös itse iskeä pallon reppuun. Bravuurina läpiajot ja syötöt takatolpalle pakin längistä. Olin myös melko laiska puolustamaan.

 

[Pavlikovsky]

Omina aktiiviaikoina vielä parikin vuotta sitten olin alakerran luuta, jonka kädet olivat kuin koivunhalot, mutta liike oli yllättävän hyvää. Laukauskin kesti vertailun divarissa, mutta harvemmin sitä tällainen attepentikäinen-profiilipakki pääsee edes käyttämään.
Alivoimalla tuli runtua maalin edessä niin vastustajalle kuin omillekkin pohkeille ja välillä saattoi vähän keittääkkin. Rännipurut olivat makoisia.

Nykyään höntsäjoukkueissa ehkä enemmän hyökkäävämpi, koska tilaa on enemmän ja peli on luovempaa. Sama koskee myös salibandy-kenttiä.

 

[Golden Ari]

Missä pelintekevät laiturit (esim Patrick Kane). No tällä pelityylillä yritän pelata. Jalkapallossa olen voimahyökkääjä jumalan armosta.

 

[Koirapoika]

Onhan tuota pari kertaa jo testattu ja hitaaksi pelaajaksi on havaittu. Helposti kierrettävissä ja miehensä hukkaava, kerran pelissä saattaa syöttö osua oman miehen lapaan, muuten vastustajat kiittelee hyvistä passeista. Väliäkö tuolla kun hupia riittää.

 

[peruspata]

Olen se pelaaja, joka välillä raivostuu puolustajille, koettelee kädellä maalitolppia, että missä mennään. Valikoimaan kuuluu myös juttelu itsekseen ja pakkien kanssa suoranaiden ohjeiden huuto toisinaan. Sitä tulisi harjoitella enemmän, pakit tykkäävät siitä, koska tämä pelaaja monesti näkee kentän tasolta asioita, joita pakin on hankalampi havaita.

Salibandyssä parhaana päivänä kestän treeneissä liigavahvistusten vetoja ilman helppoja maaleja, huonona päivänä etukulma soi niin, että raikaa.

 

[KJ hunter]

Noista vaihtoehdoista se hyökkäävä puolustaja. Pituutta ei ollut koskaan tarpeeksi(eikä olisi vieläkään) ns. puolustavaksi puolustajaksi. Joten junnuna tuo kiekollisen pakin rooli tuli selväksi, kun kiekkoa tykkäsin pitää.

Mutta eipä silti, eipä niitä maaleja koskaan liikaa tullut. Peruspakki sopisi paremmin :)

 

[sampio]

...parhaana päivänä kestän treeneissä liigavahvistusten vetoja ilman helppoja maaleja, huonona päivänä etukulma soi niin, että raikaa.

Juha Pitkämäki?!

 

[peruspata]

Juha Pitkämäki?!

Pitkämäelle oman lajinsa liigajannut olivat hyvänäkin päivänä voittamaton este. Muuten hyvä vertaus kyllä, myönnetään.

 

[Rautapohkeet]

Ei ihan löytynyt ehkä sitä sopivinta kuvausta. Keskushyökkääjänä on joskus tullut pelailtua. Olen ehkä enemmänkin sellainen voimalla tilanteiseen tuleva peluri. Syötöt on kyllä varsin luokattomia, että sen perusteella en aivan unelma sentteri ole :D Voisi kai sanoa, että otan asiat usein liian tosissaan ja sen takia hermostun helposti ja olen surkea häviäjä...Laiska treenari olen myös ja en osaa kuunnella neuvoja. Eli en ole ihan valmentajan unelmapeluri.

 

[Lecavalier4]

Jääkiekossa olen eniten äänestysvaihtoehdoista liukas laituri. Vaikka pienikokoinen olenkin, pyrin myös taklaamaan, ja onnistunkin kovalla yrittämisellä. Syötän mielummin kuin itse teen maalin. NHL-pelaajista pelityyliäni urheasti parhaiten kantaa Tampan Martin St. Louis (itse tosin olen hieman fyysisempi ja jäähyherkempi). Pieni, nopea, taitava, puolustusvelvoitteet kantava, peliä tekevä laituri, joka tarvittaessa tuikkaa kiekon maaliin.

 

[JMA]

Sluibaileva laituri joka luulee välillä itsestään liikoja. Kun tehoja ei tulekaan normaaliin malliin alkaa mussutus ja sikailu (näillä naruilla kun ei voi rehdisti tapella niin pakko pikku sikaa ja rumia taklauksia jaella). Todisteena muutamana vuonna jopa jäähypörssin kärkisija. Pelkillä 10min ja 20min jäähyillä. Onneksi koutsi oli lapanen niin ei puuttunu touhuun.

 

[Kaukosäädin]

Salibandi. Puhdas maalintekijä. Rakastaa maalintekoa. Pelaaja joka tietää oman tasonsa ja kykynsä. Ylimielinen. Laiska harjoittelija. Kärkkyjä. Suffari. Hyödytän puolustuspäässä.

Mutta kun pallon saa lapaan vastustajan puolustusalueella niin silmänräpäys ja se on verkossa.

 

[Tep]

Koululiikunnan lajit ovat valitettavasti ainoat kokemukset joukkuelajeista, mutta niissä olin yleensä enemmän tai vähemmän hyvin puolustava puolustaja, usein myös maalissa ihan hyvälläkin menestyksellä. Jos eksyn hyökkääjäksi, olen näkymätön surffari, joka hyökkää muutaman kerran pelissä kun se suonenveto iskee tai paikka on muuten vain hyvä. Tähän syynä omalta osaltaan surkea kuntoni. Turha varmaan mainita, että maalit jäävät yleensä tekemättä.

 

[Zous]

Näin lyhyesti sanottuna kädet toimii, mutta pää ja jalat ei.

 

[Jomppa_Koo]

Näin lyhyesti sanottuna kädet toimii, mutta pää ja jalat ei.

Itse en välttämättä osallistuisi peleihin sokeana ja jalattomana. Jokainen tyylillään.

 

[Kaukosäädin]

Itse en välttämättä osallistuisi peleihin sokeana ja jalattomana. Jokainen tyylillään.

Minä tiedän ainakin varmasti, etten osallistuisi peleihin sokeana ja jalattomana.

 

[Zous]

Itse en välttämättä osallistuisi peleihin sokeana ja jalattomana. Jokainen tyylillään.

En minäkään sokeana enkä jalattomana, vaikka ei jalat ja pää oikein toimikaan. Silmät kyllä toimii.

 

[BitterX]

Vastasin "joku muu, mikä". Olen puukätinen ja useimmiten puusilmäinenkin laituri. Rannelaukaus ei ole kovin hyvä. Lämäri on kova, jos on aikaa virittää, mutta edes meidän heikkotasoisissa peleissä ei ole juuri koskaan niin paljoa aikaa. Vaikka pyrin joskus hanakastikin taklaamaan ja pelien tasoon nähden kohtuullisen luistelun takia siinä silloin tällöin onnistunkin ja vaikka olenkin siellä maalin edessä heilumassa sekä ajan sinne usein hyvinkin kovaa, en pidä itseäni varsinaisena voimahyökkäjänäkään.

Teen yllättävän paljon pisteitä kaikkiin noihin mainittuihin puutteisiin nähden. Jostain syystä. Johtuu ehkä siitä, että pyrin useimmiten suoraviivaisesti laukaisupaikkaan ja maalille. Kohtuullisen hyvän pistesaldon takia pelaan ykkösketjussa ja ketjumme pelaakin paljon. Olen lisäksi nuoren joukkueen konkariosastoa, minkätakia pyrin ottamaan vastuuta ja tsemppaamaan joukkueemme nuoria, tulevaisuuden "lupauksia", joista monella saattaa olla jopa yhtä komea ura mutasarjakiekkoilussa edessä, kuin itselläni kohta takana. Tsemppaaminen saatta olla usein ärähtelyäkin, mutta pelin tai treenien jälkeen oluen ääressä en enää ärähtele, vaan olen ainakin itseni mielestä mukava heppu.

Mutasarjakiekkoilu on hieno asia. On lopulta yksi hienoimmista tunteista se, kun on tullut urheiltua ja annettua kaikkensa ja kopissa tai jossakin pubissa odottaa se after-hockey olut ja peruslätinät mukavien kiekkokaverien kanssa. Ja tietty myös vastustajien. Itse en pystyisi ilman liikuntaa keskittymään töihini lähellekään niin hyvin ja kiekon pelailu kaikessa sosiaalisuudessaan on mielekkäin tapa harrastaa liikuntaa. Pidän myös siitä, että sitä jääkiekkoa harrastetaan jääkiekon säännöillä eikä ihan pelkillä veteraanisäännöillä. Tietysti joissakin vastustajissa joku saattaa joskus unohtaa, että hauskaahan sitä ollaan pitämässä kaikki ja tekee jonkun pelin henkeen sopimattoman tempun. Ja joskus harvoin - hyvin harvoin - tapahtuu huonosta taklaustekniikasta (ei edes tahallisuudesta) johtuva idioottitaklaus. Harvemmin sitä kuitenkaan näissä mega-alhaisen tempon peleissä mitään sattuu - eikä tahallisia vahingoittamisyrityksiä nähdä kuin aniharvoin. Taklauksia selvästi suurempi ongelma mutasarjakiekkoilussa ovat kontrolloimattomasti ja tahattomasti korkealla heiluvat mailat, joiden takia sitä silloin tällöin viedään joku paikattavaksi.

 

[Mats Bedö]

Lajeittainhan tata on kaiketi analysoitava, kun eroja on kun hollywoodissa konsanaan.

Latka:
Olin varsin kadeton jannu, joka tiputteli hanskoja turhan usein. Siksi lopetinkin koko paskan. Muistuu kuitenkin yhdesta oikeen ulkomaansarjan pelista neljan maalin otteluni, joista yksi syntyi ylivoimalla puolustajan paikalta, siniviivalta, ja etuylanurkkaan. Se oli kadettomalle tunarille hieno hetki.

Jefu:
Kolmen vuoden ura tassa lajissa oli hienoa aikaa. Ymmarrysta pelista oli paljon ja oikeesti uskoi siihen, etta oli varsin hyva tassa lajissa. Millainen pelaajana? Periksiantamaton ja "kaikkeen kiinni". Kolmesta kohta rikki kuitenkin saman kauden aikana, ja se oli siina.

Sulkapallo:
Muinoin tata tuli pelattua puolitosissaan ja tassa oli vahan samaa meininkia kun jefussa. Mieleton venytys nurkasta toiseen ja tatsi oli kohdallaan. Periksiantamaton oli kai peliluonne, kun kaikkeen halusi yltaa ja dropit tippu kun kivet partsilta.

Koripallo
Vahan kai elviskin, semminkin kun tie vei alasarjoihin, jossa pystyi "viemaan". Joskus tuli pelattua sikaakin, josta ei voi olla kauheen ylypia kylla... Isoilta pojilta opin ;)

Golf:
Itse rauhallisuus. Taa on kylla hieno laji sikali, etta tassa pystyy itsestaan loytamaan uusia puolia. Opettaa paljon luonteesta ja kaytoksesta. Nykyaan ei paljoo enaa nypyta vaikka, jotkut puhuisivat lyonnin aikana, joku seisoo linjalla (esim takana) tai joku aiheuttaa hairiota muuten... Tuonut paljon hyvaa myos normaaliin elamaan. Kiva on hymyilla.

 

[ditrim]

Jääkiekossa olen ollut ulkokenttien hidas koheltaja. Junnuissa pelanneet jäkikset vei ditrimiltä kiekon kuin karkin lapselta. Sitten ne vielä ajelivat minut kylmäksi ja maalivahtikin aina kamppasi. Herja jätkä kun ei suutu.

No Jalkapallokentällä olenkin sitten antanut takaisin kaikki maailmassa kohtaamani vääryydet. Kenenkään nilkat eivät olleet turvassa kun minä olin lähettyvillä. Painavat liukkarit sekä ilkeät taklini keräsivät mainetta pitkin Hämeen nurmia. Korttitilini ei tietenkään karttunut koskaan, sillä taitava rappaaja sai kaiken näyttämään viattomalta. Tosin aikuisiässä, kutosdivarissa jouduin hieman siistimään pelityyliäni, kun vastustajatkin olivat näitä +100Kg heppuja. Pallollinen erikoisuuteni oli millintarkat zipit kärjille.

 

[puuha-pete]

Pakko melkein muuttaa tähän ketjuun itselle valinnaksi jokin maalipyssyn kaltainen voimahyökkääjä. Tehot 20+10 pörssissä ja ei yhtäkään(!!) jäähyminuuttia. Tämä tosin on jo tuomareidenkin syy, koska itse olisin ajanut ulos kerran ja antanut noin 3x käytöskympin.

Maalinedestä tuli tehtyä arviolta 15 maalia. Loput meni sitten vastustajan veskarin piikkiin. Tosin yksi maali oli uskomaton..Harhautin 3-4 vastustajaa ja melkein veskan, omasta riparista sitten sisään. Sinällään uskomatonta, kun harhautus on itselle lähes tuntematon liike.

 

[Pordinard]

Huonosti liikkuva, pehmeä ja flegu pakki.

 

[Johnnie]

Liukas laituri sopii parhaiten. Jääkiekossa olen juurikin sellainen, nopea ja taitava laituri. Salibandyssa taas olen hieman enemmän voimaa käyttävä, mutta nopeus ei ole kadonnut minnekään. Futiksessa taas pärjätään pelkästään nopeiden jalkojen ja kovan ja tarkan vedon kanssa. Osaan toki kynätäkin, mutta ei mun pallonkäsittelytaidoilla kovin kahville ketään viedä...

Edit: Siis Shefki Kuqista seuraava versio :)