Miksi vain ylioppilaita arvostetaan?

[Undrafted]

Media ylioppilaita julkaisee, kun sille on jostain syystä kysyntää. Tapa voi toki nyt loppua, kun gdpr astui voimaan ja herää kysymys moniko ylioppilas on nimenomaan antanut oikeuden eri medioissa nimensä julkaista. Miten tämä myyttinen arvostus muuten näkyy?

Ylipäänsä arvostuksesta jaksetaan puhua paljon, miten yhteiskunta ei arvosta sitä tai tätä. Tosin osan kohdalla kyselyissä löytyy arvostusta, mutta se ei muutu suoraan palkaksi. Palkoilla tuppaa olemaan historiansa ja tilanne muuttuu hitaasti jos juuri ollenkaan.

 

[jussi_j]

Media ylioppilaita julkaisee, kun sille on jostain syystä kysyntää. Tapa voi toki nyt loppua, kun gdpr astui voimaan ja herää kysymys moniko ylioppilas on nimenomaan antanut oikeuden eri medioissa nimensä julkaista. Miten tämä myyttinen arvostus muuten näkyy?
...

Ei kai media sen julkaisuun lupaa tarvitse jos se saa ylioppilaslautakunnalta listan nimiä? Se, että onko YO-lautakunnalla oikeus jakaa sinun tietosi medialle onkin sitten aivan eri asia. Luultavasti ei. Lehtitalo ei kuitenkaan saa varmasti ilman lupaa tehdä rekisteriä, mutta ainakin YLE:n verokone oli toiminnassa edelleen. Täytyykin pyytää, että poistavat nimeni.

 

[Undrafted]

Ei kai media sen julkaisuun lupaa tarvitse jos se saa ylioppilaslautakunnalta listan nimiä? Se, että onko YO-lautakunnalla oikeus jakaa sinun tietosi medialle onkin sitten aivan eri asia. Luultavasti ei. Lehtitalo ei kuitenkaan saa varmasti ilman lupaa tehdä rekisteriä, mutta ainakin YLE:n verokone oli toiminnassa edelleen. Täytyykin pyytää, että poistavat nimeni.

Firmassa oli juttua, että meidän tulee varmistaa tietojenantajalla olevan lupa nimenomaan antaa ne tiedot. Emme voisi siirtää vastuuta toiselle. Tässä kohtaa siis mediatalo a:lla tulisi olla mahdollisuus todentaa, että ylioppilas nanonano on antanut yo-lautakunnalle luvan jakaa ylioppilas nanonanon tiedot mediatalo a:lle. Eri asia onko firman tulkinta tai minun ymmärrykseni ollut oikea.

 

[jussi_j]

.. Eri asia onko firman tulkinta tai minun ymmärrykseni ollut oikea.

Tulkintoja on monta, mutta se on varmaa, että YO-lautakunta ei voi antaa noita tietoja ilman lupaa ja lupa ei voi olla päällä oletuksena, vaan se pitää jokaiselta erikseen kysyä. En tiedä mitä ne nyt on siellä tehneet, mutta ymmärtääkseni vanhankin lain mukaan on voinut olla mahdollista kieltää toi nimen julkaisu.

 

[Radiopää]

Omalla kohdallani asia meni muistaakseni niin, että lupa nimen julkistamiseen kysyttiin siinä vaiheessa, kun kirjoituksiin ilmoittauduttiin. Aivan niin kuin yliopisto pyysi hakupapereiden yhteydessä lupaa julkaista nimi mikäli tulee valituksi. Ainakin joskus yliopistoilla oli tapana julkaista omilla sivuillaan sisäänpäässeiden nimet.

 

[Undrafted]

Omalla kohdallani asia meni muistaakseni niin, että lupa nimen julkistamiseen kysyttiin siinä vaiheessa, kun kirjoituksiin ilmoittauduttiin. Aivan niin kuin yliopisto pyysi hakupapereiden yhteydessä lupaa julkaista nimi mikäli tulee valituksi. Ainakin joskus yliopistoilla oli tapana julkaista omilla sivuillaan sisäänpäässeiden nimet.

Mikäli aiemmin mainitsemani tulkinta olisi oikea, niin lupaa kysyttäessä pitäisi eritellä mille firmoille tieto annettaisiin, kun aiemmin riitti jos kysyttiin lupaa viittaamalla yhteistyökumppaneihin. En olisi kovin yllättynyt, että oma työnantaja tulkitsee tiukimman mahdollisuuden kautta ja tässähän on vuosi aikaa mediatalojen ruotia miten asian kanssa toimitaan.

Eiköhän perheissä valmistuneita yms. juhlita innolla eri tavoin ja ei kauheasti ole näkynyt erikoisetuja tai alennuksia yo-lakin tuoreeltaan saaneille,

 

[Radiopää]

Mikäli aiemmin mainitsemani tulkinta olisi oikea, niin lupaa kysyttäessä pitäisi eritellä mille firmoille tieto annettaisiin, kun aiemmin riitti jos kysyttiin lupaa viittaamalla yhteistyökumppaneihin.

Homma meni niin, että YTL kysyi lupaa, saako nimen laittaa julkiseksi. Kun nimi on listassa ja lista julkinen, voi lehdet julkistaa ne omilla alustoillaan. YTL katsoi, että kaikki mediat ovat samalla viivalla. Siitä minulla ei ole tietoa, miten asia nykyään menee.

 

[Kirjoittelija]

Niin ei ole olemassa mitään syytä, miksi lukioon ei mentäisi. Sama koskee korkeakoulua tai yliopistoa.

Joidenkin nuorten pitää tehdä töitä elääkseen. Ei ole faijaa maksamassa kuten sinulla ja kavereillasi.

 

[Kirjoittelija]

Olisi mielenkiintoista nähdä jokin tilasto, kuinka moni äänestämättä jättäneistä on ylioppilaita ja kuinka moni ei ole. Tai kuinka moni Laura Huhtasaarta tai Teuvo Hakkaraista äänestävä on ylioppilas.

Olisi myös mielenkiintoista nähdä, kuinka moni Emma Karia tai Veronika Honkasaloa äänestävä ei ole ylioppilas. Tuskin löytyy kovin montaa tällaista tapausta, mikä sekin kertoo ylioppilaiden ylivoimaisesta valveutuneisuudesta amiksiin verrattuna.

Vastaavasti sitä voisi pahastua häiden juhlimisesta. Enemmänhän siinä on saavutusta, että pääsee ylioppilaaksi kuin siinä, että saa jonkun menemään kanssaan naimisiin.

Ei todellakaan ole. Naimisiin meneminen maksaa ihan helvetisti enemmän kuin ylioppilaaksi kirjoittaminen.

Jostain laajasta matikasta esim. saa laudaturin, vaikkei lukisi yhtään

Sinun lukiopäiviesi jälkeen on otettu käyttöön sellainen arvosana kuin eximia.

 

[Barnes]

Omalla kohdallani asia meni muistaakseni niin, että lupa nimen julkistamiseen kysyttiin siinä vaiheessa, kun kirjoituksiin ilmoittauduttiin.

Näin on asian laita myös armon vuonna 2018. Rasti ruutuun niin nimi paukahtaa paikallislehteen, Yleisradioon jne., kun ylioppilaaksi on kirjoittanut.

 

[cottonmouth]

kaikessa tuotantoon ja tekniikkaan liittyvillä aloilla heti alusta saakka mukaan siihen tekemiseen.

En jaksa tuota muuta kirjoittamaasi tauhkaa sen enempää alkaa kommentoimaan, mutta tässä kohtaa rukouksiisi on vastattu/vastaamassa.

YLE - MOT: “Sehän vielä tappaa jonkun” - sähköasentajien koulutus huolestuttaa opettajia Itä-Suomessa

Idea on sinällään ihan kaunis, että töihin vaan oppimaan. Tuo mm. artikkeli vain maalaa aika karua kuvaa siitä, miten asiat voivat todellisuudessa olla, kun koulutusvastuu siirtyy yksityiselle yritykselle, ammattikoulun omaa rahoitusta, eli opetusta ja henkilökuntaa, karsitaan rajusti ja samalla odotetaan kuitenkin, että opiskelijoita valmistuu tilastoihin normaaliin tapaan, taidoista ja kyvyistä siis viis. En ole tekemisissä ammatillisen opetuksen kanssa, mutta toivoisin, että sitä arvostettaisiin myös sen verran, että tuleva rappiotila voitaisiin välttää. Oli koulutus akateemista tai ammatillista, niin se on oikeastaan ainoita "luonnonvaroja", joita tällä pienellä kansalla laajassa kuvassa on. On aika karua, jos se heitetään menemään.

Muutamalta enemmän ammattipuolen kanssa tekemisissä olevalta kuullut, että esim. tuo ettei tuore sähkömies osaa edes jännitettä mitata, ei todellakaan ole mikään harvinaisuus. Sekin on tuossa jutussa hyvä pointti, että mistä niitä yrityksiä muuttotappio alueilla, tai miksei laajemminkin, oikeasti kaivetaan, niin että siinä yhdistyy opiskelijan etu ja toisaalta firmankin pitää painaa omaa duuniaan. Sitten käy niin, että jengi leikkaa sähkömiesharjoitteluissa nurmikkoa tai tekee lumitöitä, huhhei.

Noin yleisesti vielä ketjun aiheista eli kyllä usein lukiota pusketaan hieman liikaa esiin. Sillä ja sen mahdollistamilla akateemisilla jatko-opinnoilla (disclaimer: toki niihin voi päästä periaatetasolla ilman lukiotakin) on äärimmäisen tärkeä merkitys yhteiskunnallemme, mutta ei se ole jokaisella oikea polku ja on aivan fine. Onhan noita muitakin teitä menestyä elämässään, eikä vain taloudellisilla mittareilla, ja hyvin hoidettu ammatillinen koulutus on valtavasti parempi sijoitus tulevaisuuteen kuin esimerkiksi roikkuminen lukiossa useamman vuoden ja sen keskeyttäminen tai heikko yo-tulos. Eivät nekään mitään ovia sulje, mutta tuossa menee pahimmillaan nuorelta vuosia elämästään hukkaan ja mm. syrjäytymisvaara kasvaa ihan reilusti.

Onnea vaan jokaiselle keväällä 2018 ammattiin valmistuvalle sekä ylioppilaalle.

 

[Varis]

Lukion opetuksista lienee 20% sellaista mikä tulevassa ammatissa hyödyttää. Humanistisilla apurahamiekkailijoilla tuo prosentti saattaa kivuta jopa 35%.

Miten tämä mitataan? Nykyisessä hommassani käytän suoraan lukiossa opituista asioista englantia, vähän matematiikkaa ja paljon Microsoft Exceliä. Ne opinnot olisi voinut tiivistää vuoteen ja olisi silti ehtinyt hoitaa vanhat, penkkarit ja abiristeilyt samalla. Kuitenkin kaikista kriittisin taito päivittäisessä tekemisessäni on tiedon hankinta ja sen omaksuminen. Sillä tiedolla en välttämättä tee mitään, että mitkä geenit periytyvät jälkeläisille vallitsevina ominaisuuksina, mutta hyödyin paljonkin taidosta etsiä se tieto luotettavasta lähteestä, ymmärtää lukemani ja esittää asia muulle luokalle.

Sen lisäksi työpaikalla ja asiakkaiden luona on eduksi jos osaa puhua jostain muustakin kuin kaljasta tai tisseistä ja koska olin ihan pätevä oppilas jo peruskoulussa, päädyin lukioon josta jäi hyviä kontakteja työelämään. Kaikennäköistä pientä kivaa sieltä jäi takataskuun. En sanoisi että se kaksi ja puoli vuotta meni ollenkaan hukkaan, vaikkei valkolakki urotöitä vaatinutkaan.

Minun näkemykseni on se, että koulutusta arvostetaan koska sivistys on ihmisessä hyvä ominaisuus. On yhteiskunnalle hyvä asia, että ihan kaikki eivät päädy lukioon, mutta nähdäkseni on kaikkien etu mikäli sinne saadaan ainakin ne kaikista fiksuimmat patistettua.

 

[Kirjoittelija]

Sen lisäksi työpaikalla ja asiakkaiden luona on eduksi jos osaa puhua jostain muustakin kuin kaljasta tai tisseistä ja koska olin ihan pätevä oppilas jo peruskoulussa, päädyin lukioon josta jäi hyviä kontakteja työelämään. Kaikennäköistä pientä kivaa sieltä jäi takataskuun. En sanoisi että se kaksi ja puoli vuotta meni ollenkaan hukkaan, vaikkei valkolakki urotöitä vaatinutkaan.

Minun näkemykseni on se, että koulutusta arvostetaan koska sivistys on ihmisessä hyvä ominaisuus. On yhteiskunnalle hyvä asia, että ihan kaikki eivät päädy lukioon, mutta nähdäkseni on kaikkien etu mikäli sinne saadaan ainakin ne kaikista fiksuimmat patistettua.

Olisi myös yhteiskunnan kannalta hyvä, että tuollaisiin kultalusikkasuiden lukioihin, jollaisen sinä olet käynyt, ei otettaisi sisään mitään roskasakin lapsia, vaikka niillä todistuksessa hyviä numeroita olisikin. Silloin nuo lukiot palvelisivat mainostamaasi verkostoitumistarkoitusta paremmin. Minulla ei ole lukiosta yhtäkään kaveria, sillä se oli paremmalle väelle tarkoitettu koulu. Kaikki mun kaverit ovat ala-asteelta ja tarhasta peräisin.

 

[cottonmouth]

Kirjoittelet 80% aivan hangolla lantalaan heiteltävää kamaa näissä kahdessa edellisessä viestissä ja vastatkoon niihin joutavammat, mutta:

Se, että ammattikoulu jättää opetusvelvoitteensa hoitamatta, tai hyväksyy puutteellisen näytön on sen koulun vika. Kerrotko miten tuo liittyy vaikkapa oppisopimuskoulutukseen, missä työskennellään asentajan kanssa 3 vuotta ja ollaan muutama päivä kuukaudessa koulussa pänttäämässä teoriaa?

Koulu toimii juuri niillä resursseilla kuin sille annetaan. Opetusta on tietty määrä, mutta toisaalta opiskelijat on saatava valmistumaan. Kovin fiksuahan tuo ei ole, mutta se on normimeno oikeastaan kaikissa ensimmäisen ja toisen asteen opinnoissa. Oliko se 11%, joka läpäisee peruskoulun ilman riittävää lukutaitoa.

Se, että yritykset tekisivät oppilaitosten hommia ei ole kovin kestävä tie. Ei oppisopimuskoulutuksessa ole mitään vikaa. Siinä on vikaa, että koko suomalaista ammatillista koulustusta ajetaan siihen suuntaan ilman oppisopimusjärjestelyä. Eli toimitaan kuitenkin oppilaitoksien kautta ja ikävä tosiseikka on, että ei näitä oppisopimuspaikkoja yksinkertaisesti riitä koko ammattikouluttautuvalle ikäluokalle, ei lähellekään.

 

[Radiopää]

Miten tämä mitataan?

Nämä mielipiteet perustuvat siihen, että esimerkiksi filosofia on aivan turha aine, koska sen osaaminen ei heijastu suoraan rahantekoon. Mielestäni tämän ketju otsikko on siitä turha, koska keskustelun aiheena on enemmän se, arvostaako ihminen enemmän taloudellista vai henkistä pääomaa. MTV:n uutisissa oli tänään juttua 80-vuotiaasta miehestä, joka valmistuu lauantaina ylioppilaaksi. Haukkukaa nyt vielä sitäkin, kun on vanhoilla päivillä päättänyt käyttää aikaansa moiseen paskakouluun.

Toistan taas, että minulla on kavereina ns. duunareita. Yksi tekee työtä, johon olisi kai riittänyt parin vuoden koulutus peruskoulun jälkeen. Kävi kuitenkin lukion, eikä ole puheittensa perusteella katunut sitä pätkääkään, vaikka hänestä ei lakimiestä tai lääkäriä tullutkaan. Minusta kenenkään ei pidä hakeutua lukioon, jos ei ole motivaatiota. Jos taas on, kannattaa se koulu käydä, vaikka tietäisi päätyvänsä alalle, johon lukiota ei tarvita.

Ei kaikkea koulua käydä pelkän tulevan työpaikan takia, vaan oman itsensä kehittämiseen, kiinnostuksen kohteiden etsimiseen ja sosiaalisten suhteiden sitomiseen. Jos ylioppilaita arvostetaan tästä näkökulmasta enemmän kuin ammattikoululaisia, on arvostus mielestäni täysin perusteltua. Jos arvostus taas on mahdollisimman nopeaan työllistymiseen, arvostetaan sitten joitakin toisia.

Kaikki mun kaverit ovat ala-asteelta ja tarhasta peräisin.

Tarkoitat varmaan "molemmat kaverit"?

 

[Eino_Mies]

Matti, 82, lienee Suomen vanhin uusi ylioppilas – vetäytyi aluksi syrjään, mutta nuoret nappasivat kaverikseen - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Jotenkin tämä juttu sai hyvälle mielelle. En sitten tiedä olisiko valtakunnallinen uutiskynnys ylittynyt, mikäli 82-vuotias Matti saisi tänä keväänä esim. automekaanikon tai merkonomin paperit.

Taitaa nuokin olla jo vanhentuneita keskiasteen tutkintonimikkeitä, mutta ymmärrätte varmasti pointin.

E: Kas, en huomannut @Radiopää viestiä joka olikin jo tuon seniori-yo:n jutun aiemmin maininnut.

 

[Radiopää]

En sitten tiedä olisiko valtakunnallinen uutiskynnys ylittynyt, mikäli 82-vuotias Matti saisi tänä keväänä esim. automekaanikon tai merkonomin paperit.

Juuri tähän uutiseen viittasin. Nämä työuransa jo päättäneet ihmiset ovat niitä, jotka tekevät ylioppilastutkinnosta arvokkaan. Halutaan saada jotain, jolla on merkitystä, mutta ei välttämättä vaikutusta taloudelliseen pärjäämiseen elämässä. Hyvä Matti!

 

[Kirjoittelija]

keskustelun aiheena on enemmän se, arvostaako ihminen enemmän taloudellista vai henkistä pääomaa.

Todellisuudessa sellaisen "henkisen pääoman" hankkiminen, jota esim. sinä ihmiseltä edellytät kelpuuttaaksesi tämän tasaveroiseksi keskustelukumppaniksi, maksaa ihan helvetisti rahaa.

Juuri tähän uutiseen viittasin. Nämä työuransa jo päättäneet ihmiset ovat niitä, jotka tekevät ylioppilastutkinnosta arvokkaan.

Ylioppilastutkinnolla ei ole vuonna 2018 mitään arvoa, vaikka sen joku vanhus suorittaisikin. Arvoa tuolla tutkinnolla oli joskus kauan sitten, kun sitä ei päässyt suorittamaan ihan kuka tahansa.

Hyvin suoritettuna lukio antaa kuitenkin hyvät eväät jatkoon, ja sitä voi vaikka vähän juhliakin.

Mitä pidät mittarina sille, että lukio on hyvin suoritettu?

akateemisista valmiuksista tuo todistus nyt vaan kertoo aika paljon.

Akateemisista valmiuksista se todistus kertoo hyvin vähän. Lukiokurssien arvosanatkin kertovat paljon enemmän.

 

[Kirjoittelija]

Jos muuten lähdetään siitä, että ylioppilaat ovat keskimäärin selvästi fiksumpaa porukkaa, kyllähän näistä luvuista näkee myös sen, että naiset ovat keskimäärin selvästi fiksumpia kuin miehet. Sen takia he varmaan vihreitä niin innokkaasti äänestävätkin:

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden ikäluokkaosuudet laskussa | Turun yliopiston blogi

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet ikäluokan naisista ovat kautta linjan olleet miehiä korkeammat, parhaimmillaan vuonna 2005 ikäluokan naisista suoritti ylioppilastutkinnon 66 %, joka laski ensin lukuun 59 % ja oli vuonna 2015 enää 55 %. Poikien vastaavat osuudet ovat olleet verraten matalat (43 %, 41 %), vuonna 2015 enää 39 %.

 

[dana77]

Samaa mieltä että lukiota arvostetaan hieman liikaa. Sehän on vain sellainen peruskoulun jatke. Kyllä sen arvostuksen tulisi painottua selvemmin luonnontieteellisten alojen korkeakoulututkintoihin.

 

[Radiopää]

Todellisuudessa sellaisen "henkisen pääoman" hankkiminen, jota esim. sinä ihmiseltä edellytät kelpuuttaaksesi tämän tasaveroiseksi keskustelukumppaniksi, maksaa ihan helvetisti rahaa.

En tajunnut pointtiasi. Eihän henkisen ja taloudellisen pääoman hankkiminen ole keskenään ristiriidassa.

Samaa mieltä että lukiota arvostetaan hieman liikaa. Sehän on vain sellainen peruskoulun jatke. Kyllä sen arvostuksen tulisi painottua selvemmin luonnontieteellisten alojen korkeakoulututkintoihin.

Ylioppilaiksi valmistuvat ovat yleensä nuoria, joiden aikuiselämä alkaa lukion jälkeen. Maisteriksi valmistuneet ovat jo aikuisia, joten siksi he eivät saa samalla tavalla huomiota kuin nuoret. Koulujen alkaessa uutiset seuraavat enemmän koulun ensimmäisen kuin yhdeksännen luokan aloittavia. Sillä hetkellä on muitakin vaikutuksia kuin vain se koulu.

Ylioppilaiden korostamisen ja juhlinnan kritisoimisen keskellä on ehkä syytä muistaa myös se, että kaikki eivät läpäise kirjoituksia. Ainakaan ensimmäisellä yrittämällä.

Lukijalta: Onnea reputtaneille! - Lukijoilta - Turun Sanomat

Kirjoituksesta hieman huokuu se, että tärkeintä ei ole päästä ylioppilaaksi vaan saada pitää ylioppilasjuhlat.

 

[Undrafted]

Ylioppilaissa ja osassa muuten koulunsa päättävissä on sekin puoli, että päättäjäiset on yleisesti tunnettuna hetkenä. Myöhemmistä oppilaitoksista valmistutaan kuka milloinkin, joten ei synny sellaista joukkohuomiota.

Media antaa huomiota millevain, mistä olettaa ihmisten olevan kiinnostuneita. Kertooko tämä erityisesti arvostuksesta vai halusta saada huomiota omalle medialleen?

 

[Bob Rambo]

Jos muuten lähdetään siitä, että ylioppilaat ovat keskimäärin selvästi fiksumpaa porukkaa, kyllähän näistä luvuista näkee myös sen, että naiset ovat keskimäärin selvästi fiksumpia kuin miehet. Sen takia he varmaan vihreitä niin innokkaasti äänestävätkin:

Sen mitä noista luvuista näkee on, miten naisihmiset kuvittelevat lukion hyvillä arvosanoilla olevan suurtakin merkitystä tulevaisuuden kannalta. Ideologinen ajattelu siis ohjaa tekemistä, kuten mainitsemassasi äänestyskäyttäytymisessäkin. Todellisuudessahan lukion arvosanoilla on aika vähän merkitystä jatko-opiskeluiden ja työllistymisen kannalta, ja ainoastaan todellisuudesta vieraantunut idiootti äänestää vihreitä.

 

[pernaveikko]

Eihän henkisen ja taloudellisen pääoman hankkiminen ole keskenään ristiriidassa.

Kyllähän se usein on vai oletko nähnyt rikasta hippiä.

 

[Radiopää]

Kyllähän se usein on vai oletko nähnyt rikasta hippiä.

En tiedä miten hipit tähän liittyy tai mitä tarkoitat hipillä, mutta ensimmäisenä tuli mieleen Sam Huber.