@dana77 linkkasi onneksi selvää dataa siitä, että korkeakoulutus on edelleen oiva väylä hyvään tulotasoon ja työllisyyteen, ja lukio on monelle se ensimmäinen rappunen tällä taipaleella.
Se on pelkkää ajan ja verorahojen tuhlausta.
Paljon järkevämpää olisi lakkauttaa yo-kirjoitukset kokonaan ja järjestää korkeakouluun hakeville haastatteluja. Kasvokkain ihmisestä saa paremman käsityksen.
Mun kokemuksen mukaan varallisuus ei ole merkittävä tekijä opiskelussa, jos asenne opiskeluun on kunnossa. Toki akateemisista perheistä tulevilla tämä keskimääräistä useammin toteutuu.Se että korkeakoulun käyneet keskimäärin pääsevät paremmille tienesteille, koska tulevat keskimäärin hyvistä perheistä, ei todellakaan tarkoita sitä, että persaukisia kannattaisi laittaa lukioon. Se on pelkkää ajan ja verorahojen tuhlausta.
Miksi et vaihtaisi joskus levyä? Jos vaikka käyttäisit aikasi ja tarmosi johonkin kehittävämpään kuin pelkästään Jatkoajan keskustelupalstalla jatkuvaan lillukanvarsiin tarttumisiin ja vittuiluun, niin ei tarvitsisi valittaa köyhäilystä. Kun tuossa aikasemminkin totesit, että lukiosta ei oikein löytynyt ystäviä, niin olisiko myös syytä katsoa itseään peiliin?Se että korkeakoulun käyneet keskimäärin pääsevät paremmille tienesteille, koska tulevat keskimäärin hyvistä perheistä, ei todellakaan tarkoita sitä, että persaukisia kannattaisi laittaa lukioon. Se on pelkkää ajan ja verorahojen tuhlausta.
Tuo oli huomattavasti järkevämpi systeemi, sillä hakijoiden motivaatio alaa kohtaan testattiin huomattavasti paremmin. Nyt suurin osa kouluun sisäänpäässeistä tuskin tietää edes mikä on tase tai tuloslaskelma.
Osaat olla kyllä viihdyttävä hahmo ja usein osutkin maaliin naljailullasi. Välillä vaan ihmettelen, että miten oikein jaksat jatkaa tätä tyyliäsi.
Olen tästä eri mieltä, viiden vuoden tutkinnon aikana on reilusti aikaa käydä läpi kauppatieteiden perusjutut. Itse panostin reilusti ylppäreihin ja pääsin suoraan sisään papereilla kauppikseen, pääsykoekirjoihin ei tullut ikinä koskettua. Tästä huolimatta opinnot sujuivat todella hyvin, huomasin saman myös muissa papereilla sisään päässeillä. Kauppis ei ole kuitenkaan mitään hirveän korkealentoista, joten tasetta tai tuloslaskelmaa ei kannata hirveästi stressata ennen opintojen alkamista.Kauppatieteissähän tämä erittäin typerä muutos tehtiin tälle vuodelle. En oikein näe miten esimerkiksi jonkun vuoroviljelyksen tai jokilaaksojen historian lukeminen hyödyttää kauppatieteiden opinnoissa. Ennen tätä vuottahan kirjoina olivat johtaminen ja markkinointi, rahoitus ja laskentatoimi, taloustiede sekä matematiikka. Noita kirjoja lukemalla pääsi melko hyvin sisälle siihen minkälaista kauppatieteiden opiskelu on ja pääsykokeisiin lukemalla oppi asioita, joista oli oikeasti paljon hyötyä myös opintojen aikana. Tuo oli huomattavasti järkevämpi systeemi, sillä hakijoiden motivaatio alaa kohtaan testattiin huomattavasti paremmin. Nyt suurin osa kouluun sisäänpäässeistä tuskin tietää edes mikä on tase tai tuloslaskelma.
Se että korkeakoulun käyneet keskimäärin pääsevät paremmille tienesteille, koska tulevat keskimäärin hyvistä perheistä, ei todellakaan tarkoita sitä, että persaukisia kannattaisi laittaa lukioon. Se on pelkkää ajan ja verorahojen tuhlausta.
Pistätkö läpällä Sam Huberin taloudellisesti menestyneeksi hipiksi? Vauraus on samaa "menestystä" kuin Jussi Salonojalla tai Donald Trump juniorilla.En tiedä miten hipit tähän liittyy tai mitä tarkoitat hipillä, mutta ensimmäisenä tuli mieleen Sam Huber.
Niin tehdään. Tosin se että mitä kultapossukerhoilla tarkoitetaan on kovin tulkinnallista.Joo opintotuilla ja opintolainoillahan sitä hankitaankin sellainen elintaso, jota tuolla kultapossukerhoissa verkostoitumiseen vaaditaan :D
Arvostan itse kaikkia, jotka pystyvät omalla työllään itsensä elättämään ja toimeen tulemaan, oli se osaaminen hankittu mistä tahansa.
Pistätkö läpällä Sam Huberin taloudellisesti menestyneeksi hipiksi? Vauraus on samaa "menestystä" kuin Jussi Salonojalla tai Donald Trump juniorilla.
Pointtina tässä ei varsinaisesti ollut se, että oppiiko aineen perusjutut, vaan pääsykokeisiin lukemalla saa todella hyvän kuvan siitä, millaista kyseisen alan opiskelu oikeasti on. Esimerkiksi kauppatieteistä monilla on paljon ennakkokäsityksiä, jotka eivät kuitenkaan välttämättä pidä kovin hyvin paikkansa, kun alaa alkaa opiskella. Itselläni oli muutama ammattikoulusta tullut kaveri, jotka olivat vuosikurssin menestyneimpien opiskelijoiden joukossa. Vastapainona minulla oli kavereissa muutamia tyyppejä, jotka olivat tulleet papereilla kouluun sisään ja joko vaihtoivat alaa kesken opintojen tai sitten suoriutuivat opinnoista keskivertoa heikommin, kun opiskeltava aihe ei ollutkaan heille sopiva.Olen tästä eri mieltä, viiden vuoden tutkinnon aikana on reilusti aikaa käydä läpi kauppatieteiden perusjutut.
Kun tuossa aikasemminkin totesit, että lukiosta ei oikein löytynyt ystäviä, niin olisiko myös syytä katsoa itseään peiliin?
Mun kokemuksen mukaan varallisuus ei ole merkittävä tekijä opiskelussa, jos asenne opiskeluun on kunnossa. Toki akateemisista perheistä tulevilla tämä keskimääräistä useammin toteutuu.
suoravalinta yo-todistuksen perusteella taas mahdollistaa sen, että lahjakkaita ihmisiä ei istuteta pahimmillaan useita välivuosia Lidlin kassalla.
Mielenkiinnosta kyselen, että mihin tämä väittämä perustuu? Jotenkin voisi väittää, että parempi asenne opiskeluun johtaa parempiin tuloksiin ylppäreissä.Ko. koemuotohan nimenomaan sopii täydellisesti sellaisille oppilaille, joilla asenne opiskeluun ei ole kunnossa.
Ongelma on sun mustavalkoinen ajattelu, en tietenkään välttämättä arvosta ketään varauksetta kaikin puolin yhden asian johdosta, mutta se on arvostettavaa, että ihminen itsensä elättää. Ihan samoin voin myös arvostaa muilta osin ihmistä, vaikka ei itseään elättäisikään.Jos sinä väität arvostavasi persuja äänestävää ja kiitospaitaan pukeutuvaa parturi-kampaajaa tai roskakuskia, joka elättää itsensä omalla työllään, en näe mitään perustetta sille, miksi kukaan tuota väitettä uskoisi. Tuskin uskot itsekään.
Vappuna näkee jotain pellejä, jotka luulee sen lakin merkitsevän vielä jotain.
Minusta mielenkiintoinen lähestyminen asiaan. Jos on kerran itsensä ylioppilaaksi lukenut, moni toki siitä jatkanut johonkin muuhun oikeaan tutkintoonkin niin onko se takana ettei yo-lakki merkitsekään vappuna mitään? Itsellänikin voisi olla myöhemmästä oppilaitoksesta lakki iritys, mutten siihen koskaan rahaa tuhlannut. Minusta kun vain teekkareilla on jotain ideaa jatketussa yo-pohjaisessa lakissaan.En juurikaan välitä perinteistä, jotka eivät pidä enää paikkaansa.
Yle Uutiset haastatteli vastavalmistunutta putkimiestä ja parturi-kampaajaa.
Itse asiassa juuri noita aiheitakin käsiteltiin, parturi-kampaaja haaveili tulevaisuudessa korkeakouluopinnoista ja kansainvälisestä urasta. Ei varmaan kukaan ollut sille kertonut, että se on turhaa. Putkimies oli fiksumpi ja haaveili olevansa samoissa hommissa myös 20 vuoden päästä.Mutta eivät sentään analysoi ammattiin valmistuvien päivän kulkua, pukeutumiskoodeja, tyylivinkkejä, ruokatarjoiluja, tulevaisuuden haaveita tai kesäsuunnitelmia. Toista se on ylioppilailla.
Vittu töihinhän ne saatanan tylsimykset menee, tienaamaan. Toisin kuin Eximia-Eevat ja Eerot, jotka vetävät parit välivuodet miettien mihin ehkä voisi hakea.
Vittu töihinhän ne saatanan tylsimykset menee, tienaamaan. Toisin kuin Eximia-Eevat ja Eerot, jotka vetävät parit välivuodet miettien mihin ehkä voisi hakea.
Oma kokemus on että kyllä ihmiset useimmiten välivuosina on myös töissä. Minulla on vain omien kaverien kokemukset ja mutua, mutta sulla on varmaan jotain kovempaa faktaa että välivuotena ihmiset eivät tekisi töitä?
Vappuna näkee jotain pellejä, jotka luulee sen lakin merkitsevän vielä jotain.