Miksi vain ylioppilaita arvostetaan?

[Styge]

Kyllähän se usein on vai oletko nähnyt rikasta hippiä.

Meinaatko nyt, että hippi myy huumeita ja tekee rahaa vai hankkii henkistä pääomaa pilvenpolttelulla ja sieniä syömällä? Vai menikö mulla nyt jotain ohi. Ja otsikon kysymykseen, että kukaan ei arvosta ylioppilaita.

 

[godspeed]

Ainoa kenen olen kuullut vielä uudella vuosituhannella arvostavan vain ylioppilasta on jo edesmennyt mummoni. Se eli tosin muutenkin menneillä vuosikymmenillä puheiden perusteella. Vappuna näkee jotain pellejä, jotka luulee sen lakin merkitsevän vielä jotain.

 

[Jupe]

Tämä on jännä keskustelu ja aihe yleensäkin. Itse en ole lukiota käynyt mutta samanikäisestä lähipiiristä noin 15 on käynyt ja noin 5 mun kanssa "amiksen".
Nyt tulee se jännä mutta. Me oltiin "amiksessa" tosissaan, sen jälkeen intti ja duuniin. Sanoisin että minä ja nämä muut on tekijöitä.
Lukion käyneet opiskelivat keskimäärin 5-8v pidempää kuin me.
Jokaisen tämän otannan duunit tiedän ja suurimman osan palkatkin. Amiksen käyneet tekijät ainakin meidän tapauksessa tienaa enemmän ja useassa tapauksessa selvästikin. On yrittäjää, asiakaspäälliköitä, ostajia jne.
Se meidän lukema ammatti on toissijainen osittain, sillä mentiin vain markkinoille sisään. Itse kun olen vaihtanut duuneja niin useamminkin kuullut että halutaan kokemusta eikä koulun penkiltä näitä 30v insinöörejä.
Tämä on vain mun otanta, mutta mitään en itse tekisi toisin. Rehellisesti sanoen en jaksaisikaan 10v opiskella vaan haluan töitä, kehittyä, verkostua, uusia töitä jne.

_

 

[Radiopää]

Vappuna näkee jotain pellejä, jotka luulee sen lakin merkitsevän vielä jotain.

Kyllähän edelleen merkitsee. Jos ei muuta niin ainakin muistoja ja perinteitä. Ei niitä pidä väheksyä.

Tämä on vain mun otanta, mutta mitään en itse tekisi toisin. Rehellisesti sanoen en jaksaisikaan 10v opiskella vaan haluan töitä, kehittyä, verkostua, uusia töitä jne.

Tärkeintä on tehdä niin kuin itse tuntee parhaaksi. Siksi ei pidä väheksyä niitä, jotka haluavat kehittyäkseen opiskella lisää matematiikkaa, historiaa ja äidinkieltä. En tiedä, millainen koululaitos on nykyään, mutta minun aikanani filosofiaa opetettiin vasta lukiossa. Minusta se on mielenkiintoisempaa kuin separaattorin asentaminen autoon tai kirjanpidon alkeet.

 

[BileTooth]

Jostain laajasta matikasta esim. saa laudaturin, vaikkei lukisi yhtään eli se vaatimustaso on aika alhainen

En tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi kirjoittanut nykyisestä (viimeiset 10 vuotta) pitkästä matematiikasta laudaturin lukematta yhtään. Toki niitä luonnonlahjakkuuksia aina löytyy, mutta kymmenien kirjottaneiden otoksella jokainen tuntemani laudaturin kirjoittanut on valmistautunut kirjoituksiin vähintään kohtuullisesti eikä yksikään tuntemani valmistautumaton ole kirjoittanut laudaturia. Joten kyseenalaistaisin väitteen siitä, että pitkästä matematiikasta "saa laudaturin, vaikkei lukisi yhtään" ellei puhuta niistä 1/1000 luonnonlahjakkuuksista.

 

[godspeed]

Kyllähän edelleen merkitsee. Jos ei muuta niin ainakin muistoja ja perinteitä. Ei niitä pidä väheksyä.

En juurikaan välitä perinteistä, jotka eivät pidä enää paikkaansa.

 

[Jupe]

Minusta se on mielenkiintoisempaa kuin separaattorin

En toki väheksy opiskelua. Enemmän väheksyn sitä ettei kaikilla 30v ole vielä tietoa mitä tekee isona. Siitä kärsii jo moni taho, verotuloina jne.
Itse tuossa yleistit /vähättelit amisopintoja, voin sen verran avata että olin tietotekniikkaa siellä lukemassa ja mikrotukihenkilöksi ysärillä kun se oli kuuminta hottia.
Ja koulutukseen kuului kohtalaisen kattava matikka, fysiikka ja sähköoppi.
Kuulemma vastasi lukion lyhyen puolen opintoja, jossain kohdassa vaatimustaso oli korkeammallakin.

Oli meillä muuten samalla luokalla lukion käyneitäkin. Tulivat lukion jälkeen hakemaan ammatin.

_

 

[DAF]

En toki väheksy opiskelua. Enemmän väheksyn sitä ettei kaikilla 30v ole vielä tietoa mitä tekee isona. Siitä kärsii jo moni taho, verotuloina jne.

Itse en toki tiedä vieläkään paljon myöhemminkään tätä, enkä ole missään vaiheessa "opiskellut ammattia". Pari tutkintoa toki on ja pitkähkö työura eri "ammateissa". Valtaosa tämän hetken kolmikymppisistä opiskelee työuran aikana vielä ainakin yhden uuden ammatin.

 

[Barney]

Todellisuudessahan lukion arvosanoilla on aika vähän merkitystä jatko-opiskeluiden ja työllistymisen kannalta, ja ainoastaan todellisuudesta vieraantunut idiootti äänestää vihreitä.

Niiden merkityshän on kokoajan kasvanut. Aika monelle alalle yliopistoon on päässyt jo yli puolet tänä vuonna pelkillä yo-papereilla ja pääsykoekiintiöitä on tietääkseni tarkoitus pienentää vielä entisestään. Aika erikoinen kommentti siihen nähden.

 

[Radiopää]

Itse tuossa yleistit /vähättelit amisopintoja, voin sen verran avata että olin tietotekniikkaa siellä lukemassa ja mikrotukihenkilöksi ysärillä kun se oli kuuminta hottia.

Tarkoitukseni ei ollut väheksyä tai yleistää mitään. Kritiikki kohdistuu siihen, että lukio nähdään yliarvostettuna, koska amiksesta työllistyy nopeammin ja mahdollisesti myös korkeapalkkaisempaan työhön.

Kuinkakohan paljon varusmiespalveluksen suosion selittää enemmän perinteet ja kiinnostus kuin työllistyminen tai aito isänmaallisuus.

 

[Kirjoittelija]

En tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi kirjoittanut nykyisestä (viimeiset 10 vuotta) pitkästä matematiikasta laudaturin lukematta yhtään. Toki niitä luonnonlahjakkuuksia aina löytyy, mutta kymmenien kirjottaneiden otoksella jokainen tuntemani laudaturin kirjoittanut on valmistautunut kirjoituksiin vähintään kohtuullisesti eikä yksikään tuntemani valmistautumaton ole kirjoittanut laudaturia. Joten kyseenalaistaisin väitteen siitä, että pitkästä matematiikasta "saa laudaturin, vaikkei lukisi yhtään" ellei puhuta niistä 1/1000 luonnonlahjakkuuksista.

Schollin lukioaikoina ei ollut sellaista arvosanaa kuin eximia. Se saattaa selittää tätä näkemyseroa aika paljon.

En tajunnut pointtiasi. Eihän henkisen ja taloudellisen pääoman hankkiminen ole keskenään ristiriidassa.

Kyllä ne ovat, jos se henkisen pääoman hankkiminen tarkoittaa pulpetissa istumista. Se aika on työnteosta pois. Kerroit, että sinun duunarikaverisi eivät kadu lukion käymistä. Ilmeisesti heille on luvassa niin mittavat perinnöt, että heitä ei haittaa se koulun penkillä tuhlattu aika, jonka olisi voinut käyttää työntekoon ja asuntosäästämiseen. Monella muulla on toisin. Köyhän pitäisi alkaa lyhentämään sitä asuntolainaa mahdollisimman aikaisin. "Henkistä pääomaa" arvostavien ja valkolakki päässä vappua juhlivien ihmisten voi toki olla vaikea tätä ymmärtää, kun ensin pappa betalaa opiskeluaikana vuokran ja sitten opiskelujen jälkeen takaa lainan ensiasuntoon.

Niiden merkityshän on kokoajan kasvanut. Aika monelle alalle yliopistoon on päässyt jo yli puolet tänä vuonna pelkillä yo-papereilla ja pääsykoekiintiöitä on tietääkseni tarkoitus pienentää vielä entisestään.

Tällaisessa linjauksessa ei ole mitään järkeä. Yo-kirjoitusten merkitystä pitäisi päinvastoin pienentää huomattavasti. Yo-koe mittaa aivan liian vähän tehtyä työmäärää.

 

[aquanqua]

...
Rehellisesti sanoen en jaksaisikaan 10v opiskella vaan haluan töitä, kehittyä, verkostua, uusia töitä jne.

Mitä luulet suurimman osan esim. yliopistossa opiskelevien haluavan ja myös tekevän samanaikaisesti opiskelun kanssa?

 

[Kirjoittelija]

Mitä luulet suurimman osan esim. yliopistossa opiskelevien haluavan ja myös tekevän samanaikaisesti opiskelun kanssa?

Istuvat faijan rahoilla baarissa verkostoitumassa.

 

[#71]

Mitä luulet suurimman osan esim. yliopistossa opiskelevien haluavan ja myös tekevän samanaikaisesti opiskelun kanssa?

Tämä on hyvä pointti. Ei yliopisto-opiskelu työntekoa mustavalkoisesti poissulje. Moni tekee vähintäänkin touko-elokuussa töitä, ja minä esimerkiksi olen siitä onnekkaassa tilanteessa että saan tehdä kouluvuoden puolipäiväistä, ja kesän 100% työsopparia. Vapaa-aikaa ei luonnollisesti ole älyttömästi, mutta arvokasta kokemusta saa.

 

[dana77]

Siinä mielessä on hassua, että täällä nostetaan esille sen kun äitin täti on voittanut ässä-arvassa 200 000€ vaikkei ole käynyt kuin oppikoulua kolme vuotta tai joku on päässyt ajamaan taksia. Siitä kuitenkin on helposti saatavilla tutkittua faktaa, että mitkä ovat keskiansiot milläkin koulutustasolla ja siten se ei ole mikään mielipidekysymys, että mikä on keskimäärin taloudellisesti kannattavaa. Erityisesti kun tässä maassa on opintotuet ja opintolainat jolla opiskelun voi rahoittaa.

Keskiansiot koulutustasoittain sivulla 31. Samasta setistä löytyy myös työttömyysprosentin:
https://www.google.fi/amp/slideplayer.fi/amp/2678853/?source=images

 

[BileTooth]

Schollin lukioaikoina ei ollut sellaista arvosanaa kuin eximia. Se saattaa selittää tätä näkemyseroa aika paljon.

No juu, tuokin kävi kyllä mielessä. Olen kai vain olettanut, että L oli suurin piirtein yhtä vaikea saada kuin nykyäänkin, mutta M kattoi nykyiset M:t ja ja E:t. En tiedä miten nuo sitten todellisuudessa skaalautuvat.

 

[Kirjoittelija]

No juu, tuokin kävi kyllä mielessä. Olen kai vain olettanut, että L oli suurin piirtein yhtä vaikea saada kuin nykyäänkin, mutta M kattoi nykyiset M:t ja ja E:t. En tiedä miten nuo sitten todellisuudessa skaalautuvat.

Arvosana – Wikipedia

Vuonna 1996 ylioppilastutkinnon laudatur jaettiin kahteen osaan kilpailun korkeimmista arvosanoista koventuessa. Entisiä laudaturin alimpia arvosanoja alettiin merkitä e:llä (eximia cum laude approbatur). Ennen kyseistä vaihdosvuotta laudaturin sai siis huomattavasti helpommin. Nykyisin ennen vuotta 1996 saatu laudatur-arvosana rinnastetaan eximia cum laude approbatur -arvosanaan saadusta koepistemäärästä riippumatta.

Käsittääkseni ennen vuotta 1996 lähtökohta oli, että laudaturin saa 20 prossaa osallistujista. Vuodesta 1996 lähtien lähtökohta on ollut, että sen saa 5 prossaa osallistujista:

Ylioppilastutkinto Suomessa – Wikipedia

Erityisesti kun tässä maassa on opintotuet ja opintolainat jolla opiskelun voi rahoittaa.

Joo opintotuilla ja opintolainoillahan sitä hankitaankin sellainen elintaso, jota tuolla kultapossukerhoissa verkostoitumiseen vaaditaan :D

 

[Barney]

Tällaisessa linjauksessa ei ole mitään järkeä. Yo-kirjoitusten merkitystä pitäisi päinvastoin pienentää huomattavasti. Yo-koe mittaa aivan liian vähän tehtyä työmäärää.

Siitä olen toki samaa mieltä, mutta päättäjät ovat toista mieltä, joten yo-kirjoitusten rooli tulee vuosi vuodelta kasvamaan entistä merkittävämmäksi. Pääsykokeet mittaavat huomattavasti paremmin henkilön tietotaitoa sekä kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan kuin yo-kirjoitukset. Tuon uudistuksen takia todennäköisesti entistä useampi lähtee opiskelemaan ”väärää alaa”, kun he eivät kunnolla tiedä mitä alan opiskeleminen oikeasti tarkoittaa. Opiskelupaikan vaihtamistakin vaikeutetaan vuosi vuodelta, joten todennäköisesti tulevaisuudessa meillä on paljon enemmän työntekijöitä, jotka eivät ole oikeasti kiinnostuneita harjoittamastaan ammatista. Sen seuraukset ovat taas kaikkea muuta kuin positiivisia.

Mutta hei, kyllähän nuorten koulustressi vähenee, kun yläasteikäisenä tehdyllä väärällä ratkaisuilla (ammattikoulu) suljetaan käytännössä kokonaan mahdollisuus opiskella tulevaisuudessa haluamaansa alaa. Muutaman vuoden päästä ihmetellään, että miksi joku Jani-Petteri on seitsemättä kertaa uusimmassa jonkun terveystiedon yo-koetta. Todennäköisesti Jani-Petteri ei edes tarvitse terveystiedossa opiskeltuja asioitaan tulevissa opinnoissaan, mutta sitä korottamalla saa paremmat pisteet ja pääsee todennäköisemmin oikeustieteelliseen sisään. Kyllähän Jani-Petteri on todennäköisesti parempi lakimies, jos hän on kirjoittanut yo-kokeissa terveystiedosta Laudaturin Eximian sijaan.

 

[cottonmouth]

yo-kirjoitusten rooli tulee vuosi vuodelta kasvamaan entistä merkittävämmäksi. Pääsykokeet mittaavat huomattavasti paremmin henkilön tietotaitoa sekä kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan kuin yo-kirjoitukset.

Toisaalta pääsykokeet perustuvat jo nyt usealla alalla nimenomaan lukion oppimäärän sisältöihin, ilman erillisiä pääsykoemateriaaleja, ja tämä trendi tulee vain kasvamaan. Esimerkkeinä jo nyt varsin suositut kauppatieteet (kauppatieteet.fi) sekä lääketiede (mafyvalmennus.fi) ja onhan useisiin DI-pääaineisiin päässyt yo-papereilla jo iät ja ajat eli monilla aloilla valinta yo-todistuksen perusteella on ollut arkipäivää pitkään. Lähitulevaisuudessa korkeakoulujen valintakokeet tulevat käytännössä perustumaan lähes ainoastaan lukion tiettyjen kurssien oppimäärään, ihan samoin kuin yo-kokeetkin. Toisaalta erilliset valintakokeet omana sisäänottokiintiönään puoltavat yhä paikkaansa, koska näin epäonnistuminen yo-kokeessa ei ole maailmanloppu (, vaikka korottaa voikin jatkossa rajattomasti) ja suoravalinta yo-todistuksen perusteella taas mahdollistaa sen, että lahjakkaita ihmisiä ei istuteta pahimmillaan useita välivuosia Lidlin kassalla.

 

[Kirjoittelija]

Paljon järkevämpää olisi lakkauttaa yo-kirjoitukset kokonaan ja järjestää korkeakouluun hakeville haastatteluja. Kasvokkain ihmisestä saa paremman käsityksen.

 

[Barney]

Toisaalta pääsykokeet perustuvat jo nyt usealla alalla nimenomaan lukion oppimäärän sisältöihin, ilman erillisiä pääsykoemateriaaleja, ja tämä trendi tulee vain kasvamaan. Esimerkkeinä jo nyt varsin suositut kauppatieteet (kauppatieteet.fi)

Kauppatieteissähän tämä erittäin typerä muutos tehtiin tälle vuodelle. En oikein näe miten esimerkiksi jonkun vuoroviljelyksen tai jokilaaksojen historian lukeminen hyödyttää kauppatieteiden opinnoissa. Ennen tätä vuottahan kirjoina olivat johtaminen ja markkinointi, rahoitus ja laskentatoimi, taloustiede sekä matematiikka. Noita kirjoja lukemalla pääsi melko hyvin sisälle siihen minkälaista kauppatieteiden opiskelu on ja pääsykokeisiin lukemalla oppi asioita, joista oli oikeasti paljon hyötyä myös opintojen aikana. Tuo oli huomattavasti järkevämpi systeemi, sillä hakijoiden motivaatio alaa kohtaan testattiin huomattavasti paremmin. Nyt suurin osa kouluun sisäänpäässeistä tuskin tietää edes mikä on tase tai tuloslaskelma.

 

[Jymäkkä]

Mitä pidät mittarina sille, että lukio on hyvin suoritettu?




Akateemisista valmiuksista se todistus kertoo hyvin vähän. Lukiokurssien arvosanatkin kertovat paljon enemmän.

Tuossa onnistuneessa suorituksessa on monia tekijöitä, ei tuohon voi oikein yksikäsitteisesti vastata. Jatko-opintoja ajatellen arvosanoillakin on merkitystä, mutta tärkeintä minusta on oikeasti opiskella ja omaksua niitä asioita, opiskella ajattelemaan. Päämäärätön suorittaminen ei ole hyvä olla pääasia.

Itse olen koko ajan puhunut yo-tutkinnosta kokonaisuutena, johon kuuluu myös päättötodistus. Kertoo akateemisista valmiuksista enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia.

 

[Jymäkkä]

En juurikaan välitä perinteistä, jotka eivät pidä enää paikkaansa.

Perinne ei pidä paikkaansa. Voi jeesus.

 

[godspeed]

Perinne ei pidä paikkaansa. Voi jeesus.

Perinteet yleensä vanhenevat, jolloin ne voidaan korvata toisilla järkevämmillä ja käytännönläheisillä asioilla. 70-luvun Yo-perinteet esimerkiksi työnhaussa on jo korvaantunut paremmilla.

 

[Jymäkkä]

Perinteet yleensä vanhenevat, jolloin ne voidaan korvata toisilla järkevämmillä ja käytännönläheisillä asioilla. 70-luvun Yo-perinteet esimerkiksi työnhaussa on jo korvaantunut paremmilla.

Ei perinteet ole mitään käytänteitä työnhaussa tai työelämässä. Näissä voi olla vakiintuneita käytäntöjä, jotka ovat vanhentuneet, mutta mitään perinteitä ne eivät ole.

Aika omituiseksi mennyt keskustelu, kun oman possen kokemuksilla yritellään todistella, että lukio on ihan turha loispesä ja todelliset tekijät tulevat muualta ja pärjäävät paremmin. @dana77 linkkasi onneksi selvää dataa siitä, että korkeakoulutus on edelleen oiva väylä hyvään tulotasoon ja työllisyyteen, ja lukio on monelle se ensimmäinen rappunen tällä taipaleella.

Arvostan itse kaikkia, jotka pystyvät omalla työllään itsensä elättämään ja toimeen tulemaan, oli se osaaminen hankittu mistä tahansa. Ei mulla ole tarvetta vähätellä amiksen käyneitä tai muitakakaan koulutuspolkuja, jos hommat käy ja onnistuu.