Meinaatko nyt, että hippi myy huumeita ja tekee rahaa vai hankkii henkistä pääomaa pilvenpolttelulla ja sieniä syömällä? Vai menikö mulla nyt jotain ohi. Ja otsikon kysymykseen, että kukaan ei arvosta ylioppilaita.
Kyllähän se usein on vai oletko nähnyt rikasta hippiä.
Vappuna näkee jotain pellejä, jotka luulee sen lakin merkitsevän vielä jotain.
Tämä on vain mun otanta, mutta mitään en itse tekisi toisin. Rehellisesti sanoen en jaksaisikaan 10v opiskella vaan haluan töitä, kehittyä, verkostua, uusia töitä jne.
En tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi kirjoittanut nykyisestä (viimeiset 10 vuotta) pitkästä matematiikasta laudaturin lukematta yhtään. Toki niitä luonnonlahjakkuuksia aina löytyy, mutta kymmenien kirjottaneiden otoksella jokainen tuntemani laudaturin kirjoittanut on valmistautunut kirjoituksiin vähintään kohtuullisesti eikä yksikään tuntemani valmistautumaton ole kirjoittanut laudaturia. Joten kyseenalaistaisin väitteen siitä, että pitkästä matematiikasta "saa laudaturin, vaikkei lukisi yhtään" ellei puhuta niistä 1/1000 luonnonlahjakkuuksista.Jostain laajasta matikasta esim. saa laudaturin, vaikkei lukisi yhtään eli se vaatimustaso on aika alhainen
Kyllähän edelleen merkitsee. Jos ei muuta niin ainakin muistoja ja perinteitä. Ei niitä pidä väheksyä.
En toki väheksy opiskelua. Enemmän väheksyn sitä ettei kaikilla 30v ole vielä tietoa mitä tekee isona. Siitä kärsii jo moni taho, verotuloina jne.Minusta se on mielenkiintoisempaa kuin separaattorin
En toki väheksy opiskelua. Enemmän väheksyn sitä ettei kaikilla 30v ole vielä tietoa mitä tekee isona. Siitä kärsii jo moni taho, verotuloina jne.
Niiden merkityshän on kokoajan kasvanut. Aika monelle alalle yliopistoon on päässyt jo yli puolet tänä vuonna pelkillä yo-papereilla ja pääsykoekiintiöitä on tietääkseni tarkoitus pienentää vielä entisestään. Aika erikoinen kommentti siihen nähden.Todellisuudessahan lukion arvosanoilla on aika vähän merkitystä jatko-opiskeluiden ja työllistymisen kannalta, ja ainoastaan todellisuudesta vieraantunut idiootti äänestää vihreitä.
Itse tuossa yleistit /vähättelit amisopintoja, voin sen verran avata että olin tietotekniikkaa siellä lukemassa ja mikrotukihenkilöksi ysärillä kun se oli kuuminta hottia.
En tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi kirjoittanut nykyisestä (viimeiset 10 vuotta) pitkästä matematiikasta laudaturin lukematta yhtään. Toki niitä luonnonlahjakkuuksia aina löytyy, mutta kymmenien kirjottaneiden otoksella jokainen tuntemani laudaturin kirjoittanut on valmistautunut kirjoituksiin vähintään kohtuullisesti eikä yksikään tuntemani valmistautumaton ole kirjoittanut laudaturia. Joten kyseenalaistaisin väitteen siitä, että pitkästä matematiikasta "saa laudaturin, vaikkei lukisi yhtään" ellei puhuta niistä 1/1000 luonnonlahjakkuuksista.
En tajunnut pointtiasi. Eihän henkisen ja taloudellisen pääoman hankkiminen ole keskenään ristiriidassa.
Niiden merkityshän on kokoajan kasvanut. Aika monelle alalle yliopistoon on päässyt jo yli puolet tänä vuonna pelkillä yo-papereilla ja pääsykoekiintiöitä on tietääkseni tarkoitus pienentää vielä entisestään.
...
Rehellisesti sanoen en jaksaisikaan 10v opiskella vaan haluan töitä, kehittyä, verkostua, uusia töitä jne.
Mitä luulet suurimman osan esim. yliopistossa opiskelevien haluavan ja myös tekevän samanaikaisesti opiskelun kanssa?
Mitä luulet suurimman osan esim. yliopistossa opiskelevien haluavan ja myös tekevän samanaikaisesti opiskelun kanssa?
No juu, tuokin kävi kyllä mielessä. Olen kai vain olettanut, että L oli suurin piirtein yhtä vaikea saada kuin nykyäänkin, mutta M kattoi nykyiset M:t ja ja E:t. En tiedä miten nuo sitten todellisuudessa skaalautuvat.Schollin lukioaikoina ei ollut sellaista arvosanaa kuin eximia. Se saattaa selittää tätä näkemyseroa aika paljon.
No juu, tuokin kävi kyllä mielessä. Olen kai vain olettanut, että L oli suurin piirtein yhtä vaikea saada kuin nykyäänkin, mutta M kattoi nykyiset M:t ja ja E:t. En tiedä miten nuo sitten todellisuudessa skaalautuvat.
Erityisesti kun tässä maassa on opintotuet ja opintolainat jolla opiskelun voi rahoittaa.
Siitä olen toki samaa mieltä, mutta päättäjät ovat toista mieltä, joten yo-kirjoitusten rooli tulee vuosi vuodelta kasvamaan entistä merkittävämmäksi. Pääsykokeet mittaavat huomattavasti paremmin henkilön tietotaitoa sekä kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan kuin yo-kirjoitukset. Tuon uudistuksen takia todennäköisesti entistä useampi lähtee opiskelemaan ”väärää alaa”, kun he eivät kunnolla tiedä mitä alan opiskeleminen oikeasti tarkoittaa. Opiskelupaikan vaihtamistakin vaikeutetaan vuosi vuodelta, joten todennäköisesti tulevaisuudessa meillä on paljon enemmän työntekijöitä, jotka eivät ole oikeasti kiinnostuneita harjoittamastaan ammatista. Sen seuraukset ovat taas kaikkea muuta kuin positiivisia.Tällaisessa linjauksessa ei ole mitään järkeä. Yo-kirjoitusten merkitystä pitäisi päinvastoin pienentää huomattavasti. Yo-koe mittaa aivan liian vähän tehtyä työmäärää.
yo-kirjoitusten rooli tulee vuosi vuodelta kasvamaan entistä merkittävämmäksi. Pääsykokeet mittaavat huomattavasti paremmin henkilön tietotaitoa sekä kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan kuin yo-kirjoitukset.
Kauppatieteissähän tämä erittäin typerä muutos tehtiin tälle vuodelle. En oikein näe miten esimerkiksi jonkun vuoroviljelyksen tai jokilaaksojen historian lukeminen hyödyttää kauppatieteiden opinnoissa. Ennen tätä vuottahan kirjoina olivat johtaminen ja markkinointi, rahoitus ja laskentatoimi, taloustiede sekä matematiikka. Noita kirjoja lukemalla pääsi melko hyvin sisälle siihen minkälaista kauppatieteiden opiskelu on ja pääsykokeisiin lukemalla oppi asioita, joista oli oikeasti paljon hyötyä myös opintojen aikana. Tuo oli huomattavasti järkevämpi systeemi, sillä hakijoiden motivaatio alaa kohtaan testattiin huomattavasti paremmin. Nyt suurin osa kouluun sisäänpäässeistä tuskin tietää edes mikä on tase tai tuloslaskelma.Toisaalta pääsykokeet perustuvat jo nyt usealla alalla nimenomaan lukion oppimäärän sisältöihin, ilman erillisiä pääsykoemateriaaleja, ja tämä trendi tulee vain kasvamaan. Esimerkkeinä jo nyt varsin suositut kauppatieteet (kauppatieteet.fi)
Tuossa onnistuneessa suorituksessa on monia tekijöitä, ei tuohon voi oikein yksikäsitteisesti vastata. Jatko-opintoja ajatellen arvosanoillakin on merkitystä, mutta tärkeintä minusta on oikeasti opiskella ja omaksua niitä asioita, opiskella ajattelemaan. Päämäärätön suorittaminen ei ole hyvä olla pääasia.Mitä pidät mittarina sille, että lukio on hyvin suoritettu?
Akateemisista valmiuksista se todistus kertoo hyvin vähän. Lukiokurssien arvosanatkin kertovat paljon enemmän.
Perinne ei pidä paikkaansa. Voi jeesus.En juurikaan välitä perinteistä, jotka eivät pidä enää paikkaansa.
Perinne ei pidä paikkaansa. Voi jeesus.
Ei perinteet ole mitään käytänteitä työnhaussa tai työelämässä. Näissä voi olla vakiintuneita käytäntöjä, jotka ovat vanhentuneet, mutta mitään perinteitä ne eivät ole.Perinteet yleensä vanhenevat, jolloin ne voidaan korvata toisilla järkevämmillä ja käytännönläheisillä asioilla. 70-luvun Yo-perinteet esimerkiksi työnhaussa on jo korvaantunut paremmilla.