Miksi työ ei kelpaa?

  • 33 184
  • 189

Andrew

Jäsen
Jos nyt miettiin toisinpäin. Saisin lotosta/perintönä tarpeeksi rahaa loppuiäkseni. Menisinkö töihin, missä pitäisi olla viisi päivää viikossa kahdeksan tuntia kerraallaan? En varmasti menisi. Yhtä varmasti en myös makaisin kotona sohvalla katsomassa seiniä. Harrastaisin ja keksisin jotain mieluista puuhaa. Työnteko on pakollinen paha, kun eläminen tuppaa maksamaan rahaa. Mikäli. Rahantarve katoaisi yhtälöstä voisin tehdä mitä huvittaa, nykyinen työni ei juuri huvita.

Yhä useampi ihminen tavoittelee nykyään taloudellista riippumattomuutta ja yhä useampi sen saavuttaakin tekemällä fiksuja valintoja. Tämä on yhteiskunnan kannalta kaksiteräinen miekka, toisaalta halutaan, että ihmiset tekevät pidempiä työuria, mutta toisaalta taas vanhemmat työntekijät potkitaan pois töistä ja näin ollen on hyvä, jos he ovat taloudellisesti vakaita ja pystyvät silti kuluttamaan.

Kyllähän sitä tekemistä aina löytäisi. Harrastuksia ja vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä. Mikäs siinä olisi ollessa, kun ei tarvitsisi miettiä asuntolainaa tai vuokraa.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jos nyt miettiin toisinpäin. Saisin lotosta/perintönä tarpeeksi rahaa loppuiäkseni. Menisinkö töihin, missä pitäisi olla viisi päivää viikossa kahdeksan tuntia kerraallaan?

Vaikka pidän nykyisestä työstäni sen varjopuolista huolimatta niin se on varma etten tekisi sitä viitenä päivänä viikossa jos saisin jostain riittävän paljon rahaa jolla eläisin siten ettei tarvitsisi murehtia elämisen kustannuksista. Voi olla, että ryhtyisin tekemään tällaisessa tapauksessa keikkatöitä th-sektorin piirissä ja valitsisin ne itselleni parhaiten sopivimmat vuorot ja jos tuntuisi siltä, että tällä viikolla ei huvita mennä töihin niin en valitsisi itselleni ainoatakaan työvuoroa. Toisaalta jos huvittaisi tehdä vuoro tai kaksi niin ne voisin sitten käydä tekemässä. Mutta periaate todellakin olisi ainakin alkuun se, että tekisin töitä vain silloin kun se minua huvittaisi ja kiinnostaisi, muun ajan tekisin sitä mikä tuntuu mukavalta ja mikä antaa minulle suuren suuren nautinnon ja ilon.

vlad.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Esimerkiksi perustulo eli bileraha, vaikkapa tuo 600e olisi ihan ok jos se olisi aidosti kustannusneutraali muutos. Mutta kun ei ole, se olisi kotona asuville nuorille joululahja ja toisaalta taas aidosti tukien tarpeessa oleville köyhille perheille leikkaus. Ja valtaosalle verojenmaksajista tuntuva veronkorotus.

Perustulon yksi pohjimmainen ongelma on sen synnyttämä inflaatio, etenkin siis jos perustulo olisi suurempi kuin nyt tarjolla olevat tukiaiset. Kuten vuokramarkkinoilta näkyy, vuokrat myötäilevät aika hyvin vähintään sitä tasoa mitä ns. sossusektori on valmis maksamaan, joten kun tämä käytettävä raha mahdollisesti kasvaisi (siitähän helvetti repeäisi jos perustulo olisi niin pieni ettei hamppuhiuksinen elämäntapaintiaani pystyisikään fattan rahoilla rahoittamaan elämistään Kalliossa vaan pitäisi muuttaa jonnekin periferiaan...) niin vastaavasti tietyt peruspalvelut muuttuisivat kalliimmiksi koska ostovoimaa olisi enemmän.

Globaalissa kilpailussa on vain hiton vaikea kilpailla kasvavien kustannusten takia ja heikosti motivoituneen työvoiman kanssa. Viimeiset 50v on kivasti voitu elää sillä että vain murto-osa ihmisistä pystyy toimimaan kulloisellakin teollisuustuotannon tasolla mutta nyt aletaan jo tulla tilanteeseen että suomalaisen duunarin kilpailuetu on jo vähän kyseenalainen. Huipputeknologiassa ja niche-tuotteissa etu on vielä merkittävä, mutta ongelma on siinä että kaikki suomalaiset eivät luontaisesti sovellu työskentelemään tehtävissä jotka vaativat juuri sitä kovatasoista keskittymistä, motivaatiota jne. Ja ei tätä todellisuuteen heräämistä toisaalta tapahdukaan jos sitä ei ole pakko tehdä.
 
Täytyy olla aika ruiskukkafanaatikko jos kuvittelee että joku viitsii käydä töissä ihan vaan talkoomeiningillä. Työntekohan on välttämätön paha.
Ei tarvitse olla ruiskukkafanaatikko, vaan realisti. Valtaosa maailman ihmisistä elää lähes talkoomeiningillä. Suomessa revitään otsikoita ja kehitetään nyyhkytarinoita: "Näin köyhä joutuu sinnittelemään", "Köyhällä ei varaa edes joulukinkkuun", "Leipäjonot lisääntyneet".
Vaikka työnteko on välttämätön paha, niin työttömien elättämiseksi on muiden suoritettava tuota välttämätöntä pahaa enemmän kuin oman toimeentulon hankkimiseksi olisi välttämätöntä. Tämä perusasia säännönmukaisesti unohdetaan, kun kehitellään otsikoita ja puhutaan "tasa-arvosta".
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Niin no, ne suurituloisethan sen 600e tosiasiassa maksavat. Joten lienee heillä siihen jotain sanomistakin.

Miksiköhän muuten ajatellaan että tulovero on ainoa vero? Mm. kulutusverot ovat merkittävä tulonlähde ja pienituloisilla niiden osuus on kuitenkin aika huomattava. "Bileraha" on syy siihen, miksi on epätodennäköistä, että kansalaispalkka tmv. tuskin koskaan toteutuu: se on niin vastakkainen arkijärjelle ja niin helppo satiirin kohde, että valtapuolueet tuskin koskaan siihen koskevat. Vaikka siis valtava ja sekava byrokratia juuri nytkin maksaa ihan samanlaista "bilerahaa" (joka suurelle osalle sen saajista menee vähän muihin asioihin kuin biletykseen, toki on paljon muitakin, lähes pysyvä tuensaajien luokka).

Mutta jos halutaan, että työnteko tuo aina lisärahaa eli aina kannattaa niin miten sitten oikeasti hoitaisit homman? Olisin kiinnostunut ihan koherentista ehdotuksesta, ei mistään tyhmähköstä populistisesta heitosta, josta on helppo vähän miettimällä nähdä epäkohdat ja toimimattomuudet.
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Yritys maksaa sosiaalikuluja keskimäärin 1,7 X työntekijälle maksettava bruttopalkka.

Ei se nyt ihan noin mene. Noita sosialistikuluja tulee 32% bruttopalkan päälle, ei läheskään 170%.

Tuo laskennalinen keskimääräinen kerroin tarkoittaa todellisen työtunnin hintaa työnantajalle. Eli siihen on laskettu mukaan lomapalkat, pekkaset, arkipyhät, sairauslomat yms. palkalliset vapaat. Toki myös työnantajan sotumaksu. 10€/tunti tienaava kaveri siis kustantaa työnantajalle n. 17€/todellinen työtunti. N. 4€ tuosta on palkallisista vapaista maksettua jyvitettynä todellisille työtunneille.

t. hanu
 
Olisin kiinnostunut ihan koherentista ehdotuksesta, ei mistään tyhmähköstä populistisesta heitosta, josta on helppo vähän miettimällä nähdä epäkohdat ja toimimattomuudet.
Sellaista ei-sosialistin tekemää ehdotusta tuskin lieneekään, mistä sosialisti ei kaivelisi esiin epäkohtia.

Mielestäni verotusta tulisi voimakkaasti keventää, jotta työntekijöiden palkkaaminen saataisin edullisemmaksi ja ostovoima paremmaksi. Yhteiskunnan kustantamia "palveluita" tulisi siis purkaa isolla kädellä.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Yksi pieni asia jolla on vaikutusta asioihin (mutta hyvin vähän) on myös ammattikoulujen kilpailu yksityisen sektorin kanssa. Mm puu- ja metallityöt, auton korjaukset yms. Hinnoissa ei ole kauheasti eroa yksityiseen puoleen, mutta opiskelijat yleensä nuo työt tekevät joka taas syö yksityisen sektorin puolelta työpaikkoja. Toisaalta he (opiskelijat) tarvitsevat kokemusta, joka täytyy jostain hankkia. Mutta työllistyminen saattaa olla koulun jälkeen vaikeampaa koska uudet opiskelijat tekevät taas koulun kirjoilla ilmaistyötä. Toisaalta tämä pitää hintatason alhaalla.

Yritystukien lopettaminen voisi myös parantaa yrittäjien tilannetta, missäs siitä oli isot laskelmat että pk-sektorilla verotusta voitaisiin keventää 10% jos nuo yritystuet jäisivät pois?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Mutta jos halutaan, että työnteko tuo aina lisärahaa eli aina kannattaa niin miten sitten oikeasti hoitaisit homman? Olisin kiinnostunut ihan koherentista ehdotuksesta, ei mistään tyhmähköstä populistisesta heitosta, josta on helppo vähän miettimällä nähdä epäkohdat ja toimimattomuudet.

Suhtaudun lievän positiivisesti kansalaispalkkaan, koska se selkeyttäisi nykyistä byrokratiaa huomattavasti. Nykyinen tukiviidakko useamman viraston hoidettavana on tehoton ja kallis.
 

Tuamas

Jäsen
Yritystukien lopettaminen voisi myös parantaa yrittäjien tilannetta, missäs siitä oli isot laskelmat että pk-sektorilla verotusta voitaisiin keventää 10% jos nuo yritystuet jäisivät pois?

Kyllä, yritystuet ovat kilpailunvääristäjiä jotka eivät edes toimi kovin tehokkaasti.

Yritystuet kohdistuvat pääosin suuryrityksille, joiden osuus uusista työpaikoista on minimaalinen.

Lisäksi suuri osa yritystukien avulla toteutetuista projekteista on sellaisia, jotka toteutuisivat käytännössä vastaavalla tasolla myös ilman yritystukia.

Jos suorat yritystuet, valtion kustantamat yritys- ja elinkeinopalvelut ja verotuet yrityksille poistettaisiin, voitaisiin yhteisövero painaa sinne 0,5-1,0 %:n tietämille.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Miksiköhän muuten ajatellaan että tulovero on ainoa vero? Mm. kulutusverot ovat merkittävä tulonlähde ja pienituloisilla niiden osuus on kuitenkin aika huomattava.

Ei suinkaan ajatella noin, onhan Suomi verojen luvattu maa. Itse ajattelen vaan veronmaksajilla niitä, jotka maksavat enemmän veroja kuin mitä saavat valtiolta tuloja.

Toki pienipalkkaisissakin on näitä, mutta esimerkiksi työtöntä minun on kovin vaikeaa mieltää veronmaksajaksi. Olkoonkin, että ymmärrän ja hyväksyn täysin työttömän sosiaalietuisuudet ja olen itsekin niitä joskus nauttinut.

"Bileraha" on syy siihen, miksi on epätodennäköistä, että kansalaispalkka tmv. tuskin koskaan toteutuu: se on niin vastakkainen arkijärjelle ja niin helppo satiirin kohde, että valtapuolueet tuskin koskaan siihen koskevat. Vaikka siis valtava ja sekava byrokratia juuri nytkin maksaa ihan samanlaista "bilerahaa" (joka suurelle osalle sen saajista menee vähän muihin asioihin kuin biletykseen, toki on paljon muitakin, lähes pysyvä tuensaajien luokka).

Sorruin yksinkertaistukseen ja mukahauskuuteen. Sitä valitan.

Mutta jos halutaan, että työnteko tuo aina lisärahaa eli aina kannattaa niin miten sitten oikeasti hoitaisit homman? Olisin kiinnostunut ihan koherentista ehdotuksesta, ei mistään tyhmähköstä populistisesta heitosta, josta on helppo vähän miettimällä nähdä epäkohdat ja toimimattomuudet.

Olen itse jokusen kerran ehdottanut, että etuisuuksia laskettaessa ei katseltaisikaan vain 1kk jaksoa vaan kalenterivuotta. Ja että satunnaisista tienesteistä ei laskettaisi tuloksi kuin 20-50%. Satunnaisia tienestejä tulisi myös voida jakaa pidemmälle aikavälille. Jos esimerkiksi saa jostain työkeikasta 1000e. Niin sitä voitaisiin tarkastella 5x200e:na

Toki tuota tulisi linjata siten, ettei tuella voisi kovin paljon keplotella. Ja että tilanteen pysyvästi muuttuessa takaisin perintä voitaisiin jakaa suhteellisen pitkälle aikavälille. Mutta tuolla voitaisiin välttää jatkuva byrokratia rumba ja jaksot jolla rahaa ei tulisi lainkaan.

EDIT: kun minusta suurin ongelma satunnaisen työskentelyn kanssa on se, että kun tekee yhdenkin homman niin sitä saa selvitellä vaikka kuinka paljon ja jokainen kuukausi käsitellään erikseen. Jos sivutulot voisi ilmoittaa kätevästi ja jyvittää, eikä joka euroa vähennättäisi uskoisin että harmaalta taloudelta vähenisivät edellytykset. En väitä, että tällainen olisi kokonaiskustannuksiltaan neutraali mutta rohkenen kirjoittaa että yhteiskunnalle ja työllisyydelle sillä saattaisi hyvinkin olla enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyinen tukiviidakko useamman viraston hoidettavana on tehoton ja kallis.
Sosiaaliturvan byrokratian kustannustaso on sitkeä myytti. Ainakin demaritaustaisen ajatushautomon, Kalevi Sorsa -säätiön, selvityksen mukaan Sosiaaliturvan kuluista hallintoon menee 2 %.

Olisi mukavaa jos tässä keskustelussa (siis ei pelkästään tässä threadissa vaan aihetta koskettavassa keskustelussa laajemminkin) voitaisiin keskittyä niihin todellisiin perustesiiin, mutta enpä pidättelisi hengitystäni, syystä jonka mjr ansiokkaasti toi esiin. Koko (perustulo)systeemi on niin arkijärjen vastainen, ettei sen pureskeluun tunnu olevan laajempaa kiinnostusta. Vouhotetaan mieluummin homoista ja mannerheimeista ja tapellaan palkkatasosta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Sosiaaliturvan byrokratian kustannustaso on sitkeä myytti. Ainakin demaritaustaisen ajatushautomon, Kalevi Sorsa -säätiön, selvityksen mukaan Sosiaaliturvan kuluista hallintoon menee 2 %.

Olisi mukavaa jos tässä keskustelussa (siis ei pelkästään tässä threadissa vaan aihetta koskettavassa keskustelussa laajemminkin) voitaisiin keskittyä niihin todellisiin perustesiiin, mutta enpä pidättelisi hengitystäni, syystä jonka mjr ansiokkaasti toi esiin. Koko (perustulo)systeemi on niin arkijärjen vastainen, ettei sen pureskeluun tunnu olevan laajempaa kiinnostusta. Vouhotetaan mieluummin homoista ja mannerheimeista ja tapellaan palkkatasosta.

Onko tässä 2%:ssa kaikki työvoima yms. kulut, joita nykyisen byrokratian pyörittämiseen tarvitaan? Kela, sossut, työvoimatoimisto?? Ottaako tämä laskelma huomioon byrokratian aiheuttamat työllistymisongelmat?
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
En tiedä, voiko tästä päätellä jotain suuntaviivoja.

Kelan vuoden 2011 kokonaismenot olivat 12,9 miljardia euroa. Näistä 12,5 miljardia euroa eli valtaosa oli etuusmenoja. Menot jakautuivat seuraaviin avustuksiin:

4 073 miljoonaa euroa sairausvakuutusetuuksia
2 550 miljoonaa euroa eläke-etuuksia
1 994 miljoonaa euroa lapsiperheiden etuuksia
1 133 miljoonaa euroa työttömyysturvaa
822 miljoonaa euroa opintoetuuksia (sisältäen myös opiskelijoiden asumislisän)
552 miljoonaa euroa yleistä asumistukea
420 miljoonaa euroa eläkkeensaajan asumistukea
339 miljoonaa euroa kuntoutusta
531 miljoonaa euroa vammaisetuuksia
54 miljoonaa euroa muita etuuksia
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Muistaakseni lottovoittajat tekevät prosenttuaalisesti muuta kansaa enemmän itsemurhia, ei raha tee aina onnelliseksi. Mikäli ihmisen elämästä katoaa rytmi ja asiat joita odottaa, ihminen tylsistyy.
Tämä on varmaan totta ja lottovoitto on niin äkillinen ja odottamaton sekä valtavan suuri elämänmuutos ‒ ellei satu olemaan kroisos jo valmiiksi tai satu voittamaan naurettavan pientä pottia ‒ että kaikki eivät varmaan sitä pysty käsittelemään. Tosin ihan mutulla heittäisin, että esimerkiksi sotatilassa tai keskitysleireillä harva tekee itsemurhaa, joten se on sikäli huono onnellisuuden mitta. Yleensä mitä tukalammassa asemassa ihminen on, sitä selkeämmin ainoana päämääränä on vain selviytyminen hengissä ja itsemurha tietysti palvelee mahdollisimman huonosti tämän päämäärän saavuttamista. Katsokaa vaikka romanikerjäläisiä. Eivät hekään tee itsemurhaa, vaikka minun on mahdoton käsittää miten voivat kokea elämänsä elämisen arvoiseksi. Tai siis tiedän, että se johtuu tästä selviytymisvietistä, joka ihmisillä yleensä nousee pintaan hankalassa tilanteessa. Silloin on elämässä vain se yksi päämäärä. Taloudellisesti riippumattomana on sen sijaan vapaa tekemään mitä haluaa. Eikä kaikilla ole niin paljoa elämänhalua, että kiinnostaisi jatkaa jos kokee, että kaikki ne yhtäkkiä eteen tulleet lukemattomat vaihtoehdot ovat loppujen lopuksi yhtä merkityksettömiä. Tietysti raha ei ole silloin tehnyt onnelliseksi jos on nähnyt itsemurhan parempana vaihtoehtona. Ehkä se päätös lähteä on sitten tehnytkin onnelliseksi tai ainakin onnellisemmaksi kuin kaikki ne muut mahdolliset vaihtoehdot, ainakin ajatuksissa. Tyhjätasku ei tule tätä valintaa koskaan tekemään, koska yrittää vain selviytyä aina seuraavaan päivään. Ei se silti tarkoita sitä, että hän olisi yhtään onnellisempi kuin se itsemurhaan päätynyt lottovoittaja. Silloin, kun itsemurha tulee yhtäläiseksi vaihtoehdoksi elämän rinnalle, pitää elämäkin valita joka päivä uudelleen.

Joku täällä väitti, ettei ole olemassa kivaa ja hyvää työtä niin itselläni ainakin on. Tosin tiedänkin olevani siinä suhteessa todella hyvässä ja suorastaan etuoikeutetussa asemassa. Tulotasokin on moninkertainen opiskeluaikoihin verrattuna ja puuhastelu siis mielekkäämpää, vaikka opiskelujen loppuvaiheessa ajatus valmistumisesta lähinnä ahdisti, kun ihmettelin miksi kukaan palkkaisi mihinkään hommiin näin ujoa ja sisäänpäinkääntynyttä tyyppiä, jolla ei ole kunnianhimoa tai kummempia erikoistaitoja. Ns. "hyvillä tyypeilläkin" kun on vaikeuksia löytää töitä. Tietysti työttömäksi ryhtyminenkin olisi nostanut tulotasoa reilusti opiskelijan tasosta.

Onhan niitä sellaisiakin töitä, joihin pääsee kuka tahansa. Kuulemma esimerkiksi laivasiivoous. Sitä en ole sentään kokeillut enkä puhelinmyyntiä, mutta paria jossain määrin ns. paskaduunia joskus hieman harrastusluontoisesti. Puhelinhaastattelijan hommaa kävin joskus vähän kokeilemassa ja kerroin haastattelussa, että en osaa ruotsia (joka olisi ollut hyödyksi), en tiedä kauanko olisin kiinnostunut työtä tekemään ja että en nyt ainakaan kovin usein viitsisi töihin tulla. "No tuutko tonne parin tunnin koulutukseen edes kuitenkin?", kysyi haastattelija. Olisihan se ihan hirveää tehdä tuommoista elääkseen, enkä sellaiseen suostuisi. Aika ikäviä on tietysti suuri osa "hyvistäkin" töistä ja ns. paskaduuneistakin löytyy joitain harvoja ihan kohtuullisesti persoonalleni sopivia hommia, joissa on omat hyvät puolensa, mutta ei kyllä mitään sellaista, jota voisi tehdä ajatuksella, että tätäkö nyt sitten loppuelämän ajan... Eli todella selkeä visio pitäisi olla jostain paremmasta, että mihinkään sellaiseen voisin ryhtyä. Nykyisissä hommissani voisin kyllä jatkaa osa-aikaisesti harrastusluontoisesti lottovoitonkin osuessa kohdalle. Varsinkin talvella olisi kiva käydä silloin tällöin vähän töissä, kun se ei häiritsisi harrastuksia. Itselläni ainakin kun on hyvin rajoittuneesti elämänsisältöä esimerkiksi ihmissuhteiden saralla niin työn pitää oikeasti olla mielekästä jos se häiritsisi harrastuksia niin kuin suurin osa töistä enemmän tai vähemmän tekee.

Onko tässä 2%:ssa kaikki työvoima yms. kulut, joita nykyisen byrokratian pyörittämiseen tarvitaan? Kela, sossut, työvoimatoimisto?? Ottaako tämä laskelma huomioon byrokratian aiheuttamat työllistymisongelmat?
Myös se pitää muistaa, että niille Kelan tädeillekin pitäisi maksaa työttömyyskorvausta jos Kela lakkautettaisiin. Tosin kai siitä vähän tulisi säästöä, kun siellä varmaan vielä kuitenkin on vähän työttömyyskorvausta parempi palkka. Paitsi, että ai niin, eihän sitten olisi enää Kelaa maksamassa sitä työttömyyskorvausta, joten ei ehkä tarvitsisikaan.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Myös se pitää muistaa, että niille Kelan tädeillekin pitäisi maksaa työttömyyskorvausta jos Kela lakkautettaisiin. Tosin kai siitä vähän tulisi säästöä, kun siellä varmaan vielä kuitenkin on vähän työttömyyskorvausta parempi palkka. Paitsi, että ai niin, eihän sitten olisi enää Kelaa maksamassa sitä työttömyyskorvausta, joten ei ehkä tarvitsisikaan.

Minä en mitenkään pääse kiinni siihen tapahtumaketjuun, joka tekisi KELAn tarpeettomaksi. Sen verran laajat ja moninaiset ovat KELAn tehtävät.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Olen itse jokusen kerran ehdottanut, että etuisuuksia laskettaessa ei katseltaisikaan vain 1kk jaksoa vaan kalenterivuotta. Ja että satunnaisista tienesteistä ei laskettaisi tuloksi kuin 20-50%. Satunnaisia tienestejä tulisi myös voida jakaa pidemmälle aikavälille. Jos esimerkiksi saa jostain työkeikasta 1000e. Niin sitä voitaisiin tarkastella 5x200e:na

Toki tuota tulisi linjata siten, ettei tuella voisi kovin paljon keplotella. Ja että tilanteen pysyvästi muuttuessa takaisin perintä voitaisiin jakaa suhteellisen pitkälle aikavälille. Mutta tuolla voitaisiin välttää jatkuva byrokratia rumba ja jaksot jolla rahaa ei tulisi lainkaan.

EDIT: kun minusta suurin ongelma satunnaisen työskentelyn kanssa on se, että kun tekee yhdenkin homman niin sitä saa selvitellä vaikka kuinka paljon ja jokainen kuukausi käsitellään erikseen. Jos sivutulot voisi ilmoittaa kätevästi ja jyvittää, eikä joka euroa vähennättäisi uskoisin että harmaalta taloudelta vähenisivät edellytykset. En väitä, että tällainen olisi kokonaiskustannuksiltaan neutraali mutta rohkenen kirjoittaa että yhteiskunnalle ja työllisyydelle sillä saattaisi hyvinkin olla enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.

Ihan järkeviä ajatuksia, mutta väistämättä vähemmän virtaviivaisia kuin jonkin sortin kansalaistulo (joskaan ei sitäkään voi pitää minään kaikki epäkohdat karsivana ihanneratkaisuna, siinäkin on tiettyjä selkeitä ongelmakohtia). Anyway, tunnustan että yksi suurimpia poliittisia mysteereitä minulle on ollut se, miksi tälläistä asiaa, mistä kaikki ovat samaa mieltä, ei pariinkymmeneen vuoteen ole saatu uudistettua. Eli miksi meillä voi vieläkin olla tuloloukkuja, kun kaikki vasemmalta oikealle ovat samaa mieltä siitä, etteivät passivoivat tukijärjestelmät ole hyödyksi niin tuensaajille itselleen kuin yhteiskunnallekaan? Yksinkertainen sielu ei tälläistä korkeampaa matematiikkaa tajua.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Anyway, tunnustan että yksi suurimpia poliittisia mysteereitä minulle on ollut se, miksi tälläistä asiaa, mistä kaikki ovat samaa mieltä, ei pariinkymmeneen vuoteen ole saatu uudistettua.
Tämä on kyllä hyvä kysymys. Itse uskoisin syyn liittyvän siihen, että politiikassa joudutaan tyytymään kompromisseihin ja toisaalta keskimäärin parhaat kyvyt eivät hakeudu politiikkaan. Myös sillä voi olla vaikutusta, että toisin kuin suomalaiset luulevat, politiikka ei ole yhteisten asioiden ajamista vaan oman puolueen agendan edistämistä. Ei kukaan aja asiaa, josta kaikki ovat periaatteessa yhtä mieltä. Tärkeä juttu on myös, että asia ei ole akuutein suurten ikäluokkien kannalta. Viimeisten 50 vuoden aikana on aina laitettu opiskelijoiden, lapsiperheiden, työssäkäyvien, eläkeläisten ja vanhusten asiat kuntoon sitä mukaa mikä on kulloinkin ollut suurten ikäluokkien kannalta ajankohtaisia. Tällä hetkellä siis tärkeintä on, että suuret ikäluokat ehditään pykätä eläkkeelle ennen eläkeiän korotuksia ja eläkkeiden leikkauksia. Sen jälkeen painopistettä tullaan siirtämään vanhustenhuoltoon. Tai ehkä ei välttämättä, kun politiikassa alkaa olla nykyään aika nuorta verta.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ihan järkeviä ajatuksia, mutta väistämättä vähemmän virtaviivaisia kuin jonkin sortin kansalaistulo (joskaan ei sitäkään voi pitää minään kaikki epäkohdat karsivana ihanneratkaisuna, siinäkin on tiettyjä selkeitä ongelmakohtia). .

Yep, itse tosin olen sitä mieltä, että noita viilaamalla voisi aloittaa sosiaaliturvan uudistamisen.

Tuo Kalevi Sorsa säätion raportti johon harto viittasi (BTW, se on 3% hallintokulujen osuus sen mukaan) kuvailee erilaisia perustulomalleja niiden ongelmia ja mahdollisuuksia aika kattavasti. Ja jotenkin koko käsite "perustulo" alkaa olla sellaisessa maineessa, että pitäisi muuttaa jo nimikin.

Anyway, tunnustan että yksi suurimpia poliittisia mysteereitä minulle on ollut se, miksi tälläistä asiaa, mistä kaikki ovat samaa mieltä, ei pariinkymmeneen vuoteen ole saatu uudistettua. Eli miksi meillä voi vieläkin olla tuloloukkuja, kun kaikki vasemmalta oikealle ovat samaa mieltä siitä, etteivät passivoivat tukijärjestelmät ole hyödyksi niin tuensaajille itselleen kuin yhteiskunnallekaan? Yksinkertainen sielu ei tälläistä korkeampaa matematiikkaa tajua.

Lienee samaa settiä kuin kunta ja sote-uudistus. Kaikki ovat sitä mieltä että pitäisi muuttaa, mutta kaikilla on myös jokin oma juttunsa joka tulisi väkisin saada läpi. Itselle kunnia ja toisille loka.

Vähän sama kuin USA:n Obamacare/Romneycare ja puolueiden ongelmat hyväksyä että ratkaisu on yhteinen, kävi miten kävi.

Ihminen on joskus todella viheliäinen olento.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kun MOLiin laitetaan ilmoitus, että tarjolla on kassatyötä, hakuaika päättyy 23.7.2013, niin työpaikkaan saapuu 100-400 hakemusta. Siksi MOLin kautta työn hakeminen on turhauttavaa. Hakemuksen lähettämisen jälkeen voi olla melkein varma, ettei työtä saa, koska hakijoita on niin paljon.

Jos sen sijaan olisi nettisivu, jolla tarjottaisiin työtä, johon työantajat eivät saa MOLin kautta tekijöitä, niin tällöin työttömät tietäisivät, että näihin paikkoihin kannattaa oikeasti hakea.
Eikö MOLissa voi tehdä hakuja ilmoituksen jättämisajan perusteella? Pistää siihen pari kuukautta sitten ilmoitetut, niin tadaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jep, sen siitä saa, kun päästää porvarin ajajan paikalle. Tilanne kaipaa kunnon kapinaa ja polttopulloja. Onneksi tässäkin asiassa kehitys menee sykleissä ja pian on aika tasata tilit.
Tällainen reilu tunnustus lämmittää sydäntä. Harvoin vasurit myöntävät, että porvareiden ansiosta olot ovat kohentuneen niin merkittävästi, että ihmisillä on valinnanvaraa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ay-jäsenmaksujen ja työttömyyskassojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus pitäisi lopettaa. Ei itse ansiosidonnaista, koska palkansaajat maksavat tuota pahan päivän varalle itse.
Palkanmaksajat maksavat siitä ihan kosmeettisen osan. Työnantajat ja valtio sen käytännössä maksaa. Jokainen voi itse laskea, että jos Loimaa kassan jäsenyys maksaa palkansaajalle satasen vuodessa, niin montako kuukautta ansiosidonnaista sillä katetaan.

Joku voisi kysellä, että millä ihmeen perusteella työnantajat ovat velvollisia tuollaiseen osallistumaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös