Miksi tuemme maataloutta verorahoillamme?

[dana77]

Ja jos tämä on tukea maanviljelijälle, niin sitten olen 100 %:n varma, että kaikki maanviljelijälle maksettava tuki on tuotteiden loppukäyttäjän, kuluttajan tukemista.

Jos tuo kohdistuu pelkästään kotimaisiin tuotteisiin, niin maataloustukeahan se on vaikka maataloustuetusssa voissa paistasi.

 

[opelix]

Täällä asioista keskustelijoista olisi mielenkiintoista tietää, onko asioista mitään oikeaa käsitystä vai vedetäänkö tässä mutulla ja puoluepoliittisista poteroista käsin?

Itse olen kotoisin maatilalta ja kovasti edesmenneen isäukkon apuna olin nuorena kollina. Nykyään maat ovat vuokralla perinkuntamme toimesta. Edelleen olen yhteyksissä tiiviisti vuokralaisiin ja kohtuuhyvin tiedän miten järjestelmä toimii. Pari pointtia keskusteluun.

1. Omavaraisuus on edelleen tärkeä, pidetään siitä kiinni
2. Tukijärjestelmä kaipaa kyllä remonttia. Hyvin hommia hoitavat viljelijät eivät saa tarpeeksi kannustimia työstään. Teet homman hyvin tai päin persettä, tuki on vakio hehtaaria kohden. Kilohinta viljalle naurettavan matala. Miten saataisiin kilohintaa ylös ja automaattista tukea alas?

Siinäpä ongelma tuo kysymys 2.

 

[Torsti]

Jos tuo kohdistuu pelkästään kotimaisiin tuotteisiin, niin maataloustukeahan se on vaikka maataloustuetusssa voissa paistasi.

Jos tuki kohdistuu kotimaisiin puukenkiin, onko sekin maataloustukea?
Ja maataloustuki, jolla kompensoidaan tuotteen hintaa, on tukea kenelle?

Ei 90-luvulla maanviljelijät halunneet tätä nykyistä tukisysteemiä, kyllä se väkisin ajettiin. Ja sitä niitetään, jota silloin kylvettiin.

 

[Torsti]

2. Tukijärjestelmä kaipaa kyllä remonttia. Hyvin hommia hoitavat viljelijät eivät saa tarpeeksi kannustimia työstään. Teet homman hyvin tai päin persettä, tuki on vakio hehtaaria kohden. Kilohinta viljalle naurettavan matala. Miten saataisiin kilohintaa ylös ja automaattista tukea alas?

EU:sta pitäisi ottaa kaikki raha kotiinpäin, jota saadaan. Tuen kohdentaminen pitäisi vain muuttaa siten, että se kannustaisi tekemään työn mahdollisimman hyvin. Toki tässä, kuten kaikessa muussakin, muutamat neropatit löytävät ne porsaanreiät. Kansallista tukea voitaisiin kompensoida alaspäin nostamalla kilohintaa?

EDIT: kielellisesti edes hieman enemmän oikein

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mitä infraa maanviljelijät edistävät?

Maanviljelijät ja ylipäätään elintarvikkeiden alkutuotannon edustajat pitävät Suomessa yllä sellaista infrastruktuuria, joka mahdollistaa kotimaisen elintarviketuotannon joka vuosi. Paino on erityisesti ilmaisulla ”joka vuosi”. Toki välittömät ja välillisetkin kansalliset tuet voidaan lakkauttaa, jolloin merkittävä osa kotimaisesta tuotannosta muuttuu kannattamattomaksi.

Tukien mahdollistama tuotannon kannattavuus pitää pellot viljeltyinä ja lehmät navetassa. Mikäli tukien roima leikkaaminen johtaa siihen, että myös viljanviljelyn kannattavuus romahtaa, ei merkittävää osaa pelloista enää kannata pitää viljelykunnossa. Iso osa jo kovasti harventuneesta maanviljelijöiden joukosta vaihtaa ammattia tai siirtyy epämääräiseksi ajaksi kortistoon. Onnekkaimmat ja osaavimmat selvityvät vaihtamalla tuotantosuuntaa, jos sellainen on esimerkiksi jo tehtyjen velkavetoisten investointien takia edes vaihtoehto. Myös pellon hinta romahtaa siinä vaiheessa, kun vuokraviljelijät käyvät vähiin.

Yhtä kaikki, muutamassa vuodessa viljelykelpoisen peltomaan kokonaispinta-ala putoaisi merkittävästi, jos kansalliset tuet lopetettaisiin. Osa tästä maasta voisi olla tarpeen tullen otettavissa käyttöön nopeasti, osa vaatisi työtä sen verran että satoa tulisi vasta vuoden yli, ja osa olisi kokonaan pois laskuista. Tällä ei tietenkään olisi väliä niin kauan, kun ostamme suunnilleen nykyhinnoin lähikaupasta saksalaista leipää, espajalaisia tomaatteja, puolalaista voita, tosin kaikki ronskisti EU-tuettua, mutta sehän ei erikseen käy ilmi hintalapusta. Sitten tilanne muuttuisi, jos elintarvikkeiden saatavuus maailmalta häiriintyisi pahoin tässä erikseen määrittelemättömän kriisin seurauksena. Kotimaista maatalousinfraa tulisi äkkiä ikävä, jos kriisitilanne jatkuisi jossakin muodossaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Hätä tietysti keinot keksii, mutta polkaisepa siinä käyntiin nopeaan tahtiin vaikkapa kotimainen maitotalous kattamaan suunnilleen 100% kotimaisesta kysynnästä, jos maan oma tuotanto on ajettu ensin niin alas, että sen tuotanto vastaa muutamaa prosenttia kotimaisesta kulutuksesta. Mistä roudaat tänne tarvetta vastaavan määrän lypsykarjaa, jos rajat ovat kiinni, tai maailmalta ei eläimiä saa kuin niukasti ja silloinkin poskettomilla hinnoilla? Nestetyppisäiliöissä voi koettaa tuoda spermaa ulkomailta joo. Sitten vaan kalustamaan uudestaan ränsistyneitä navettarakennuksia, niitä samoja, joista sisuskalut on myyty ajat sitten ulkomaille kun joku niistä jotain maksoi. Toivottavasti niitä saa hankittua jostakin. Suomessa ei ole tehty aikoihin.

Ajatteletko, että kansallisten tukien roima lakkauttaminen lopettaisi suomalaisilta maataloustukien maksamisen? Tällöin osamme olisi EU-nettomaksajana osallistua muun EU:n maataloustukipotin maksamiseen todennäköisesti enemmän kuin tähän saakka, mutta kotimainen tuotanto hyötyisi keräämästämme kolehdista aiempaa vähemmän, koska myös tuotannon määrä olisi Suomessa vähentynyt olennaisesti. Ei ole näköpiirissä tilannetta, että EU vähentäisi radikaalisti alueensa ei-kansallisten maataloustukien kokonaispottia, ja riippumatta Suomen kannasta, kansalliset tuet eivät nekään noin vaan lakkaa olemasta. Tukiremonttien perään on tietysti hyvä huudella.

Ymmärrän kyllä suomalaista luonnetta sen verran, että omien verorahojen käyttäminen ranskalaisen viiniparonin tai italialaisen tomaattiyhtymän tuotannon tukemiseen tuntuu jotenkin siedettävämmältä kuin oman maan maajussien tukeminen. Edelleen kuulee niitä puheita, kun ihmisiä vituttaa viljelijän hankkima uusi traktori tai mikä hyvänsä kalliiksi mielletty tuotantoväline, vähän siihen tyyliin että ”no ei ole ihmekään että pulla on näin helvetin kallista”. Viljelijän tukirahoilla juoniman nisun vaikutus pullan kuluttajahintaan on tosin muutaman prosentin luokkaa, mutta paskanko väliä, maajussi on syypää joka tapauksessa.

 

[dana77]

Jos tuki kohdistuu kotimaisiin puukenkiin, onko sekin maataloustukea?
Ja maataloustuki, jolla kompensoidaan tuotteen hintaa, on tukea kenelle?

Tahdotko tällä kekseliäällä vertauskuvalla kertoa, että maito ja hedelmät eivät ole maataloustuotteita?
Puukengät nimittäin ei ole. Tuki joka kohdistuu pelkästään osaan tuottajista on tukea tuottajille.

 

[dana77]

Mikäli tukien roima leikkaaminen johtaa siihen, että myös viljanviljelyn kannattavuus romahtaa, ei merkittävää osaa pelloista enää kannata pitää viljelykunnossa. Iso osa jo kovasti harventuneesta maanviljelijöiden joukosta vaihtaa ammattia tai siirtyy epämääräiseksi ajaksi kortistoon.

Maanviljelys työllistää suomessa 75 000 ihmistä. Työllistämisvaikutuksen puolesta tämä miljardi-investointi ei ole perusteltu. Osa löytäisi muuta tekemistä ja osa olisi halvempaa pitää kortistossa.

Tukien leikkaamisesta voisi toivoa seuraavan ruuan hinnan kasvun, ainakin sillä nykyistä tukijärjstelmää puolustellaan. Niinpä se voisi elättää pienemmän joukon viljelijöitä markkinaehtoisesti.

Tällä ei tietenkään olisi väliä niin kauan, kun ostamme suunnilleen nykyhinnoin lähikaupasta saksalaista leipää, espajalaisia tomaatteja, puolalaista voita, tosin kaikki ronskisti EU-tuettua, mutta sehän ei erikseen käy ilmi hintalapusta. Sitten tilanne muuttuisi, jos elintarvikkeiden saatavuus maailmalta häiriintyisi pahoin tässä erikseen määrittelemättömän kriisin seurauksena. Kotimaista maatalousinfraa tulisi äkkiä ikävä, jos kriisitilanne jatkuisi jossakin muodossaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Tässä asiassa ei kaikki muutkaan maat ole viimeisen päälle fiksuja. Tuet tulisi lakkauttaa myös EU-tasolta, sillä sekin himmeli on järjetön, mutta oli niitä tai ei, niin maataloustuotteet on järkevämpi kasvattaa siellä missä olosuhteet on niihin otolliset. Ihan sama kuin paperitehtaita ei kannata rakentaa Saharaan tai laskettelukeskusta perustaa Pohjanmaalle vaikka niihin kuinka maksettaisiin tukiaisia.
Jos joku muu on niin tyhmä, että maksaa vielä kansallisia tukia (tosin ymmärtääkseni kukaan muu ei ole), niin sen kun tukevat meidän syömistämme.

Suomesta ei koko maanviljetystä ole tarvetta hävittää, vaikka tukia skaalattasiiin alas hyvinkin reilusti, mutta vaikka useammankin vuoden varmuusvarastot ovat paljon halvempi keino varautua kriisiin kuin nykyinen yli miljardi euroa vuodessa maksavat tukiaishimmeli.

Mielenkiintoista olisi myös kuulla tästä uhkakuvasta, että mitä siinä tapahtuisi Tanskalaisille tai Hollantilaisille maataloustuotteille? He yhtäkkiä söisivät ne kaikki itse?

Ajatteletko, että kansallisten tukien roima lakkauttaminen lopettaisi suomalaisilta maataloustukien maksamisen? Tällöin osamme olisi EU-nettomaksajana osallistua muun EU:n maataloustukipotin maksamiseen todennäköisesti enemmän kuin tähän saakka, mutta kotimainen tuotanto hyötyisi keräämästämme kolehdista aiempaa vähemmän, koska myös tuotannon määrä olisi Suomessa vähentynyt olennaisesti. Ei ole näköpiirissä tilannetta, että EU vähentäisi radikaalisti alueensa ei-kansallisten maataloustukien kokonaispottia, ja riippumatta Suomen kannasta, kansalliset tuet eivät nekään noin vaan lakkaa olemasta. Tukiremonttien perään on tietysti hyvä huudella.

EU-tuille emme mitään voi ja varmasti lyhyellä tähtäimellä, ne kannattaa vähintään jollain tasolla hyödyntää. En näe että meidän tukipäätöksemme vaikuttaisi EU-maksun maksamisen määrään.

Ymmärrän kyllä suomalaista luonnetta sen verran, että omien verorahojen käyttäminen ranskalaisen viiniparonin tai italialaisen tomaattiyhtymän tuotannon tukemiseen tuntuu jotenkin siedettävämmältä kuin oman maan maajussien tukeminen-

Tämä on nyt ihan silly talk. En usko että kukaan on tuota mieltä ja EU-tasoisistakin tuista pitää päästä irti.

 

[Torsti]

Tahdotko tällä kekseliäällä vertauskuvalla kertoa, että maito ja hedelmät eivät ole maataloustuotteita?
Puukengät nimittäin ei ole.

Eivät ole, mutta kotimaiset puukengät sisältyvät lainauksessani mainittuihin "kotimaisiin tuotteisiin, niin maataloustukeahan se on vaikka maataloustuetusssa voissa paistasi." Tämä on tällaista tähän ketjuun tyypillistä mutkatsuoriksi -meininkiä.

Jos tuella on tarkoitus kompensoida tuotteesta maksettavaa markkinahintaa, jotta hintaa voidaan pitää keinotekoisesti alhaisempana, niin kenelle tuki on kohdistettu (Edit: tai ketä tukemisella hyödytetään)?

 

[dana77]

Jos tuella on tarkoitus kompensoida tuotteesta maksettavaa markkinahintaa, jotta hintaa voidaan pitää keinotekoisesti alhaisempana, niin kenelle tuki on kohdistettu (Edit: tai ketä tukemisella hyödytetään)?

Edelleen tuki joka kohdistuu pelkästään osaan tuottajista on tukea tuottajille. Jos tuo tuki koskisi myös ulkomaalaisia tuottajia, niin sitten se voitaisiin nähdä myös tukena kuluttajille. Järkeä sellaisessa ei silti olisi.

 

[Torsti]

Edelleen tuki joka kohdistuu pelkästään osaan tuottajista on tukea tuottajille. Jos tuo tuki koskisi myös ulkomaalaisia tuottajia, niin sitten se voitaisiin nähdä myös tukena kuluttajille. Järkeä sellaisessa ei silti olisi.

Näin perusteltuna myönnän, että olet väitteesi kanssa oikeassa. Tuki hyödyttää sekä kotimaisen tuotteen kuluttajaa (mm. allekirjoittanut) että huonosti työtänsä tekevää viljelijää. Hyvin työnsä tekevä jää tässä kohtaa nollille huonoon naapuriinsa nähden (ts. tuki kompensoi korkeamman hinnan 1/1). Kaurakin kannattaisi myydä suurimokaurana, jos hinnassa olisi eroa rehuun nähden, mutta kun rehusta saa saman hinnan riskittömämmin, ajetaan eläinruuaksi vain.

Kuten aiemmin kirjoitin, tukisysteemi ei ole ollut alunpitäenkään viljelijöiden tahtotila. Lisäksi sen ylläpitämiseen käytetään älyttömästi rahaa, kun viivottimella mittaillaan mistä pellonkulmasta on jäänyt muutama siemen kylvämättä --> pienennetään tukea ko. vuodelta 2 €. Samoin sekä tukieuroja maksava että vastaanottava taho kuluttavat aikaansa toisarvoiseen paperisotaan. Toisaalta, kyllähän se työllistää, virkamies saa palkan. Viljelijäkin saa, no ainakin kokemusta.

Tukijärjestelmä vaatii remonttia, siitä olemme varmasti kaikki (lähes?) yhtä mieltä. Kalliimpaan kotimaiseen varmasti riittäisi ostajia edelleen, ainakin allekirjoittaneen taloudesta. Aina voidaan miettiä minne ne maksamattomat kansalliset tukirahat kohdistettaisiin, hevonperseestä johonkin toiseen perseeseen?

 

[dana77]

Aina voidaan miettiä minne ne maksamattomat kansalliset tukirahat kohdistettaisiin, hevonperseestä johonkin toiseen perseeseen?

Minun puolestani keskustelu alkaa olla aika valmis, mutta hyvin nopealla miettimisellä tuli sellainen hevonperse mieleen kuin terveydenhuolto johon nämä rahat voisi kohdistaa kun talous kyykkää, jotta sitä ei tarvitsisi karsia niin paljon kuin muutoin.

 

[Erkka Lapanen]

EU:sta pitäisi ottaa kaikki raha kotiinpäin, jota saadaan.

Tällaisen asenteen takia Suomen EU-puheenjohtajuus meni metsään. Suomi yritti nyysiä itselleen niin paljon kuin pystyy ja aiheutti toiminnallaan lähinnä hämmennystä. Jos kaikki toimisivat näin, Suomi olisi yksi suurimmista häviäjistä. Suurimpia ylpeyden aiheita meillä on saavutettu lupa maksaa enemmän maataloudelle kuin mikään muu maa. Ja maksajina ovat suomalaiset veronmaksajat. Tätä oikeutta Sirkka-Liisa Anttila pitää edelleen suurimpana saavutuksenaan EU -kaudellaan.

 

[Torsti]

Minun puolestani keskustelu alkaa olla aika valmis, mutta hyvin nopealla miettimisellä tuli sellainen hevonperse mieleen kuin terveydenhuolto johon nämä rahat voisi kohdistaa kun talous kyykkää, jotta sitä ei tarvitsisi karsia niin paljon kuin muutoin.

Minäkin keksisin monta hyvää ei-persettä, mutta mitäpä luulette minne ne rahat työnnetään.

 

[Torsti]

Tällaisen asenteen takia Suomen EU-puheenjohtajuus meni metsään.

Tämä oli lähinnä tarkoitettu siihen ajatteluun, että maataloustuet pitää lopettaa myös EU-tasolta. Eli kaikki sama pitää sieltä ottaa mitä muutkin saavat, sillä samoja maksuja sinne maksetaankin. Osaamiseni ja tietämykseni EU:n toimintaan ja päätöksentekoon ei ole vahva.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Maanviljelys työllistää suomessa 75 000 ihmistä. Työllistämisvaikutuksen puolesta tämä miljardi-investointi ei ole perusteltu. Osa löytäisi muuta tekemistä ja osa olisi halvempaa pitää kortistossa.

Ei olekaan tuolla perusteltu, mutta jos esimerkiksi viljanviljely ja maidontuotanto katoavat Suomesta vaikkapa 80-100 -prosenttisesti, niin kuten koetin edellä avata, tätä ei välttämättömän tarpeen tullen polkaista uudelleen käyntiin ihan tuosta vaan. Kannattaako siitä hyvästä maksaa? Minun mielestäni kannattaa, sinun mielestäsi nähtävästi ei, joten ajatuksemme eivät tässä kohtaa toisiaan. Suomessa asuu kuitenkin tällä hetkellä rapiat 5,5 miljoonaa ihmistä, ja he syövät ruokaa joka päivä. Pidän täysin kestämättömänä tilannetta, jossa tätä porukkaa ei voida toimintaa sopeuttaen edes yrittää ruokkia kotimaisin eväin tilanteessa, jossa tuonti sakkaa pahasti. Toivon tietenkin, ettei tällainen edes lyhytaikainen kriisitilanne ikinä eskaloituisi näillä main, mutta takaatko sinä tämän? Rauha meidän aikanamme, lausui eräskin viime vuosisadan valtiomies omilleen vähän ennen kuin rähinä alkoi.

Tukien leikkaamisesta voisi toivoa seuraavan ruuan hinnan kasvun, ainakin sillä nykyistä tukijärjstelmää puolustellaan. Niinpä se voisi elättää pienemmän joukon viljelijöitä markkinaehtoisesti.

Ryhdy toki suurtilalliseksi, jos uskot visioosi. Vaikka suomalainen tuottaja antaisi viljansa ja maitonsa ilmaiseksi elintarviketeollisuudelle, niin tämä ei ihmeemmin näkyisi Prisman hyllynreunojen euroissa ja senteissä. Maatalouden ja alkutuotannon ympärille rakentuu globaali tukikolossi, jossa EU käyttää hävyttömästi rahaa siksi koska sen on hyvin vaikea muutakaan tehdä, jos se mielii suojata yhteisön ruoantuotantoa. Mutta okei, tämän valtapelin purkaminen siis kannattaa aloittaa lopettamalla Suomesta maatalous suurelta osin.

Tämä on nyt ihan silly talk. En usko että kukaan on tuota mieltä ja EU-tasoisistakin tuista pitää päästä irti.

Olen noita kateellisten demarien ja taajamaporvarien traktorijuttuja kuullut ihan vitusti. Eniten 1990-luvulla, mutta kuulee noita sävyjä vieläkin. Mielestäni hienointa oli, kun apteekkarin jälkeläinen kitisi suureen ääneen tilanjussien tukiaisista ja viimeisen päälle koneista ja kuivureista. Vaan annapa olla, kun tuli puheeksi apteekkien kilpailun vapauttaminen ja Kelan tukiaisten uudelleen tarkasteleminen...

 

[Repolainen]

EU ei ole mitenkään kilpailukykyinen Yhdysvaltoja vastaan. Siellä saa käyttää geenimuunneltua siementä ja lihan tuotannossa käyttää hormoneja ja ne on meillä täällä kielletty. Kilpailuasetelmat ovat jo niin epäreilut ja jokainen voi varmaan arvata Yhdysvaltojen viranomaisten asenteen jos asiasta yritetään edes keskustella.

Juu, voisi joku kokeilla mutta siitä jää kiinni ja työt loppuu siihen.

 

[dana77]

EU ei ole mitenkään kilpailukykyinen Yhdysvaltoja vastaan. Siellä saa käyttää geenimuunneltua siementä ja lihan tuotannossa käyttää hormoneja ja ne on meillä täällä kielletty. Kilpailuasetelmat ovat jo niin epäreilut ja jokainen voi varmaan arvata Yhdysvaltojen viranomaisten asenteen jos asiasta yritetään edes keskustella.

Tästäkin olisi syytä käydä keskustelua, että onko EU:n vainoharhainen suhtautuminen geenimuunneltuihin lajikkeisiin perusteltua. Vaativat tarkkaa testaamista yms, mutta ne ovat valtava mahdollisuus. Jos ihminen ei olisi koskaan lähtenyt jalostamaan kasveja, niin täällä olisi kuollut miljooonia ja miljoonia ihmisiä enemmän nälkään.

 

[Ollakseni]

EU ei ole mitenkään kilpailukykyinen Yhdysvaltoja vastaan. Siellä saa käyttää geenimuunneltua siementä ja lihan tuotannossa käyttää hormoneja ja ne on meillä täällä kielletty. Kilpailuasetelmat ovat jo niin epäreilut ja jokainen voi varmaan arvata Yhdysvaltojen viranomaisten asenteen jos asiasta yritetään edes keskustella.

Juu, voisi joku kokeilla mutta siitä jää kiinni ja työt loppuu siihen.

No miksi ei sitten ajeta geenimuunneltujen kasvien käyttöä Euroopassa? Varmaan monelle suomalaiselle maanviljelijälle kelpaisi viljalajike, joka tarvitsee vähemmän myrkkyjä suojakseen, tuottaa enemmän per hehtaari ja ei kärsi samalla tavalla pakkasesta.

 

[Oto Hascak]

No miksi ei sitten ajeta geenimuunneltujen kasvien käyttöä Euroopassa? Varmaan monelle suomalaiselle maanviljelijälle kelpaisi viljalajike, joka tarvitsee vähemmän myrkkyjä suojakseen, tuottaa enemmän per hehtaari ja ei kärsi samalla tavalla pakkasesta.

Ihan tälleen hatusta vedettynä veikkaus, etteivät esim Vihreät ole kovin innoissaan tuosta ajatuksesta.

 

[Ollakseni]

Ihan tälleen hatusta vedettynä veikkaus, etteivät esim Vihreät ole kovin innoissaan tuosta ajatuksesta.

Jep. Eikä Vasemmistoliittokaan noiden puolella varmaan ole. Vihreissä GMO:n kannalla on lähinnä Viite, josta löytyy myös ydinvoimaan positiivisesti suhtautuvat Vihreät. Tuossa onkin yksi syy miksi en kumpaakaan puoluetta äänestä. Toinen on sosialistinen talouspolitiikka.

 

[Remy Martin]

Mielenkiintoista olisi myös kuulla tästä uhkakuvasta, että mitä siinä tapahtuisi Tanskalaisille tai Hollantilaisille maataloustuotteille? He yhtäkkiä söisivät ne kaikki itse?

Entäpä jos tilanne on sellainen etteivät kyseiset maat suostu tuotteitaan Suomeen myymään. Onneksi Suomi on sentään maantieteellisesti sellaisessa paikassa ettei millään ikävällä naapurilla ole mahdollisuutta saartaa satamiamme.

Tässä huoltovarmuusasiassa olisi muutenkin hyvä pyrkiä katsomaan vähintään puolen vuosisadan päähän. Huoltovarmuuden saa suhteellisen helposti romutettua pikaisellakin aikataululla, mutta sen takaisin rakentaminen onkin sitten pitkäaikaisempi projekti. Voi pitää eräänlaisena onnenpotkuna että rajan takana asuu sellainen öykkäri joka on iskoistanut herroillemme huoltovarmuuden tärkeyden lähes koko itsenäisyytemme ajan.

Pitkä seesteinen rauhan aika on ehkä vaikuttanut siihen ettei enää edes osata ajatella niitä pahimpia skenaarioita. Mietitään vaan että voidaan me ostaa sitä possua sitten kriisinkin aikana Tanskasta. Mitä jos se kriisi onkin siellä Tanskassa, valtaan on noussut joku ääripää joka sulkee salmet ja vihaa Suomea niin ettei suostu toimittamaan joulukinkkuja.

Ja lisään vielä ettei huoltovarmuus ole pelkkä kalustoa, infraa ja peltoa; vaan se on myös tietotaitoa levitettynä ympäri maata. Vaikka osa maasta olisikin sellaisessa kuosissa että jyväjemmarien hommat olisivat estyneet niin toiselta puolelta maata vielä löytyy ammattitaitoa. Mahdollisen hyökkääjänkin on vaikeampi häiritä ruokahuoltoa kun alkutuotanto on ripoteltu pieniin yksiköihin pitkin ympäri maan.

 

[dana77]

Entäpä jos tilanne on sellainen etteivät kyseiset maat suostu tuotteitaan Suomeen myymään. Onneksi Suomi on sentään maantieteellisesti sellaisessa paikassa ettei millään ikävällä naapurilla ole mahdollisuutta saartaa satamiamme.

Tässä huoltovarmuusasiassa olisi muutenkin hyvä pyrkiä katsomaan vähintään puolen vuosisadan päähän. Huoltovarmuuden saa suhteellisen helposti romutettua pikaisellakin aikataululla, mutta sen takaisin rakentaminen onkin sitten pitkäaikaisempi projekti. Voi pitää eräänlaisena onnenpotkuna että rajan takana asuu sellainen öykkäri joka on iskoistanut herroillemme huoltovarmuuden tärkeyden lähes koko itsenäisyytemme ajan.

Pitkä seesteinen rauhan aika on ehkä vaikuttanut siihen ettei enää edes osata ajatella niitä pahimpia skenaarioita. Mietitään vaan että voidaan me ostaa sitä possua sitten kriisinkin aikana Tanskasta. Mitä jos se kriisi onkin siellä Tanskassa, valtaan on noussut joku ääripää joka sulkee salmet ja vihaa Suomea niin ettei suostu toimittamaan joulukinkkuja.

Entä jos kotimaiset viljelijät eivät suostu yhtäkkiä myymään tuotteitaan? Pitäisikö toiminta vielä kansallistaa valtion vastuulle? Onneksi äärimisessä hädässä voimme a) tuoda ruokaa Ruotsin kautta ja b) tulla toimeen ilman joulukinkkuja

 

[Remy Martin]

Entä jos kotimaiset viljelijät eivät suostu yhtäkkiä myymään tuotteitaan? Pitäisikö toiminta vielä kansallistaa valtion vastuulle? Onneksi äärimisessä hädässä voimme a) tuoda ruokaa Ruotsin kautta ja b) tulla toimeen ilman joulukinkkuja

Kotimaisiin tuottajiin valtiovallalla on varmaankin kriisiajan poikkeustilanteissa jonkinnäköistä käskytysvaltaa, eli siinä tilanteessa ei varmaankaan ole enää maanviljelijän halusta kiinni minne hänen tuotteensa menee. Uskon myös että kriisitilanteita varten on myös valmiit suunnitelmat olemassa miten voidaan estää maanviljeliöitä nostamasta kohtuuttomasti hintoja yms. Näitä kokeillaan varmaan ensin ennen kun ruvettaisiin mihinkään pakkotakavarikoihin.

On myös mahdollista ettei tulevaisuuden kriisi kosketa pelkästään Tanskaa vaan on sytyttänyt koko Euroopan tai maailman palamaan. Jolloin ruokahuolto voi olla globaalisti kriisissä jo valtiot keskittyvät ruuan tuotannon sijaan nahistelemaan keskenään. Tässä tilanteessa jokainen maa on omillaan ja siihen on ihan fiksua varautua.

 

[dana77]

Kotimaisiin tuottajiin valtiovallalla on varmaankin kriisiajan poikkeustilanteissa jonkinnäköistä käskytysvaltaa, eli siinä tilanteessa ei varmaankaan ole enää maanviljelijän halusta kiinni minne hänen tuotteensa menee. Uskon myös että kriisitilanteita varten on myös valmiit suunnitelmat olemassa miten voidaan estää maanviljeliöitä nostamasta kohtuuttomasti hintoja yms. Näitä kokeillaan varmaan ensin ennen kun ruvettaisiin mihinkään pakkotakavarikoihin.

On myös mahdollista ettei tulevaisuuden kriisi kosketa pelkästään Tanskaa vaan on sytyttänyt koko Euroopan tai maailman palamaan. Jolloin ruokahuolto voi olla globaalisti kriisissä jo valtiot keskittyvät ruuan tuotannon sijaan nahistelemaan keskenään. Tässä tilanteessa jokainen maa on omillaan ja siihen on ihan fiksua varautua.

En nyt jaksa ensimmäiseen edes mitään Ukraina-viittausta säveltää.

Edelleen se fakta ei ole muuttunut mihinkään, että varmuusvarastot ovat keino jolla varaudutaan kriiseihin. Ne voidaan kasvattaa nykyisestä vuodesta vaikka viiteen vuoteen murto-osalla kustannuksista, jos maailmanpoliittinen tilanne siltä näyttää. Täällä valitetaan viljan hinta on niin halpaa ettei homma kannata. Mitä jos lopetetaan valittaminen ja hyödytään asiasta.

Toinen juttu on, että jos maailman on liekessä niin se polttoaineen ja monen muun maatalouden tarvitseman osasen (lannoitteet, työvoima) saaminen on ihan yhtä lailla riski. Se ei ole mikään hopealuodin kaltainen ratkaisu kaikkeen.

 

[jussi_j]

Kun tuossa puhuttiin noista kansallisista tuista, niin käytännössä EU jäsenmaksut ovat veronmaksajien maksamaa tukea maanviljelijöille.