Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Kuten tiedätkin, niin olen hiukan liiankin hyvin perillä koko ketjusta, lähtien tuotteesta ja siihen kun se päätyy kuluttajan pöytään.
Pitää paikkansa, tiedän. Siksi onkin hyvin mielenkiintoista lukea näkemyksiäsi. Lähinnä vain keskusliikkeiden vähäisen kilpailun haitallisia vaikutuksia saatamme katsoa enemmän eri tavoin.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Todetaan tähän, että elintarvikkeissa/maataloustuotteissakaan kuljetuksen päästöt eivät ole kovin merkittävät suhteessa kokonaispäästöihin.

Puhutaan vähän tuotteesta, rahtaustavasta sekä etäisyydestä riippuen ~5-10% osuudesta.

Esimerkiksi tomaateissa Espanjasta tuodun tomaatin kokonaispäästöt ovat keskimäärin viidesosa suomalaiseen kasvihuonetomaattiin verrattuna.
Näin juuri. Talvella kasvihuoneet ovat oikeita energia syöppöjä, kuten myös kuivilla alueilla kesäisin kastelu. Energiasta ja sen käytöstä kasvatukseen ne päästöt syntyvät erilaisiksi eri alueilla. Siksipä juuri nauta Suomessa on vähä päästöinen moniin muihin maihin verrattuna kun nurmi kasvaa hyvin. Täällä tarvitsee vain nauta päästää ulos aitaukseen syömään kun nurmi on kasvussa, eikä siihen tarvita muita toimenpiteitä. Näissä kun kunniotetaan luonnon omia lakeja ja tehdään asioita jotka tulevat luonnosta itsestään ilman merkittäviä ihmisen toimia, niin tuotannossa saavutetaan kestävin puhtain ja myöskin kuluttajalle edullisin lopputulos.
 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Lainasin vain Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekstiä nimeltä mainiten. Eikä KKV ole ainoa, joka on huolissaan kilpailun puuttumisesta. Euroopan komissio (2012) totesi, että Suomen elintarvike- ja vähittäiskauppa on erittäin keskittynyttä. Suomi sai neuvostolta suosituksen palvelualan avaamisesta. Neuvosto kehotti uudistamaan vähittäiskaupan sääntelyä ja sekä poistamaan rajoituksia, jotka haittaavat pienten ja uusien toimijoiden markkinoille pääsyä.



Mutta noin muuten ajatus, jossa vahvat vahvistuvat ja ostavat heikot pois, on markkinatalouden kannalta kestämätön. Sehän voi johtaa kilpailun rajoittamiseen, jossa 1-2 jättitoimijaa sopii keskenään kaiken. Tässä vaiheessa yhteiskunnan on jo vaikea puuttua kilpailun olemattomuuteen ja samalla kilpailun olemattomuus saattaa vaikuttaa yritysten kykyyn kilpailla muiden maiden aidommassa kilpailussa pärjäävien vastaavien toimijoiden kanssa
Uskaltaisin heittää, että KKV:ssa saattaa olla myös aika paljonkin ulkoista painetta, jonka vuoksi ovat asiaan ottaneet aika vahvan näkemyksen. Suomessa on kuitenkin vielä kolme suurta toimijaa alalla, joten kilpailua on ja esimerkiksi muutokset markkinakentässä ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana kohtuullisen suuria, mikä kertoo osaltaan siitä, että ei ole ns. "hiljaista kartellia". Jos meillä olisi tilanne, että olisi vain kaksi isoa toimijaa ja ne toimisivat vielä eri kärjillä eli toinen hinnalla ja toinen valikoimalla/ palvelulla, niin silloin tilanne olisi kuluttajalle heikko, näin ei kuitenkaan ole tällä hetkellä, eikä varmasti myöskään tulevaisuudessa. Myös horeca-puolen ja kaupan lähentyminen muuttaa nyt jo tilannetta osaltaan ja jatkossa vielä enemmän.

Olen 100% samaa mieltä, että tilanne, jossa on vain 1 tai 2 toimijaa alalla on huono. Keskenään sopiminen ei onnistu, mutta ns. hiljainen sopiminen on varmasti jossain kohtaa jollain alalla se vakiintunut tapa. Oliko esim. asfalttialan kartelleissa juuri tästä kyse. Suuret yrityskaupat eivät tänä päivänä enää mene onneksi läpi, ainakaan pääsääntöisesti, mikäli tämän tulkitaan johtavan määräävään markkina-asemaan. Tele-, sähkö- ja terveysalan yhtiöt ovat hyviä esimerkkejä, joissa keskittymistä on tapahtunut ja tapahtuu vastaisuudessakin lisää, joissa kuluttajan kannalta riski on suuri, että maksamme keskittymisen kautta joskus ns. ylihintaa.

Silti maailma on sellainen, että suuret yritykset haluavat kasvua, ne tarvitsevat sitä jo senkin vuoksi, että ilman kasvua sinulla ei ole mahdollista pitkässä juoksussa kehittää toimintaa ja tämä johtaa nopeasti taantumaan. Tämä on myös suuri mahdollisuus yrittäjällä, jos vaikka tänä päivänä onnistut rakentamaan toimivan siivousalan yritysketjun, niin ostaja sille löytyy nopeasti, sama toimii lähes alalla kuin alalla.

Aina päädytään siihen, että tarvitaan uusia yrittäjiä, mutta ns. bulkkituotantoon heidän ei kannata mennä, yritysten pitää profiloitua erilaistamalla palveluaan tai tuotettaan. Tästä pääsee taas ketjun aiheeseen, että maataloustukienkin määrän tarve vähenee sitä mukaan, kun tuottajat pystyvät olemaan innovatiivisia ja kehittämään tuotteitaan teollisuuden kanssa tai ilman.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Jos meillä olisi tilanne, että olisi vain kaksi isoa toimijaa ja ne toimisivat vielä eri kärjillä eli toinen hinnalla ja toinen valikoimalla/ palvelulla, niin silloin tilanne olisi kuluttajalle heikko, näin ei kuitenkaan ole tällä hetkellä, eikä varmasti myöskään tulevaisuudessa. Myös horeca-puolen ja kaupan lähentyminen muuttaa nyt jo tilannetta osaltaan ja jatkossa vielä enemmän.

Olen 100% samaa mieltä, että tilanne, jossa on vain 1 tai 2 toimijaa alalla on huono. Keskenään sopiminen ei onnistu, mutta ns. hiljainen sopiminen on varmasti jossain kohtaa jollain alalla se vakiintunut tapa.
Meillähän on todellisuudessa se kaksi merkittävää toimijaa. Kaupan keskusliikkeet ovat niin keskittyneitä, että kaksi mainitsemaani täyttää Kilpailulain mukaisen määräävän markkinaosuuden määritelmän. Se on 30 prosentti. S-ryhmä ja K-ryhmä muodostivat vuonna 2018 yhteensä noin 82.5 prosentin markkinaosuuden. Kun kaikkien (sis Tokmani, Minimani, Lidl jne) tahojen yhteismyynti oli 18.2 miljardia, S-ryhmä ja K-ryhmä haukkasivat siitä noin 15 miljardia euroa.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Meillähän on todellisuudessa se kaksi merkittävää toimijaa. Kaupan keskusliikkeet ovat niin keskittyneitä, että kaksi mainitsemaani täyttää Kilpailulain mukaisen määräävän markkinaosuuden määritelmän. Se on 30 prosentti. S-ryhmä ja K-ryhmä muodostivat vuonna 2018 yhteensä noin 82.5 prosentin markkinaosuuden. Kun kaikkien (sis Tokmani, Minimani, Lidl jne) tahojen yhteismyynti oli 18.2 miljardia, S-ryhmä ja K-ryhmä haukkasivat siitä noin 15 miljardia euroa.
Kuluttajan kannalta Lidl loi kilpailutilanteen, joten tätä kautta ajatellen ongelmaa ei ole. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden kannalta ehkä on osittain syntynyt heidän kannaltaan heikko asetelma, etenkin kun saksan ihme ostaa sieltä, mistä saa halvimmalla, usein se on muualta, kuin Suomesta. Silti aika vaikea on syyttää kaupparyhmiä, koska ovat osaamisellaan nostaneet markkinaosuuksia ja heikoimmat ovat tippuneet pelistä pois. En oikein näe, että järjestelmä voisi tämän pysäyttää. Ei voi ohjata asiakkaita jonnekin, minne he eivät halua ja ei voi kieltää yritystä myöskään kehittämästä toimintaansa.

Ymmärrän huolesi, mutta en koe sen olevan niin suuri ongelma. Enemmän kuluttaja on hyötynyt siitä viimeisen 20 vuoden aikana, jolloin hintataso Suomessa on tullut suhteellisesti ottaen alaspäin. Meillä ovat esimerkiksi ruoan ja juomien (ei alkoholi) osuus kotitalouden menoista tippunut vuodesta 1980 tasaisesti, lähtötilanteesta 21% se on nyt noin 11%. Muutos on merkittävä ja voimakkaampi, kuin useimmissa Euroopan maissa. Tämäkin kertoo tietysti vain osan, mutta antaa tietysti viitteitä siitä, että kaupan kehittyminen on ollut normaalille suomalaiselle hyvä asia.

Vastaavasti samaan aikaan asumisen ja energian osuus on kasvanut saman 10%, joten keskustelu esim. asumistuesta on mielestäni ajankohtainen. Osittain asumisen kustannusten nousu liittyy tietysti muuttoliikkeeseen, mutta minne katoavat ne tuotot asumisen kallistumisen kohdalla. Koko ajan entistä enemmän ulkomaille. Kaikki merkittävät kauppakeskukset ovat tänä päivänä ulkomaisessa omistuksessa ja raha valuu Suomesta ulos, veroja ei makseta meille. Joku varmaan korjaa, että Redi on suomalaisessa omistuksessa, se on totta ja toivottavasti ei kaada koko rakennusyhtiötä. Kun lähdetään rakentamaan tukiviidakkoja, niin aina saadaan aikaan myös ongelmia.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Ihan mutulla heitän, mutta Suomen kauppa on kuitenkin niin pieni tekijä maailman mittakaavassa, että volyymit sopimuksiin on pakko hakea kestolla. Lidl on taas niin iso tekijä markkinoilla, että se pystyy ostamaan tavaraa pilkkahintaan myös lyhyemmillä sopimuksilla, ja kilpailuttamaan niitä näin useammin. Myös Lidlin minimalistinen konsepti on hyvin toimiva, kun kaupat ovat suhteellisen pieniä kooltaan, mutta äärimmäisen tehokkaita. Kyllä Lidl on omalta osaltaan niin äärimmäisen hiottu konsepti, josta myös Suomalaisten toimijoiden olisi syytä ottaa mallia.

Edit- lisäyksenä viellä, että Lidl osoittaa myös toiminnallaan, että suuruus ei ole kaikessa tehokkuuden optimointia. Tukkukaupassa volyymi on tehokkuuden tae, mutta vähittäismyynin yksikkö koossa näin ei välttämättä ole. Lidl on niin Saksalaisen laskukoneen tulos kun voi olla, jossa on optimoitu lähes kaikki äärimmilleen, jossa Saksalainen onkin parhaimmillaan.
 
Viimeksi muokattu:
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Kuluttajan kannalta Lidl loi kilpailutilanteen, joten tätä kautta ajatellen ongelmaa ei ole.
Kyllä mä sanoisin kilpailun kannalta prosentit 82.5 vs 9.5 olevan lievästikin arvioiden ongelmallinen.

Ymmärrän huolesi, mutta en koe sen olevan niin suuri ongelma. Enemmän kuluttaja on hyötynyt siitä viimeisen 20 vuoden aikana, jolloin hintataso Suomessa on tullut suhteellisesti ottaen alaspäin. Meillä ovat esimerkiksi ruoan ja juomien (ei alkoholi) osuus kotitalouden menoista tippunut vuodesta 1980 tasaisesti, lähtötilanteesta 21% se on nyt noin 11%. Muutos on merkittävä ja voimakkaampi, kuin useimmissa Euroopan maissa. Tämäkin kertoo tietysti vain osan, mutta antaa tietysti viitteitä siitä, että kaupan kehittyminen on ollut normaalille suomalaiselle hyvä asia.
Esimerkiksi viljan hinta seuraa maailmanmarkkinahintaa. Kun hinta laskee, myös suomalaisen viljan hinta laskee. Toinen merkittävä tekijä oli Venäjän laittamat pakotteet EU:lle. Enää ei juustoa vietykään Venäjälle, ja ylituotanto kotimaassa laski hintoja. Vuodesta 1986 ruoka on suhteessa halventunut Suomessa vain noin 8 prosenttia:


Ja kun katsotaan ruuan reaalihintoja, ne ovat nousseet kun verrokkina on euro vuodesta 1999 (kuvio 3):


Ruuan hinta on suhteessa laskenut, mutta vuoden 2017 osalta tullut pieni laskukausi on päättynyt ja ruuan hinta nousee 2018-2020 arviolta useita prosentteja. Samaan aikaan tuottajan osuus kakusta on entistä pienempi siivu,

Vastaavasti samaan aikaan asumisen ja energian osuus on kasvanut saman 10%, joten keskustelu esim. asumistuesta on mielestäni ajankohtainen.
Ehdottomasti, mutta jätetään se tässä yhteydessä väliin.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Nyt menee ehkä vähän ohi aiheen. Suomi on maana joko pienten tai isojen yritysten maa ja keskikoko puuttuu lähes täysin kilpailijoihin verrattuna. Tätä olisi syytä miettiä miksi on näin. Minä väitän että syy on Suomen järjestelmässä, jossa pienet toimijat eivät kärsi Suomen suurista työllistämis kuluista ja isot toimijat taas pystyvät suuren volyymin turvin vaikuttamaan kuluhinsa tämän turvin itse. Suuria toimijoita Suomessa myös pitää, että esimerkiksi metsäteollisuutta ei voi muualle viedä kun muualla ei ole metsää. Tosin UPM tätäkin tekee, kun on tajunnut että metsää voi myös saada kasvattamalla sitä siellä viljelynä. Nokia oli Suomessa virkistävä poikkeus, joka oli Suomalaisen erittäin vahvan koulutuksen tulos. Ikävä kyllä myös it-alalla pelkkä koulutus ei riitä ja osaaminen ei merkitse mitään, jos joku tekee senkin halvemmalla kuten Kiina. Lopulta olemme tämän järjestelmän kanssa ongelmissa missä koulutamme porukkaa muille maille ilmaiseksi, koska jo Suomalainen palkkaverotus ajaa korkeampia osaajia muihin maihin.

Edit- ja rumasti sanottuna euroopan työmarkkinoilla etu lähinnä sosiaalipummien haalinnassa ei vie tätä maata sinne mihin haluttaisiin, Ja toivoisin yhteiskunnalta muutakin panostusta kilpailukykyyn.
 
Viimeksi muokattu:
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Lopetan osaltani sinällään mielenkiintoisen keskustelun ruoanhinnasta ja keskusliikkeistä. Täyttä yksimielisyyttä ei saada aikaan, mutta näinhän se on keskustellaan mistä tahansa, totuus löytyy yleensä sieltä jostain keskeltä. Jos oman päätösajatukseni asille haluaisin heittää, niin ruoan hinta ei ole ongelma suomalaiselle kuluttajalle tällä hetkellä, ne kenelle se on ongelma, se ei ratkaisi hänen ongelmiaan, mikäli hinta olisi vaikka 10% alempi. Se iso ongelma yhteiskunnassa on asumisen kalleus ja sen mukanaan tuomat ongelmat, toisaalta taas pienissä taantuvissa kunnissa asuntojen arvon romahtaminen.

Tuohon heittoon, etteivät pienet toimijat kärsi työllistämiskuluista, niin osin jopa vahvasti eri mieltä. Pienen yrityksen yksi suurimmista ongelmista on työllistäminen ja siihen liittyvät riskit. Jos sinulla on kaksi vierasta töissä ja toinen osoittautuu akuutiksi sairastelijaksi, niin olet kusessa, mikäli hänen työpanoksensa on merkittävä (kuten sen pitäisi yleensä olla). Jos taas sinun pitäisi palkata uusi työntekijä lisää, niin joudut taas ottamaan ison riskin, saatat koeajan jälkeen huomata, että palkkasit kasan sitä itseään. Tämä on yksi syy siihen, että vuokratyön osuus kasvaa eli yrittäjä ei ota työllistämisriskiä. Vuokratyö on taas tekijälleen mahdollisuus, mutta myös luo hänelle epävarmuutta.

Meillä työntekijäjärjestöt ovat pitäneet siitä huolta, että työllistäminen tehdään haastavaksi ja tätä kautta yrittäminen. Nyt tuli sohaistua ampiaispesään.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Mimi

Tuohon heittoon, etteivät pienet toimijat kärsi työllistämiskuluista, niin osin jopa vahvasti eri mieltä. Pienen yrityksen yksi suurimmista ongelmista on työllistäminen ja siihen liittyvät riskit. Jos sinulla on kaksi vierasta töissä ja toinen osoittautuu akuutiksi sairastelijaksi, niin olet kusessa, mikäli hänen työpanoksensa on merkittävä (kuten sen pitäisi yleensä olla). Jos taas sinun pitäisi palkata uusi työntekijä lisää, niin joudut taas ottamaan ison riskin, saatat koeajan jälkeen huomata, että palkkasit kasan sitä itseään. Tämä on yksi syy siihen, että vuokratyön osuus kasvaa eli yrittäjä ei ota työllistämisriskiä. Vuokratyö on taas tekijälleen mahdollisuus, mutta myös luo hänelle epävarmuutta.

Meillä työntekijäjärjestöt ovat pitäneet siitä huolta, että työllistäminen tehdään haastavaksi ja tätä kautta yrittäminen. Nyt tuli sohaistua ampiaispesään.
Minusta olet tässä oikeassa. Ainoa mitä et ota huomioon on että ihan pienet toimijat eivät kilpaile juurikaan kansanvälisillä markkinoilla vaan ovat sisämarkkina toimijoita. Kun yrityksen koko nousee Suomessa kansainväliseksi on se heti altavastaaja, ja se on todennäköisin syy miksi Suomessa näitä rajatapauksia ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
En ole tähän keskusteluun osallistunut tarkoituksella, mutta näin maaseudun kasvattina korona tulee olemaan iso apu suomalaiselle maataloudelle ja varsinkin sen arvostukselle. Olisiko löytynyt vastaus otsikon kysymykseen? Ei se halpamaista tuotava tuote tässä tilanteessa paljoa lohduta.

 
Suosikkijoukkue
KK
En ole tähän keskusteluun osallistunut tarkoituksella, mutta näin maaseudun kasvattina korona tulee olemaan iso apu suomalaiselle maataloudelle ja varsinkin sen arvostukselle. Olisiko löytynyt vastaus otsikon kysymykseen? Ei se halpamaista tuotava tuote tässä tilanteessa paljoa lohduta.

Miksi niitä tukia jaetaan niille, ketkä sitä ei tarvitse? Esim Nalle. Miksi yritystukia ohjataan myös niille yrityksille, jotka muutenkin rullaavat. Enemmän pitäisi tukea pieniä toimijoita.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei ne perustelut ole minkään muuttuneet. Tilapäisiin häiriöihin voidaan edelleenkin varautua murto-osalla kustannuksista kun tukemalla taikaseinällä maataloutta. Toivottavasti nyt ruotsalaisilta otetaan edes todellisuus kustannut eikä tueta verovaroilla heidänkin syömistään.
 
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei oikein vakuuttavalta tämä maatalouden toiminta näytä. Jos nyt on jonkinlainen kriisi olemassa ruuantuotannon suhteen ja ulkomainen tuonti on jotenkin uhattuna, niin nyt kotimaisten toimijoiden pitäisi nostaa hintaa ja pysyä toimimaan markinaehtoisesti. Sen sijaan he ovat kitisemässä satojamiljoonia euroja lisää tukiaisia koska ei ole saatavissa halpaa ulkomaista työvoimaa joita ilman ei ilmeisesti tulla toimeen. Siis meillä on maassa 150 000 työntekijää koskevat YT:t ja juuri jättityöttömyys lyömässä käsiin ja pelloille halutaan roudata väkeä itäeuroopasta? Miten tässä missään on enää mitään järkeä?

Kun tämä kriisi on ohi ja pitää miettiä, että mistä löytyy ne miljardit ja sadat miljoonat eurot joilla budjettia sopeutetaan, niin kyllä maanviljely on sillä lyhyellä listalla kärkipäässä.
 
Viimeksi muokattu:
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Nyt me näemme maatalouden tärkeyden ja jos joku haluaa tutustua maatalouden arkeen, niin ei se ole kaikilla sama kuin Nallella, joka jyllää volyymillä. Mikäli meillä ei olisi nykyinen tilanne omavaraisuuden suhteen peruselintarvikkeissa, niin ne poliisit ja armeija olisivat tällä hetkellä kauppojen ovilla vartioimassa tilannetta. Meiltä loppuisi hyvin nopeasti myytävä tavara hyllyistä pelkästään jo senkin vuoksi, että elintarvikkeiden toimitukset viivästyvät ja tulevat viivästymään lisää ulkomailta koko ajan. Toinen asia on tietysti se, kuinka paljon meille pystyttäsiin toimittamaan raaka-aineita tai valmiita tuotteita.

Miksi sitten ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan maatalouteen? Eiköhän me kaikki tiedetä eli samasta syystä, miksi meille ei saada suomalaisia siivoojia. Työ on raskasta ja koetaan vastenmieliseksi, mieluummin otetaan työttömyyskorvaus kotiin ja siihen päälle kaikki mahdolliset tuet. Matalapalkka-alat siirtyvät jatkossa yhä enemmän muualta tulleiden tehtäviksi, kun meistä jokaisen pitäisi olla johtajia tai asiantuntijoita, noin suurinpiirtein. Yleisesti tämän epidemian jälkeen keskustelu omavaraisuudesta Suomessa tulee kasvamaan, lähtien suojamaskeista, täydellinen tai liian suuri riippuvaisuus muusta maailmasta on iso riski ja sitä on syytä arvioida jatkossa entistä tarkemmin.
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Eikös juuri annettu miljoonia tukea laivayhtiöille, jotta ruokaa saadaan tuotua ulkomailta jatkossakin? Omavaraisuus lähinnä myytti Suomessa, toki jos kaikki ulkomaisen lihan jalostus yms. lisätään lukuun niin sitten ehkä näyttää paremmalta. Mutta noin lähtökohtaisesti helvetin kaukana ollaan omavaraisesta vaikka siihen miljardeja upotetaankin.
 
"Espoo. Vitun rikkaat."

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
@dana77

Kun puhutaan kausityöläisistä puhutaan tietenkin pitkälti mansikanpoiminnasta ja marjoista. Suomalainenhan ei tuota suostu tekemään ja on hommissaan tehoton. Tästä on kysymys. Miten hoitaisit että mansikkapelloille saataisiin suomalaisia?
 
JYP on jatkoaikojen Huuhkajat. Muistakaa vastustajat se, että jos olette saaneet pisteen se on oikeasti kaksi.

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Eikös juuri annettu miljoonia tukea laivayhtiöille, jotta ruokaa saadaan tuotua ulkomailta jatkossakin? Omavaraisuus lähinnä myytti Suomessa, toki jos kaikki ulkomaisen lihan jalostus yms. lisätään lukuun niin sitten ehkä näyttää paremmalta. Mutta noin lähtökohtaisesti helvetin kaukana ollaan omavaraisesta vaikka siihen miljardeja upotetaankin.
Suomeen toki myös tuodaan elintarvikkeita mutta ei välttämättömiä. Toki niitä tuodaan jos niitä ostetaan. Prisman valikoima voi minun puolestani supistua hyvinkin viidennekseen enkä edes huomaisi.

Lisäksi rahdataan paljon muita hyödykkeitä joita ei syödä. Huoltovarmuuteen kuuluu paljon ei-ihan-välttämätöntä.
 
JYP on jatkoaikojen Huuhkajat. Muistakaa vastustajat se, että jos olette saaneet pisteen se on oikeasti kaksi.

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyllä on harvassa ne finskit, jotka oikeasti saadaan tekemään tuottavasti ja viikkoa pidempään esim. marjojen sadonkorjuutyöt.

Ja kyllä ne maanviljelijät varmasti tuotteidensa hintoja nostaisivat, ongelmana on vain se, että sillä alalla se on aivan muu taho, joka tuotteen (esim. viljat) hinnan määrää. Tuotteestasi saat kolmanneksen hinnasta sen myydessäsi ja loput saat tuista päättävien ilmoittamien maksuaikataulujen perusteella. Osin monesti n. vuoden päästä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
@dana77

Kun puhutaan kausityöläisistä puhutaan tietenkin pitkälti mansikanpoiminnasta ja marjoista. Suomalainenhan ei tuota suostu tekemään ja on hommissaan tehoton. Tästä on kysymys. Miten hoitaisit että mansikkapelloille saataisiin suomalaisia?
Minä olen tässä asiassa vain korvakuulon varassa, mutta ymmärsin että kyse ei ole vain marjoista.
Tuolla asiasta todetaan vain
"Ulkomainen työvoima esimerkiksi Ukrainasta ja Venäjältä on keskeisen tärkeää esimerkiksi sadonkorjuutyössä, mutta myös kylvöissä ja taimitarhoilla. Aiempina vuosina kausityöntekijöitä on tullut noin 15 000 vuosittain. "

Markkinataloudessa homma toimii niin yksinkertaisesti, että työttömyyskorvauksien taso on liian korkea tai systeemissä tuloloukkoja jos työt eivät kiinnosta. Kääntäen voidaan sanoa, että jos marjat eivät mene sillä hintatasolla kaupaksi kuin mitä niiden poiminnasta aiheutuu kustannuksia, niin sitten toimintaa pitää lopettaa.
 
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Voiko siis maatalouden omavaraisuuspuheet heittää osin romukoppaan jos yksi tärkeä palanen=työvoima, pitää tuoda ulkomailta?

Hmm.
Kyllä kai suomalaisiakin tosiaan niitä marjoja saa keräämään tai viljaa kylvämään jos siitä maksettaisiin jotain järkevää korvausta. Jos korvaus on jotain 8€/h jossain hevonkuusessa, niin ei se ihme ole, ettei tekijää löydy rajojen sisältä. Aivan helvetin käsittämätöntä että suomalainen maanviljely on noin riippuvaista ulkomaisesta halpatyövoimasta. Mutta joo, kai tonnekin pitää vaan muutama miljardi tunkea palkkatukea tms. niin saadaan homma pelaamaan.
 
"Espoo. Vitun rikkaat."

Hatchetman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nyt me näemme maatalouden tärkeyden ja jos joku haluaa tutustua maatalouden arkeen, niin ei se ole kaikilla sama kuin Nallella, joka jyllää volyymillä. Mikäli meillä ei olisi nykyinen tilanne omavaraisuuden suhteen peruselintarvikkeissa, niin ne poliisit ja armeija olisivat tällä hetkellä kauppojen ovilla vartioimassa tilannetta. Meiltä loppuisi hyvin nopeasti myytävä tavara hyllyistä pelkästään jo senkin vuoksi, että elintarvikkeiden toimitukset viivästyvät ja tulevat viivästymään lisää ulkomailta koko ajan.
Tampereella Prismasta sai eilen ihan kaikkea, samoin Lidlistä alkuviikosta.

Tai no, Prismassa oli pinaattilätyt kyllä loppu.

Tässä Suomen omavaraisuudesta, tai "omavaraisuudesta", ihmettelen, miksi samaan aikaan suomalainen vehnä myydään ulkomaille rehuksi, ja ulkomailta tuodaan tilalle se vehnä, josta ihmisen ruoka tehdään.

Onko meitä kusetettu? Eihän meidän leipä olekaan kotimaista.

Samoin ruista täytyy tuoda perinteisesti Puolasta ja Saksasta, että saadaan tehtyä "kotimaista ruisleipää", koska meilläpä pellot pukkaavat ohraa, joka viedään vuorostaan Keski-Eurooppaan bissen valmistusaineeksi. Siitä kun saa parempaa hintaa!

Hankkija hehkuttaa, että kun nyt EU sai Kanadan kanssa sovun aikaan, niin voi sinne tuupata suomalaista kauraa hyvään hintaan, niin ei tarvitsisi rehuksi laittaa.

Ja kun kaurat saadaan myytyä, niin ostetaan halvalla Puolasta ja Baltiasta rehumaissia tilalle. Halvempaa syöttää elukoille.

Vähän bisnestä, paljon tukia, ja laskennallisesti paljon vähemmän syötäväksi kelpaavaa kuin luvut näyttävät.

Taitaa omavaraisuus, tai "omavaraisuus" perustua määrään eli rehuun, ei laatuun, eli siihen, mitä oikeasti syödään.
 

Isktr

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tässä Suomen omavaraisuudesta, tai "omavaraisuudesta", ihmettelen, miksi samaan aikaan suomalainen vehnä myydään ulkomaille rehuksi, ja ulkomailta tuodaan tilalle se vehnä, josta ihmisen ruoka tehdään.
Kerran ihmettelin samaa kaverilleni, joka työskentelee eläinlääkärinä työmaanaan isot karjatilat. Väitti, että suomalaisesta viljasta hyvänäkin vuonna menee vähintään puolet rehuksi, kun laatu ei muuhun kelpaa.
 
Kaikki on vain elektronien liikettä
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy