Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kärnän tukimiehelle kävi "Hitchcockin Linnut" ja talitintit iskivät lehmien kimppuun - nokkivat utareet rikki.

"Tukimies oli yhteyksissä ja kertoi, että marraskuun jälkeen talitintit tehneet navetassa noin 20000 euron vahingot. Nyt selvitään voiko talitinttivahingoista saada korvausta, kun kyseessä on kuitenkin rauhoitettu laji. Näkemykseni mukaan pitäisi saada." - Kärnä twitterissään

Eiköhän tuohon joku momentti löydy, josta tukimies saa korvaukset korkojen kanssa.
 
“My goal is simple. It is a complete understanding of the universe, why it is as it is and why it exists at all.”
― Stephen Hawking

Hatchetman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Suuria ne onkin ja miten tukien ja osinkojen suhde olikaan: Neste (330 milj € osinkoihin/10 milj. € tukea), Kemira (80/10), StoraEnso (290/16), ..., jne.
Ja valtio suurimpana omistajana. Näyttää siltä, että juuri noita firmoja "tuetaan" verohelpotuksin, kun maksavat valtiolle isot osingot.

Eli rahaa toisesta taskusta toiseen
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
48 000 maatilaa ja 2000 virkamiestä valvomassa sitä, niin ei voida kyllä todellakaan voida puhua mistään tehokkuuden huipusta.
Virkamiehet mittailemassa viivottimella satellittikuvasta kylvöksen reunoja ja vähentämässä tuista 0,032 %, kun pellon reunaan on jäänyt vastaavaan suuruinen kylvämätön kohta. Kyllähän työmi... työhenkilö palkkansa ansaitsee.
 

Telaketju

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ja valtio suurimpana omistajana. Näyttää siltä, että juuri noita firmoja "tuetaan" verohelpotuksin, kun maksavat valtiolle isot osingot.

Eli rahaa toisesta taskusta toiseen
Eli ei mitään järkeä.
 
"The Flat Earth Society has members all around the globe" – A tweet by the Flat Earth Society
"Say that again, but slowly" - Friendly Atheist responding

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Ei tässä kukaan vihaa kotimaista, vaan hakee ratkaisuja joilla järjestelmä olisi nykyistä järkevämpi, väestörakenteen kriisin takia Suomessa tulisi kaikki hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.

Nykyinen maatalous- ja aluetukijärjestelmä on valtava rasitus kansantaloudellisesti ja molemmat ovat taistelua tuulimyllyjä vastaan ja vain hidastavat vääjäämätöntä.
No kuntien tasolla minusta tiettynlaista tukea tarvitaan, kun meillä on liian pieniä kuntia. Ongelmaksi kun muodostuu, että kuntien väestörakenteet ovat täysin erilaisia. Pienet kunnat joissa on hyvin eläkeläis painotteinen väestö on liian raskas kunnalle, ja sitten Helsingin tapaiset alueet jotka vetävät nuorempaa töyskentelevää porukkaa ovat kevyempiä kunnalle. Se kai tuossa sote uudistuksessa idea olikin, että menoja siirretään isompiin yksiköihin kunnilta. Ei se ihan niinkään voi mennä että toisilla on 40% eläkeläisiä ja toisella 20%(heitin numerot päästä) ja sitten Helsingistä tyyliin sanellaan että pitäkää vanhuksenne, mutta me kyllä otetaan ne teidän 20-50v ihmiset tänne töihin. Kyllä väestörakenteen haasteellinen muutos on koko Suomen asia hoitaa, eikä vain tiettyjen paikkojen.
 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

Tuamas

Jäsen
No kuntien tasolla minusta tiettyllä tasolla tukea tarvitaan, kun meillä on liian pieniä kuntia. Ongelmaksi kun muodostuu, että kuntien väestörakenteet ovat täysin erilaisia. Pienet kunnat joissa on hyvin eläkeläis painotteinen väestö on liian raskas kunnalle, ja sitten Helsingin tapaiset alueet jotka vetävät nuorempaa töyskentelevää porukkaa ovat kevyempiä kunnalle. Se kai tuossa sote uudistuksessa idea olikin, että menoja siirretään isompiin yksiköihin kunnilta. Ei se ihan niinkään voi mennä että toisilla on 40% eläkeläisiä ja toisella 20%(heitin numerot päästä) ja sitten Helsingistä tyyliin sanellaan että pitäkää vanhuksenne, mutta me kyllä otetaan ne teidän 20-50v ihmiset tänne töihin. Kyllä väestörakenteen haasteellinen muutos on koko Suomen asia hoitaa, eikä vain tiettyjen paikkojen.
Niin, kuten olen useasti todennut tällä palstalla (Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi ja Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi), niin joko kuntauudistus (kuntien lukumääräksi ~100) tai soteuudistus (mieluiten maakuntamalli, jossa maakunnilla verotusoikeus, Kepun ehdotusta isommin maakunnin/sairaanhoitopiirein) on pakko saada maaliin lähivuosina.

Nykymalli aiheuttaa monilta osin haittaa kaikille osapuolille ja hidastaa vääjäämättömiä muutoksia (kaupungistuminen & maatalouden luova tuho markkinaehtoisen toiminnan suuntaan), pitäen käytännössä elinkelvottomia kuntia ja maatiloja löyhässä valtiokustanteisessa hirressä.
 
Åja.

Telaketju

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ehkä vastaus tähän kaikkeen, ja moniin paljon isompiin ongelmiin, on jo löydetty tieteellisen tutkimuksen avulla meillä Suomessa (ks. Guardianin artikkeli). Ironisintahan tässä on, että yliopistoihin käytetään Suomessa ehkä ainoana maailmassa pienempi summa kuin maatalouselinkeinon tukemiseen.

 
Viimeksi muokattu:
"The Flat Earth Society has members all around the globe" – A tweet by the Flat Earth Society
"Say that again, but slowly" - Friendly Atheist responding
(1)
  • Tykkää
Reactions: McK

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Minusta perusteet maatalouden liiallisista tuista on moneen kertaan tuotu uskottavasti esille. Tarkistin eräältä tuottajalta, mitä hän saa itse, jos tuotteen hinta on 1 euro. Riippuu paljon tuotteesta, mutta pienimmästä päästä on leipä, josta hän saa noin neljä (4) senttiä euroa kohden. Loput 96 senttiä menevät kaupalle ja elintarviketeollisuudelle. Alla olevassa linkissä käydään läpi tilannetta vuodelta 2016 ja voi olla, että muissakin tuotteissa on hieman parannusta kuluttajan suuntaan.


Ydinasia ei siis olekaan se, että maataloustuella tuetaan maataloutta. Sen sijaan maataloustuella pidetään osin monopolistista kilpailun puutetta yllä ja estetään kaupan ja teollisuuden mahdollisuutta kehittää tuotteitaan. Tässä ei ole pienintäkään järkeä, koska suomalainen maatalous voisi elintarviketeollisuutta ja kauppaa myöten olla aivan huippua Euroopassa. Kunhan tuotteet huomioisivat maantieteellisen sijaintimme ja sen mahdollisuudet.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Tarkistin eräältä tuottajalta, mitä hän saa itse, jos tuotteen hinta on 1 euro. Riippuu paljon tuotteesta, mutta pienimmästä päästä on leipä, josta hän saa noin neljä (4) senttiä euroa kohden. Loput 96 senttiä menevät kaupalle ja elintarviketeollisuudelle.
Etteivät nyt kaikki ymmärtäisi väärin, niin kaupalle ja teollisuudelle ei todellakaa jää 96 senttiä, ei edes siihen suuntaan. Kun se vilja lähtee pellolta, niin ennen sen ollessa kaupassa on kaksi kuljetusta siinä välissä (joskus jopa kolme), lisäksi teollisuus tekee siitä sen leivän, jossa vastoin yleisiä käsityksiä on henkilöitä töissä, tämän jälkeen kauppa ottaa vastaan tuotteen, jonka myös suorittaa henkilöt.

Lisäksi tuoretuotteen ollessa kyseessä hävikkiä syntyy aina, koska mehän ei osteta ruispalaa ja leivän ollessa kyseessä hävikki ei ole 1% vaan jotkut saavat lisätä siihen 0:n perään. Lisäksi verottaja iskee useammassa muodossa tähän väliin. Tämän jälkeen tulevat niin teollisuuden kiinteät kustannukset kuin kaupankin ja kummassakin paikassa niiden kanssa tehdään töitä, jotta ne olisivat mahdollisimman pienet. Silti esim. lämmitys, usein vuokrat ymym. kasvavat vuodesta toiseen. Tästä eurosta siis elävät kovin monet ja siitä jaetaan verotuksen kautta tukia monille tahoille, kuten myös yleisesti verorahoja käytetään lukuisille tahoille.

Jos kauppa saa sen 4%, niin silloin kaupalla on mennyt jo hyvin, suurin osa tuskin pääsee tähän tilanteeseen ja jatkuvasti pitäisi pystyä investoimaan esim. uusimalla vanhaa. Tiedän Cobolin myös tuntevan tämän, mutta joillekin saattaa tuosta muodostua täysin väärä käsitys, että kauppa ja elintarviketeollisuus ottavat ylisuuret voitot. Näin voi joillain yksittäisillä toimijoilla ollakin, mutta he ovat osin yrittäjiä ja mikäli toimivat riittävän hyvin ja pystyvät hinnoittelemaan kilpailijoitaan kalliimmalla, niin ovat ilmeisesti tehneet hyvää työtä ja saavuttaneet asikkaidensa arvostuksen, se heille silloin suotakoon.

Lopulta tullaan aina siihen, että hinta määräytyy maailmanmarkkinoiden mukaan (viljan tässä tapauksessa), mutta kotimaisuudella on tietty arvostus olemassa. Kysymys on kokonaisuutena niin monisyinen, että täällä siihen on mahdoton keksiä ratkaisua, eikä ratkaisu myöskään ole, että lopetaan maatalous Suomesta, jos muualta saadaan halvemmalla. Tai onhan sekin ratkaisu, mutta siinä voi tulla itku pitkästä ilosta pian.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Etteivät nyt kaikki ymmärtäisi väärin, niin kaupalle ja teollisuudelle ei todellakaan jää 96 senttiä, ei edes siihen suuntaan.
Hyvä kirjoitus, mutta kyllä jää, kun veroja ei lasketa. Kyseessä siis muutama prosentti leivän kuluttajahinnasta, minkä tuottaja saa. Tämä selittyy - kuten kerrotkin - pitkälti sillä, että leipä on jalostettu tuote, jonka hinta ei ole vain tuottajan osuus töineen, vaan logistiikkaa, palkkoja, toimitilojen vuokraa, konekustannuksia, veroa ja muita kustannuksia.

Mitä tästä Suomen saamista EU:n maataloustuista ja Suomen omista tuista seuraa? Esimerkiksi leivän hinnan tulisi olla matalampaa kuin vähemmän tuetuissa maissa? Ei suinkaan. Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat selvästi EU:n keskiarvojen yläpuolella. Leipä varsinkin.

Mutta ei tämä ole yksin Suomen ongelma. Uusimpien Eurostatin tilastojen mukaan suomalainen ruoka on nyt samaa hintatasoa tai halvempaa kuin muissa Pohjoismaissa, mutta noin 20 prosenttia korkeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Kun monissa EU-maissa ruokaa verotetaan Suomea kevyemmin, jopa merkittävästi kevyemmin, iso osa kalleudesta selittyy jo tällä.

Pohjoismaista Tanskassa ruoka on 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kalliimpaa ja Ruotsissa noin 20 prosenttia. Norja ja Islanti ovat Tanskaakin kalliimpia kuluttajahintavertailussa.

Myös tuottajien piirissä on mun kuuleman mukaan vastustusta nykyiseen tilanteeseen, jossa lähinnä S-kauppa keskusliikkeineen operoi enää yksin maaseudulla kymmenissä kunnissa ja kaupan muutkin keskusliikkeet kykenevät käyttämään markkina-asemaansa. Keskusliikkeiden valtaa tulisi vähentää ja suosia ns. lähimyyntiä. Tämä olisi myös logistisesti järkevää. Mutta valtaosa tuotteista tarvitsee jalostamista, ja tässäkin on menty - edelleen tuottajilta kuultuna - niin keskitettyihin teurastamoihin ja meijereihin, että tuottajat kokevat olevansa heikoilla.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.

Tässä jutussa sanotaan, että 15% olisi ruoka kallimpaa ilman tukia. Minusta tuo on lopulta aika vähän. Tuo on niin vähän, että ei suomalainen maatalous noin radigaalisti häviäisi, mitä jutussa ennustetaan. Kyllä se supistuisi, mutta jutussa ei oteta huomioon olenkaan sitä, että Suomen kansalliset tuet ovat laskeneet Suomen hinnat euroopan pohjille, eli hinnoissa on nousun varaa vs tuontitavara tältä osin. Noin 125e tulisi suomessa viljasta enemmän hehtaari tuloa etelässä, jos hinta olisi Saksan tasolla. Jos kansallisia tukia maksetaan noin 250e hehtaari, niin käytännössä puolet voisi pudottaa kansallista tukea jos se menisi täysimääräisenä tuotteen hintaan. Käytännössä kuitenkin Suomessa pitäisi olla vara nousta viellä esimerkiksi Saksan hintojen yli, koska Saksalaiseen pitää lisätä viellä rahtikulut päälle.
 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Minusta perusteet maatalouden liiallisista tuista on moneen kertaan tuotu uskottavasti esille. Tarkistin eräältä tuottajalta, mitä hän saa itse, jos tuotteen hinta on 1 euro. Riippuu paljon tuotteesta, mutta pienimmästä päästä on leipä, josta hän saa noin neljä (4) senttiä euroa kohden. Loput 96 senttiä menevät kaupalle ja elintarviketeollisuudelle....
Tämä nyt ei tietenkään pidä paikkaansa, koska pelkästään alvi ottaa 12,3 senttiä.
 
- Jussi_j

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Hyvä kirjoitus, mutta kyllä jää, kun veroja ei lasketa. Kyseessä siis muutama prosentti leivän kuluttajahinnasta, minkä tuottaja saa. Tämä selittyy - kuten kerrotkin - pitkälti sillä, että leipä on jalostettu tuote, jonka hinta ei ole vain tuottajan osuus töineen, vaan logistiikkaa, palkkoja, toimitilojen vuokraa, konekustannuksia, veroa ja muita kustannuksia.

Mitä tästä Suomen saamista EU:n maataloustuista ja Suomen omista tuista seuraa? Esimerkiksi leivän hinnan tulisi olla matalampaa kuin vähemmän tuetuissa maissa? Ei suinkaan. Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat selvästi EU:n keskiarvojen yläpuolella. Leipä varsinkin.

Mutta ei tämä ole yksin Suomen ongelma. Uusimpien Eurostatin tilastojen mukaan suomalainen ruoka on nyt samaa hintatasoa tai halvempaa kuin muissa Pohjoismaissa, mutta noin 20 prosenttia korkeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Kun monissa EU-maissa ruokaa verotetaan Suomea kevyemmin, jopa merkittävästi kevyemmin, iso osa kalleudesta selittyy jo tällä.


Keskusliikkeiden valtaa tulisi vähentää ja suosia ns. lähimyyntiä. Tämä olisi myös logistisesti järkevää. Mutta valtaosa tuotteista tarvitsee jalostamista, ja tässäkin on menty - edelleen tuottajilta kuultuna - niin keskitettyihin teurastamoihin ja meijereihin, että tuottajat kokevat olevansa heikoilla.
Tuohon lukuun 96 senttiä, niin tavallaan jää, mutta kuten kumpikin tiedämme, niin sillä katetaan niitä kuluja, mikä sitten lopulta jää kaupalle onkin jo täysin eri asia.

Suomessa ruoan hinta on suhtteellisesti tullut lähemmäksi eurooppalaista keskitasoa, johon yksi syy on esimerkiksi kaupan merkittävä tehostuminen, sama myös teollisuudessa. Kuten mainitsitkin, niin erilaiset verokannat selittävät merkittävän osan hintaeroista kuluttajalle. Mielenkiintoinen asia on myös esimerkiksi suurten globaalien yritysten hinnoittelu, joka "suosii" ns. matalamman elintason maita, niissä saadaan ostaa sama tuote edullisemmin sisään, kuin vaikka Suomessa tai Ruotsissa. Ruoan hintaan vaikuttaa tietysti myös monet muut tekijät ja ei koskaan voi olla mainitsematta pitkiä etäisyyksiä tai energiakuluja, jotka Suomessa ovat keskiarvoa korkeammat. Palkat ovat yksi iso asia, vaikka Suomessakin puhutaan matalapalkka-alasta, niin korkeiden sivukulujen jälkeen etenkin olemme selvästi kalliimpi maa työantajalle, kuin suurin osa näistä maista, joissa ruoka on meitä halvempaa. Yksi iso tekijä on myös meidän äärimmäisen tiukka elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin valvonta, jotka aiheuttavat omat lisäkulunsa. Hyvä asia, mutta emme ole millään muotoa samalla viivalla esim. välimeren maiden tai entisten itäblokin maiden kanssa.

Uskallan väittää, että kaupan saama kate on monissa maissa suurempi kuin se on Suomessa, menemättä tässä yksityiskohtiin. Tuo lähimyynnin suosiminen on mielestäni jo tänä päivänä arkipäivää, esim. kun puhutaan harmaan talouden valvonnasta tai elintarvikevalvonnasta. Hieno asia noin ajatuksellisella tasolla, mutta käytännössä puhutaan "lillukan varsista". Ei tuottajat kykene jalostamaan heidän tuotteitaan, ei riitä ammattitaito eikä pääomaa rakentaa osaamista ja infraa tälle. Jo tällä hetkellä pientuottajien tuotteet ovat lähes järjestään todella kalliita ja niiden kysyntä marginaalista. Tämän voi käydä tarkistamassa vaikka muutamasta niitä tarjoavasta suuryksiköstä. Itse ostan näitä aika usein kannatuksen vuoksi, mutta esim. maku tai tuotteen laatu ei usein ole siihen syynä. Kesäisin löytyy jonkin verran tilamyyntiä, mutta tämä ei ole edes ekologisesti se järkevin malli, koska kuluttaja joutuu joka tapauksessa asioimaan kaupassa saadakseen kaiken tarvitsemansa.

Tuottajat kokevat varmasti olevansa heikoilla. Tiedän sen erittäin hyvin, samoin kokee teollisuus, mutta ei syynä ole vain keskittynyt kauppa. Täälläkin puhutaan siitä, että jos ei menesty, niin silloin joutaakin tippua pois. Suomessa on kuitenkin kolme isoa toimijaa kaupan alalla ja ymmärrettävästi siellä on kilpailua. Kaksi samalla hintatasolla kilpailevaa ja yksi kalliimpi, joka haluaa panostaa enemmän erilaisiin palveluihin, mutta joutuu myös seuraamaan hintakilpailua. Kun joku haluaa myydä ruisleivän edullisesti, niin eihän se osta sitä siltä, joka tarjoaa sen kalleimmalla hinnalla kaupalle. Se ostaa sieltä, joka tarjoaa edullisimmin ja pystyy tarjoamaan riittävän volyymin. Mutta eiväthän suuryksiköiden 20 000 -30 000 tuotetta kaikki ole niitä, joissa haetaan vain halvin hinta, onneksi! Teollisuus ymmärtää tätä myös koko ajan paremmin ja paremmin, jalostaa tuotteita ja saa paremman hinnan, erilaistuu ja tekee lisä-arvoa tuotteelleen. Tässä on sitten sen tuottajan pystyttävä pitämään pintansa, saamaan parempaa hintaa raaka-aineelleen.

Hyviä esimerkkejä ovat muutamat maitotilat tai lihakarjatilat, jotka ovat mukana jo teollisuuden mainonnassa. Raaka-aineelle on luotu tarina ja varmasti he saavat tätä kautta paremman hinnan työstään. Kuitenkaan mikään ei lopeta hintakilpailua, en jaksa edes Marinin hallituksen pystyvän tähän. Jos se lopetettaisiin suomalaisten tuottajien kohdalla, niin kauppa ostaisi tuotteensa sen jälkeen ulkomailta, koska Lidl tekisi varmasti näin ja pakottaisi muut perässä. Tämä olisi maatalouden kohdalla varmasti se pahin skenaario. Aika kauaksi on päästy maataloustuista.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Jotenkin ihmeellistä, että Suomessa c-tukialueen raja menee linjalla pori-tampere-lappeenranta. Mistä lähtien Vaasan ja Seinäjoen alueet ovat olleet, niin huonoja alueita maatalouteen, että siellä tarvitaan isompia tukia. On hieman epäreilua etelää kohtaan, kun kuitenkin samoilla markkinoilla toiselle maksetaan eri summa mitä toiselle. Jos tuollaisia rajoja vedetään, niin kyllä sen sitten oikeasti pitäisi olla edes niin korkealla, ettei synny markkinoille häiriöitä siitä. Tämä on minusta yksi kritisoitava kohde tässä vahvasti.

Edit- Etelä-pohjanmaan bkt:stä 25% tulee maataloudesta ja elintarvike teollisuudesta. Aika hurja lukema.
 
Viimeksi muokattu:
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Tuohon lukuun 96 senttiä, niin tavallaan jää, mutta kuten kumpikin tiedämme, niin sillä katetaan niitä kuluja, mikä sitten lopulta jää kaupalle onkin jo täysin eri asia.
Luettelinkin kaupan ja teollisuuden keskeisiä kuluja.

Uskallan väittää, että kaupan saama kate on monissa maissa suurempi kuin se on Suomessa, menemättä tässä yksityiskohtiin.
Nokitan argumentilla, jonka mukaan Suomessa kaksi isoa eli S-ryhmä ja K-ryhmä ovat määräävässä markkina-asemassaan kyenneet asettamaan teollisuudelle ja pientuottajille ehtoja, jotka ovat kurjistaneet niiden toimintaedellytyksiä ja lisänneet kaupan osuutta hinnasta.

Yksityiskohtia voi kysellä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Tuo lähimyynnin suosiminen on mielestäni jo tänä päivänä arkipäivää, esim. kun puhutaan harmaan talouden valvonnasta tai elintarvikevalvonnasta. Hieno asia noin ajatuksellisella tasolla, mutta käytännössä puhutaan "lillukan varsista". Ei tuottajat kykene jalostamaan heidän tuotteitaan, ei riitä ammattitaito eikä pääomaa rakentaa osaamista ja infraa tälle.
Täsmälleen näin ja kerroinkin jo, että valtaosa tuotteista tarvitsee jalostamista ja se keskittyy tuottajien ulkopuolelle.

Olennaisin on tämä: Suomessa kaksi isoa eli S-ryhmä ja K-ryhmä ovat määräävässä markkina-asemassaan kyenneet asettamaan teollisuudelle ja pientuottajille ehtoja, jotka ovat kurjistaneet niiden toimintaedellytyksiä ja lisänneet kaupan osuutta hinnasta.

Kun lisätään vielä kaupan vaatimat kynnysrahat, KKV:n mukaan kilpailu ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen ”pelaaja” tietää täsmälleen, mitä markkinoilla tapahtuu, jokainen tuntee kilpailijoidensa heikkoudet ja vahvuudet. Kilpailijoiden reaktiot jokaiseen omaan ratkaisuun tiedetään etukäteen. Jokainen ”pelaaja” ymmärtää vähitellen, missä rajoissa kannattaa kilpailla ja senkin, mikä on kaikille optimaalinen kilpailukeinojen käytön ja hinnoittelun taso.
 
Viimeksi muokattu:

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Yksi asia on minulle mysteeri, että kun täällä moni on sanonut, että varmuusvarstot ovat tapa millä varaudutaan kriiseihin ei oma tuotanto, niin siinä on pikku ongelma. Varastoida ei voi järkevästi muuta kuin viljaa, koska kaikki muu pilaantuu. Joten jos elintarviketeollisuus on ajettu alas, niin se vilja varastoissa on aika turhaa tai voihan niitä pelkkiä jyviä myös syödä. Kuitenkin voi olla hieman puuduttavaa muutoman päivän jälkeen.
 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Viikingit, Spurs, narrit (pre 2014)
Yksi asia on minulle mysteeri, että kun täällä moni on sanonut, että varmuusvarstot ovat tapa millä varaudutaan kriiseihin ei oma tuotanto, niin siinä on pikku ongelma. Varastoida ei voi järkevästi muuta kuin viljaa, koska kaikki muu pilaantuu. Joten jos elintarviketeollisuus on ajettu alas, niin se vilja varastoissa on aika turhaa tai voihan niitä pelkkiä jyviä myös syödä. Kuitenkin voi olla hieman puuduttavaa muutoman päivän jälkeen.
Miksi elintarviketeollisuus olisi ajettu alas?
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Miksi elintarviketeollisuus olisi ajettu alas?
Milläs se elintarvike teollisuus mitään tekee ilman raaka-aineta. Kyllä se teollisuus siirtyy sinne missä raaka-aineen tuotanto on samalla oven avauksella. Niin hyvää hommaa se ei ole elintarviketeollisuudelle, että sitä tuonti raaka-aineilla kannattaa harjoittaa, kun ei tunnu kannattavan edes ale raaka-aine hinnoin.

Tässä myös juttu Suomessa voimakkaasti kritisoituun nautaan, ja kuinka se ei olekkaan Suomalaisena versiona niin paha, mitä halutaan väittää.

 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Viikingit, Spurs, narrit (pre 2014)
Milläs se elintarvike teollisuus mitään tekee ilman raaka-aineta. Kyllä se teollisuus siirtyy sinne missä raaka-aineen tuotanto on samalla oven avauksella. Niin hyvää hommaa se ei ole elintarviketeollisuudelle, että sitä tuonti raaka-aineilla kannattaa harjoittaa, kun ei tunnu kannattavan edes ale raaka-aine hinnoin.

Tässä myös juttu Suomessa voimakkaasti kritisoituun nautaan, ja kuinka se ei olekkaan Suomalaisena versiona niin paha, mitä halutaan väittää.

Miksi täältä katoaisi raaka-aineen tuotanto? Ja kyllä raaka-aineitakin kuljetetaan paikasta toiseen. Ruokateollisuus kyllä löytäisi tehokkaimman tavan toimia.

Johan se on tässäkin ketjussa käyty läpi ettei se ole minnekään katoamassa vaikka maataloustuet lakkautettaisi. Se muuttaisi muotoaan tehokkaampaan suuntaan. Joku juuri kirjoitti, että hinnat kasvaisivat 15 prosenttia.

Keksit nyt jotain ihmeellisiä lähes apokalyptisia skenarioita, joita sitten tyrmäät. Eli väittelet itsesi kanssa. Siinä toki selviää aina voittajana.

Suosittelen katsomaan asiaa uusin silmin, lukemaan muiden kirjoituksia avoimemmin ja omia kirjoituksia kriittisemmin.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Miksi täältä katoaisi raaka-aineen tuotanto? Ja kyllä raaka-aineitakin kuljetetaan paikasta toiseen. Ruokateollisuus kyllä löytäisi tehokkaimman tavan toimia.

Johan se on tässäkin ketjussa käyty läpi ettei se ole minnekään katoamassa vaikka maataloustuet lakkautettaisi. Se muuttaisi muotoaan tehokkaampaan suuntaan. Joku juuri kirjoitti, että hinnat kasvaisivat 15 prosenttia.

Keksit nyt jotain ihmeellisiä lähes apokalyptisia skenarioita, joita sitten tyrmäät. Eli väittelet itsesi kanssa. Siinä toki selviää aina voittajana.

Suosittelen katsomaan asiaa uusin silmin, lukemaan muiden kirjoituksia avoimemmin ja omia kirjoituksia kriittisemmin.
Se voi olla että vättelen myös itseni kanssa, koska ei kukaan pysty varmaksi sanomaan miten kävisi missäkin, niin itsekkin pyörittelen silloin erilaisia mahdollisuuksia.

Asenteet näistä ovat hieman jyrkkiä puoleen jos toiseen ja jollain tapaa keskustelusta puuttuu rakentavuus kokonaan, koska tämä kysymys jakaa vahvasti kansaa kahtia. Niin helposti tulee itsekkin provosoiduttua.
 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Tehdään nyt viellä yhteenveto aiheesta ja minun kannoistani hieman maltillisemmin ja realistisin väittämin.

-maataloustuotteet eivät yleensä tuotuna kaukaa ole egologisempi vaihtoehto, mutta tässä huomattavia eroja tuonti maasta riippuen.
-maatalouden todellinen kustannus yhteiskunnalle ei ole ainakaan koko tukipotin suuruinen.
-Maatalous on Suomessa riippuvainen tuista, mutta tuskin häviää kokonaan vaikka Suomi pienentäisi kansallisia tukiaan.
-tukijärjestelmä on raskas ja tehoton, joka on muutenkin Suomen järjestelmille ominaista.
-oma maatalous on paras huoltovarmuustekijä ruuan suhteen ei ainostaan sotia, vaan myös globaaleja tuotannon häiriöitä vastaan.
-elintaviketeollisuus ja oma raaka-aine kulkevat vahvasti käsi kädessä jo siitäkin syystä, että tuottajat omistavat teollisuudesta merkittäviä osuuksia osuuskuntien muodossa.
 
Hyi helvet## joku oli keittänyt aamulla pahaa kahvia hallilla!- No Duncan Keitti.

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Nokitan argumentilla, jonka mukaan Suomessa kaksi isoa eli S-ryhmä ja K-ryhmä ovat määräävässä markkina-asemassaan kyenneet asettamaan teollisuudelle ja pientuottajille ehtoja, jotka ovat kurjistaneet niiden toimintaedellytyksiä ja lisänneet kaupan osuutta hinnasta.
Kuten tiedätkin, niin olen hiukan liiankin hyvin perillä koko ketjusta, lähtien tuotteesta ja siihen kun se päätyy kuluttajan pöytään. En pysty ostamaan väitettä sellaisenaan. Edelleen se pitää paikkaansa, että hyvin monessa maassa kaupalle jäävä tuotto on korkeampi, kuin Suomessa ja mielestäni se on aika relevantti tapa mitata tätäkin asiaa. Tuotto% liikevaihtoon suhteutettuna on kaupan alalla Suomessa keskimäärin kovin matala ja niitä syitä on tuossa lueteltukin jo aiemmin.

Kaupan ja teollisuuden väliset ehdot ovat mielestäni aika läpinäkyvät, joten se tuskin on suuri ongelma kellekään. Tietysti teollisuus haluaisi suurempaa hintaa, mutta markkinat ratkaisevat hinnan, kun kuitenkaan emme elä vanhan hyvän ajan Neuvostoliitossa. Toisaalta, mikäli elintarviketeollisuus saisi suuremman hinnan tuotteestaan, niin kuinka paljon se tulouttaisi siitä taas tuottajalle, osa varmasti jonkin verran, koska ovat tuottajien omistamia yrityksiä, osa ei välttämättä yhtään.

Sattumalta juuri aamulla keskustelin erään ison yrityksen tj:n kanssa tätäkin asiaa sivuten ja hän totesi suoraan, että osa tuottajista menestyy todella hyvin ja osalla on vaikeaa. Syitä siihen on tietysti monia erilaisia. Sama on teollisuuden kohdalla, osa jalostaa tuotteitaan pidemmälle ja onnistuu siinä, jolloin tuotto/ myytävän tuotteen kustannukset kasvaa. Osa menestyy myös bulkkituotannolla, mutta näitä ei yleensä ole alalla monia.

Asia on todellakin monisyinen ja en todellakaan pysty ostamaan väitettä että kaupan ryhmittymien markkina-asema on kaiken pahan alku, ei se edes ole sitä. Uskallan myös väittää, että jos meillä olisi (pienessä maassa/ markkinassa!) 6-7 noin tasavahvaa peluria, niin tilanne olisi omalta osaltaan heikompi. Kaikki olisivat liian pieniä ja tehokkuus ei kasvaisi riittävästi, jolloin meidän hintataso olisi eri syistä johtuen nykyistä kalliimpi. Tämän maksaisivat kuluttajat, mikä tietysti voisi olla hyväkin asia, mutta ei se johtaisi automaattisesti alkutuottajalle parempaan hintaan.

Ehkä meidän vain pitää tottua ajatukseen, että vahvat toimijat vahvistuvat ja heikot ostetaan pois tai ne kuolevat. Meillä on tästä niin runsaasti esimerkkejä eri aloilta. Pieni voi pääsääntöisesti menestyä vain erikoistumalla ja tarjoamalla palveluja, joita se suuri ei halua tuottaa. Tämän jälkeen katsotaan onko siinä riittävästi markkinaa, jotta sillä voi elää. Maatalouden puolella vieläkin on tilanne, että on liikaa pieniä tiloja, mutta monet pienistä ovat osanneet erikoistua (esim. luomutuotantoon) ja suuntaus tulee jatkumaan, mikä on aivan välttämätöntä alan kannalta.
 

Tuamas

Jäsen
-maataloustuotteet eivät yleensä tuotuna kaukaa ole egologisempi vaihtoehto, mutta tässä huomattavia eroja tuonti maasta riippuen.
Todetaan tähän, että elintarvikkeissa/maataloustuotteissakaan kuljetuksen päästöt eivät ole kovin merkittävät suhteessa kokonaispäästöihin.

Puhutaan vähän tuotteesta, rahtaustavasta sekä etäisyydestä riippuen ~5-10% osuudesta.

Esimerkiksi tomaateissa Espanjasta tuodun tomaatin kokonaispäästöt ovat keskimäärin viidesosa suomalaiseen kasvihuonetomaattiin verrattuna.
 
Åja.
(1)
  • Tykkää
Reactions: McK

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Asia on todellakin monisyinen ja en todellakaan pysty ostamaan väitettä että kaupan ryhmittymien markkina-asema on kaiken pahan alku, ei se edes ole sitä. Uskallan myös väittää, että jos meillä olisi (pienessä maassa/ markkinassa!) 6-7 noin tasavahvaa peluria, niin tilanne olisi omalta osaltaan heikompi. Kaikki olisivat liian pieniä ja tehokkuus ei kasvaisi riittävästi, jolloin meidän hintataso olisi eri syistä johtuen nykyistä kalliimpi. Tämän maksaisivat kuluttajat, mikä tietysti voisi olla hyväkin asia, mutta ei se johtaisi automaattisesti alkutuottajalle parempaan hintaan.
Enhän minä kaupan ryhmittymiä piruiksi kutsunut. Lainasin vain Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekstiä nimeltä mainiten. Eikä KKV ole ainoa, joka on huolissaan kilpailun puuttumisesta. Euroopan komissio (2012) totesi, että Suomen elintarvike- ja vähittäiskauppa on erittäin keskittynyttä. Suomi sai neuvostolta suosituksen palvelualan avaamisesta. Neuvosto kehotti uudistamaan vähittäiskaupan sääntelyä ja sekä poistamaan rajoituksia, jotka haittaavat pienten ja uusien toimijoiden markkinoille pääsyä.

Ehkä meidän vain pitää tottua ajatukseen, että vahvat toimijat vahvistuvat ja heikot ostetaan pois tai ne kuolevat. Meillä on tästä niin runsaasti esimerkkejä eri aloilta. Pieni voi pääsääntöisesti menestyä vain erikoistumalla ja tarjoamalla palveluja, joita se suuri ei halua tuottaa. Tämän jälkeen katsotaan onko siinä riittävästi markkinaa, jotta sillä voi elää. Maatalouden puolella vieläkin on tilanne, että on liikaa pieniä tiloja, mutta monet pienistä ovat osanneet erikoistua (esim. luomutuotantoon) ja suuntaus tulee jatkumaan, mikä on aivan välttämätöntä alan kannalta.
Olen samaa mieltä, että maataloudessa on liikaa pieniä tiloja ja myös siitä, että erikoistuminen voi auttaa niiden toimintaa. Mutta noin muuten ajatus, jossa vahvat vahvistuvat ja ostavat heikot pois, on markkinatalouden kannalta kestämätön. Sehän voi johtaa kilpailun rajoittamiseen, jossa 1-2 jättitoimijaa sopii keskenään kaiken. Tässä vaiheessa yhteiskunnan on jo vaikea puuttua kilpailun olemattomuuteen ja samalla kilpailun olemattomuus saattaa vaikuttaa yritysten kykyyn kilpailla muiden maiden aidommassa kilpailussa pärjäävien vastaavien toimijoiden kanssa
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy