Miksi tuemme maataloutta verorahoillamme?

[Tadu]

Suomessa maanviljelijät ovat nykymuotoisessa järjestelmässä valtaosin käytännössä osa valtiorahoitteista kolhoosijärjestelmää, jossa valtio maksaa keskimäärin 22 000€/vuosi 50 000 kolhoosille (ja EU ~18 000€/vuosi).

Muutama keskeinen pointti:
- Suomen huoltovarmuus tai maan pitäminen viljeltynä ei mitenkään edellytä sitä, että meillä on 50 000 maatilaa.
- Suomessa peltoala maksaa saman tai enemmän kuin Ruotsissa, jossa ei ole käytännössä ole kansallista tukijärjestelmää, kansallisen tukijärjestelmän purku laskisi myös peltojen hintaa --> hinta siirtyy viljelyn kannattavuuteen
- Onko suomalainen maataloustuotanto niin kuraa, että kukaan ei osta sitä kuin vahvasti subventoituna?
- Suomessa tuet muodostavat vajaa 200% maatalouden arvonlisästä, ylivoimaisesti eniten EU-alueella, kun toisiksi vahvimmin tuetussa Latviassa päästään vain hieman alle 100% tasolle, kun EU-keskiarvo on reilu 25%.

Suomessa maataloustukijärjestelmä on tehoton tulonsiirto, joka tekee isosta osasta maatiloista täysin tuista riippuvaisia kolhoosijärjestelmiä, joissa vielä usein sinnitellään hyvin pienin tuloin.

Kansalliset tuet tulisi joko lopettaa tai ainakin niitä tulisi leikata rajusti ja antaa luovan tuhon tapahtua alalla, se olisi kaikkien etu, myös maanviljelijöiden. Elinkelpoiset tilat pärjäisivät paremmin ja elinkelvottomien tilojen pitäjät voisivat siirtyä töihin joista käteen jää muutakin kuin känsät.

Ode Soininvaara on tästäkin kirjoittanut hyvin, tässä yksi kirjoitus aiheesta:

Mietteitä EU:n maataloustuesta – Soininvaara

www.soininvaara.fi

Ruotsin malli Suomessa ei toimi. Suomalaisilla on nimittäin maanviljelysrähinägeeni. Jos ei makseta tukiaisia, vihaiset landepaukut alkavat räyhäämään.

 

[Vinyl]

No perustele minulle miksi se on älytön väite? Voin muuttaa väitettäni ja kantaani heti, jos saan siihen perustelut.

Kyllä se todistustaakka taitaa olla sulla, jos jotain noin älyttömiä väitteitä alkaa esittää.

 

[Artturenos]

Tämä nyt on ihan älytön väite, eikä varmasti perustu mihinkään muuhun kun johonkin MTK:laiseen mutuun.

Hmm no tämä menikin helpoksi kiitos siitä. Katsotaan maataloutta nyt, niin taistellemme sivistyneissä ja hyvinvointivaltioissa matalampien kustannusten ja moraalin maita vaataan. Meidän tuettu maatalous ei siltikikään pysty täysin estämään Brasilian tai muiden vastaavien maiden tuontia tänne. Brasilia esimerkiksi kaataa sademetsiään tähän tarkoitukseen, ja jokainen ymmärtää kyllä että mitä enemmäm tuotantoa sinne siirtyy sen enemmän metsää kaatuu. Mitä tapahtuu jos eurooppa lopettaisi maatalouden tukemisen ja tullit, aika helppo yhtälö eurooppassa muutoma työtön ja amazon sileänä.

Edit- lainasin vahingossa väärää viestä.

 

[teppana]

Ruotsin malli Suomessa ei toimi. Suomalaisilla on nimittäin maanviljelysrähinägeeni. Jos ei makseta tukiaisia, vihaiset landepaukut alkavat räyhäämään.

Ne ajaa traktoreilla kauppatorille möyhimään.

 

[Artturenos]

Ruotsin malli Suomessa ei toimi. Suomalaisilla on nimittäin maanviljelysrähinägeeni. Jos ei makseta tukiaisia, vihaiset landepaukut alkavat räyhäämään.

Ruotsiin vertailu on sinänsä täysin asiallista. Ruosi on monessa asiassa vastaavassa tilanteessa mitä Suomi on.

Sitten maataloudessa suora vertailu on joko ymmätämättömyyttä historiasta tai muuten vain vähäistä älykkyyttä. Ruotsin historia on hieman erilainen Suomeen verrattuna. Suomi soti ja joutui luovuttamaan maitaan neuvostoliittoon. Suomssa oli tällöin pula kaikesta, johon ratkaisuna oli pilkkoa maataloutta pienempiin osiin. Tällä ratkaisulla saatiin kansalle ruokaa ja karjalaisille töitä sekä mahdollisuus aloittaa alusta. Tästä tosin maksetaan vielläkin, koska Suomen maatalous otti tuolloin takapakkia, kun sitä pilkottiin pienemmäksi. Maatalous on alana sellainen joka ei muutu yhdessä yössä mihinkään, vaan tarvitaan vuosikymmeniä jopa satoja kehitykseen.

 

[Hatchetman]

Ne ajaa traktoreilla kauppatorille möyhimään.

Niitä on hei vaan 52 000. Mitä jos maksettaisiin jokaiselle 75 000 € / vuodessa, että pysyisivät landellaan!

Eiku...

 

[Artturenos]

Niitä on hei vaan 52 000. Mitä jos maksettaisiin jokaiselle 75 000 € / vuodessa, että pysyisivät landellaan!

Eiku...

Tässä on ideaa. Meillä maalla myös toivotaan, että ne vähäosaiset pysyvät siellä kaupungeissaan. Lähinnä ongelmaista porukkaa jota kukaan Espoolainen tai Nurmijärveläinen ei halua nurkilleen. Eikös Helsingissä käsitys ole, että kunnon porukka asuu siellä, mutta tilastot kyllä osoittavat jotain ihan muuta.

 

[teppana]

Tässä on ideaa. Meillä maalla myös toivotaan, että ne vähäosaiset pysyvät siellä kaupungeissaan. Lähinnä ongelmaista porukkaa jota kukaan Espoolainen tai Nurmijärveläinen ei halua nurkilleen. Eikös Helsingissä käsitys ole, että kunnon porukka asuu siellä, mutta tilastot kyllä osoittavat jotain ihan muuta.

Maalla Nurmijärvellä? Sitä ei oo kunnon lantavarvas jos lähimpään alkoon on alle 40 kilometriä matkaa. ;)

 

[Artturenos]

Maalla Nurmijärvellä? Sitä ei oo kunnon lantavarvas jos lähimpään alkoon on alle 40 kilometriä matkaa. ;)

Vihreiden käsitys maaseudusta on, että se alkaa siitä mihin ratikan tai metron raide päättyy. Tästä syystä yleensä se hyväosaotaisten ihmisten porukka pyrkii välttämään näitä alueita, koska raide tuo ongelmia ja notkutkujoita alueelle. Metro Espooseen junnasi siitä syystä, että lopulta Espoolainen ei halua mitään hippejä sinne pyörimään.

 

[Anssi #5]

On aivan järjetöntä kirjoittaa, että maataloustuet pitäisi lopettaa kokonaan. Sitä ennen kannattaisi miettiä mihin se johtaisi. Tulee liian pitkä kirjoitus seuraamuksista, mutta suomalaiset eivät taatusti olisi tyytyväisiä muutaman vuoden päästä tilanteeseen.

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan matalouden tuotannon volyymi ei juurikaan laskisi, vaikka kaikki tuet poistettaisiin EU tuet mukaan lukien. ( Elämää ilman maataloustukia? Suomesta tulisi maa, jossa ruokaturva olisi harvojen suurtilojen varassa ) Tietysti siellä tapahtuisi hurjan suuria muutoksia, kun ruvettaisiinkin viljelemään niitä tuotteita, mitä kannattaa viljellä vapaiden markkinoiden mukaan, eikä tukiaisten mukaan. Eli juurikin muutaman vuoden päästä oltaisiin tyytyväisiä, kun taivas ei pudonnutkaan, mutta tavallisen palkansaajan veroprosentti kyllä putosi.

Toki kukaan, kenen mielipiteellä on mitään merkitystä, ei vakavissaan vaadi kaikkien tukien välitöntä lopettamista kertarysäyksellä. Mutta tosiasia on, että sellainenkin rysäys voitaisiin teoriassa tehdä ilman, että siitä mitään megakatastrofia seuraisi. Sen verran vältettävissä olevia hankaluuksia kuitenkin, että tukiviidakon purkaminen täytyy tietysti tehdä pikkuhljaa.

Jos vielä jossain vaiheessa syntyisi tilanne, jota toivottavasti ei koskaan tule, mutta jokin suuri konflikti, jossa merkittävät maataloustuottajamaat eivät pystyisikään enää toimittamaan tuotteita muualle, niin kuinka me pärjäisimme täällä? Emme varmasti pettuleivällä.

Käytettäis ihan normisti niitä itse kasvattamiamme tuotteita. Valikoima olisi suppeampi, kuin nyt, mutta kyllä niillä selviäisi oikein mainiosta. Niitä tuotteita mitä ei kasvateta itse ja joita ei enää saada konfliktin seurauksena merkittäviltä tuottajamailta, ostettaisiin sitten joltain toiselta, vähemmän merkittävältä tuottajamaalta. Tai sitten ostettaisiin jotain muuta, korvaavaa tuotetta. Sitten jos ollaan tilanteessa, missä ei saada ostettua mistään maasta mitään ruokaa, niin ollaan kyllä ihan vitunmoisessa kusessa jokatapauksessa. Siinä vaiheessa varmaan sieltä omista pelloistakaan ei sitä viljaa ihan hirveästi nousisi.

Maatalous ja siihen liittyvä elintarviketeollisuus on myös merkittävä työllistäjä ja tätä kautta syntyy huomattava taloudellinen vaikutus, raha pyörii yhteiskunnassa. Myös erilaisten alihankkijoiden määrä on huomattava. Suuri osa tästä katoaisi, jos peruselintarvikkeet sekä raaka-aineet pitäisi jatkossa ostaa muualta, raha valuisi siis pois Suomesta.

Täsmälleen sama tilanne kännyköiden valmistuksessa. Ja ihan kaikkien muidenkin tuotteiden kanssa. Pitäiskö valtion ryhtyä maksamaan miljardeja Nokialle, että se voisi taas valmistaa kännyköitä Suomessa? Ne olisivat lähikännyköitä, jotka ovat kaikin tavoin parempia, kuin ulkomaiden pahat antibioottipuhelimet. Tätä väitettähän ei myöskään tarvitse perustella mitenkään, koska lähikännykkä on lähikännykkä. Ja lähikännykkä on hyvä asia, koska se on lähikännykkä. Suosi lähikännykkää.

Myös Anttilaa voitaisiin tukea muutamalla sadalla miljoonalla. varsinkin Anttilan postimyyntiluettelon valmistusta. Ja puhelinvaihteenhoitajia. Merkittäviä työllistäjiä, paljon alihankkijoita jne.

Vaikka täällä joku yrittääkin mollata suomalaista tuotantoa, niin tiedän sen olevan eettisempää ja puhtaampaa suurelta osin verrattuna moniin muihin tuottajamaihin verrattuna. Samoin kaiken sen kuljettaminen Suomeen olisi ympäristövaikutuksiltaan ns. epäekoteko.

Esim wikipedian lähiruoka artikkelista:

Christopher Weber ja H. Scott Matthews Carnegie Mellon -yliopistosta osoittivat, että ruoantuotannon kasvihuonepäästöistä vain 4 % tulee ruoan kuljettamisesta tuottajilta jälleenmyyjille ja ratkaisevinta ympäristöystävällisyydelle on se, miten ruoka on tuotettu, eikä kuljetettu matka.

Chris Fosterin tutkimus vahvistaa rahdin vähämerkityksisyyden ja korostaa suurkuljetusten mittakaavaetuja

Professori Pierre Desrochers ja tutkija Hiroko Shimizu ovat osoittaneet "ruokakilometrien" ("food miles") olevan myytti, joka voi vaarallisesti viedä huomion todellisilta ympäristövaikutuksilta.

Monissa tuottajamaissa tuotanto on varmasti epäeettisempää ja muutenkin paskempaa, mutta sitten vastaavasti monissa tuottajamaissa se on myös yhtä hyvää, ehkä jopa parempaa. Me Suomalaiset voitais hankkia tuotteemme niistä hyvistä ja paremmista lähteistä. Ei meidän ole pakko ostaa paskaa. Ei me enää osteta ladojakaan, vaan vähän parempia autoja. Vaikka voitaishan me valtion tuella laittaa pari lähiladatehdastakin pystyyn.

Mieluummin nostaisin nyt keskusteluun asumistuet, jotka nousevat joka vuosi ja ovat jo reilusti yli 2mr€ vuodessa. Näistä rahoista jo nyt valuu osa ulkomaille ja se vain jatkaa kasvuaan. Asumistukien kohdalla sana keinottelu ei varmaan ole aivan kaukaa haettu termi. On ns. tietäjiä, jotka pitävät asumistukia hyvänä asiana, mutta en pysty ostamaan väitettä. Ei näistä pääse varmasti eroon täysin, mutta kohtuuttoman suuri osa valtion budjetista menee tähän tukeen, josta hyötyjinä ovat ennenkaikkea sijoittajat ylikorkeiden vuokrien ansiosta ja joita sitten Kela maksaa jokaiselle, joka haluaa asuaa kaupunkien keskustoissa, mikä taas lisää kierrettä vuokratason nousuun.

Mä luulen, että voi olla vaikea löytää ihmistä, joka haluaa lopettaa maataloustuet, mutta säilyttää nykymuotoisen asumistuen. Nykymuotoiset asumistuet on tälläkin palstalla tyrmätty monet kerrat. Ei näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Maatalouden tukiasiat pitäisi laittaa kuntoon ihan riippumatta siitä, mitä asumistuille tehdään tai ollaan tekemättä. Mutta jos nyt sitten kuitenkin tehtäis niin, että keskustellaa maataloustuista tässä maataloustukiketjussa ja asumistuista vaikka jossain asumistukiketjussa.

 

[Artturenos]

Minä ymmärrän myös ihmisten vihaa kotimaista kohtaan. Onhan se lukuina ihan hirveän kuuloinen asia, mutta väitän myös että moni vaihtaisi kantaansa jos tilanne ei olisi näin vakaa mitä nyt on. Nälkä ei ole kiva juttu ja se tekee ihmisistä äkäisiä. En tässä manaa sotaa, mutta muukin asia voi olla ongelma kuten joku kasvi tai eläintauti.

 

[mjr]

Minä ymmärrän myös ihmisten vihaa kotimaista kohtaan. Onhan se lukuina ihan hirveän kuuloinen asia, mutta väitän myös että moni vaihtaisi kantaansa jos tilanne ei olisi näin vakaa mitä nyt on. Nälkä ei ole kiva juttu ja se tekee ihmisistä äkäisiä. En tässä manaa sotaa, mutta muukin asia voi olla ongelma kuten joku kasvi tai eläintauti.

Ymmärtäisin kuitenkin ettemme nytkään ole reaalisesti omavaraisia lannoitteiden ja polttoaineen suhteen ja niiden tuonnin katkeaminen kriisitilanteessa veisi maataloudelta perustan. Eikä kysymys muutenkaan ole mistään nollasummapelistä - varmasti tarvitaan tietty määrä järkevästi suunnattuja tukiaisia jatkossakin. Vaan epäilenpä vain, että markkinoiden vahvempi ulottaminen ruokaketjuun ei olisi ollenkaan niin tuhoisaa kotimaiselle maataloudelle kuin monet väittävät. Ketju on raskas ja perintöä etujärjestöajoilta - vapaampi kilpailu tehostaisi paljon tilannetta ja saisi aikaan insentiiviä kehitykseen ja innovaatioihin.

Realistinen huoltoajattelu kriisiaikojen varalta taas tulee nykyaikana perustua pitkälle varmuusvarastoihin, ja jos kriisi kestää vuosikausia niin silloin on paljon muutakin ja pahempaa pielessä kuin Suomen maatalousomavaraisuus.

 

[Museoesine]

- Suomessa peltoala maksaa saman tai enemmän kuin Ruotsissa, jossa ei ole käytännössä ole kansallista tukijärjestelmää, kansallisen tukijärjestelmän purku laskisi myös peltojen hintaa --> hinta siirtyy viljelyn kannattavuuteen

Tuossa on pientä alueellista vaihtelua. Vuonna 2018 peltohehtaarin keskihinta oli suunnilleen saman verran (Suomessa 8 800 € ja Ruotsissa 8 400 €), mutta kalleimmat pellot löytyivät Ruotsista: Etelä-Skoonessa peltohehtaari maksoi keskimäärin yli 20 000 € ja Suomen kalleimmalla alueella Varsinais-Suomessa 11 000 €. Keskihinnat tosin lasketaan Suomessa ja Ruotsissa eri tavalla, joten vertailukelpoisia hinnat eivät ole. Kauppahintatilastoja kokoavan Maanmittauslaitoksen arvion mukaan Ruotsin laskutavalla Suomen keskihinnat laskisivat. Lähteet: Peltomaa kallistui – mediaanihinta 8 800 euroa hehtaarilta (tilaajille) ja Pellon hinta jatkaa hurjaa nousua Ruotsissa

 

[Artturenos]

Tuossa on pientä alueellista vaihtelua. Vuonna 2018 peltohehtaarin keskihinta oli suunnilleen saman verran (Suomessa 8 800 € ja Ruotsissa 8 400 €), mutta kalleimmat pellot löytyivät Ruotsista: Etelä-Skoonessa peltohehtaari maksoi keskimäärin yli 20 000 € ja Suomen kalleimmalla alueella Varsinais-Suomessa 11 000 €. Keskihinnat tosin lasketaan Suomessa ja Ruotsissa eri tavalla, joten vertailukelpoisia hinnat eivät ole. Kauppahintatilastoja kokoavan Maanmittauslaitoksen arvion mukaan Ruotsin laskutavalla Suomen keskihinnat laskisivat. Lähteet: Peltomaa kallistui – mediaanihinta 8 800 euroa hehtaarilta (tilaajille) ja Pellon hinta jatkaa hurjaa nousua Ruotsissa

Uskon tuossa olevan realistisiä laskelmia. Kuitenkin kritiikki peltojen hintoja kohtaan on jollain tapaa aiheellista, mutta ainakaan minun kulmilla uudellamaalla hinnat eivät ole kehityksen jarru, kun kaikki tuntuu menevän helposti mitä vaan myyntiin tulee. Rakenne muutosta voisi kyllä vauhdittaa Suomessa karsimalla pienimpien tilojen tukia, mutta minusta sellainen on hieman arveluttava toimi yksityistä omistusta kohtaan.

 

[Peltinen]

Reality check. Yritystuet, poislukien maa- ja metsätalous, olivat viime vuonna 8,779 miljardia euroa (lähde: TEM). En oikein usko, että kokoomus, joka oli hallituksessa pelipaikoilla yhtäjaksoisesti 13 vuotta, olisi kovin pontevasti ollut näiden haitallisten ja kilpailua vääristävien tukien leikkaamista edistämässä. Vaikka tällaista poliittista tahtoakin puolueen järkiosastolla olisi, menee suurteollisuuden lobbareiden tahto edelle.

Kun ihmiset miettivät yritystukia niin kaikilla tulee mieleen meidän verovaroista jaettavia seteleitä. Käytännössä lähes kaikki yritystuet ovat verohuojennuksia jotka eivät vääristä kilpailua vaan estävät yrityksiä karkaamasta kevyemmän verotuksen maihin.

Suurin yritystuki näissä laskelmissa on diesel-polttoaineen bensiiniä halvempi polttoainevero ja oikeus käyttää työkoneissa kevyemmin verotettua moottoripolttoöljyä. Näistä tulee jo melkein miljardi ja näiden tukien poisto iskisi pelkästään kuljetuksiin ja bussiliikenteeseen. Ei niinkään yksityisautoiluun, kun henkilöautojen käyttövoimaveron periminen loppuisi samalla.

Seuraavana on teollisuuden, kasvihuoneiden ja tietokonesalien alhaisempi sähköverokanta. Ilman tätä meillä ei olisi yhtään Googlen palvelinkeskusta eikä yhtään metallisulattoa. Kasvihuoneet ehkä menevät sitten maataloustuen puolelle. Lähes samoissa lukemissa on oikeus vähentää kuluvan käyttöomaisuuden arvoa kirjanpidossa. Siis asia, joka suurimmalle osalle on ihan itsestäänselvyys eikä varmaan kukaan koe tätä "haitalliseksi yritystueksi".

Tämän jälkeen tulevat sitten vasta ensimmäiset tuet, joista maksetaan oikeasti rahaa valtion kassasta, eli uusiutuvan energian tuet sisältäen tuulivoiman tuet. Miksiköhän se tuulivahinko.fi sivusto on hävinnyt?

 

[Artturenos]

Veronmaksajan näkökulmasta ei ole paljonkaan väliä sillä annetaanko tuki ennen vai jälkeen verotuksen. Tuo uhkaus lähteä pienemmän verotuksen maihin on hyvin tyypillistä suurteollisuuden propagandaa. Todellisuudessa suurimmat verotukien saajat jakavat omistajilleen moninkertaisesti rahaa osinkoina. Ei vaikuta siltä, että kannattavuus olisi yritystukien varassa.

Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja

Teollisuuden mielestä Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman verohuojennuksia. Suurten pörssiyhtiöiden saamat tuet ovat kuitenkin vain promilleja niiden liikevaihdosta.

yle.fi

Suomessa on tämä sosialistinen ajatus, että yrityksen tarkoitus ei ole tehdä voittoa itselleen olenkaan, vaan maksaa kaikki tulos yhteiskunnalle veroina. Sitten uutisissa pyöritellään YLE:n huomattavan poliittisesti vasemmalla sijaitsenvan toimttajakunnan toimesta näitä asioita aikamoisin punaisin värilasein. Minusta olisi kovin huolestuttavaa, jos meidän tärkeimmät työllistäjämme eivät tekisi tulosta, ja harvoin näkee uutisia joissa olisi jotain positiivista näistä asioista. Se että yrityksellä menee hyvin niin jo aletaan heti kaivelemaan, että ihan varmasti siellä nyt joku vetää välistä ja huijaa. Asioita voisi lähestyä myös toiselta kantilta, että ehkäpä yritystuilla oli jokin pieni positiivinen vaikutus, että yrityksellä menee nyt hyvin, joka on minusta sen tuen tarkoituskin. Ei kai valtion ole tarkoitus tukea yritystä jolla ei ole edellytyksiä voitolliseen toimintaan pitkällä jänteellä, vaan lähtökohtainen ajatus tuille pitäisikin olla terveen kannattavan yrittämisen vahvistaminen. Kannattava yritys kun tuottaa enemmän niitä verotuloja kuin kannattamaton.

 

[Tadu]

Ei kai valtion ole tarkoitus tukea yritystä jolla ei ole edellytyksiä voitolliseen toimintaan pitkällä jänteellä, vaan lähtökohtainen ajatus tuille pitäisikin olla terveen kannattavan yrittämisen vahvistaminen. Kannattava yritys kun tuottaa enemmän niitä verotuloja kuin kannattamaton.

Päteekö tämä maanviljelykseen?

 

[Hatchetman]

Todellisuudessa suurimmat verotukien saajat jakavat omistajilleen moninkertaisesti rahaa osinkoina. Ei vaikuta siltä, että kannattavuus olisi yritystukien varassa.

Pörssiyhtiöiden osinkotuotto vuonna 2018 oli keskimäärin 4,3 prosenttia. Täytyy olla helvetin iso omistaja, että saa moninkertaisesti,

MISTÄ PÄÄSEMMEKIN MIETTIMÄÄN,mitä yhteistä noissa listatuissa suuryrityksissä on : Stora-Enson,Outokummun ja Nesteen suurimpina omistajina Suomen valtio. Kemiralla valtio on toki vain 2.suurin.

Ai niin, ja Metsä Group on metsänomistajien osuuskunta, maanomistajien veronkiertoyhtiö siis..

Yritä nyt tämmöisessä maassa olla kapitalisti...

 

[Tuamas]

Minä ymmärrän myös ihmisten vihaa kotimaista kohtaan. Onhan se lukuina ihan hirveän kuuloinen asia, mutta väitän myös että moni vaihtaisi kantaansa jos tilanne ei olisi näin vakaa mitä nyt on. Nälkä ei ole kiva juttu ja se tekee ihmisistä äkäisiä. En tässä manaa sotaa, mutta muukin asia voi olla ongelma kuten joku kasvi tai eläintauti.

Ei tässä kukaan vihaa kotimaista, vaan hakee ratkaisuja joilla järjestelmä olisi nykyistä järkevämpi, väestörakenteen kriisin takia Suomessa tulisi kaikki hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.

Nykyinen maatalous- ja aluetukijärjestelmä on valtava rasitus kansantaloudellisesti ja molemmat ovat taistelua tuulimyllyjä vastaan ja vain hidastavat vääjäämätöntä.

 

[Artturenos]

Päteekö tämä maanviljelykseen?

Ei täysin, niissä tuissa on niin monia elementtejä mukana, että järjestelmässä on monia tehokkuutta karsivia elementtejä. On kepun aluepolitiikkaa, on ympäristön suojelua ja vaikka mitä sääntöjä joiden valvontaan tarvitaan iso virkamieskoneisto. Kyllä järjestelmää tulisi järkeistää ja yksinkertaistaa, kun tuista otettaisiin nuo sääntelyn ja tuotannon ohjailun elementit pois, niin jo sillä saisi ison säästön.

Edit- linkkiä virkamies koneiston kokoluokasta

Tuhansien maatalousvirkamiesten maa: Suomen tukihallinto on poikkeuksellisen monimutkainen

MT selvitti, montako ihmistä työskentelee virastoissa maatalouden hallinnon parissa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

48 000 maatilaa ja 2000 virkamiestä valvomassa sitä, niin ei voida kyllä todellakaan voida puhua mistään tehokkuuden huipusta.

 

[Kilgore Trout]

Kärnän tukimiehelle kävi "Hitchcockin Linnut" ja talitintit iskivät lehmien kimppuun - nokkivat utareet rikki.

"Tukimies oli yhteyksissä ja kertoi, että marraskuun jälkeen talitintit tehneet navetassa noin 20000 euron vahingot. Nyt selvitään voiko talitinttivahingoista saada korvausta, kun kyseessä on kuitenkin rauhoitettu laji. Näkemykseni mukaan pitäisi saada." - Kärnä twitterissään

Eiköhän tuohon joku momentti löydy, josta tukimies saa korvaukset korkojen kanssa.

 

[Hatchetman]

Suuria ne onkin ja miten tukien ja osinkojen suhde olikaan: Neste (330 milj € osinkoihin/10 milj. € tukea), Kemira (80/10), StoraEnso (290/16), ..., jne.

Ja valtio suurimpana omistajana. Näyttää siltä, että juuri noita firmoja "tuetaan" verohelpotuksin, kun maksavat valtiolle isot osingot.

Eli rahaa toisesta taskusta toiseen

 

[Torsti]

48 000 maatilaa ja 2000 virkamiestä valvomassa sitä, niin ei voida kyllä todellakaan voida puhua mistään tehokkuuden huipusta.

Virkamiehet mittailemassa viivottimella satellittikuvasta kylvöksen reunoja ja vähentämässä tuista 0,032 %, kun pellon reunaan on jäänyt vastaavaan suuruinen kylvämätön kohta. Kyllähän työmi... työhenkilö palkkansa ansaitsee.

 

[Artturenos]

Ei tässä kukaan vihaa kotimaista, vaan hakee ratkaisuja joilla järjestelmä olisi nykyistä järkevämpi, väestörakenteen kriisin takia Suomessa tulisi kaikki hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.

Nykyinen maatalous- ja aluetukijärjestelmä on valtava rasitus kansantaloudellisesti ja molemmat ovat taistelua tuulimyllyjä vastaan ja vain hidastavat vääjäämätöntä.

No kuntien tasolla minusta tiettynlaista tukea tarvitaan, kun meillä on liian pieniä kuntia. Ongelmaksi kun muodostuu, että kuntien väestörakenteet ovat täysin erilaisia. Pienet kunnat joissa on hyvin eläkeläis painotteinen väestö on liian raskas kunnalle, ja sitten Helsingin tapaiset alueet jotka vetävät nuorempaa töyskentelevää porukkaa ovat kevyempiä kunnalle. Se kai tuossa sote uudistuksessa idea olikin, että menoja siirretään isompiin yksiköihin kunnilta. Ei se ihan niinkään voi mennä että toisilla on 40% eläkeläisiä ja toisella 20%(heitin numerot päästä) ja sitten Helsingistä tyyliin sanellaan että pitäkää vanhuksenne, mutta me kyllä otetaan ne teidän 20-50v ihmiset tänne töihin. Kyllä väestörakenteen haasteellinen muutos on koko Suomen asia hoitaa, eikä vain tiettyjen paikkojen.

 

[Tuamas]

No kuntien tasolla minusta tiettyllä tasolla tukea tarvitaan, kun meillä on liian pieniä kuntia. Ongelmaksi kun muodostuu, että kuntien väestörakenteet ovat täysin erilaisia. Pienet kunnat joissa on hyvin eläkeläis painotteinen väestö on liian raskas kunnalle, ja sitten Helsingin tapaiset alueet jotka vetävät nuorempaa töyskentelevää porukkaa ovat kevyempiä kunnalle. Se kai tuossa sote uudistuksessa idea olikin, että menoja siirretään isompiin yksiköihin kunnilta. Ei se ihan niinkään voi mennä että toisilla on 40% eläkeläisiä ja toisella 20%(heitin numerot päästä) ja sitten Helsingistä tyyliin sanellaan että pitäkää vanhuksenne, mutta me kyllä otetaan ne teidän 20-50v ihmiset tänne töihin. Kyllä väestörakenteen haasteellinen muutos on koko Suomen asia hoitaa, eikä vain tiettyjen paikkojen.

Niin, kuten olen useasti todennut tällä palstalla (Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi ja Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi), niin joko kuntauudistus (kuntien lukumääräksi ~100) tai soteuudistus (mieluiten maakuntamalli, jossa maakunnilla verotusoikeus, Kepun ehdotusta isommin maakunnin/sairaanhoitopiirein) on pakko saada maaliin lähivuosina.

Nykymalli aiheuttaa monilta osin haittaa kaikille osapuolille ja hidastaa vääjäämättömiä muutoksia (kaupungistuminen & maatalouden luova tuho markkinaehtoisen toiminnan suuntaan), pitäen käytännössä elinkelvottomia kuntia ja maatiloja löyhässä valtiokustanteisessa hirressä.