Miksi Suomi ei pärjää enää kesäolympialaisissa?

[DAF]

Tällainen säästämisajatus tuli mieleen huippu-urheilun tueksi. Vähennetään merkittävästi htv:tä Kihusta, kilpaurheilun tutkimuskeskuksesta. Siellä on ehkä 60 tutkijaa. Ja mitähän mahtaa olla tuloksena tästäkin paperinpyörittämisestä? Kyseessä ei ole aivan niin suurta populismia, kun voisi ensikuulemalta ajatella. Tutkimustuloksia voidaan ostaa ja saada jopa ilmaiseksi maailmalta. Meidän tutkimuksemme ei ainakaan ole siivittänyt urheilijoita yhtään mihinkään, joten voisi varmaan vähemmälläkin tutkimuksella pärjätä.

Eli, 20 tutkijalle kenkää ja rahat suoraan huippu-urheilijoiden tukemiseen. Ansaitsevat ehkä palkkansa paremmin kuin nämä tutkijat. Osaisivat tutkijat edes Norjaan malliin keksiä lääketieteellisiä menestyskeinoja, niin silloin näilläkin olisi joku tarkoitus olemassa.

Kihussa on reilu kymmenen vakinaisen palvelussuhteen tutkijaa (60 henkeä ei edes tukitoiminnot mukaan lukien ole), joten ei sillä kyllä huippu-urheilun rahoitukseen kummoista määrää tuotaisi mitään. Tutkimuksessa ja testaus-/kehittämistoiminnassa hävittäisiin muille maille sillä reippaasti. Muilta osin kyse on hankeorganisaatiosta, josta eri tahot voivat helposti päättää, keitä siellä on tai ei - ihan sillä, tekevätkö yhteistyötä. Aika moni esim. lajiliitto on halunnut.

Ei "ihan" ole se suunta, jolla ratkaistaan mitään. Kihuhan on erittäin hands-on organisaatio. Viestisi osoittaa lähinnä reipasta tietämättömyyttä asiasta. "Netistä ilmaiseksi maailmalta" akateemista taustatutkimusta, mitä ihmettä?

 

[DAF]

Eli, kun nyt puhutaan huippu-urheilusta ja mietitään, miten saadaan urheilijapolku luotua, niin unohdetaan se, ettei enää ole mitään perustaa, jolle rakentaa. Sellainen yleinen urheiluinnostus on Suomesta kadonnut. Iivo Niskanen ja ehkä Wilma Murto ovat viimeisiä, jotka ovat jollain lailla innostaneet massoja ja toimineet esikuvina lapsille. Jokainen varmaan tuntee ns. urheiluperheitä, joissa harrastetaan kaikkea. Mutta yhä enemmän on myös perheitä, joissa ei harrasteta mitään urheilua, ja ei edes katsota urheilua televisiosta. On epätodennäköistä, että lahjakkuus on vain niissä urheiluperheissä. Olen monien kanssa samaa mieltä siitä, että Suomelle pitäisi olla realistista saada kesäolympialaisista 5-10 mitalia. Se on ehkä mahdollista pari kertaa jollain hankkeella ja järjestelmien muuttamisella, mutta jatkuvaa siitä saadaan vain sillä, että urheiluinnostus saadaan sytytettyä taas suomalaisiin perheisiin.

Joo ja ei. Aika moneen kertaan on tullut tässäkin ketjussa todettua että kyllä, suomalaisten liikkuminen on vähentynyt ja se vaikuttaa, mutta ei, sitä ei ratkaista huippu-urheilumenestyksellä. "Esikuvavaikutus" kansan liikunnan tasolla on hölynpölyä eikä korrelaatiota ole, ei ole ollut oikeastaan koskaan.

Eivät olympiavoittajat tuo kansaa liikkumaan, he tuovat jo aktiivisia liikkujia jossain aika maltillisessa määrin kyseisen lajin piiriin. Liikunnan lisäämisessä se nytkin kovasti dissailtu kansanterveyspalikka OK:ssa on olennaisempi, mutta on hyvä kysymys, mahtuvatko nämä samaan organisaatioon. Ehkä eivät, ja siinä uudistamisen tarve on. Rahoituksen yhteiskunnallinen perustelu vain täytyy huippu-urheilulle oikeastaan keksiä uudestaan, kun tämä kansakunnan terveys ei sitä tutkimuksen perusteella perustele.

 

[Pavlikovsky]

Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan monenlaisia lajeja, niin siitä pitäisi olla sellainen jatkumo seuratoimintaan eli kun lapsi huomaa että sulkapallo on kivaa, niin sitten jotenkin löytyisi helposti yhteys sinne sulkapalloseuraan missä voisi tutustua lajiin vähän enemmän.

Monia yksilölajeja onkin usein kiva kokeilla ja kierrellä lapsuudessa jotain urheilukouluja tai kisailuja, jotka ovatkin sitä tärkeää kivijalkaa, josta niitä innokkaita kenties tulevia urheilijoita voidaan ohjata kohti järjestelmällisempää harjoittelua.

Kuitenkin tämän kokeilun jälkeen yksilölajien luonne muuttuu ja varhain alkaa yllättävän kova, toistuva ja määrätietoinen harjoittelu, mikäli haluaa tähdätä piirikuntatasoa korkeammalle. Lisäksi tuloslista on armoton. Se mittaa sitä nuorta tasan tarkkaan kylmästi numeroin, että tämän verran parempi tuota, mutta jäljessä tätä. Lisäksi elämäntapojen pitää olla heti miten hyvin stabiilit, koska vastaat itse suorituksesta omalla kehonpainollasi ja hankkimallasi suorituskyvyllä. Karkkia ja sipsiä ei todellakaan syödä niin usein sohvalla, mitä samanikäinen perusnuori ehkä tekisi ja nukkumaan mennään niin, että 9-10 tuntia on vakio eikä heiluta missään mopojen kokoontumisajoissa. Treenit kestävät usein monta tuntia ja lukioiässä niitä on jo aamuin illoin. Yksilölajiharrastus ohjaa usein tosi nopeasti sellaiseen systemaattiseen toimintaan, jos haluaa korkealle edetä.

Se sopii varmasti joillekin, mutta väitän että jatkuvasti yhä pienemmälle osaa nuorista etenkin jos osaavaa ja motivoivaa valmennusta ei ole tarjolla, kuten ei usein olekaan pienemmillä paikkakunnilla. Tässä näen eron joukkuelajeihin. Joukkueessa toiminta on usein vapaampaa ja kiva jos sielläkin elintavat nyt olisi urheilulliseen suuntaan, mutta harvemmin se nyt on niin just. Kyllä sieltäkin lopulta nousee taas ne yleisurheilullisimmat eteenpäin ja sitä rataa. Valmennustakin on saatavilla joukkuelajeissa usein moneen joukkueeseen asti/ikäluokka. Onko yksilölajeissa valmennusta niille kakkos tai ns. kolmostason harrastajille, jotka eivät heti ole valmiita heittämään 100% vapaa - aikaa lajille? Ei ole tai liian harvoin. Tämä drop out käy yksilölajeissa usein aiemmin mitä taas joukkuelajeissa.

Ajatellen mahdollisimman laajaa harrastajapopulaatiota tässä meillä Suomessa on valtava haaste. Ohjaajia ja valmentajia ei kerta kaikkiaan riitä ja enää ei olla 70-90 - luvulla kun nuoriso omatoimisesti meni niitä lajeja kokeilemaan, kuten tässä ketjussa on usein moni lapsuuttaan ja nuoruuttaan muistellut.

 

[Pipolätkä]

oo ja ei. Aika moneen kertaan on tullut tässäkin ketjussa todettua että kyllä, suomalaisten liikkuminen on vähentynyt ja se vaikuttaa, mutta ei, sitä ei ratkaista huippu-urheilumenestyksellä. "Esikuvavaikutus" kansan liikunnan tasolla on hölynpölyä eikä korrelaatiota ole, ei ole ollut oikeastaan koskaan.

Olen samaa mieltä. Ne "oikeat" esikuvat syntyvät omankin kokemukseni mukaan siihen lähipiiriin.

Itse olen pyöritellyt ajatusta että Suomessa on mielestäni unohdettu aikuisurheilun merkitys kaikesta. Ne ovat ne vanhemmat jotka kuitenkin luovat sen ilmapiirin ja esikuvan harrastamiseen lapsille. Kuitenkin mielestäni seurat ja muutenkin meillä on äärimmäisen huonosti mainostettu ja tarjolla sellaista aikuisurheilun mahdollisuuksia. Samaten ainakin itse muistan miten seurat eivät oikeastaan paljoa välittäneet enää nuorista sen +15 iän jälkeen.

 

[IceWalker]

Kihussa on reilu kymmenen vakinaisen palvelussuhteen tutkijaa (60 henkeä ei edes tukitoiminnot mukaan lukien ole), joten ei sillä kyllä huippu-urheilun rahoitukseen kummoista määrää tuotaisi mitään. Tutkimuksessa ja testaus-/kehittämistoiminnassa hävittäisiin muille maille sillä reippaasti. Muilta osin kyse on hankeorganisaatiosta, josta eri tahot voivat helposti päättää, keitä siellä on tai ei - ihan sillä, tekevätkö yhteistyötä. Aika moni esim. lajiliitto on halunnut.

Ei "ihan" ole se suunta, jolla ratkaistaan mitään. Kihuhan on erittäin hands-on organisaatio. Viestisi osoittaa lähinnä reipasta tietämättömyyttä asiasta. "Netistä ilmaiseksi maailmalta" akateemista taustatutkimusta, mitä ihmettä?

No et sinäkään tässä mikään asiantuntija ole. Tämän raportin mukaan, s.40, KIhulla on "37 vakituisessa palvelusuhteessa olevaa henkilöä" ja tietenkin osa-aikaiset ym. päälle: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-...un-tutkimuskeskuksen-KIHU-arviointi-FINAL.pdf

Ja Henkilöstömenoihin menee 3 M budjetista 70%, eli tuollaiset 2 M. Eli voidaan yhden tutkijan palkkauskustannukseksi 50K. Palkkaus on sitä suomalaisen keskitasoa, jotain 3-3500 /kk. Jos tuosta 2M otetaan puolet pois, niin siinähän saadaan 1M käytettäväksi huippu-urheilijoiden tukemiseen. Tutkijoita jäisi edelleenkin parikymmentä.

Eli mututiedolla tyrmäät ehdotuksen, jonka kärki oli siinä, että monenlaista tietoa on sekä ostettavissa että hankittavissa yliopistoilta ilman mitään raskasta organisaatiota.

 

[Devon]

Joo ja ei. Aika moneen kertaan on tullut tässäkin ketjussa todettua että kyllä, suomalaisten liikkuminen on vähentynyt ja se vaikuttaa, mutta ei, sitä ei ratkaista huippu-urheilumenestyksellä. "Esikuvavaikutus" kansan liikunnan tasolla on hölynpölyä eikä korrelaatiota ole, ei ole ollut oikeastaan koskaan.

Niin siis huippu-urheilumenestys ei lisää kansan liikuntaa, mutta eikö kansan liikunta kuitenkin lisää huippu-urheilumenestystä? Vai jalostuvatko huippu-urheilijat jostain muusta porukasta kuin liikkuvasta kansasta?

 

[DAF]

No et sinäkään tässä mikään asiantuntija ole. Tämän raportin mukaan, s.40, KIhulla on "37 vakituisessa palvelusuhteessa olevaa henkilöä" ja tietenkin osa-aikaiset ym. päälle: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-...un-tutkimuskeskuksen-KIHU-arviointi-FINAL.pdf

Ja Henkilöstömenoihin menee 3 M budjetista 70%, eli tuollaiset 2 M. Eli voidaan yhden tutkijan palkkauskustannukseksi 50K. Palkkaus on sitä suomalaisen keskitasoa, jotain 3-3500 /kk. Jos tuosta 2M otetaan puolet pois, niin siinähän saadaan 1M käytettäväksi huippu-urheilijoiden tukemiseen. Tutkijoita jäisi edelleenkin parikymmentä.

Eli mututiedolla tyrmäät ehdotuksen, jonka kärki oli siinä, että monenlaista tietoa on sekä ostettavissa että hankittavissa yliopistoilta ilman mitään raskasta organisaatiota.

Viime vuonna 34 henkilöä, joista tutkimushenkilöstöä 40 %, käytännössä käsittääkseni 14. Ehkä se määrä ei sitten ole "reilu kymmenen". Erinäisistä syistä tunnen nykymuotoisen KIhun (so. 1999-) aivan koko historian ja rahoitusmallin, vaikken ole siellä koskaan työskennellyt tai ole mitenkään affilioitunut sen hallintoon. Mutta mikäs siinä, haetaan vaan jstorista ilmaiseksi.

 

[DAF]

Niin siis huippu-urheilumenestys ei lisää kansan liikuntaa, mutta eikö kansan liikunta kuitenkin lisää huippu-urheilumenestystä? Vai jalostuvatko huippu-urheilijat jostain muusta porukasta kuin liikkuvasta kansasta?

Näin päin toki, se on se "joo"-osa. "Ei"-osa on sitten se, että jollain Niskasilla ja Murroilla olisi tähän mitään merkitystä, tai vaikkapa Teemu Pukilla. Jokainen näistä on tuonut omaan lajiinsa porukkaa, mutta tuonut (makrona, sillä on se merkitys eikä naapurin serkun yhdellä Pentti-Irmelillä) niitä, jotka liikkuvat muutenkin ja ovat aktiivisia, eli esikuvavaikutus ei lisää liikunnan määrää. Tästä aika lailla seuraa, että toistuvasti huippu-urheilun tuen perusteluna käytetty kansanterveyden edistäminen on falski.

 

[IceWalker]

Viime vuonna 34 henkilöä, joista tutkimushenkilöstöä 40 %, käytännössä käsittääkseni 14. Ehkä se määrä ei sitten ole "reilu kymmenen". Erinäisistä syistä tunnen nykymuotoisen KIhun (so. 1999-) aivan koko historian ja rahoitusmallin, vaikken ole siellä koskaan työskennellyt tai ole mitenkään affilioitunut sen hallintoon. Mutta mikäs siinä, haetaan vaan jstorista ilmaiseksi.

Ei kai pelkästään, vaan lähinnä tarkastellaan koko laitoksen toimintaa ja perataan pois se, mikä ei liity suoraan huippu-urheilun menestyksen tukemiseen.

Tällaisen urheilukatastrofin jälkeen ei oikein voida olettaa, että valtion huippu-urheilulle osoitettu tuki ainakaan nousee. Joka paikasta säästetään ja ymmärrän oikein hyvin sellaista ajattelutapaa, jossa tarkastellaan tulos-panos-suhteella suomalaista huippu-urheilua. Se ei vain mene niin, että saitte nyt kulumaan nollatulokseen runsaat 17M per vuosi, joten lisätäänpä panostuksia, niin mitaleita suorastaan ropisee.

Tuki vähenee ja silloin yksityiseen varainhankintaan täytyy kiinnittää huomiota, koska niukkuutta jaetaan järjestelmän sisällä. Tukea on sinänsä jaettu aika runsaskätisesti suhteessa tuloksiin: Suomi tuplasi huippu-urheilun rahoituksen kymmenessä vuodessa, mutta menestystä ei tullut – olympiamitali maksaa 13,1 miljoonaa euroa julkista rahaa

Suomessa Tokion mitalin hinta oli näin laskien 52 Me. Nyt kävi niin onnellisesti Pariisissa, että mitalin hintaa ei voi laskea, se on mitä tahansa nollan ja äärettömän välillä. Nykyään tukien määrää voidaan laskea seuraavasti: Urheilupommi! Suomella on todella niukasti rahaa – Orpon hallitus leikkaa vähistä

Sattuneen vuoksi varmaan kaikki rahoitus joudutaan arvioimaan uudelleen. Tämän rahoituksen ytimessä pitäisi olla huippu-urheilijakeskeinen malli, jossa suurin panostus laitetaan siihen viimeiseen prosenttiin, jonka avulla suomalainen voisi voittaa mitalin Losissa. Kenties se viimeinen prosentti tulee juuri valmennukseen liittyvästä tekijästä, mutta on toinen kysymys, onko tämä tekijä eristettävissä vai ei?

Silja Kosonen on verrattain yksinkertainen esimerkki, koska voimme ainakin aavistella, miten hänen tulostasonsa saataisiin nousemaan 76 metriin, arvokilpailussa. Hänellä on erinomaisia ominaisuuksia, joista paras on henkistä laatua. Mutta hänen suoritustaan voidaan mallintaa ja ihan yksinkertaista perusfysiikkaa on moukarin parhaan kulman ja lähtönopeuden laskeminen. Tutkimustietoa varmaan jonkin verran tarvitaan siihen, miten hänen voimantuottoaan voidaan vielä kehittää. Eli miten saadaan aikaan mahdollisimman nopea pyöriminen ringissä.

Kritiikkinä yleensä tutkimusta kohtaan liittyy siihen, että välttämättä kysymys ei ole mistään maata kääntävästä uudesta tiedosta, vaan perusharjoitteluun liittyvästä tiedosta. Ainakin Siljan tapauksessa. Vaikeampaa on miettiä näitä tehostuksia esimerkiksi purjehduksen harjoitteluun. Pelisilmä ei välttämättä kehity koskaan. Tutkijan ei välttämättä tarvitse tuottaa uutta tietoa, vaan antaa valmennukselle tarpeeksi kuranttia vanhaa, olemassa olevaa tietoa.

 

[hege]

Meillä massa on niin pieni yleisurheilussa, että on aika tuuria jos joku lapsi/nuori jolla olisi edellytykset menestyä vaikka korkeushypyssä koskaan edes kokeilee lajia eli ne jotka ovat lajin piirissä eivät välttämättä edes ole niitä joilla hyvät edellytykset lajissa menestymiseen.

Tosin todellinen syys menestymättömyyteen lienee sähköpotkulaudat, ainakin ketjun perusteella.

 

[Pavlikovsky]

Tosin todellinen syys menestymättömyyteen lienee sähköpotkulaudat, ainakin ketjun perusteella.

Ei ainoa, mutta en näkisi kovin vähäpätöisenä ongelmana sitä, että jatkuvasti lihova ja heikompikuntoisempi nuoriso käyttää ne vähätkin arkiliikkumismahdollisuutensa jonkun laudan päällä seisomiseen. Toistaiseksi en ole vielä kuullut siinä kenenkään hapenottokyvyn kehittyvän.

 

[Pallister]

Ei kai pelkästään, vaan lähinnä tarkastellaan koko laitoksen toimintaa ja perataan pois se, mikä ei liity suoraan huippu-urheilun menestyksen tukemiseen.

Tällaisen urheilukatastrofin jälkeen ei oikein voida olettaa, että valtion huippu-urheilulle osoitettu tuki ainakaan nousee. Joka paikasta säästetään ja ymmärrän oikein hyvin sellaista ajattelutapaa, jossa tarkastellaan tulos-panos-suhteella suomalaista huippu-urheilua. Se ei vain mene niin, että saitte nyt kulumaan nollatulokseen runsaat 17M per vuosi, joten lisätäänpä panostuksia, niin mitaleita suorastaan ropisee.

Tuki vähenee ja silloin yksityiseen varainhankintaan täytyy kiinnittää huomiota, koska niukkuutta jaetaan järjestelmän sisällä. Tukea on sinänsä jaettu aika runsaskätisesti suhteessa tuloksiin: Suomi tuplasi huippu-urheilun rahoituksen kymmenessä vuodessa, mutta menestystä ei tullut – olympiamitali maksaa 13,1 miljoonaa euroa julkista rahaa

Suomessa Tokion mitalin hinta oli näin laskien 52 Me. Nyt kävi niin onnellisesti Pariisissa, että mitalin hintaa ei voi laskea, se on mitä tahansa nollan ja äärettömän välillä. Nykyään tukien määrää voidaan laskea seuraavasti: Urheilupommi! Suomella on todella niukasti rahaa – Orpon hallitus leikkaa vähistä

Sattuneen vuoksi varmaan kaikki rahoitus joudutaan arvioimaan uudelleen. Tämän rahoituksen ytimessä pitäisi olla huippu-urheilijakeskeinen malli, jossa suurin panostus laitetaan siihen viimeiseen prosenttiin, jonka avulla suomalainen voisi voittaa mitalin Losissa. Kenties se viimeinen prosentti tulee juuri valmennukseen liittyvästä tekijästä, mutta on toinen kysymys, onko tämä tekijä eristettävissä vai ei?

Silja Kosonen on verrattain yksinkertainen esimerkki, koska voimme ainakin aavistella, miten hänen tulostasonsa saataisiin nousemaan 76 metriin, arvokilpailussa. Hänellä on erinomaisia ominaisuuksia, joista paras on henkistä laatua. Mutta hänen suoritustaan voidaan mallintaa ja ihan yksinkertaista perusfysiikkaa on moukarin parhaan kulman ja lähtönopeuden laskeminen. Tutkimustietoa varmaan jonkin verran tarvitaan siihen, miten hänen voimantuottoaan voidaan vielä kehittää. Eli miten saadaan aikaan mahdollisimman nopea pyöriminen ringissä.

Kritiikkinä yleensä tutkimusta kohtaan liittyy siihen, että välttämättä kysymys ei ole mistään maata kääntävästä uudesta tiedosta, vaan perusharjoitteluun liittyvästä tiedosta. Ainakin Siljan tapauksessa. Vaikeampaa on miettiä näitä tehostuksia esimerkiksi purjehduksen harjoitteluun. Pelisilmä ei välttämättä kehity koskaan. Tutkijan ei välttämättä tarvitse tuottaa uutta tietoa, vaan antaa valmennukselle tarpeeksi kuranttia vanhaa, olemassa olevaa tietoa.

Englannissa mikä on aika kova urheilussa, on nyt hieman syntynyt keskustelua kun ei tullut "kuin" 14 kultaa Pariisista.
Tukea oli 250m£ puntaa kun siellä myydään lottoa minkä tuotot menee suoraan tuohon, silti summa on sellainen että vetää kyllä leuan lattiaan.
Toki tuen piirissä on moninkertainen määrä urheilijoita.

 

[mjr]

Tosiaan monitahoinen kysymys ja oudon huonostihan me pärjäämme huippu-urheilussa. Mutta jos asiaa katsotaan valtion ja julkisten varojen kannalta niin ylivoimaisesti tärkeämpi ja rationaalisempi panostuksen paikka on kunto- ja kansanurheilu, ei todellakaan monessa suhteessa epäterve huippu-urheilu, jonka toivoisi saavan valtaosan rahoituksestaan yksityiseltä puolelta. Erilaisin keinoin ja kannustein pitäisi lisätä tavallista kuntoliikkumista, olisi niin hyvin käytettyä ja itsensä takaisin maksavaa rahaa. Toki huippu-urheilu kulueränä ei ole mikään valtava, mutta ymmärrän silti sitä argumenttia, ettemme ole mikään DDR eikä huippu-urheilun tulisi olla mikään merkittävä prioriteetti.

Mutta varmasti järjestelmää voidaan rationalisoida ja tehostaa, jotenkin on jäänyt mielikuva, että Suomessa mennään edelleen takavuosien kunnian päivien painolla, levätään ajat sitten kadonneilla laakereilla, eikä kehitytä ja innovoida, ollaan byrokraattisia ja jähmeitä. Tälläisen taantumisen ja taaksepäin katselun voi nykyään tunnistaa aika monella suunnalla yhteiskuntaa. Suomi, eilisen suurlupaus...

 

[lunde]

Onhan huippu-urheilulla ollut merkittävä rooli Suomelle ainakin historiassa. Nuori ja köyhä kansa, joka ei ollut alkuun edes vielä itsenäinen valtio, juoksi ja urheili itsensä maailmankartalle. Tuo oli ihan fiksua toimintaa ja ruumilliseen työhön tottuneen kansan vahvuuksien hyödyntämistä sekä jalostamista isompaan asiaan. Olympialaiset olivat silloin monilta osin vielä vähemmän kilpailtu areena ja Suomen kaltainen pieni maakin pystyi aika pitkään olemaan urheilun suurvalta.

Nykyään huippu-urheilua on mennyt jo niin äärimmäisen kovalle tasolle, että moiseen ei ole samanlaista mahdollisuutta. Varmaan ihan samanlaista tarvetta ei ole urheilun ulkopuolisistakaan syistä. Toki vertailu esimerkiksi muihin Pohjoismaihin osoittaa, että paremminkin voisi silti pärjätä.

 

[I am not Jesus]

Karmeita kuvailuja johtajien toiminnasta olympialaisissa – Suomen urheilijoilta raju avautuminen

Suomen olympiaurheilijat avautuvat Olympiakomitean ja joukkueenjohdon toiminnasta Pariisissa. Toimitus julkaisee urheilijoiden avoimen kirjeen nyt.

www.is.fi

Urheilijoiden avoin kirje, jossa kritisoidaan urheilujohtoa oikein kunnolla.

 

[Kuuukko]

Karmeita kuvailuja johtajien toiminnasta olympialaisissa – Suomen urheilijoilta raju avautuminen

Suomen olympiaurheilijat avautuvat Olympiakomitean ja joukkueenjohdon toiminnasta Pariisissa. Toimitus julkaisee urheilijoiden avoimen kirjeen nyt.

www.is.fi

Urheilijoiden avoin kirje, jossa kritisoidaan urheilujohtoa oikein kunnolla.

Eipä tuossa mitään uutta sinänsä ole. Ainakin itse ollut juuri tuo käsitys että ne yksilöurheilijat jotka kisoissa mukana olivat, ovat tehneet sen pitkälti itse henkilökohtaisen valmentajansa kanssa. Olympiakomitean rooli on ollut jakaa vähäisiä tukieuroja näille urheilijoille, joka ei sekään riitä edes leirityksiin. Hiljaiseksi kyllä vetää, jos joukkueenjohtaja Paavolainen on oikeasti sitä mieltä että Pariisi oli "erinomainen onnistuminen".

Varmasti kiva urheilijoille, että olet kuukausia ollut kohtuu eristäytyneenä ettet vaan sairastu ennen olympialaisia, ja sitten komitea roudaa majoitustilat täyteen tyhjäntoimittajia. Ei nyt tietenkään voi sanoa että vaikka Mattsson olisi heiltä koronaa saanut, mutta silti melko ristiriitaista toimintaa.

Ylipäätään täytyy kyseenalaistaa miksi poliitikkoja ja virkamiehiä täytyy kisoihin edes roudata? Presidentin läsnäolon ymmärrän edustusmielessä, mutta aika monta urheilijoiden leiritystä olisi kustannettu kaikenmaailman poliitikkojen ja virkamiesten reissukuluista. Yhteistyökumppaneiden kanssa nyt varmaan on sovittu että pakettiin kuuluu x-määrä urheilijatapaamisia, mutta toivon että nuo on hoidettu vasta kyseisten urheilijoiden kisasuoritteiden jälkeen.

 

[Huerzo]

Nyt Jan Vapaavuori puhuu asemastaan "julkisena kusitolppana". Lisäksi häntä "surettaa suomalaisen urheiluyhteisön tapa käsitellä pettymyksiä", viitaten nimettömäksi jääneiden urheilijoiden avoimeen kirjeeseen.

Olisin ymmärtänyt, jos hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä olisi jälkikäteen verrannut asemaansa kusitolppaan dopingkäryjen jälkilöylyissä. Se höykytys meni aikanaan yli. Tuskin Vapaavuori on hakeutunut asemaansa vailla omia pyrkimyksiä "rakkaudesta lajiin", joten ehkä keittiön lämpötilasta olisi aika tehdä omat johtopäätökset.

Ensinnäkin luovuttaa paikka jollekin muulle ja olla toisaalta iloinen urheilun asemasta yhteiskunnasta. Kansakuntaa kiinnostaa, vaikka pettymystä ei ilmaista aina sofistikoituneesti ja ilohymiöillä. Toisaalta, jos mitalien nollasaldo ei herättäisi liiemmin tunteita, ei olympiakomitean pesti olisi alkujaankaan kiinnostanut Vapaavuoren kaltaisia henkilöitä.

Pariisin olympialaiset | Vapaavuori Olympiakomitean johtopaikasta: ”Kusitolppana” oleminen ei täytä toiveitani

Jan Vapaavuori kertoo, että häntä surettaa suomalaisen urheiluyhteisön tapa käsitellä pettymyksiä.

www.hs.fi

 

[oiler99]

Matti Heikkinen sivuun Olympiakomitean huippu-urheilujohtajan paikalta. Myös laji- ja kisaohjelmien johtaja Leena Paavolainen jättää pestinsä. Viikonloppuna pidetyssä kokouksessa Olympiakomitean hallitus linjasi, että suomalaista huippu-urheilua ryhdytään uudistamaan laajan yhteistyöverkoston voimin. Hallitus myös painotti viittä toimenpidettä:

- huippu-urheilujärjestelmän tiivistämistä ja keskittämistä
- Urhean ja Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskusten roolin vahvistamista
- tukijärjestelmän kehittämistä suuntaan, jossa mitalistikandidaatit, valmentajat ja taustajoukot saavat kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön tuekseen
- valmennusosaamisen kehittämisen nostamista kansalliseksi prioriteetiksi
- kunnianhimon tason ja ammattimaisuuden kohottamista kaikessa tekemisessä ja datan, tekoälyn ja muiden modernien teknologioiden hyödyntämistä.

Matti Heikkinen ulos Olympiakomiteasta

Olympiakomitea tiedotti huippu-urheiluyksikön johdossa tapahtuvista muutoksista.

www.iltalehti.fi

 

[Huerzo]

Vapaavuori teki odotetun liikkeen. Suolattuaan miehekkäästi Paavolaisen jo etukäteen oli aisapari Heikkisen laitto samalta lankulta luonteva jatko.

Maakunnan mies ei ole kabinettipeluri ja siksi seuraajallaan pitää olla Dettmannin kokoinen ego, jotta "omat" eivät hypi varpaille ja pelaa pelejään selän takana. Olympiakomitea ei kuulosta ilmapiirinsä puolesta sellaiselta työpaikalta jossa haluaisin itse työskennellä.

Mikä muuttuu? Olympiakomitean tiedote näyttää ensisilmäyksellä tomeralta kansituolien siirtelyltä. Tiedotusammattilaisen tunnistaa puuduttavista täytesanoista (määrätietoisesti, systemaattisesti, johdonmukaisesti...) ja onttoa vaikutelmaa ei paranna datan ja tekoälyn turha ymppäys samaan tiedotteeseen.

Kuten @oiler99 kirjoitti, suurin panostus näytetään laitettavan Vapaavuoren lempiajatukseen: keskittämiseen. Keskitetään tuettavia lajeja ja urheilijoita ja huippu-urheilua tukevia organisaatioita. Jyväskyläläisenä kiinnostaa KIHUn kohtalo - tuskinpa on asemiaan vahvistavien yksiköiden joukossa.

Uudistamiseksi kutsuttu keskittäminen kuulostaa kabinettipeliltä, jossa puukot heiluvat ja armoa ei anneta.

 

[Kaufman]

Vapaavuoren tilalle Valavuori. Saa käyttää.

 

[hege]

Suomessa harmittavasti se tilanne, että Olympiakomitean huippupätevä johto ei vain ole saanut arvoisiaan alaisia tai urheilijoita toimintaan mukaan. Olympiakomitean johto on kuitenkin ns. kultamitalitasoa niin sääli kun muut eivät ole.

 

[Harzan]

Todella timanttinen ratkaisu tiukassa paikassa Olympiakomitean hallitukselta. Nyt vain pari sätkynukkea entisten tilalle horisemaan strategiapäivityksistä, painopistealueista sekä kokonaisvaltaisesta hybrididynamiikasta.

Uskon vakaasti, että tämä kääntää Suomen urheilun kurssin ja jo Losista sataa mitskuja. Ylen Teksti-tv:n operoija saa näpytellä sormet ruvella keltaotsikkoa päivästä toiseen.

 

[oiler99]

Heili Sirviö edustaa jatkossakin Suomea olympiakisoissa. Olympiakomitea saa kuitenkin Heilin isältä sapiskaa siitä, miten asia heidän puoleltaan hoidettiin. Heili on kuitenkin saanut suomalaisia yrityksiä taakseen sponsoroimaan.

– Kukaan ei ole ollut meihin yhteydessä tai kysynyt, miten Heilillä menee tai mitä hän tarvitsee. Kyselyitä ei tullut edes olympialaisten jälkeen. Se on huono asia, hän sanoi Iltalehdelle.

IL: Heili Sirviöltä, 13, iso päätös

Skeittaaja Heili Sirviön edustama maa on nyt varmistunut.

www.is.fi

 

[I am not Jesus]

Heili Sirviö edustaa jatkossakin Suomea olympiakisoissa. Olympiakomitea saa kuitenkin Heilin isältä sapiskaa siitä, miten asia heidän puoleltaan hoidettiin.

– Kukaan ei ole ollut meihin yhteydessä tai kysynyt, miten Heilillä menee tai mitä hän tarvitsee. Kyselyitä ei tullut edes olympialaisten jälkeen. Se on huono asia, hän sanoi Iltalehdelle.

IL: Heili Sirviöltä, 13, iso päätös

Skeittaaja Heili Sirviön edustama maa on nyt varmistunut.

www.is.fi

Toivottavasti edes suomalaiset sponsorit ovat hereillä. Luulisi, että jonkun verran Heilin menestys sai lisättyä kiinnostusta skeittausta kohtaan myös tyttöjen osalta.

 

[oiler99]

Toivottavasti edes suomalaiset sponsorit ovat hereillä. Luulisi, että jonkun verran Heilin menestys sai lisättyä kiinnostusta skeittausta kohtaan myös tyttöjen osalta.

Sortter ja Luoto Company ovat lähteneet sponsoroimaan Heiliä ensi viikolla alkaviin X Gameseihin, joihin hän osallistuu historian nuorimpana suomalaisurheilijana. Olympiakomitea sen sijaan ei vieläkään tue rahallisesti, näin Fredu Sirviö Iltalehdelle sanoi.