Miesasiat

[Iisoppi]

Olen pienessä umpikujassa ja päätin nyt avautua tänne. Kerron vähän taustaa vaikka sitä on jo tuolla Kierrätyskeskuksessa kerrottu. Minulla oli suhde opettajani kanssa juuri ennen kuin tapasin mieheni. Siis se oli seurustelusuhde kahden vapaan ihmisen välillä (ei mitään pettämistä ollut). Siitä on reilut kymmenen vuotta. Nyt tapasin tämän opettajan sattumalta yhdessä tilaisuudessa ja kerroin miehelleni että tapasin openi joka ei enää ole ope kun ei jaksanutkaan sitä hommaa. Siitä mieheni nousi barrikadeille....

Hän tiesi että minulla oli ollut suhde opettajani kanssa koska olin aikoinaan sen kertonut hänelle. Kai siinä kertomisessa oli tarkoitus aikoinaan lesoilla että on tässä ollut muitakin miehiä kuin sinä. Itse olin unohtanut kertoneeni mutta mies muistaa sen. Nyt hän epäilee siitä että haluisin opeani ja kadun suhteen loppumista. Jostain syystä mustasukkaisuus nostaa päätään. Se ihmetyttää minua kun en osaa sitä itse tuntea. Heikkous sekin ehkä.

Mies sanoo että kun puhuin ex-opestani niin silmäni loistivat tavalla jota hän ei ollut nähnyt vähään aikaan. Olin hänen mielestään innoissani. Minusta oli vain jännää että tapasin openi niin pitkän ajan jälkeen ja kerroin siitä hauskana sattumana. Mies näki sen toisin... jonain himon osoituksena toista miestä kohtaan. Ei se niin ole.

En tiedä mitä tehdä enää. Kun kaikki todistelut suhteen hiipumisesta ennen mieheni tapaamista on jotenkin turhia kun hän (mieheni) haluaa nähdä että haluan lämmittää suhdetta opeeni uudelleen. Ihan kuin tämä kaikki olisi ollut suunniteltua. Ei ollut. Rakastan miestäni kyllä paljon enkä halua vaihtaa häntä kehenkään. En tiedä miten saan sen perille miehelleni... Miten saan hänen alemmuuden tunteen ja mustasukkaisuuden taltutettua. Tulipahan avauduttua kun olen yksin kotona ja pohdin asioita. En tiedä saako tästä mitään tolkkua.... Mutta joo, parhaani yritän olla hyvä vaimo.

 

[mikko600]

Olen pienessä umpikujassa ja päätin nyt avautua tänne. Kerron vähän taustaa vaikka sitä on jo tuolla Kierrätyskeskuksessa kerrottu. Minulla oli suhde opettajani kanssa juuri ennen kuin tapasin mieheni. Siis se oli seurustelusuhde kahden vapaan ihmisen välillä (ei mitään pettämistä ollut). Siitä on reilut kymmenen vuotta. Nyt tapasin tämän opettajan sattumalta yhdessä tilaisuudessa ja kerroin miehelleni että tapasin openi joka ei enää ole ope kun ei jaksanutkaan sitä hommaa. Siitä mieheni nousi barrikadeille....

Hän tiesi että minulla oli ollut suhde opettajani kanssa koska olin aikoinaan sen kertonut hänelle. Kai siinä kertomisessa oli tarkoitus aikoinaan lesoilla että on tässä ollut muitakin miehiä kuin sinä. Itse olin unohtanut kertoneeni mutta mies muistaa sen. Nyt hän epäilee siitä että haluisin opeani ja kadun suhteen loppumista. Jostain syystä mustasukkaisuus nostaa päätään. Se ihmetyttää minua kun en osaa sitä itse tuntea. Heikkous sekin ehkä.

Mies sanoo että kun puhuin ex-opestani niin silmäni loistivat tavalla jota hän ei ollut nähnyt vähään aikaan. Olin hänen mielestään innoissani. Minusta oli vain jännää että tapasin openi niin pitkän ajan jälkeen ja kerroin siitä hauskana sattumana. Mies näki sen toisin... jonain himon osoituksena toista miestä kohtaan. Ei se niin ole.

En tiedä mitä tehdä enää. Kun kaikki todistelut suhteen hiipumisesta ennen mieheni tapaamista on jotenkin turhia kun hän (mieheni) haluaa nähdä että haluan lämmittää suhdetta opeeni uudelleen. Ihan kuin tämä kaikki olisi ollut suunniteltua. Ei ollut. Rakastan miestäni kyllä paljon enkä halua vaihtaa häntä kehenkään. En tiedä miten saan sen perille miehelleni... Miten saan hänen alemmuuden tunteen ja mustasukkaisuuden taltutettua. Tulipahan avauduttua kun olen yksin kotona ja pohdin asioita. En tiedä saako tästä mitään tolkkua.... Mutta joo, parhaani yritän olla hyvä vaimo.

Mä oikeasti lähtisin suoraan kysymään että miksi hän tuntee noin. Kuulostaa niin ylireagoinnilta, että jotain hänen epävarmuuttaan taustalla varmasti. Asioiden puhuminen ja noiden tunteiden purkaminen voisi tehdä hyvää molemmille.

 

[UnenNukkuja]

Mies sanoo että kun puhuin ex-opestani niin silmäni loistivat tavalla jota hän ei ollut nähnyt vähään aikaan. Olin hänen mielestään innoissani. Minusta oli vain jännää että tapasin openi niin pitkän ajan jälkeen ja kerroin siitä hauskana sattumana. Mies näki sen toisin... jonain himon osoituksena toista miestä kohtaan. Ei se niin ole.

Tässä jonkinlainen muistutus minun viime kesästä. Istuin poikaystäväni kanssa syömässä terassilla lounasta. Terassin ohi kulki eräs vanha kaverini (mies) ja vaihdettiin muutama sana. Olin niin häkellyksissä, että unohdin esitellä nämä toisilleen. Loppupäivän oli jotenkin loistofiilis, koska en ollut kuuteen vuoteen tuota tyyppiä nähnyt (kiitos avioeroni). Toki tarkensin poikaystävälleni, mistä tuo johtuikaan. Tuon reaktio oli lähinnä ilahtunut, onneksi.

Mutta muuten samaa neuvoisin kuin @mikko600, saisit osoitettua ymmärrystä, jos miehesi sitä kaipaa ja jos taustalla onkin niin vahva epävarmuus. Omassa tapauksessani muistan, kuinka varma nykyinen poikaystäväni oli heti alussa.

 

[Patarouva]

Olen pienessä umpikujassa ja päätin nyt avautua tänne. Kerron vähän taustaa vaikka sitä on jo tuolla Kierrätyskeskuksessa kerrottu. Minulla oli suhde opettajani kanssa juuri ennen kuin tapasin mieheni. Siis se oli seurustelusuhde kahden vapaan ihmisen välillä (ei mitään pettämistä ollut). Siitä on reilut kymmenen vuotta. Nyt tapasin tämän opettajan sattumalta yhdessä tilaisuudessa ja kerroin miehelleni että tapasin openi joka ei enää ole ope kun ei jaksanutkaan sitä hommaa. Siitä mieheni nousi barrikadeille....

Hän tiesi että minulla oli ollut suhde opettajani kanssa koska olin aikoinaan sen kertonut hänelle. Kai siinä kertomisessa oli tarkoitus aikoinaan lesoilla että on tässä ollut muitakin miehiä kuin sinä. Itse olin unohtanut kertoneeni mutta mies muistaa sen. Nyt hän epäilee siitä että haluisin opeani ja kadun suhteen loppumista. Jostain syystä mustasukkaisuus nostaa päätään. Se ihmetyttää minua kun en osaa sitä itse tuntea. Heikkous sekin ehkä.

Mies sanoo että kun puhuin ex-opestani niin silmäni loistivat tavalla jota hän ei ollut nähnyt vähään aikaan. Olin hänen mielestään innoissani. Minusta oli vain jännää että tapasin openi niin pitkän ajan jälkeen ja kerroin siitä hauskana sattumana. Mies näki sen toisin... jonain himon osoituksena toista miestä kohtaan. Ei se niin ole.

En tiedä mitä tehdä enää. Kun kaikki todistelut suhteen hiipumisesta ennen mieheni tapaamista on jotenkin turhia kun hän (mieheni) haluaa nähdä että haluan lämmittää suhdetta opeeni uudelleen. Ihan kuin tämä kaikki olisi ollut suunniteltua. Ei ollut. Rakastan miestäni kyllä paljon enkä halua vaihtaa häntä kehenkään. En tiedä miten saan sen perille miehelleni... Miten saan hänen alemmuuden tunteen ja mustasukkaisuuden taltutettua. Tulipahan avauduttua kun olen yksin kotona ja pohdin asioita. En tiedä saako tästä mitään tolkkua.... Mutta joo, parhaani yritän olla hyvä vaimo.

Inhottava tilanne. Kai miehelläsi jotain epävarmuutta on, eikä sen tarvitse mitenkään liittyä sinun käytökseesi.

Yritä jaksaa todistella rakkauttasi ja kestää tätä omasta mielestäsi älyttömältä tuntuvaa syyttelyä. Helposti tuossa hermostuu ja koetun epäoikeudenmukaisuuden takia ne omat silmät alkavat loistaa, mutta tällä kertaa kiukusta.

 

[ZayWest]

"Sori rakkaani, mutta et tule tämän asian tiimoilta saamaan erityiskohtelua, vakuuttelua etkä aiheutettua draamaa. Minä olen sinun kanssasi syystä, rakastan vain sinua ja haluan kohdata kaiken hyvän sekä huonon yhdessä. Palataan asiaan 50 vuoden kuluttua jos on aihetta"

Tämän jälkeen @Iisoppi jatkat normaalisti mitä elämänne pitääkään sisällään. Vähäistäkään aivotoimintaa omaavalle miehelle menee perille jos oikeasti rakastat eikä suhde ole jatkuvaa umpikujaa.

 

[Kiekkokatsoja]

Olen pienessä umpikujassa ja päätin nyt avautua tänne. Kerron vähän taustaa vaikka sitä on jo tuolla Kierrätyskeskuksessa kerrottu. Minulla oli suhde opettajani kanssa juuri ennen kuin tapasin mieheni. Siis se oli seurustelusuhde kahden vapaan ihmisen välillä (ei mitään pettämistä ollut). Siitä on reilut kymmenen vuotta. Nyt tapasin tämän opettajan sattumalta yhdessä tilaisuudessa ja kerroin miehelleni että tapasin openi joka ei enää ole ope kun ei jaksanutkaan sitä hommaa. Siitä mieheni nousi barrikadeille....

Hän tiesi että minulla oli ollut suhde opettajani kanssa koska olin aikoinaan sen kertonut hänelle. Kai siinä kertomisessa oli tarkoitus aikoinaan lesoilla että on tässä ollut muitakin miehiä kuin sinä. Itse olin unohtanut kertoneeni mutta mies muistaa sen. Nyt hän epäilee siitä että haluisin opeani ja kadun suhteen loppumista. Jostain syystä mustasukkaisuus nostaa päätään. Se ihmetyttää minua kun en osaa sitä itse tuntea. Heikkous sekin ehkä.

Mies sanoo että kun puhuin ex-opestani niin silmäni loistivat tavalla jota hän ei ollut nähnyt vähään aikaan. Olin hänen mielestään innoissani. Minusta oli vain jännää että tapasin openi niin pitkän ajan jälkeen ja kerroin siitä hauskana sattumana. Mies näki sen toisin... jonain himon osoituksena toista miestä kohtaan. Ei se niin ole.

En tiedä mitä tehdä enää. Kun kaikki todistelut suhteen hiipumisesta ennen mieheni tapaamista on jotenkin turhia kun hän (mieheni) haluaa nähdä että haluan lämmittää suhdetta opeeni uudelleen. Ihan kuin tämä kaikki olisi ollut suunniteltua. Ei ollut. Rakastan miestäni kyllä paljon enkä halua vaihtaa häntä kehenkään. En tiedä miten saan sen perille miehelleni... Miten saan hänen alemmuuden tunteen ja mustasukkaisuuden taltutettua. Tulipahan avauduttua kun olen yksin kotona ja pohdin asioita. En tiedä saako tästä mitään tolkkua.... Mutta joo, parhaani yritän olla hyvä vaimo.

Jäitä hattuun!
Joskus kun on sopiva hetki, niin keskustelkaa uudelleen. Olkaa rauhallisesti.
Sanot vakuuttavasti, hieman jämäkästikin ja silmiin katsoen, kuten asia on.
Sanot: asia on näin, ja "sillä sipuli". Kaikilla on elettyä elämää takana, mutta nyt on nyt. Piste.
Sitten kuuntelet mitä miehesi sanoo, ja vastailet. Torjut hänen turhat epäilyt.
Lopuksi kysyt, että sovitaanko asia nyt näin..
Tsemppiä!

 

[Snakster]

En tiedä mitä tehdä enää. Kun kaikki todistelut suhteen hiipumisesta ennen mieheni tapaamista on jotenkin turhia kun hän (mieheni) haluaa nähdä että haluan lämmittää suhdetta opeeni uudelleen. Ihan kuin tämä kaikki olisi ollut suunniteltua. Ei ollut. Rakastan miestäni kyllä paljon enkä halua vaihtaa häntä kehenkään. En tiedä miten saan sen perille miehelleni... Miten saan hänen alemmuuden tunteen ja mustasukkaisuuden taltutettua. Tulipahan avauduttua kun olen yksin kotona ja pohdin asioita. En tiedä saako tästä mitään tolkkua.... Mutta joo, parhaani yritän olla hyvä vaimo.

Kaikki todistelu ja vakuuttelu ja sellaisten vaatiminen on lähtökohtaisesti ihan perseestä, kun kyseessä on kahden ihmisen vapaaehtoinen suhde. Kai sille miehelle voi sanoa, että kaikki tarpeellinen on kerrottu ja jos et usko, niin konstit on vähissä.

Sehän näissä on vittumaisinta, että vaikka tämä menisi ohi, niin seuraava mustasukkaisuuden laukaiseva tapahtuma tai henkilö jo odottelee kulman takana ja sillä keinoinhan on myös helppo alkaa harrastaa erilaista kontrollointia. Toivottavasti olen tässä asiassa väärässä.

 

[ZayWest]

Kaikki todistelu ja vakuuttelu ja sellaisten vaatiminen on lähtökohtaisesti ihan perseestä, kun kyseessä on kahden ihmisen vapaaehtoinen suhde. Kai sille miehelle voi sanoa, että kaikki tarpeellinen on kerrottu ja jos et usko, niin konstit on vähissä.

Sehän näissä on vittumaisinta, että vaikka tämä menisi ohi, niin seuraava mustasukkaisuuden laukaiseva tapahtuma tai henkilö jo odottelee kulman takana ja sillä keinoinhan on myös helppo alkaa harrastaa erilaista kontrollointia. Toivottavasti olen tässä asiassa väärässä.

En lähtisi pelaamaan ainaista narsisti-mustasukkaisuus-korttia ellei selkeää näyttöä ole. Tuo on upea tapa kylvää suhde/avoliitto/avioliitto tuhon tielle omalla panoksella. Miehet ovat usein myös ihan vain putkiaivoisia tonttuja tietyissä asioissa.

 

[Beltran]

Minulla oli suhde opettajani kanssa juuri ennen kuin tapasin mieheni. Siis se oli seurustelusuhde kahden vapaan ihmisen välillä (ei mitään pettämistä ollut). Siitä on reilut kymmenen vuotta.

Jos ymmärrän oikei, olet ollut nykyisen miehesi kanssa ainakin lähes kymmenen vuotta. Erikoista on se jos tuo mustasukkaisuus on ensimmäinen (tai ainakin suht harvinaista), alkuaikoina niitä voi olla mutta sitten jää pois jos kumppanisi on mustasukkaisuuteen taipuvainen mutta tarinasta päättelin ettei niin ole.

Aikahan tuon varmaan korjaa, kun miehesi näkee että sulla ei sen open kanssa ole mitään. Ellei hän sitten epäile että olette tapailleet aikoina jolloin et ole kotona. Keskustalla asioista varmaan voi, olen huono antamaan neuvoja keskusteluihin koska omaa vahvuusaluettani ei ole keskustelut tuollaisissa tilanteissa, sellaisiin en ole kyllä joutunutkaan. Toivottavasti asianne menevät hyvin koska kyse on erittäin tärkeästä asiasta.

 

[Introexpertti]

Nyt vaan @Iisoppi hankit koulupuvun ja karttakepin ellei sellasta/sellaisia jo löydy. Odotat miestäsi siellä kotosalla koulutytöksi pukeutuneena töistä saapuvaksi. Lyöt karttakepin käteen ja sanot että: sä oot mun "ope", ymmärrä se.

 

[Iisoppi]

Voi pojat, teitä kommentoneita on noin paljon. Kiitos @mikko600, @UnenNukkuja, @Patarouva, @Kiekkokatsoja, @ZayWest, @Snakster, @Beltran ja tuohan on @Partakus ihan kiva idea.

Loppujen lopuksi kyse on varmaan osittain minun huonosta kyvystäni tunnistaa toisen tunteita ja reagoida niihin sopivasti. Ja myös siitä että en osaa ilmaista omia tunteitani kovin hyvin. Mies koki että nauroin vaan ylimielisesti hänen epäilyilleen vanhan suolan janottamisesta. Minusta koko kysymys oli absurdi ja ohitin sen hymähdellen. No se taisi olla väärin. Ollaan puhuttu paljon miehen kanssa. Se jopa tuntui tyhmältä kun itse tiesin miten asiat olivat. Mutta hyvähän ne on kertoa toiselle taas uudelleen. Kyllähän mieskin kaipaa sitä että oikeasti kerrotaan että välitetään. Vaikka se minusta on itsestään selvää. Hei, kaikkihan sen tietää että tykätään toisistamme.

Jos ymmärrän oikei, olet ollut nykyisen miehesi kanssa ainakin lähes kymmenen vuotta.

Tapasimme siis ensimmäisen kerran reilut kymmenen vuotta sitten ja hetken aikaa tapailtiin (seurusteltiin) mutta se jotenkin hiipui omia aikojaan kun kummallakaan ei ollut aikaa toiselle. Jäi vaan sopimatta seuraavat treffit eikä kumpikaan perään kysellyt. Kävin siinä sitten alkoholisoitumassa välissä. Tavattiin sitten uudelleen sattumalta ja ajateltiin että voitaisiin kokeilla uudelleen koska se eka reissu oli vähän vaisu. Rikoin omaa periaatettani että kerran rikottua ei kannata yrittää koota uudelleen. Ehkä se onkin niin.

Juuri nyt en jaksa kirjoittaa enempää asiasta. Enkä tiedä onko enempää. Silkkaa kommunikaatio sotkua. Ei ole uutta minulle. Loputon suo...

 

[arvee]

Kommukaatiosotkuja.
Jostain ihan ihmeellisesti vanhoista tutuista kehrätyistä mielikuvitusverkoista olen minäkin muutaman kerran pasmoista joutunut itseni selvittämään.
Yllättävää on, kun itsestä homma menee hyvin, mies on onnellinen ja sitten yht'äkkiä tajuaa rimpuilevansa jonkin väärän syytteen verkossa, epäreiluun oikeustaistoon joutuneena. Näitä sattuu kai kaikille rakastaville miehille, mutta hieman yllättää että myös naisille.
Minä en ole jaksanut naisten entisiä miettiä, olen oudoksi hyypiöksi kyllä muutenkin ilmoittautunut.
Tosiuroksen kai pitäisi olla mustasukkainen naarastaan, jopa menneistä miehistä mutta minä en vaivautunut.

Ehkä siksi olen jälleen yksin, suhtaudu riittävän vakavasti..?
No, on tässä ollut ihan silkkaa huonoa tuuriakin matkan varrella, parisuhteen ulkopuolisia perhevelvollisuuksia kumuloitui kummallekin liikaa. Sellaista elämä voi olla, kuormittavaa toisinaan, ähkun usein.

 

[Draco]

Loppujen lopuksi kyse on varmaan osittain minun huonosta kyvystäni tunnistaa toisen tunteita ja reagoida niihin sopivasti. Ja myös siitä että en osaa ilmaista omia tunteitani kovin hyvin. Mies koki että nauroin vaan ylimielisesti hänen epäilyilleen vanhan suolan janottamisesta. Minusta koko kysymys oli absurdi ja ohitin sen hymähdellen.

Ei siinä pelkästään tuosta ole, toiset reagoivat tunteella, toiset eivät erityisesti tunteella, vaan järjellä. Mustasukkaisuus on tunne ja oman kokemukseni mukaan siitä pahasti kärsivät ihmiset toimivat tunteen vallassa ihan järjenvastaisesti. Toki sillä tietysti on merkitystä millaisen fiiliksen väleistänne tuon eksän kanssa olet onnistunut nykyisellesi välittämään.

Mutta vaikka saisittekin jutun selvitettyä, niin enpä tiedä tarkoittaako se sitä, että jos sama sattuisi tulevaisuudessa uudestaan ja kertoisit miehellesi, hän osaisikin ottaa asian paremmin. Opit ehkä tuosta sen, että sillä mahdollisella seuraavalla kertaa joudut itse miettimään pari kertaa, että kannattaako koko hommasta edes vastapuolelle mainita, jos se johtaa tuollaiseen skeidaan, eikä hän osaa ottaa asiaa järkevästi. Joudut tavallaan päättämään molempien puolesta.

@Arwee on oikeassa, kyse on tässäkin kommunikaatiosta. Hyvä kommunikaatio on toki sitä, että kaikesta pystytään puhumaan, mutta on se ehkä joissain tapauksissa sitäkin, että tuntien toisen, tietää, milloin on parempi jättää kommunikoimatta kokonaan, varsinkin jos itse tietää, että kyse on täysin vilpittömästä, millä ei ole mitään merkitystä parisuhteen keskinäisiin asioihin.

 

[nummenkallio]

Yritä @Iisoppi ottaa vain rennosti, jos itse tiedät, ettei mustasukkaisuuteen ole aihetta. Sanot miehelle rauhallisesti, että hän on ykkönen, eikä mitään kakkosta tai kolmosta ole. Jos mustasukkaiselle puolisolle joutuu hirveästi vakuuttelemaan kaikkea, niin sille ei tule loppua, ja jatkossa joudut vakuuttelemaan luultavasti vielä enemmän. Mustasukkaisuus on hyvin kuluttavaa, tiedän sen itsekin. Sekin tulee mieleen, että sillä mustasukkaisella puolisolla on itsellään jotain salattavaa, kun noin voimakkaasti reagoi, yleensähän esimerkiksi pettäjät epäilevät helposti sitä toista pettämisestä. Mutta hyvä neuvo on tosiaan sekin, että yrittää huomioida sitä puolisoa joka päivä edes vähän. Ja lopulta sinä itse olet paras ratkaisemaan tämän ongelman, koska tunnet miehesi.

 

[UnenNukkuja]

Se jopa tuntui tyhmältä kun itse tiesin miten asiat olivat. Mutta hyvähän ne on kertoa toiselle taas uudelleen. Kyllähän mieskin kaipaa sitä että oikeasti kerrotaan että välitetään. Vaikka se minusta on itsestään selvää. Hei, kaikkihan sen tietää että tykätään toisistamme.

Tämä itsellä hieman toisinpäin. Toinen olettaa ehkä liiaksi, että olen tunteista perillä koko ajan. Tosin, pisteet kultsipuppelilleni, kun viitsi sanoa heti alussa, ettei naamatusten osaa tunteitaan aina ilmaista. Tuonkin sanoi tsättäämällä. Häkellyttävä hetki oli, kun vaikeassa tilanteessa tuo "rakastan" tulikin kirjaimin tsättiin. Muuten niitä tarroja yms. ilmestyy ihan mukavasti.

Mitä @Draco ja @nummenkallio sanoo mustasukkaisuudesta, niin pieni sellainen on hyväksikin. Muistuttaa ainakin siitä, että suhteessa rehellisyys ja avoimuus on tärkeää. Itse en ole koskaan osannut olla mustasukkainen ja tuossa on vikansakin. Olen lopulta ollut aivan pihalla, mitä toinen tekee ja missä (näin siis ex-suhteessani).

 

[nummenkallio]

Mitä @Draco ja @nummenkallio sanoo mustasukkaisuudesta, niin pieni sellainen on hyväksikin. Muistuttaa ainakin siitä, että suhteessa rehellisyys ja avoimuus on tärkeää.

Kyllä näin, mutta puhuisin ennemmin sellaisesta terveestä omistuksenhalusta kuin mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuudessa on aina sellainen syyttävä sävy. Tervettä omistushalua on se, jos sanoo vaikka toiselle hymyssä suin, että tänä lauantaina et mene poikien/tyttöjen kanssa baariin, vaan tulet minun kanssani vällyjen väliin.

 

[ZayWest]

Tuossa aiemmin puhuin siitä miten kriisin koittaessa voi myös itse aloittaa suhteen tuhoamisen ylitulkitsemalla. Olen läheltä seurannut erästä tilannetta. Mies on ollut aina temperamenttinen ja jämäkkä tyyppi. Tunteet näkyvät ja volume saattaa nousta. Nainen on ujo, herkkä ja kaivannut suojelevan sekä suhteeseen sähköä tuovan miehen.

Joko arvaatte mitä nykyaikaan sopivaa tapahtui kun nainen puhui ystävilleen riitatilanteesta? Potential-wifebeater-kortti alkoi heilumaan kun nuo "itsenäiset nykynaiset ja äijäfeministit" alkoivat jakaamaan viisauttaan. Onneksi nainen uskoi lopulta järkeen, mutta meidän piti frendien kanssa eräänä yhteisenä iltana pistää nuo käärmeet ojennukseen. Lasikatot ja toksiset maskuliinisuudet namedropattiin, mutta Suomen laki hiljensi nuo. Kuten arvata saattaa, kummatkin hengaavat enää omissa porukoissaan.

Pariskunnalla on nyt jälkikasvua ja kaikki hyvin. Nainen toki hengailee toisinaan kanssamme kun iltaa istutaan.

Eli uskokaa naiset itseenne päivän päätteksi. Oli sitten kyseessä vääjäämätön ero tai ratkaistavissa oleva kriisi.

 

[Freya]

Jos mustasukkaiselle puolisolle joutuu hirveästi vakuuttelemaan kaikkea, niin sille ei tule loppua, ja jatkossa joudut vakuuttelemaan luultavasti vielä enemmän.

Tämä. Oma mies on lähinnä sellaisella terveellä tavalla mustasukkainen, mutta kyllä hänellekin muutaman kerran alkuaikoina sanoin että mitään jankkaamista ja vakuuttelua en sitten harrasta. Jos suhde alkaa rakoilemaan niin sitten puhutaan suoraan, ja luottamus täytyy olla kunnossa. Tämä tietenkin pätee kumpaankin suuntaan.
Mä en muutenkaan innostu sellaisesta sairaalloisesta omistushalusta, tai ylipäätänsä kontrolloinnista. Tiedän paljon naisia jotka vetävät ihan hirveitä raivareita mm. siitä jos mies katselee kaupungilla naisia tai suunnilleen edes juttelee jollekin eri sukupuolta olevalle. Varmaan se kielii jostain oman itsensä tai ehkä suhteenkin epävarmuudesta? Kyllä mun mies ihan varmaan katselee hyvännäköisiä naisia, jos sellaisen näkee. Olisihan sen ihan pimeetä jos alkaisin vaatimaan miehelle jotain pussia päähän, jottei vaan näe muita naisia. Kyllä mä sen verran tiedostan oman arvoni ja suhteen luottamus on kunnossa, että lähinnä vaan naureskelen miehen bongauksille.

 

[UnenNukkuja]

Kyllä näin, mutta puhuisin ennemmin sellaisesta terveestä omistuksenhalusta kuin mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuudessa on aina sellainen syyttävä sävy. Tervettä omistushalua on se, jos sanoo vaikka toiselle hymyssä suin, että tänä lauantaina et mene poikien/tyttöjen kanssa baariin, vaan tulet minun kanssani vällyjen väliin.

Jep, näin juuri. Tässä hyvä erittelykin.

 

[Palstalegenda]

Sellaistakin tapahtuu, että jos joku pettää vaikkapa rallireissuillaan ja on kolme päivää kommunikoimatta puhelimensa välityksellä kumppanilleen, että niillä reissuilla tapahtuu sellaista, mistä ei kotona kerrota. Ja sellaiset ihmiset ovat sitten hyvin epävarmoja ja mustasukkaisia jos vähänkään on naisella jotain muka juttua jonkun toisen miehen kanssa.

Tämä on yksi mahdollisuus. Joku prosentti tälläkin skenaariolla on.

 

[Jeffrey]

Mutta muuten samaa neuvoisin kuin @mikko600, saisit osoitettua ymmärrystä, jos miehesi sitä kaipaa ja jos taustalla onkin niin vahva epävarmuus. Omassa tapauksessani muistan, kuinka varma nykyinen poikaystäväni oli heti alussa.

Itse liputtaisin sen epävarmuuden puolesta kanssa. Niiden tapailukumppanien kanssa joiden kanssa olen ollut varma yhteisen tulevaisuuden mahdollisuudesta, ei ole tällaista ongelmaa ollut. Toisten kanssa sitten saattanutkin olla. Toinen mahdollisuus on ihan pelkkä ymmärtämättömyys. Itselleni on menneeseen jäänyt useampia neitoja keiden näkeminen varmasti aihauttaisi lämpimiä tunteita ja silmien kimallusta minussa ilman, että heidän kanssa mitään sen enempää enää halajaisin. Kyllähän tällaisen historian olemassaolo auttaa myös ymmärtämään toista, mikäli nainen samaa kokisi. Toisaalta toki siellä on myös ne pari kenen kanssa saattaisin vielä enemmänkin toivoa. Toki, mahdollista on myös tämä kolmas täällä esitetty skenaario. Eksä oli minusta kovin mustasukkainen, mutta oli sitten kuitenkin itse tämä lipsuja.

Sanoisin kuitenkin, että se epävarmuus + ymmärtämättömyys edustaa vähintään 80 % todennäköisyyttä lopullisesta syystä.

 

[-FNM-]

Olet @Iisoppi kertonut täällä avoimesti alkoholismistasi. Eiköhän myös tuosta kumpua miehesi epäluulot, vaikka nyt ei olekaan kyse alkoholista. Varmasti voi silti aiheuttaa epävarmuutta, mustasukkaisuutta ja ennen kaikkea pelkoa miehessäsi. Keskustelkaa asioista

 

[Iisoppi]

Mustasukkaisuus on hyvin kuluttavaa, tiedän sen itsekin. Sekin tulee mieleen, että sillä mustasukkaisella puolisolla on itsellään jotain salattavaa, kun noin voimakkaasti reagoi, yleensähän esimerkiksi pettäjät epäilevät helposti sitä toista pettämisestä.

Mies ei ole varsinaisesti syyttänyt minua pettämisestä (jos sitä ei halua lukea rivien välistä). Pikemminkin kyse on kysymyksestä "oletko kyllästynyt minuun, haluatko vaihtaa minut johonkin toiseen?". No en todellakaan! Olen ollut välillä omissa maailmoissani, väsynyt ja jopa pahan tuulinen. Mies on halunnut tulkita sen väsymyksenä häneen vaikka olen kertonut että kyseessä on omat ongelmani jotka ovat hoidon alla. En todellakaan halua vaihtaa häntä toiseen kun hän on niin hyvä minulle.

Tänään mies puhui asioista jotka olivat vaivanneet häntä ja joiden takia hän oli ehkä ollut vähän huonolla tuulella ja purkanut sitä minuun turhilla kyselyillä. Jutut on miehen yksityisasia enkä halua niistä enempiä kirjoittaa (pettämisestä ei ole kyse). Olen kyllä valmis häntä tukemaan kaikessa. Jollain tasolla tiedän että me löydetään tie yhdessä jatkoon. Koska se on tärkeää meille kummallekin. Rakkaus voittaa jne...

 

[Katsonvaan]

Jätä se sika!
Miehesi itsevarmuus kuulostaa todella heikolta. Sellaisilla miehillä on taipumusta lyödä heikompaa kumppaniaan. Mustasukkaisuus vuosien yhdessäolon jälkeen ei vain ole kovin tervettä. Ja mikä ihmeen kuvitelma se on näillä dorkalaisilla, että nainen ei vaan voi vastustaa, vaan heti on haarat auki? Eiköhän ukotkin saa stondiksia ja fiboja ties mistä, kunnes alkaa ikä painamaan.

 

[Palstalegenda]

Miehesi itsevarmuus kuulostaa todella heikolta. Sellaisilla miehillä on taipumusta lyödä heikompaa kumppaniaan.

Pakko kommentoida tähän.

Kun itsevarmuus on heikko, niin sellaisilla on taipumusta ns. lyödä myös vahvempia. Se on ihan sama millainen se ei-sekoilija on, niin sekoilija sekoilee.

Toki pois sulkien sellaiset tapaukset, joissa saa heti nyrkistä fyysisesti tai sanallisesti, niin ei siinä varmaan tohdi sekoilija tuoda ilmi sekoilujaan. En kuitenkaan suosittele iisopillekaan tällaista toimintamallia.