MouseInTheHouse
Jäsen
Re: Re: Miehet on miehiä
Tuttu tilanne edellisestä suhteesta. Ajauduin tilanteeseen itseasiassa täysin huomaamattani. Suhteen loppuaikana soittelin parhaalle ystävälleni, joka on vastakkaisen sukupuolen edustaja, ja kerroin mikä toisen tekemisissä ja sanomisissa taas vitutti.
Nyt tilanne on erilainen. Tämä ystävä sanoikin minulle ihanasti vähän aikaa sitten. Hän kysyi: "Arvaa, mistä minä tiedän että olet hyvässä suhteessa tällä hetkellä?". Ihmettelin ja kysyin mistä sen tietää. "Et enää soittele ja valita kuinka huonosti menee. Et ole itseasiassa vuoden aikana valittanut minulle mistään suhteeseen liittyvästä". Hitto, kun tuntui hyvältä.
On hienoa että minulla on parhaana ystävänä kaikinpuolin hieno ja mukava mies. Meitä yritettiin aikoinaan naittaa toisillemme pitkän aikaa. Keskustelimme asiasta ja totesimme että kunnioitamme toisiamme liikaa ja ystävyys merkitsee molemmille niin paljon ettei sitä kannata pilata seurustelulla. Jos suhde loppuisi niin ystävyys ei tulisi enää milloinkaan ennalleen. Sitä riskiä kumpikaan ei halunnut ottaa. Kun vielä reilu pari vuotta sitten vietin pitkään jatkunutta sinkkuelämää, kävimme ystäväni kanssa pitkiä keskusteluita siitä, millaisen kumppanin kumpikin toivoisi löytävän. Maailmanparannusta, tupakkaa ja kahvia. Hienoja aikoja, joita muistelen aina lämmöllä. Onhan niitä keskustelutuokioita edelleenkin. Ja mikä parasta; paras ystäväni ja elämänkumppanini tulevat loistavasti toimeen keskenään, myös selvinpäin ;)
Viestin lähetti Vaughan
Koska parisuhteeseen liittyy niin paljon ongelmia aiheuttavia tekijöitä, saattaa helposti käydä niin että ystävyyssuhde toimii paremmin kuin parisuhde, eli ystävyyssuhteesta tulee "henkireikä" jotta jaksaa parisuhteessa.
Tuttu tilanne edellisestä suhteesta. Ajauduin tilanteeseen itseasiassa täysin huomaamattani. Suhteen loppuaikana soittelin parhaalle ystävälleni, joka on vastakkaisen sukupuolen edustaja, ja kerroin mikä toisen tekemisissä ja sanomisissa taas vitutti.
Nyt tilanne on erilainen. Tämä ystävä sanoikin minulle ihanasti vähän aikaa sitten. Hän kysyi: "Arvaa, mistä minä tiedän että olet hyvässä suhteessa tällä hetkellä?". Ihmettelin ja kysyin mistä sen tietää. "Et enää soittele ja valita kuinka huonosti menee. Et ole itseasiassa vuoden aikana valittanut minulle mistään suhteeseen liittyvästä". Hitto, kun tuntui hyvältä.
On hienoa että minulla on parhaana ystävänä kaikinpuolin hieno ja mukava mies. Meitä yritettiin aikoinaan naittaa toisillemme pitkän aikaa. Keskustelimme asiasta ja totesimme että kunnioitamme toisiamme liikaa ja ystävyys merkitsee molemmille niin paljon ettei sitä kannata pilata seurustelulla. Jos suhde loppuisi niin ystävyys ei tulisi enää milloinkaan ennalleen. Sitä riskiä kumpikaan ei halunnut ottaa. Kun vielä reilu pari vuotta sitten vietin pitkään jatkunutta sinkkuelämää, kävimme ystäväni kanssa pitkiä keskusteluita siitä, millaisen kumppanin kumpikin toivoisi löytävän. Maailmanparannusta, tupakkaa ja kahvia. Hienoja aikoja, joita muistelen aina lämmöllä. Onhan niitä keskustelutuokioita edelleenkin. Ja mikä parasta; paras ystäväni ja elämänkumppanini tulevat loistavasti toimeen keskenään, myös selvinpäin ;)