Miesasiat

[mysteeri]

Re: Re: Miesasiat / Käytöstavat

Viestin lähetti Twite
Ei kyllä sitten millään pysty kuvittelemaan että kenestä miehestä olet voinut tuollaisia havainnoida.

Täältä tähän.

Käytöstapoihin lisätään:
- Alapään "lätkytys"
- Alapään raapiminen
- Kaiken haisteleminen (ensin vaikka raavitaan paikkaa kuin paikkaa ja sitten haistellaan mutta haistellaan ja maistellaan melkein mitä vaan vai sanoisinko että kaikkea)

Mutta kuten jo mainitsin:
Toisaalta pidättyväisyys on niin eilispäivää :D

TWITE: Sait mut taas kunnolla repeämään täällä :D.

 

[Lawless]

Eräs jännä asia näissä ketjuissa on se, että kirjoittajien sukupuoli tulee selville, jos ei se ennestään ole selvinnyt. :) Ei sillä, että täältä seuraa olisin hakemassa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mistä se onni löytyy, jos on löytyäkseen.

mysteeri luetteli kyllä ihan mukavia arvoja...

Välillä, ainakin näillä silmillä tarkasteltuna on todellakin mietitty, että "Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?". Tai siis, öh, ainakin koulussa tytöt oli niiden cool-jätkien kimpussa. Itse olen vaan tyytynyt olemaan vetämättä mitään roolia. Jos ei kiinnosta niin sitten ei kiinnosta.

 

[bozik]

Aika komean listanhan noista täällä esitetyistä vaatimuksista saisi koottua, mutta silti näin miesnäkökulmasta ihmettelen myös "listan" puutteita. Olisin voinut vaikka lyödä vetoa, että yksi kriteeri olisi ollut se, että suhteessakin molemmilla säilyy oma elämänsä.

Tarkoitan siis sitä, että omia juttuja/kavereita/harrastuksia/ajatuksia/ajanviettotapoja jne. on oltava silloinkin, kun eletään yhdessä. Kaikkea ei missään nimessä tehdä yhdessä ja kaikki ei ole yhteistä. Pikku Myy varmaankin kyllä tarkoitti tätä ominaisuutta kirjoittaessaan;

"Sitten kun sopivassa suhteessa käyttää aikaa omiin juttuihin ja minuun.."

Näin miesnäkökulmasta tämä olisi varmasti tärkein ja kenties jopa ainoa kriteeri, jonka varmasti naiselle asettaisin. Nooh, ehkäpä tästä johtuen sinkkuna elelläänkin ja hyvä näin, onnellinen ihminen kun on yleensä tyytyväinen.

 

[mysteeri]

Viestin lähetti bozik
näin miesnäkökulmasta ihmettelen myös "listan" puutteita. Olisin voinut vaikka lyödä vetoa, että yksi kriteeri olisi ollut se, että suhteessakin molemmilla säilyy oma elämänsä.

Näin miesnäkökulmasta tämä olisi varmasti tärkein ja kenties jopa ainoa kriteeri, jonka varmasti naiselle asettaisin.

Saahan toki omaakin elämää olla, ei siinä mitään pahaa.
Minä vaan tykkään tehdä kaiken yhdessä, olla kuin majakka ja perävaunu (vai miten se sanonta meneekään).

 

[oukka]

Viestin lähetti mysteeri
Saahan toki omaakin elämää olla, ei siinä mitään pahaa.
Minä vaan tykkään tehdä kaiken yhdessä, olla kuin majakka ja perävaunu (vai miten se sanonta meneekään).

Minä en koskaan ikinä voisi elää kaltaisesi ihmisen kumppanina. Omaa aikaa ja tilaa pitää olla - myös nukkuessa.

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti Lawless

Välillä, ainakin näillä silmillä tarkasteltuna on todellakin mietitty, että "Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?". Tai siis, öh, ainakin koulussa tytöt oli niiden cool-jätkien kimpussa. Itse olen vaan tyytynyt olemaan vetämättä mitään roolia. Jos ei kiinnosta niin sitten ei kiinnosta.

No eikös se ole vähän niin että naiset, tai tytöt ehkä tässä tapauksessa, hakevat sitä kokemusta ja testaavat omaa naisellisuuttaan tälläisten maailmanomistajaurosten seurassa. Hyvä tapa mitata omaa viehätysvoimaansa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita haetaan siis. Siinä vaiheessa, kun on nuori, niin ei tarvitse vielä mitään ottaa ja tehdä niin vakavasti. Se on kokeilun aikaa, sillä rentuthan eivät niinkään sitoudu, vaan etsivät aina uutta rasiaa.

Sitten kun on tytöllä on ikää enemmän, niin ehkä hän hakee seuraa niistä hiljaisista pojista jotka olivat silloin välitunnilla mittailemassa seiniä ja jutustelemassa He-Man ukkeleista.

Näin ainakin toivon.

Tosin osa naisista vielä vanhemmallakin päivillään hakee renttujen seuraa, koska rentut on jännittäviä ja kiltin pojan komeron perällä jemmassa olevat vanhat He-Man ukkelit saattavat muistuttaa siitä ei niin jännästä menneisyydestä.

Turvallisuus ja luotettavuus saattaa silti ajaa kaiken edelle.

Naisia on niin monenlaisia. Onneksi.

 

[mtmela]

Paita ja Peppu-tyyli liittyy mielestäni voimakkaasti ensimmäiseen oikeaan romanttiseen rakkauteen, silloin ei vielä käsitä kuinka ihminen tarvitsee myös omaa elintilaa, ja jos sitä ei saa, se tukahduttaa ja tappaa hyvänkin suhteen. Toisaalta taas liian vapaa ja välinpitämätön suhde ei sekään ole hyvä, sehän taas on puolisinkkuilua ja muiden tsiigailua eli ei mitään järkeä. Itselle passaa vahva suhde, jossa kummallakin on omat juttunsa.

Nimimerkillä Kokemusta on, opettiko se mitään?

 

[mekabyte]

Re: Re: Miehet on miehiä

Viestin lähetti punaiset_lasit
Minun "miehinen" perisyntini on se että, jos luen jotain (tai seuraan lätkää), niin en todellakaan kuule mitään mitä minulle puhutaan. Tästä olen saanut kuulla useasti...

En siis ole yksin. Vanha "klassikko" on että jos luen esim. Aku Ankkaa tms, niin saa vaika talo sortua ympäriltä enkä huomaa/kuule mitään. Onneksi oma kultsi on tähän jo tottunut.

 

[mysteeri]

Omasta ajasta

Viestin lähetti mtmela
Paita ja Peppu-tyyli liittyy mielestäni voimakkaasti ensimmäiseen oikeaan romanttiseen rakkauteen, silloin ei vielä käsitä kuinka ihminen tarvitsee myös omaa elintilaa, ja jos sitä ei saa, se tukahduttaa ja tappaa hyvänkin suhteen.

Olen tässä vuosien saatossa huomannut, 13-vuotiaasta asti vakavasti ja vuosia aina yhden kanssa seurustelleena, että ko. tyyli ei ole tappanut yhtään suhdetta, minun kohdallani vielä tähän päivään mennessä.

Ehkä syy on siinä että miehet ovat olleet samanlaisia, eivätkä ole tarvinneet mitenkään kovin paljon sitä omaa elintilaa.
Tai sitten olemme olleet niin kiinnostuneita samoista asioista ja samoista ihmisistä että olemme vain menneet kuin majakka ja perävaunu.

Itse lukeudun niihin jotka eivät kaipaa tätä omaa elintilaa juurikaan.
Tuntuu että omaksi ajaksi riittää se että joutuu matkustamaan työmatkat yksin.

 

[bozik]

Re: Omasta ajasta

Viestin lähetti mysteeri
Tai sitten olemme olleet niin kiinnostuneita samoista asioista ja samoista ihmisistä että olemme vain menneet kuin majakka ja perävaunu.

Tuntuu että omaksi ajaksi riittää se että joutuu matkustamaan työmatkat yksin.

Tämä oman ajan tarvitseminen on tietenkin aina täysin henkilökohtainen juttu ja onhan meitä ihmisiä erilaisia. Sinänsä kuitenkin varmasti aika merkitsevä asia suhteessa on se, että molemmat ajattelevat tästä omasta ajasta suunnilleen samalla lailla. Aika vaikeaa varmaan olisi, jos toinen haluaa olla kokoajan yhdessä ja toisella veri vetää korpeen hyttysten kaveriksi. Ei hyvä.

Minä en oikein usko edes siihen, että vaikka kiinnostuksen aiheet olisi itselläni samat kuin mahdollisella kumppanilla, että edes tämä saisi minut tarvitsemaan vähemmän omaa aikaa. Golf voisi olla hyvä esimerkki, jos molemmat sitä harrastaisivat. Voisihan sitä kimpassakin pelata, mutta ehkä kuitenkin mielummin niin, että minä pelaan omien kaverieni ja haamu-kumppani omien kavereidensa kanssa.

 

[Veijari]

meitä on niin monenlaisia. Minä taas tunnun viihtyväni parhaiten suhteessa, jossa ei asuta saman katon alla. Muutamaan otteeseen olen avoliittoon ryhtynyt ja kaikki ovat kaatuneet siihen, että olen alkanut kokemaan oloni ahdistavaksi suhteen jossain vaiheessa. En siis todellakaan ole mikään laumaeläin vaan hyvinkin erakko luonne.

 

[Snakster]

Re: Omasta ajasta

Viestin lähetti mysteeri
Olen tässä vuosien saatossa huomannut, 13-vuotiaasta asti vakavasti ja vuosia aina yhden kanssa seurustelleena, että ko. tyyli ei ole tappanut yhtään suhdetta, minun kohdallani vielä tähän päivään mennessä.

Johonkin näistä suhteista useimmat ovat kuitenkin aikaa myöten kuolleet,vai?

Itse en myöskään tuollaista enemmänkin riippuvuussuhteen näköistä toimintaa kestäisi päivääkään. Onnistunut parisuhde tuo lisäarvoa omaan elämään ja parantaa elämän laatua, mutta elämän ainoa sisältö se ei missään tapauksessa voi olla. Minä haluan, että minulla on omat harrastukseni ja siipalla omansa. Myös omia kavereita tulee kummallakin olla. Ja tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö yhteistä aikaa voisi viettää myös yhteisten harrastusten parissa, mutta toisaalta kun sitä kerran asuu toisen kanssa, niin kotona roikkuminenkin on ihan hyvää yhteistä aikaa.

Nukkumisesta sen verran, että on täysin sietämätön ajatus joutua nukkumaan koko yö kiinni toisessa. Minä haluan kääntyillä vapaasti ilman toista kyljessäni. Myöskään ei voi tajua näitä yhdellä peitolla nukkujia.

 

[Hamraan]

Nukkumisesta myös täältäkin. Kuiskasin naiselleni eilen yöllä että olisi mukavaa nukahtaa sylikkäin, mutta se on vaan aika mahdotonta. Mä olen lämminverinen ja mulle tulisi nopeasti tosi kuuma, nihkeänä ei uni kyllä tule. Pikkujoulujen jälkeen nukahdettiin sylikkäin,mutta alkoholilla oli osuutta asiaan.

 

[Vaughan]

Re: Miehet on miehiä

Viestin lähetti MouseInTheHouse
Miksi osalle miehistä on niin vaikeaa uskoa että vastakkaista sukupuolta olevat voivat olla IHAN VAAN KAVEREITA, eikä se oma siippa ole jatkuvasti panemassa niiden kanssa selän takana.... Ei ymmärrä, ei.

Tähän tekee mieli pistää muutama kommentti siitä näkökulmasta, että olen itse aina ollut hyvä ystävystymään naisten kanssa - en ole kuitenkaan homo (vaikka homoudessa ei mitään paheksuttavaa olekaan.) Tätä kauttaa tulee tutustuttua naisten maailmaan ja vietettyä laatuaikaa heidän seurassaan ilman seurustelun mukanaan tuomia rasitteita - jää siinä toki ilman tiettyjä muitakin ilmiöitä, mutta kuinka merkittäviä ne oikeasti ovat ihmissuhteissa? Tunnistan itsessäni myös erakkomaisia piirteitä, enkä kaipaa jatkuvaa yhdessäoloa, jolloin tällainen epämääräinen ystävyys on sopinut myös itselleni.

Olen huomannut sekä omien kokemusten kautta että toisen käden lähteistä, että syystä tahi toisesta ihmiset kohtelevat seurustelukumppaneitaan huonommin kuin ystäviään. Ilmiö vain korostuu ajan kuluessa ja ensihuuman haihtuessa. Kun ystävyyssuhteessa ihminen hyväksytään sellaisena kuin hän aidosti on, seurustelu tuo liian usein mukanaan lisääntyvät vaatimukset. Tällöin kokemukseni mukaan päädytään helposti syyllistämään toinen hänen persoonallisten ominaisuuksiensa takia (tyyliin: "miksi sä aina?" ja "mikset sä koskaan?"). Ainakin itse koen tällaiset syytökset silloin perusteettomiksi, jos ne eivät suoraan liity vääriin tekoihin (kuten uskottomuus, väkivalta jne.), vaan tapakysymyksiin. Jos ei siedä sitä, että siippa katsoo Hoki Naitin joka sunnuntai, niin ei kannata valita lätkäfania kumppaniksi - näin esimerkin omaisesti. Ystävyyssuhteissa tällaiset arkiset eroavaisuudet eivät yleensä pääse muodostumaan ongelmaksi.

Sitten kuitenkin varoituksen sana... Koska parisuhteeseen liittyy niin paljon ongelmia aiheuttavia tekijöitä, saattaa helposti käydä niin että ystävyyssuhde toimii paremmin kuin parisuhde, eli ystävyyssuhteesta tulee "henkireikä" jotta jaksaa parisuhteessa. Tietenkin on totta, että toimivassa ihanteellisessa parisuhteessa riistiriitaa ystävyyssuhteiden ja parisuhteen välillä ei synny, mutta kun muistetaan, että suurin osa maailman parisuhteista päättyy eroon, saattaa ystävyyssuhde vastakkaiseen sukupuoleen olla omalta osaltaan laukaisevana tekijänä. Tilanne jossa parisuhteessa menee huonosti, mutta ystävyyssuhteella tosi hyvin, on henkireikä kolmion keskipisteessä olevalle ihmiselle, mutta varmasti raskasta parisuhteen sille osapuolelle, joka joutuu vierestä seuraamaan kuinka kumppanin ystävä muuttuu tälle läheisemmäksi ja läheisemmäksi. Mustasukkaisuuden tunteet ovat tällöin ymmärrettäviä - eivätkä läheskään aina täysin perusteettomia.

Eräänlaisena yhteenvetona sanoisin, että vastakkaista sukupuolta olevien ystävien (tarkoitan läheisiä ystäviä, en kaverin kavereita, työkavereita tai muita tuttuja) pitäminen vaatii ehdottomasti toimivan ja luottamuksellisen parisuhteen. Jos parisuhteessa ilmenee ongelmia, ystävyys voi muodostua rasitteeksi joka voi omalta osaltaan olla kaatamassa parisuhdetta. Tällöin saattaa joutua harkitsemaan kumpi ihminen on se, jonka kanssa haluaa viettää aikaa jatkossakin - eikä vastaus ole aina se oma kumppani...

 

[Knightrider]

Re: Re: Miehet on miehiä

Viestin lähetti punaiset_lasit
Minun "miehinen" perisyntini on se että, jos luen jotain (tai seuraan lätkää), niin en todellakaan kuule mitään mitä minulle puhutaan. Tästä olen saanut kuulla useasti...

It's called "valikoiva kuulo". Hyvin yleistä nykyään.

Sitten itse asiaan. Lueskeltuani näitä ihmisten kirjoittamia juttuja voin helposti sanoa kuuluvani siihen puoliskoon, joka ei pystyisi viettämään kumppaninsa kanssa kaikkea aikaansa. Onhan se välillä kiva että on paljon ihmisiä ympärillä ja tapahtumaa riittää, mutta loppujen lopuksi koen sen stressaavana. Olen huomannut, että tarvitsen myös aikaa rauhoittua ja olla yksin, sillä muuten iskee ahdistus.
En siis pystyisi viettämään tätä "majakka ja perävaunu" -elämää, mutta toisaalta taas tiedän ihmisiä, jotka eivät osaa olla hetkeäkään yksin ja tarvitsevat aina jonkun vain olemaan siinä vieressä. En pysty ymmärtämään niitä pareja, jotka istuvat varmaan vessanpöntölläkin yhdessä, toinen vasemmalla ja toinen oikealla puolella, "as long as we're together" -periaatteella.
Ja ihme kyllä, tunnen sellaisiakin ihmisiä vaikken heitä täysin ymmärräkkään. Voipi olla, että nyt olisi taas aika tunnustaa että ihmiset tosiaan ovat erilaisia..

 

[mysteeri]

Re: Re: Omasta ajasta

Viestin lähetti Snakster
Johonkin näistä suhteista useimmat ovat kuitenkin aikaa myöten kuolleet,vai?

Kyllä vain, ne muutamat pitkät monen vuoden suhteet ovat kuolleet tai loppuneet.

Eivät kuitenkaan siihen ettei sitä omaa aikaa olisi ollut, sillä yleensä minä olen ollut se joka ei ole omaa aikaa tarvinnut eikä halunnut ottaa, toinen sen sijaan on sitä kuitenkin saanut jos on tarvinnut.

Lisättäköön vielä että itse olen ollut jokaisessa suhteessa se joka on suhteen lopettanut syystä tai toisesta (vaikka ei sillä väliä olekaan kumpi sen lopettaa).

 

[Snakster]

Re: Re: Re: Omasta ajasta

Viestin lähetti mysteeri

Eivät kuitenkaan siihen ettei sitä omaa aikaa olisi ollut, sillä yleensä minä olen ollut se joka ei ole omaa aikaa tarvinnut eikä halunnut ottaa, toinen sen sijaan on sitä kuitenkin saanut jos on tarvinnut.

Lisättäköön vielä että itse olen ollut jokaisessa suhteessa se joka on suhteen lopettanut syystä tai toisesta (vaikka ei sillä väliä olekaan kumpi sen lopettaa).

Tapauksia lainkaan tuntematta kysyn kuitenkin, että onko koskaan eropäätöstä tehdessäsi käynyt mielessäsi, että suhteen elinkaari ja oman mittasi täyttyminen olisi kestänyt pidempään, jos olisit jollain konstilla repinyt myös itsellesi omaa aikaa hieman enemmän?

 

[mysteeri]

Re: Re: Re: Re: Omasta ajasta

Viestin lähetti Snakster
Tapauksia lainkaan tuntematta kysyn kuitenkin, että onko koskaan eropäätöstä tehdessäsi käynyt mielessäsi, että suhteen elinkaari ja oman mittasi täyttyminen olisi kestänyt pidempään, jos olisit jollain konstilla repinyt myös itsellesi omaa aikaa hieman enemmän?

Luulen että ei olisi.
En voi kuitenkaan olla asiasta varma, mutta suhteissa on tapahtunut sellaisia asioita mitä en kertakaikkiaan vaan voi sietää tai paremmin sanottuna unohtaa. Anteeksi toki olen jo antanut, mutta en olisi voinut unohtaa ja jatkaa suhdetta normaalisti mitenkään (ainakaan yhdessä tapauksista).
Monimutkaisia asioita nämä ihmissuhdekiemurat.

 

[mysteeri]

Re: Re: Omasta ajasta

Viestin lähetti Snakster
Itse en myöskään tuollaista enemmänkin riippuvuussuhteen näköistä toimintaa kestäisi päivääkään.

Myöskään ei voi tajua näitä yhdellä peitolla nukkujia.

Halusin vielä vastata näihin, että minulla tämä kaikki on varmaan vanhemmiltani opittua.
He ovat aina esimerkillisesti olleet kuin majakka ja perävaunu. Näytän kulkevan samaa polkua heidän kanssaan ja etsiväni itselleni samanlaista suhdetta.

Kerron vielä että heillä on tällainen yksi iso peitto jonka alla nukkuvat ihan kiinni toisissaan koko yön.
Minulla tällaista peittoa ei kyllä ole, ja olen kaikesta huolimatta kova kääntyilemään ja vääntyilemään pitkin yötä, mutta seuraan sängyssä myös kuin hai laivaa ja menen aina uudelleen viereen jos siitä hetkeksi pois väistyn.
Eikä ole tähän mennessä näyttänyt ketään haittaavan.

 

[eagle]

Miehen näkökulmasta pakko todeta, etten ymmärrä sitä kuinka rajoitetaan elämä vain "me" ympärillä eikä ole kahta erinäistä "minää" oikein ollenkaan. Muutama ystävä juuri eläviä esimerkkejä siitä(sekä mies, että varsinkin naispuolisia) kuinka kaikki muu(ja varsinkin kaikki muut ihmiset/ystävät) unohtuu kun aloitetaan seurustelu. Noh ei siinä vielä mitään, mutta kun se ei jää vain suhteen alkuun. Kaikki pitäisi tehdä yhdessä ja kaikkialle mennä yhdessä.

Itse olen sitä mieltä että on tärkeää olla omat elinpiirit, vaikka kuinka vakavasta seurustelusta(tai vaikka oltaisiin naimisissa) olisikin kyse. Se on huomattava suhteenkin piristäjä kun ollaan vaikka vain viikonloppukin omissa harrastuksissa ja sitten yhdessä tämän jälkeen voikin olla uudella innolla. Toisekseen ystävät/ihmiset ovat sellainen rikkauden lähde ja ainakin itselleni välttämättömyys, etten voisi kuvitella rajoittavani elämääni vain yhden ihmisen ympärille. Tämähän ei vähennä ollenkaan toisen ihmisen arvoa, vaan ennemmin korostaa, kun huomaa kuinka ainutlaatuinen oma kulta onkaan. Onnekseni olenkin tavannut vain naisia/tyttöjä jotka ovat olleet itseni kanssa samoilla linjoilla, vaalien sekä "minä" että "me" olemista.

Mitä miesten tapoihin tulee, niin itseäni ehkä eniten ihmetyttänyt se seikka kuinka vaikeaa useille on puhua tunteistaan tyttö-/naisystävälle. Se miksi tätä ihmetellyt johtuu siitä, että kuinka usea tyttö/nainen on korostanut kuinka osaan puhua tunteistani ja kuinka harvinaista se on. Toinen asia mikä on myös ihmetyttänyt on ollut se kuinka otan toisen huomioon niin arjessa, kuin tietyissä muissa tilanteissa.

Omat huonot puoleni ovat kyllä toisaalta perinteisiä suomalaisia ongelmia, eli joskus olen kovin itseeni vetäytyvä ja toisaalta joskus liiankin puhelias. Tosin tässä sellainen yksi perinteinen poikkeus, että muutostilat eivät vaadi alkoholia. Niin ja sitten onhan Uuno Turhapuroakin, nimittäin laiskuutta joskus aivan liikaa. Luulisinkin että melkein kaikissa suomailaisissa miehissä löytyy jotain Turhapurolta, itselläni se on tuo ajoittainen laiskuus.

 

[Ted Raikas]

Re: Nukkumisesta ja nukkumaanmenosta

Viestin lähetti mysteeri

En myöskään pidä siitä jos 160 cm leveässä tai leveämmässä sängyssä toinen ottaa selkeästi toisen puolen ja toinen toisen reviirikseen. Tarkoitan siis että kummatkin nukkuvat omalla puolellaan eivätkä toisissaan kiinni.

Niin, no nämä tälläisetkin ovat varmaan hieman tilanne ja ihmiskohtaisia, toki. Itselläni on niin, että tykkään lähekkäin nukkumisesta ja nukunkin niin toisinaan, mutta siinä tulee helposti kuuma (eikä nyt mitään "ottakaa vaatteet pois" heittoja, se ei auta asiaa). Liian lähekkäin nukkumisesta ei siis ainakaan omalla, eikä tyttöystäväni kohdalla tule mitään juuri tuosta syystä. Muu aktiviteetti nyt sujuu siten ja ns. päiväunet, mutta ei yöuni. Mitään reviirejä en itse mielestäni tee, paitsi että kuulemani mukaan vien toisenkin tilan, koska olen kova pyörimään unissani.

Se että nukkuu selät vastakkain, ei välttämättä ole merkki siitä että on suuttunut, tai ei tule muuten toimeen. Toisinaan huomaan että saan paremmin unen päästä kiinni, jos nukun selkä toista vasten. Mikä lie psykologinen juttu siinä takana. Ehkä toisen henkäily naamalle jotenkin häiritsee hieman, tai sitten olen vain tottunut aikojen saatossa siihen, että kukaan ei nuku vieressä. Nyt onneksi nukkuu ainakin silloin tällöin, se onkin yksi parhaita juttuja suhteessa. Mikään ei voita sitä kun kulta nukkuu vierellä, siitä häntä on helppo silitellä. Yksin nukkuminen tuntuukin sen jälkeen aina erittäin orvolta ja tylsältä.

 

[puuha-pete]

No joo

Tosta nukkumisesta voin sanoa sen verran, että joidenkin pitää ilmoittaa kun kääntää kylkeään tai sen voi ottaa jokin taho erittäinkin raskaasti. Tästä voi kehkeytyä ikäviä asioita..Horrible! Jep ja usein hutkin käsivarrellani tyttöystävääni naamaan ja tästä hän herää mutta tointuu hyvin nopeasti koska "kulta, näin kamalaa unta" selittää aina kaiken ja kääntää tilanteen jopa taktisesti eduksi.Suosittelen lämpimästi!
On kyllä omakin nenu saanut tasaiseen tahtiin tälliä..On vain hipihiljaa ja aamulla kuittaa niin hyvä tulee.
Sellainenkin tapahtui kun olin ensimmäisiä öitä(noin)viettelemässä tyttöystäväni kotona ja nukkuessani jotenkin nopeasti heräsin ja siitä suoraan ylös nousten kolautin nenävarteni patterin terävään reunaa ja todella kovaa.Pieni monttu nenässä on yhä mutta vertakin tuli vain ulkopuolelta(nenästä sisältä ei ole ikinä tullut)ihme kyllä.. Oli siinäkin ihmettelemistä tyttöystävän vanhemmilla aamupalalla kun yö on ollutkin aika rajuhko.. vähän ohi aiheen mutta kumminkin :)

 

[Animal]

Re: Mitä asioita/luonteenpiirteitä naiset arvostavat miehissä

Viestin lähetti mysteeri
Tässä näitä asioita ja luonteenpiirteitä mitä minä arvostan miehissä:

Luin listasi ja voin sanoa, että ,meistä ei ainakaan tule paria... ;)

on paljon kanssani,

Jätkien kanssa on hauskempaa ---> saunaillat, baarit, lätkämatsit jne...

on empaattinen,

Mitäs vittua tämä tarkoittaa ?

pitää eläimistä ja lapsista,

Hyi helvetti! Sairasta.

on hellä ja rakastava ja huomioonottava, sekä lepertelevä rakastaja, joka osoittaa hellyytensä ja rakkautensa kaikkialla,

... ja tulee yöllä herättämään koko naapuruston laulamalla kitaran kanssa ikkunan alla. Tulipunaisia ruusuja tietenkään unohtamatta ? Vai ollaan joka paikassa pusipusi halihali ?

noloa.

osaa kuunnella,

Soita yölinjaan, jos haluat, että joku kuuntelee

osaa auttaa,

Auttaminen on aika laaja käsite. Missä asiassa ?

on halukas kulkemaan mukanani sinne ja tänne

Kaljapäissäni kuljeskelen aika paljon sinne ja tänne, enkä yleensä itsekään tiedä minne.

toivon lisäksi että:
ei juo itseään humalaan,

Voiko alkoholia edes nauttia muulla tavalla, kuin juomalla itsensä humalaan? Jos voi niin mitäs järkeä siinä on ?

osaa olla tilanteessa kuin tilanteessa
selvinpäin,

Täysin mahdotonta

ei jätä yöksi yksin kotiin,

Niin. On mahdollista että talossa on kummituksia, mörköjä, paholaisia, tonttuja ja velhoja. Eihän sitä aikuinen ihminen yksin yöllä kotona voi olla.

pitää lomasta ja laiskottelusta,

Paras vaihtoehto sinulle olisi jokin työtön sosiaalipummi, jota ei edes huvita mennä töihin. Silloin olisi aikaa lomailla, laiskotella, lorvailla ja räkiä kattoon.

tykkää kierrellä kauppoja ja shoppailla, on yltiöromantikko

Nimimerkkiä Karamahti lainatakseni. How gay is that ? Mitä järkeä on kauppojen kiertelyssä, jos ei osta mitään ?

Taitaa olla aikamoiset vaatimukset?

Ei ollenkaan. Tosin meikäläisen vastauksia ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti...

 

[teemu_s]

Viestin lähetti metsänpeikko
Tämä vastaukseni kertoo varmasti hyvin selvästi sen, miksi minä olen, ja tulen todennäköisesti aina olemaankin, sinkku.

Tämä vastauksesi kertoo kyllä todella paljon sinusta. Minkähän ikäinen olet, jos saa tiedustella? Lisäksi oletko missi? Kolmanneksi voisin sanoa että paluu todellisuuteen olisi pikku hiljaa ajankohtainen sillä ei tuollaista miestä todennäköisesti ole olemassakaan.

t. piereskelevä, nenää kaivava, huumorintajuinen ja älykäs nuori mies Kuopiosta

 

[kissankarva]

Viitaten vladin kysymykseen, mitä me naiset miehissä arvostamme, olen joskus määritellyt unelmamieheni seuraavasti: jääkiekkoileva kokki jonka isä omistaa viinakaupan ja äiti asuu ulkomailla.

Tämmöisiä ei kuitenkaan ole vielä vastaan tullut (ihme?) joten pysytään maan pinnalla.

Miehen pitää olla Mies. Vääränmerkkisestä homejuustosta pikkusormi pystyssä lässyttävä piilohintti nostaa niskavillat pystyyn. Äijämäisyys kaikkine varjopuolineen (mm. omituiset äänet ja haju, valikoiva kuulo ja kaiken muun kuin suoran puheen tajuamatta jättäminen) on kuitenkin se mitä miehestä pitää löytyä. Rajansa tietysti kaikella, en mä mitään luupäistä jakkihärän ja gorillan risteytystä sentään halua sohvalleni rojottamaan.