Parin viime vuoden aikana on tehty useita tutkimuksia, esim. korkeakoulujen opinnäytetöitä ottelutapahtuman kehittämisestä eri seuroille, joissa tulokset ovat hyvin yhteneviä. Nuo ovat muuten kaikki julkisia, jos niitä haluaa lueskella. Hyvin järjestetty ottelutapahtuma ja sen markkinointi on se seuran ehdoton päätuote "Juurtuneiden" katsojien lisäksi tärkeän segmentin eli uusien asiakasryhmien houkuttelussa tapahtumaan ja ennen kaikkea halukkuudessa tulla uudelleen peliin, Valtaosalle etenkin uusia katsojaryhmiä jääkiekko ja ottelutapahtuma on ennen kaikkea viihdettä. Katsojan tapahtumassa kokema hyvän olon tunne, hyvä tunnelma, hyvä asiakaspalvelu, yhteisöllisyys ja tunnelman kokeminen ovat tutkitusti - peliesityksen ohella tärkeimpiä positiiviseen elämykseen ja uudelleen tulemisen mahdollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tässä on Suomessa iso sarka kynnettävänä siirtyä karrikoidusti lämmin kalja-kylmä makkara-tuomari on nuija -tilanteesta sanotaan nyt vaikka keskieurooppalaiseen ottelutapahtuman tunnelmaan.
Tätä on pakko kompata. Olen viime vuosina seurannut ottelutapahtuma-kulttuurin kehittymistä, mutta todellisuudessa jopa Liigassa on "viihdebisnes-aikakaudesta" huolimatta menty alaspäin, Mestiksestä nyt puhumattakaan. Onko kyse resurssien puutteesta vai kertakaikkisesta osaamattomuudesta?
Jos lähdetään ihan hieman teorisoimaan. Jääkiekko-otteluhan on alkukantaiselta olemukseltaan teatteriesityksen kaltainen. Oikeastaan se on enemmän kuin teatteri: siinä näyttelijät(pelaajat), yleisö sekä muut tahot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja näistä syntyy draama ja sitä kautta tunneskaala, joka on ollut yleisön motiivina otteluun tultaessa. Nyt oleellinen kysymys on: miten tätä tunnekokemusta ja draaman kaarta saadaan vahvistettua?
Ehkä tämä keskustelu Mestiksen puolella menee jollain tavalla koomiseksi - näkemykseni mukaan kun nämä asiat ovat lähes kaikilla seuroilla täysin retuperällä. Toisin sanottuna resurssit/kiinnostus ei riitä minkäänlaisen käsikirjoitetun tapahtuman luomiseen, vaan ainut käsikirjoitus on kentällä nähtävä ottelu. Urheilullisesti Mestis on hyvinkin lähellä liigatasoa, jos vertaa itse tapahtuman laatuun. Pelkkä ottelu ei kuitenkaan poikkeustapauksia lukuunottamatta millään pysty tarjoamaan täydellistä tunneskaalaa, vaan tunteita - jännitystä, samaistumista ja yhteisöllisyyttä erityisesti - pitää saada vahvistettua myös muilla keinoin - pääasiassa aistiärsykkeiden avulla.
Otan esimerkiksi Mikkelin, jossa on painittu edellä olevien ongelmien vuoksi monestakin syystä. Mikkeliläisyleisö on mielestäni kohtuullisen vaikea tapaus, jopa erittäin haasteellinen. Otteluissa kävijät(tässä tapauksessa mikkeliläiset) voidaan nähdä sosiologisesti
yhteisönä. Yhteisö muodostaa aina
normiston, jonka mukaan koko yhteisö toimii. Mikkelissä tämä normisto on tietyllä tavalla estynyt. Maalille saa taputtaa, 10 kertaa, ja muuten ollaan hiljaa. Mutta annahan olla. Jos marssisin seuraavassa kotipelissä lehtereille tekemään kyselytutkimusta jossa kysyisin, "haluaisitko, että koko halli osallistuisi kannattamiseen ja loisi halliin hyvän tunnelman", niin uskallan väittää, että 90% haluaisi. Silti harva osallistuu! Yleisön enemmistö ajattelee: "en kannusta, kun ei muutkaan". Lumipallo pitäisi saada kiertymään toiseen suuntaan, jolloin ajattelutapa olisi: "kannustan, kun muutkin!". Tässä kohdassa tarvitaan niitä yhteisöllisyyden kokemuksia. Miten niitä pystytään tuottamaan, siinä kysymys, jonka ääressä ainakin Mikkelissä ja muissa Liigaseuroissa pitää painia tosissaan. Visuaaliset elementit voidaan laskea merkittävimmiksi, mutta myös auditiivisuus (jonka avulla on joka hallissa mahdollisuus vaikuttaa) on tärkeä osa. Molemmat ovat Mikkelissä kunnossa - niin mediakuution/valojen kuin äänen avulla vaikutetaan loistavasti yleisöön. Myös intohimoisia, käsittääkseni Suomessa ennennäkemättömiä suunnitelmia Jukureilla on, kuten esimerkiksi interaktiivinen älypuhelinsovellus. Tulevaisuudessa yleisö voi osallistua ottelutapahtumaan suoraan ja vaikuttaa sen sisältöön. Mahdollisuudet ovat rajattomat, jos vaan intohimoa kehittämiseen löytyy, ja uudella seurajohdolla löytynee. Ilmeisesti yksi yhteistyökumppani on sitoutunut kehittämään tätä interaktiivista ottelutapahtumaa Jukureille. Uskallan nähdä, että Mikkelissä on mahdollisuudet luoda Liigassa otteluihin loistava tunnelma ja me-henki. Mestiksessäkin tällaista ajattelua kipeästi tarvittaisiin. Mutta ehkä nämäkin asiat korreloivat sen kanssa, miten tavoitteellinen seura on. Tilanteen pakosta seurat joutuvat vain keskittymään selviämiseen. Hoidetaan urheilullisesti mahdollisimman hyvät kehitysolosuhteet nuorille pelaajille ja varmistetaan, että kannattajien ydinryhmä ei katoa.