"Me todella halutaan 500 euroa opintorahaa..."

[pernaveikko]

Jos opiskeluaikoja halutaan lyhyemmiksi, on tukia nostettava. Jos tukia ei haluta nostaa, eivät opiskeluajat lyhene.

Tai sitten rajoitettava opiskeluaikoja, niin kuin ulkomailla tehdään. Jos ei opiskelutahti parane, niin ulos koulusta.

 

[Timbit]

Onhan se toki mahdollista, että juuri ketään opiskelijaa ei varsinaisesti kiinnosta valmistua ja siirtyä kokopäiväiseksi työntekijäksi, vaan nostavat mielummin ilmaista rahaa ja ryyppäävät. Jos asia on noin, niin pidetään tuet ennallaan. En tunne tilannetta ennen vuotta 1991 ja välittömästi sen jälkeen joten olen väärä henkilö sanomaan, miksi opiskeluajat eivät tuolloin lyhentyneet.

Jos vertaillaan kansainvälisesti, niin selityksiä tuolle ilmiölle lienee useita. Voi olla, että muualla maailmassa tutkinnot ovat erilaisia rakenteeltaan. Voi olla, että muualla maailmassa opiskelijoiden perheet maksavat aivan perkeleesti siitä, että jälkikasvu kouluttautuu. Voi olla, että siellä muualla on stipendejä, joiden avulla köyhienkin perheiden fiksut muksut saavat opiskeltua. Voi olla, että siellä muualla opiskelijat joutuvat opiskelemaan velaksi ja maksavat tuota velkaa eläkeikään saakka. Osa varmaan käy töissä opintojen ohessa, jolloin nukkumiseen jää useita tunteja vuorokaudessa joten kampusalueilla on liikkeellä henkisesti hyvin mielenkiintoisessa tilassa olevia henkilöitä. Jos siis kotimainen yhtälö, jonka edelleen näen yksinkertaisena, ei kelpaa, niin mitä näistä tekijöistä kannattaisi ottaa malliin mukaan? Saa toki ehdottaa listan ulkopuoleltakin, ei tuossa mitään kattavaa katsausta ole.

Tai sitten rajoitettava opiskeluaikoja, niin kuin ulkomailla tehdään. Jos ei opiskelutahti parane, niin ulos koulusta.

Pidetäänkö tuet samalla nykyisellään?

 

[pernaveikko]

Pidetäänkö tuet samalla nykyisellään?

Indeksikorotus olisi varmasti ihan paikallaan.

 

[Vekurinen]

Jos asia on noin, niin pidetään tuet ennallaan. En tunne tilannetta ennen vuotta 1991 ja välittömästi sen jälkeen joten olen väärä henkilö sanomaan, miksi opiskeluajat eivät tuolloin lyhentyneet.

Minun mielestäni olennaista on juuri se, että suoritusajat eivät tästä radikaalista_muutoksesta_huolimatta lyhentyneet (juuri) lainkaan.

Minä suhtaudun epäilevästi siihen, että opiskelijat ja opiskeluelämä yleisemminkin olisivat tänä päivänä jotenkin ratkaisevasti erilaisia kuin 15 vuotta sitten.

Voi olla, että muualla maailmassa tutkinnot ovat erilaisia rakenteeltaan.

Näissä on tietysti eroja. Mutta Euroopassa tapahtuu jatkuvasti integrointia (Bologna) eivätkä tutkinnot vaativuudeltaan ole eri planeetoilta tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta.

Voi olla, että muualla maailmassa opiskelijoiden perheet maksavat aivan perkeleesti siitä, että jälkikasvu kouluttautuu.

Noh, kyllähän varakkaat perheet taitavat lasten opiskeluun käyttää rutosti rahaa järjestelmästä riippumatta. Se on minun puolestani ihan ok, jos niin haluaa tehdä.

Voi olla, että siellä muualla on stipendejä, joiden avulla köyhienkin perheiden fiksut muksut saavat opiskeltua.

Tästä en tiedä riittävästi kommentoidakseni.

Voi olla, että siellä muualla opiskelijat joutuvat opiskelemaan velaksi ja maksavat tuota velkaa eläkeikään saakka.

...ja toisaalta valmistuttuaan säästyvät progressiivisen tuloverotuksen radikaaleimmilta muodoilta. Toisekseen uskon velkarahalla opiskelun parantavan motivaatiota ja tehokkuutta. Ei viitsitä löysäillä liikaa, kun tiedetään, että kuukausittainen 400 (tai 500) euroa menee viimekädessä omasta pussista.

Eikä tuosta tarvitse mitään eläkeikään ulottuvia kauhukuvia rakentaa. Jos nyt mietitään vaikka DI-koulutusta, joka parin teekkarikaverini mukaan (tästä voi kukin esittää paremman tietonsa) on täysin mahdollista viidessä vuodessa suorittaa, saataisiin (mielestäni) kohtuullinen määrä lainaa: 45*500= lainapääoma 22500. Mä en tiedä, kuinka moni DI tuollaista summaa eläkeikään asti maksaa, jos korot olisivat lyhennyskelpoisia ja veroprosentti pienempi.

Osa varmaan käy töissä opintojen ohessa, jolloin nukkumiseen jää useita tunteja vuorokaudessa joten kampusalueilla on liikkeellä henkisesti hyvin mielenkiintoisessa tilassa olevia henkilöitä.

Opiskelijat käyvät työssä varmaan joka puolella maailmaa, ja se on minun mielestäni ihan hyvä. Kuitenkin olen samaa mieltä siitä, ettei opiskelujen aikana ole järkevää saattaa opiskelijoita tilanteeseen, jossa näiden on viikon aikana (pl. kesät) työskenneltävä enemmän kuin opiskeltava.

Jos siis kotimainen yhtälö, jonka edelleen näen yksinkertaisena, ei kelpaa, niin mitä näistä tekijöistä kannattaisi ottaa malliin mukaan?

Lainavaihtoehto on mielestäni hyvä. Sitten on tietysti tämä "vastikkeellinen tuki", jossa valtiovalta perii tavalla tai toisella sitä tukea valmistumisen jälkeen takaisin.

 

[Timbit]

Mehän ollaan Vekurisen ja pernaveikon kanssa mielipiteinemme paljon lähempänä toisiamme kuin alkuun luulin. Ensinnäkin, tuo indeksikorotus olisi hyvä eli tuo opintorahan nosto noin 500 euron paikkeille + säännöllinen indeksikorotus olisi ihan ok yhdistettynä rajattuun opiskeluaikaan. Asumislisän ja tuon opintorahan avulla olisi mahdollista opiskella ja elää, mutta ei rellestää, eli kurkusta alas kaadettavat rahat olisi sitten tienattava itse. Jos opiskeluaika "turhan" töissäkäynnin takia venyy, niin syyllinen tilanteeseen löytyy sitten opiskelijan peilistä. Lainapainoitteiseen tukimalliin olisi ehdottomasti saatava mukaan lainapääoman ja korkojen vaikutus tuloverotukseen myöhemmin. Tämä siis, jos juuri muuta tukea kuin takausta opintolainalle ei haluta antaa. Nämä ovat niitä omia ajatuksiani jotka varmaan muuttuvat ajan mukaan.

Mielestäni siis opiskelijoillekin olisi taattava tarpeellinen toimeentulo, ja tarpeellinen on sellainen joka mahdollistaisi päähuomion olevan opiskelussa eikä töissä käymisessä. Julkinen keskustelu tuntuu nykyään keskittyvän vain opintoaikojen pakonomaiseen lyhentämiseen ilman tuen antamista, eli siis vaaditaan jotain mikä käytännössä ei ole mahdollista. Viittaan taas jo mainitsemaani yksinkertaiseen yhtälöön.

 

[kakkonen]

On aika järkyttävää millaista kamaa ihmiset kirjoittavat kun asiaan ei ole niin minkäänlaista perspektiiviä. Jos oikeasti luulet, että Kontulan yläasteen opetus on yhtä laadukasta kun sveitsiläisessä yksityiskoulussa, olet täysin mielisairas.

Perusteluja.

Ei riitä perspektiiviksi, että toinen on Kontulassa ja toinen on Sveitsissä. Referenssiä vaatimuksista, oppilasaineksesta ja mitatuista oppimistuloksista kehiin, ennen kun lähdetään mitään täysin ala-arvoisia mielisairausheittoja hutkimaan.

En ole Elrith mutta oletko lihaani sinä sitä mieltä että jossain Suomen ns. huonossa peruskoulussa tapahtuva opetus on tasoltaan yhtä laadukasta kuin jossain yksityiskoulussa Sveitsissä? Ihan mielipide riittää.

En ole tutkinut asiaa, eikä kiinnosta syventyä sen kummemmin mutta voisin kuvitella että yleisessä koulussa ja isossa oppilasryhmässä on enemmän ongelmia ja häiriötä aiheuttavia tekijöitä jotka varmasti näkyvät ainakin lahjakkaampien opiskelussa.

Oma kokemus on peruskouluajalta Suomesta sellainen että vaikken mikään erityisen älykäs tai lahjakas ole niin peruskoulun rima oli yksinkertaisesti liian matalalla. Siis paljon enemmänkin olisi silloin saanut itsestä irti. Sen huomasi sitten myöhemmin esim lukiossa kun joutui jo opiskelemaan. Silloin tympäisi se että peruskoulun (esimerkiksi matematiikassa) mentiin puolivaloilla monta vuotta. Lähestulkoon kaikissa aineissahan edetään niiden "opiskelu ei kiinnosta" häiriötapausten vauhdissa.

EDIT: avasin tähän liittyen ketjun:
http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=36183

Tarkoituksenani ei ole kritisioida suomalaista koulusysteemiä, luulisin että se on ihan hyvätasoinen. Sen vain haluaisin että jo hyvissä ajoin jyvät voitaisiin erotella akanoista eli laadukkaampi ja älykkäämpi opiskelijamassa eri ryhmiin kuin ne joita opiskelu ei kiinnosta/ei ole lahjoja. Tästä ehkä lisää toisessa ketjussa.

 

[Väsyneet Kädet]

Mielestäni asia on aika simppeli, tai sitten vain ajattelen sen hyvin yksinkertaisesti. Nykytilanne ei ole hyvä. Omasta mielestäni hyvät vaihtoehdot:

1) Vain hivenen korotusta tukeen, marginaalinen rajoitus opiskeluaikaan, KELA:n tulorajat hevonkuuseen => opiskelija voi opiskelun ohessa käydä töissä ja ansaita rahaa elämiseen ilman pelkoa tukien menettämisestä. Tietty aikaraja antaa sopivan paineen myös opintojen suorittamiseen.

2) Kunnon korotus opintorahaan, selkeä tiukennus opiskeluaikaan, tulorajat olkoon mitä hyvänsä => mahdollistaa "täysipäiväisen" opiskelun ja jonkinasteisen (vähän köyhyysrajaa ylempänä) elämisen.

Näillä vaihtoehdoilla opiskelijatkin pääsisivät työelämään ilman velkataakkaa, ja jälkimmäisen vaihtoehdon myötä vieläpä aika vauhdikkaasti.

 

[Ghost]

Yhtenä lisänäkökulmana keskusteluun voisi lisätä vielä sen, että opintorahaa tärkeämpi asia voisi sittenkin olla se, että valtio avittaisi asuntotilanteen parantamisessa. Esimerkiksi TOASilla on tarjottavana ainoastaan 8500 asuntopaikkaa. Tampereen yliopistoon otetaan vuosittain muistaakseni noin 1800 opiskelijaa. Tämän päälle Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, osa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun linjoista, sekä vielä lukiolaiset ja ammattikorkeakoululaiset, joilla myös on oikeus hakea TOASin asuntoihin.

Kun opiskelijamäärät sitten kerrotaan opintojen keskimääräisellä kestolla sekä otetaan huomioon, että asunnon saa pitää vuoden valmistumisen jälkeen, on opiskelija-asuntopula melko lailla selviö. Olkoonkin, että TOASin lisäksi taitaa muutama muukin pienempi opiskelija-asuntoja tarjoava pulju olla olemassa

Kun asumislisän maksimimäärän saa jo varsin matalalla vuokralla, olisi asuntotilanteen helpottaminen erittäin merkittävä apu opiskelijoille.

 

[lihaani]

En ole Elrith mutta oletko lihaani sinä sitä mieltä että jossain Suomen ns. huonossa peruskoulussa tapahtuva opetus on tasoltaan yhtä laadukasta kuin jossain yksityiskoulussa Sveitsissä? Ihan mielipide riittää.

Puhun nyt ammattini puolesta, joka liittyy erityisryhmien opetukseen ja ohjaukseen.

Ns. hyvät ja huonot koulut ovat kokemukseni mukaan aika pitkälle optinen harha. Koetan perustella hieman:

Otetaan kuvitteellinen Kontulan yläaste ja kuvitteellinen Geneven katolinen luostarikoulu. Kuinka niihin oppilasaines valikoituu? Toiseen ajautuu liimanhaistelijoita ja käytännössä heittelle rikkinäisistä kodeista jätettyjä lapsia. Toiseen hakeutuu jetsetpiirien perillisiä ympäri maailmaa. Kummassakin annetaan sijaintimaan oppivelvollisuuslain määräämien vaatimusten mukaista opetusta.

Mutta onko opetus sveitsiläisessä yksityiskoulussa parempaa? Väitän, ettei eroa ole, tai sitä on vaikea mitata niin erilaisen oppilasaineksen vuoksi. Suomen huonomaineisissa lähiökouluissa tuetaan erityisopettajien ja koulukuraattoreiden avulla ns. ongelmanuoriakin ja oikeasti maailman parhaalla menestyksellä.

Vielä lahjakkaiden opetuksesta. Jos lapsi pärjää poikkeuksellisen hyvin, niin hän voi hypätä luokken yli ja opetusta rikastetaan lapsen resurssien mukaan. Jos häirikön älykkyysosamäärä koulupsykologin tutkimuksissa todetaan poikkeuksellisen korkeaksi, niin yritetään sosiaalipsykiatrisin kuntoutusmenetelmin saada oppilas ottamaan kykynsä käyttöön.

Tiedän, että kaikissa kunnissa tämä ei säästösyiden takia toteudu täysin, mutta Pisa-tutkimusten mukaan keskimäärin oikein hyvin.

Vielä lahjakkuudesta. Poikkeuksellista lahjakkuutta on poikkeuksellisen vähän. Gaussin normaalijakauma on vittumaisen lahjomaton. Vaikka vanhemmista kuinka tuntuisi, että minun pikku Einsteinini on väärinymmärretty nero!

 

[SamSpade]

Asian sivusta mutta asiaa kuitenkin. Maistereita, lakimiehiä ym on kohta maa täynnä, muttei työntekijöitä fyysisiin töihin.
Valtion pitäisi alkaa maksamaan porrastettua rahaa sen mukaan mikä on työllisyystilanne. Sitä vähemmän tukea jos haluaa lukea itsensä alalle jolla ei töitä juuri ole eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalle. Sitävastoin jos taas vaikka putkimiehista on kova pula niin ammattikoulun LVI-Linjalle korotettua rahaa.. jne. Perusosa voisi olla kaikille sama mutta alan mukaista korotusta sitten peliin.

 

[Vekurinen]

Asian sivusta mutta asiaa kuitenkin. Maistereita, lakimiehiä ym on kohta maa täynnä, muttei työntekijöitä fyysisiin töihin.
Valtion pitäisi alkaa maksamaan porrastettua rahaa sen mukaan mikä on työllisyystilanne. Sitä vähemmän tukea jos haluaa lukea itsensä alalle jolla ei töitä juuri ole eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalle. Sitävastoin jos taas vaikka putkimiehista on kova pula niin ammattikoulun LVI-Linjalle korotettua rahaa.. jne. Perusosa voisi olla kaikille sama mutta alan mukaista korotusta sitten peliin.

Kuulostaa minun korvaani todella typerältä. Ensinnäkin tietyn alan työvoiman kysyntää on vaikea luotettavasti ennustaa. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ei kestä arvailun ja epämääräisten ennustusten pohjalta tehtävää tulonjakoa.

Minusta on aloituspaikkapolitiikan tehtävä ohjata ihmisiä sellaisille aloille, joilla on työtä ja päinvastoin. Jos tietyillä aloilla ei ole työvoiman tarvetta, ei tilannetta ainakaan auta se, että koulutetaan lisää. Aloituspaikkapolitiikka on tehokasta ja minusta yksinkertaisin tapa vaikuttaa koulutusvalintoihin. Lisäksi markkinat tekevät oman osansa tässä valikoitumisessa; kyllä se LVI-koulutuskin alkaa tässä kiinnostamaan, kun yhä useammin kuulee, että alalla maksetaan koulutuksen pituuteen nähden todella hyvin.

Knoppitietona SamSpadelle se, että lakimiesten työllisyystilanne on hyvä, eikä lakimieskoulutus siten ole tämän ongelman ytimessä (toki parannettavaa aina on). Sama pätee moniin maistereihin.

 

[Alamummo]

Asian sivusta mutta asiaa kuitenkin. Maistereita, lakimiehiä ym on kohta maa täynnä, muttei työntekijöitä fyysisiin töihin.
Valtion pitäisi alkaa maksamaan porrastettua rahaa sen mukaan mikä on työllisyystilanne. Sitä vähemmän tukea jos haluaa lukea itsensä alalle jolla ei töitä juuri ole eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalle. Sitävastoin jos taas vaikka putkimiehista on kova pula niin ammattikoulun LVI-Linjalle korotettua rahaa.. jne. Perusosa voisi olla kaikille sama mutta alan mukaista korotusta sitten peliin.

Ei ole mikään ratkaisu. Maistereiksi haluavia riittää ja he tällaisella käytännöllä vain opiskelisivat, tekisivät samalla töitä ja vinkuisivat opintotukensa epätasa-arvoa. Mielestäni kaikille kuuluu sama raha.

Eri asia on sitten se, että ammattikoulujen arvostusta lukion vaihtoehtona pitäisi ehdottomasti nostaa. Tosiasia on se, että kaikista ei ole edes lukioon ja vielä vähemmän suoriutumaan korkeamman asteen koulutuksista. Eikä tarvitsekaan olla. Ammattinsa osaava duunari on kullanarvoista kamaa ja palkat sen mukaisia.

 

[Monte-Cristo]

Asiaan on olemassa sangen helppo ratkaisu: annetaa opiskelijoiden opiskella niin kauan kuin haluavat, KUNHAN saavat samalla käydä töissä ansaitsemassa elantonsa ilman, että valtio kitisee pitkistä valmistumisajoista.

Nythän opiskelija ei saa tienata kuin sen mitättömän määrän rahaa kuussa, jos tukea tulee samalla. Jos taas ei käy töissä ja nostaa vain tukea, on rahaa liian vähän järkevään toimeen tuloon. Valtio siis haluaa pitää opiskelijat köyhyysrajalla ja kannustaa heitä velan ottoon. Samalla pitäisi vielä valmistua nopeammin. (Ja kuten aiemmin postitetusta loistavasta linkistä huomattiin, Heinäluoma on asiasta pihalla vielä totaalisemmin kuin se kuuluisa lumiukko.) Joo joo, vanhemmat tukekoot, mutta kaikilla pappa ei betaalaa, syystä tai toisesta.

Valtio imekööt ne ininänsä sinne minne aurinko ei paista, ja antaa opiskelijoiden opiskella alojaan ja käydä rauhassa töissä.

 

[AnaMasa]

Asiaan on olemassa sangen helppo ratkaisu: annetaa opiskelijoiden opiskella niin kauan kuin haluavat

ja jotka samalla pitäisivät arvokkaita opiskelupaikkoja varattuna? Meillä olisi kohta eläkepommin sijasta opiskelijapommi. Unohdit myös sen "pikkuseikan", että porukan roikottaminen ilmaiseksi oppilaitoksissa maksaa meille oikeille veronmaksajille aivan vitusti per vuosi per opiskelija ihan suoraan ja välillisinä kuluina ikiopiskelijoiden poissaolo oikeasta työelämästä on vielä suurempi kulu, ainakin helvetin vitusti. Korjataan mieluummin ajatustasi niin, että annetaan opiskelijoiden opiskella niin kauan kuin haluavat, mutta ellei valmistu "normaalissa" ajassa, niin opiskelu ei olekaan enää ilmaista. Ajan ylittäneet ja tuplatutkintoa halajavat maksakoot opiskelustaan täysimääräisesti sen mitä se maksaa esim. 1000e kuukaudessa (ei mitään hajua oikeista summista). Tuon voi sitten rahoittaa lainalla, töillä, pappalla tai vaikka huoraamalla.

Yhä useammin alkaa tuntua siltä, että rapajuoppo ja ikityötön "Jorma" tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin ikiopiskelija ja kaikesta valittava opiskelija "Joonas". Tämän ketjun otsikkoa hokeva joskus hamassa tulevaisuudessa ehkä muodollisesti korkeakoulutettu Joonas kun todennäköisesti jatkaa vikinäänsä heti valmistuttuaan. Tuolloin kolmekymppinen Joonas yllättyy, kun ei pääsekään heti "alaa vastaaviin" hommiin 4000e kk-liksalla, eikä hän tietenkään voi ottaa vastaan mitään muuta, kun kerran koulutustakin on niin vitusti. Asian tilasta Joonas muistaa kuitenkin valittaa aina tilaisuuden tullen ja muutenkin. Kolmevitosena Joonas on jo unohtanut 80% oppimastaan, eli lähes kaiken paitsi tittelinsä. "Yhteiskunnan vika", sanoo Joonas Jormalle samassa baaripöydässä ja pyytää Jormalta vähän lainaa tuoppia varten.

Disclaimer: Jälkimmäisellä kappaleella ei ole tekemistä ensimmäisen kanssa.

 

[Monte-Cristo]

AnaMasa: kummasti lainasit vähän liian sopivasti ensimmäistä lausettani, johon olin oikein erikseen kirjoittanut ISOLLA erityisehdon. Nuuh nuuh, täällä haisee kärähtänyt tarkoituksenhakuisuus. Tai vaihtoehtoisesti huono sisälukutaito.

Mitäs opiskelupaikkoja ikiopiskelijat (jotka joka tapauksessa ovat marginaaliryhmä, heihin en laske 7-8 vuodessa valmistuvia) pitävät varattuina? Kiintiöitä on vain sisäänottomäärissä, jotka vaihtelevat vain vähän. Arvaas mitä: työssä käyvä opiskelija on myös veronmaksaja ja tuottaa työllään ihan mukavasti mammonaa koko yhteiskunnalle. Tähän ja ikiopiskelijoiden vähyyden faktaan kaatuu koko valituksesi. Lukuja en osaa ulkomuistista onkia, mutta Suomeen syntyisi valtava työvoimaongelma ja myös vaje kansantalouteen, jos kaikki opiskelijat saataisiin opiskelemaan täyspäiväisesti.

(No, nykyisillä opintotuilla ja ansiotulorajoituksilla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten voimme huokaista syvään. Sarkastisesti.)

 

[AnaMasa]

AnaMasa: kummasti lainasit vähän liian sopivasti ensimmäistä lausettani, johon olin oikein erikseen kirjoittanut ISOLLA erityisehdon.

Ota nyt edes ne herneet pois pussista ennen nenään työntämistä. Ei ne noin mahdu millään ja toi on hassun näköistäkin.

Edelleen ne tavallista pidempään opiskelemassa viihtyvät ovat jonkun toisen tiellä. Jos tästä otsikosta puhutaan, niin kyllä mun puolesta opiskelua voisi tukea isommallakin rahalla, mutta sitten on opiskeltava täysillä. Tuolla kaukana toisaalla joku totesi näin

Monissa maissahan yliopistosta potkitaan pois toisen vuoden jälkeen huonosti menestyvät. Vain parhaat jäävät. Ehkä tämä olisi Suomen jatko-opintoihin sopiva järjestelmä. Menestyvin aines jäisi jäljelle ja huonosti motivoitunut, persoonaltaan sopimaton ja motivoitumaton aines jäisi pois.

Näin pureskelematta kuulostaisi hyvältä. Maksetaan vaan parempaa tukea, mutta koulusta on tipahdettava, jos paras tsemppi jäi pääsykokeisiin.

 

[Rodion]

Paljon ne lupaavat, vähän ne antavat.

Opiskelijat voisivat vaikka muistaa tulevissa eduskuntavaaleissa, että ketkä äänesti korotuksen puolesta ja ketkä vastaan:

"Opiskelijoiden opintorahaan ei tule korotusta ensi vuonna. Asia lyötiin lukkoon tiistaina eduskunnan budjettiäänestyksissä luvuin 105–82.
...

Äänestyksen jälkeen oppositio nosti salissa kovan mölyn, kun opintorahan korotusta syksyn aikana vaatineet tai lupailleet hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät tosi paikan tullen korotusta vastaan.

Antti Kaikkonen (kesk) ja kuusi muuta hallitusryhmien edustajaa teki opintorahan korotuksesta virallisen aloitteenkin, mutta he kaikki äänestivät tiistaina korotusta vastaan.

Opposition puolelle lipesivät ratkaisevassa äänestyksessä vain demarien Marjaana Koskinen ja Esa Lahtela.

Opintorahan korottamatta jättämisestä on ripitetty erityisesti kulttuuriministeri Tanja Saarelaa (kesk). Hän selitti eduskunnalle, ettei korotus mahtunut budjettikehyksiin. Saarela oli pois tiistain äänestyksistä. "

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Opintorahaan+ei+tule+korotusta+ensi+vuonna/1135223790331

 

[Rygge]

Knoppitietona SamSpadelle se, että lakimiesten työllisyystilanne on hyvä, eikä lakimieskoulutus siten ole tämän ongelman ytimessä (toki parannettavaa aina on). Sama pätee moniin maistereihin.

Pitää paikkansa ainoastaan tietyin reunaehdoin.

 

[Raúl]

Kuuluuko tämä tänne vai ei, en tiedä. Onko tästä jo puhuttu, en tiedä. Laitetaan nyt kuitenkin pieni avautuminen.

Ateriatukia siis nostettiin (oliko se nyt 0,1€, ainakin sen verran ruoat halventuivat Amicassa) jokin aika sitten. Eihän tuosta minimaalisesta muutoksesta rahallisesti suurta apua ollut, mutta kyllähän se ilahdutti silti. Mutta kuten saattoi odottaa, eihän tätä iloa kauan kestänyt.

Nyt Amica nostaa taas hintansa vanhalle tasolle, 0,1-0,2 euroa korkeammalle. Eihän tämä suoranaisesti ole valtion syy, mutta kukapa tätä ei olisi arvannut etukäteen? Oliko kansanedustajilla niin huono omatunto, että piti tehdä tällainen näennäinen korotus vain siksi, että ravintolat voisivat itse kääriä suuremmat voitot jatkossa?

Opintoraha ei siis nouse eikä ateriatuen korotus auta ketään. Näillä mennään, sanoisi Virmasen Matti.

 

[Barcelona]

Mäki haluun avautuu!

Joo onhan tää nykyhallituksen opiskelija/opinto-politiikka täysi vitsi. Muistaakseni Vanhasella ja opetusministeri Haataisella molemmilla meni yli 10 vuotta valmistuessa, ja kukkahattuminisetri Heinäluoma on käynyt lukion ja muutaman kurssin yliopistolla. Sitten nää kyseiset ihmiset kehtaa jeesustella julkisesti opetusajoista ja samalla nostaa kyllä omia palkkojaan muttei opintotukea, joka on sillä legendaarisella 90-luvun tasolla ja inflaation syömä. PK-seudulla tuki ei enää riitä yksinkertaisesti mihinkään, vaan suurimman osan opiskelijoista on käytävä duunissa että hengissä säilyy, joka tietenkin pidentää valmistumisaikaa. (Varmaan 100 kertaa täällä sanottu; mutta kertaus on opintojen äiti.)

Oikeasti en kyllä ymmärrä miten yksikään itseään kunnioittava opiskelija enää voi äänestää demareita. Puolue kun on ollut viimeiset kolme hallituskautta vallassa ja opiskelijoiden kyykyttäminen vaan jatkuu. SDP kun vielä viimeksi ampui alas Saarelan esityksen opintotuen korotuksesta. Vielä kun SDP on profiloitunut ”vähäosaisten” ja ”me” puolueena, niin puolueen tekopyhyys vaan oksettaa meikäläistä.

Jos muutosta oikeasti halutaan, niin kyllä se on vaan niin että jokaisen opiskelijan on se ääni lähetettävä nykyisille oppositiopuolueille ja käydä äänestämässä! Poliittisesta kannasta riippumatta niitä vaihtoehtoja kyllä löytyy vasemmalta oikealle…

Tekipäs hyvää avautua… :)

 

[Genesis]

Kuuluuko tämä tänne vai ei, en tiedä. Onko tästä jo puhuttu, en tiedä. Laitetaan nyt kuitenkin pieni avautuminen.

Ateriatukia siis nostettiin (oliko se nyt 0,1€, ainakin sen verran ruoat halventuivat Amicassa) jokin aika sitten. Eihän tuosta minimaalisesta muutoksesta rahallisesti suurta apua ollut, mutta kyllähän se ilahdutti silti. Mutta kuten saattoi odottaa, eihän tätä iloa kauan kestänyt.

Nyt Amica nostaa taas hintansa vanhalle tasolle, 0,1-0,2 euroa korkeammalle. Eihän tämä suoranaisesti ole valtion syy, mutta kukapa tätä ei olisi arvannut etukäteen? Oliko kansanedustajilla niin huono omatunto, että piti tehdä tällainen näennäinen korotus vain siksi, että ravintolat voisivat itse kääriä suuremmat voitot jatkossa?

Opintoraha ei siis nouse eikä ateriatuen korotus auta ketään. Näillä mennään, sanoisi Virmasen Matti.

Itseäni korpeaa sama juttu. Sanalla sanoen järkyttävää tuubaa. Itse olen tästä oman oppilaitokseni ravintolanpitäjältä kysellyt, ja hän sanoi että kyseessä oli koulun päätös. Siis MITÄ, koulun hallitus ei ilmeisesti ollut puoltamassa opiskelijoille halvempia ruokia vai mitä. Korpeaa muutenkin tuo paska laitos. Mahtaisikohan päästä uudestaan inttiin mosaksi niin elämä helpottuisi ja syömisestä saisi rahaa.

 

[Ruutuässä]

Itseäni korpeaa sama juttu. Sanalla sanoen järkyttävää tuubaa. Itse olen tästä oman oppilaitokseni ravintolanpitäjältä kysellyt, ja hän sanoi että kyseessä oli koulun päätös. Siis MITÄ, koulun hallitus ei ilmeisesti ollut puoltamassa opiskelijoille halvempia ruokia vai mitä. Korpeaa muutenkin tuo paska laitos. Mahtaisikohan päästä uudestaan inttiin mosaksi niin elämä helpottuisi ja syömisestä saisi rahaa.

Sama yllätys tuli tänään kassalla ja myyjä perusteli hintaa sillä, että KELA määrää, mitä ruoat maksaa. En kyllä hetkeäkään uskonut koko juttua, mutta aika selittelyä se noilla ravintoloilla on. Käsittääkseni juttu meni jotenkin niin, että hintoja ei saanut heti alkuvuodesta nostaa, vaikka tuki nousikin. Nyt sitten helmikuussa hinnat palasivat vanhalle tasolleen. Fiksu olisi tietenkin ostanut tammikuussa nipun ruokalippuja ja syöden halvempaa ruokaa koko kevään.

Ottamatta sen enempää kantaa tähän hintapelleilyyn, niin kyllä 2 euroa on kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan paljon fiksumpi hinta, kuin joku 1,95 tai 1,80. Turhaan kertyy jonoja, kun kenelläkään ei ole tasarahaa.

Opintotuesta sen verran, että onhan se kaikenkaikkiaan aika pieni summa, mutta toisaalta jos ottaa lainaa, niin saa ilmeisesti lähemmäs 700 euroa kuussa käteen. Halpa vuokra (ainakin mahdollisuus siihen) ja muutenkin halvemmat kustannukset, niin kyllä sillä elää. Itse en ole ottanut lainaa, vaikka rahat on säästetty nimenomaan vaan kesätöistä. Eihän sitä mitään älyttömän juhlallista elämää voi elää, mutta toimeen tulee.

 

[Creed Bratton]

Sama yllätys tuli tänään kassalla ja myyjä perusteli hintaa sillä, että KELA määrää, mitä ruoat maksaa. En kyllä hetkeäkään uskonut koko juttua, mutta aika selittelyä se noilla ravintoloilla on. Käsittääkseni juttu meni jotenkin niin, että hintoja ei saanut heti alkuvuodesta nostaa, vaikka tuki nousikin. Nyt sitten helmikuussa hinnat palasivat vanhalle tasolleen. Fiksu olisi tietenkin ostanut tammikuussa nipun ruokalippuja ja syöden halvempaa ruokaa koko kevään.

Ottamatta sen enempää kantaa tähän hintapelleilyyn, niin kyllä 2 euroa on kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan paljon fiksumpi hinta, kuin joku 1,95 tai 1,80. Turhaan kertyy jonoja, kun kenelläkään ei ole tasarahaa.

Opintotuesta sen verran, että onhan se kaikenkaikkiaan aika pieni summa, mutta toisaalta jos ottaa lainaa, niin saa ilmeisesti lähemmäs 700 euroa kuussa käteen. Halpa vuokra (ainakin mahdollisuus siihen) ja muutenkin halvemmat kustannukset, niin kyllä sillä elää. Itse en ole ottanut lainaa, vaikka rahat on säästetty nimenomaan vaan kesätöistä. Eihän sitä mitään älyttömän juhlallista elämää voi elää, mutta toimeen tulee.

Meillä Haaga-Helian Pasilan toimipisteessä opiskelijalounas kela alen kanssa on 90senttiä, ja en ainakaan itse ole kuullut että sitä oltaisiin nostamassa.

Muuten tämä on kyllä ihan naurettavaa, kun opintotukea saa säälittävät 400€ kk:ssa joka ei riitä edes vuokraan. No käynpäs sitten töissä, jotta voisin ostaa sitä ruokaa. No prkl sitäkään ei saa tehdä ainakaan liikaa, ettei mitään vaan vahingossakaan jää säästöön. Nostais edes ne helvetin tulorajat ylemmäs, jotta voi rauhassa tehdä töitä ja samalla saada ne säälittävät tuet.

Kohta joku sherlock keksi nostaa opintotukea 15eurolla... lohduttaapas paljon. No saahan tolla 15bisseä opiskelijabileiden happyhourin aikaan.

Joko tulorajaa pitää nostaa huomattavasti, jotta voi tehdä töitä, tai sitten vaihtoehtoisesti opintotuki pitää nostaa asumislisän kanssa vähintään 600euroon kk:ssa jotta jää rahaa edes ruokaan(ei siis viinaan) ja bussilippuun vuokran jälkeen.

 

[iibor]

Meillä Haaga-Helian Pasilan toimipisteessä opiskelijalounas kela alen kanssa on 90senttiä, ja en ainakaan itse ole kuullut että sitä oltaisiin nostamassa.

Ensin hieman offtopic: Mitäs koulutusohjelmaa opiskelet? Itse nimittäin samassa paikassa:)

Ja aiheeseen: Joo, tähän mennessä tuo 90sentin lounas ei ole tuntunut pahalta, mutta jos sitä perkele mennään nostamaan vaikka vain 30senttiä, niin jää kyllä ruuat syömättä.

Muutenkin vituttaa opiskelijoiden kohtelu Suomessa. Ollaan kavereiden kanssa monta kertaa mietitty, että on se nyt kumma kun työttömätkin saa enemmän kuukaudessa tukea kuin opiskelijat. Yhtään työttömiä väheksymättä, tiedän että joukossa on paljon sellaisia jotka kyllä haluaisivat töitä, mutta valitettavasti myös paljon on niitäkin jotka eivät halua edes hakea töitä, kun saavat muutenkin niin paljon tukea kuussa.

Joku varmasti vetää seuraavasta herneet nenään, mutta minun mielestäni valtio voisi laskea hieman työttömyyskorvausta ja siirtää siitä vapautuneet rahat, esimerkiksi opintotuen korottamiseen. Tai sitten toinen vaihtoehto olisi juuri tuo macnevisin esiin tuoma tulorajojen korottaminen. Saisi edes tehdä sitten töitä, jotta pystyisi syömään kunnon kotiruokaa välillä eikä aina niitä iänikuisia makaroneja ja nuudeleita!

Toinen vitutusketju -kamaa olisi se, että pitääkö siitä muutenkin jo vähäisestä opintotuesta vielä viedä ne verot! Joo, okei. Se on kuukausittaista tuloa, mutta kuitenkin. Kyllä se 20e(joka niihin veroihin menee) tuntuisi kivalta siinä vaiheessa kun rahat on loppu, ja ruokaa pitäis saada.

No mutta, taitaa tosiaan olla hieman turhaa toivoa parannusta opiskelijoiden oloihin, ainakaan vähään aikaan.

 

[teroz]

Menee ohi siitä, että mistä on juuri nyt puhuttu, mutta:

Frederik on vaalikoneen vastauksessa pelottavan paljon minun linjoillani. Eli tulorajat ylös, näin saadaan myös paremmin työelämään soveltuvia ja yritteliäitä vastavalmistuneita. Erittäin pelottavaa, mutta totta, koska olen samoilla linjoilla. Ei mitään opintotukia ylös, mutta ei mitään lainaopiskeluakaan. Työllä se ratkeaa, mutta tulorajat ovat tällä hetkellä kohtuuttomia erityisesti PK-seudulla.