"Me todella halutaan 500 euroa opintorahaa..."

[hihhu]

Kertoisiko joku tästä tarkemmin? Eli montako vuotta saa olla kirjoilla ja kuinka paljon opintopisteitä pitää kertyä? Käsittääkseni tämä raja on tällä hetkellä niin väljä, että vain todelliset lusmut, luuserit ja asennevammaiset opiskelijat eivät selviydy tutkinnostaan tämän ajan sisällä. Tähänhän saa kait vielä jatkoakin erilaisista syistä.

Viisi vuotta aloittamisesta saa olla kirjoilla. Kaksi vuotta saa hakemuksella lisää. Siitä vaan töihin.

Hauskaa koko jutussa on se, että tuota rajausta vastustettiin juuri sillä perusteella, että haluttiin säilyttää opiskelijalla mahdollisuus työntekoon. Nyt sitten samat sankarit, jotka tuon rajauksen tekivät päättävät, että halutaan opiskelijat töihin. Pari vuotta sitten kukaan ei ollut niin suuri kusipää, kuin opiskelija, jonka valmistuminen työn takia siirtyy. Kirjoitin tämän muuten aiemminkin tähän ketjuun, mutta ketään ei kiinnostanut.

Toistan nyt sen tässä, että tulee kaikille selväksi. Pari vuotta sitten valtiovalta ei halunnut opiskelijoita töihin.

 

[DAF]

Viisi vuotta aloittamisesta saa olla kirjoilla. Kaksi vuotta saa hakemuksella lisää. Siitä vaan töihin.

Jos puhutaan yliopistoista, rajaus on kyllä kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi aika, eli vähintään 7 vuotta (laajemmissa tutkinnoissa puoli vuotta tai vuosi lisää, koskee lähinnä lääkäreitä jne.), jonka lisäksi voi olla kaksi vuotta poissaolevana. Mitään viiden vuoden rajaa, minkä jälkeen pitäisi lisähakemus jättää, ei ole. Sen sijaan tuon seitsemän vuoden jälkeen jatko pitää hakea erikseen. Tämä koskee siis syksystä 2005 alkaen opintonsa aloittavia.

 

[Beagle Boy]

Viisi vuotta aloittamisesta saa olla kirjoilla. Kaksi vuotta saa hakemuksella lisää. Siitä vaan töihin.

Aika riippuu mitä opiskelee ja missä. Esimerkiksi ELL, LL on vuosi enemmän aikaa ja psykologian maisterilla ja musiikin maisterilla puolivuotta enemmän opiskeluaikaa kuin esimerkiksi OTM:llä tai KTM:llä.

Yliopistolain 18 d pykälässä on säännökset koskien opiskelua yliopistoissa ja ammattikorkeakoululain 24 § taas koskien ammattikorkeakouluja.

 

[Alamummo]

Jos puhutaan yliopistoista, rajaus on kyllä kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi aika, eli vähintään 7 vuotta (laajemmissa tutkinnoissa puoli vuotta tai vuosi lisää, koskee lähinnä lääkäreitä jne.), jonka lisäksi voi olla kaksi vuotta poissaolevana. Mitään viiden vuoden rajaa, minkä jälkeen pitäisi lisähakemus jättää, ei ole. Sen sijaan tuon seitsemän vuoden jälkeen jatko pitää hakea erikseen. Tämä koskee siis syksystä 2005 alkaen opintonsa aloittavia.

Ymmärsinkö oikein, että aiemmin opintonsa aloittaneet eivät kuulu tämän aikarajoituksen piiriin?

 

[avatar]

Ymmärsinkö oikein, että aiemmin opintonsa aloittaneet eivät kuulu tämän aikarajoituksen piiriin?

Eivät kuulu. Tiedän "opiskelijoita" jotka ovat olleet LTY:llä aivan järkyttävän pitkään kirjoilla. Yhden tiedän joka on ollut ainakin 17 vuotta ja kerran tuli vappuna vastaan kaiffari, jolla oli päällään tietotekniikan haalarit vuodelta -85. Nämä tapaukset tietenkään eivät sinänsä kuluta niin yhteiskunnan varoja, koska opintotuekahan he eivät kuitenkaan saa ja ovatkin töissä, mutta eivät vain ole valmistuneet. Opiskelijastatus on näppärä ja saa paljon alennuksia etc.

 

[komisario]

Nämä tapaukset tietenkään eivät sinänsä kuluta niin yhteiskunnan varoja, koska opintotuekahan he eivät kuitenkaan saa ja ovatkin töissä, mutta eivät vain ole valmistuneet. Opiskelijastatus on näppärä ja saa paljon alennuksia etc.

Kai nyt kuitenkin heidänkin opettamisensa jotain maksaa. Ja muutenkin on mielestäni vähän kyseenalaista, että saa olla melkein 20 vuotta kirjoilla jossain oppilaitoksessa, senkin paikan olisi voinut täyttää sellainen opiskelija, jolla on motivaatiota opiskella ja valmistua suurinpiirtein ajoissa.

 

[Fordél]

En kyllä ymmärrä millään tätä opiskelijoiden valitusta nykyisen tuen riittämättömyydestä. Harvinaisen itsekästä toimintaa!

Kaikki opiskelijat tuntuvat ajattelevan vain sitä rahamäärää, joka napsahtaa tilille joka kuussa, mutta eivät hahmota kuinka paljon he saavat kaikesta alennusta kuten esim. junalla matkustamisesta, ruokailusta, halpaa lainaa yms. Saako työtön mistään yhtä hyvää ateriaa hintaan 2.35€ tai pääseekö matkustamaan junalla puoleenhintaan? Kun nuo kaikki etuudet lasketaan yhteen, tulee varsin mukava potti. Ja muistetaan tosiaan, että meillä on a) laadullisesti todella hyvää koulutusta saatavilla b) lähes täysin ilmaiseksi. Itse olen ainakin siitä enemmän kuin kiitollinen sekä siitä mukavasta rahamäärästä, joka napsahtaa tilille kun Manulle illallinen.

Mielestäni siis jos ylimääräistä rahaa jossain valtiovallalla on niin se pitää kyllä sijoittaa jonnekin aivan muualla kuin opiskelijoihin.

PS. Niin ja kesälomat on sitä varten, että tehdään töitä, joilla voidaan myös rahoittaa opiskeluita sekä saadaan arvokasta työkokemusta.

 

[Master God]

Kai nyt kuitenkin heidänkin opettamisensa jotain maksaa. Ja muutenkin on mielestäni vähän kyseenalaista, että saa olla melkein 20 vuotta kirjoilla jossain oppilaitoksessa, senkin paikan olisi voinut täyttää sellainen opiskelija, jolla on motivaatiota opiskella ja valmistua suurinpiirtein ajoissa.

Minkä paikan? Ei nämä 20 vuotta kirjoilla olleet siellä kursseilla ole vaan ainoastaan viemässä yhden rivin tietojärjestelmistä. Toki sen paikan olisi voinut silloin 20 vuotta sitten täyttää joku motivoituneempi, mutta eipä sille enää mitään voi.

Itse tunnen yhden jannun, joka oli opiskellut TTKK:lla 9 vuotta itse aloittaessani korkeakouluopinnot vuonna 1997. Nyt TTY on kuulemma alkanut laajamittaisesti painostaa näitä ikiteekkareita valmistumaan pikkuhiljaa järjestämällä ko. ryhmälle erikoiskursseja, joilla nivotaan heidän opintojaan yhteen. Tarkemmin en asiasta tiedä. Tuntemallani jannulla on kuulemma jäljellä enää pari kurssia + d-työ.

 

[komisario]

Tarkoitinkin, että aika jonka erinäisissä oppilaitoksissa saa vetelehtiä tulisi olla lyhyempi, jolloin joko valmistutaan tai sitten saadaan kenkää ja sitä kautta paikkoja auki muille halukkaille.

 

[Master God]

Tarkoitinkin, että aika jonka erinäisissä oppilaitoksissa saa vetelehtiä tulisi olla lyhyempi, jolloin joko valmistutaan tai sitten saadaan kenkää ja sitä kautta paikkoja auki muille halukkaille.

Siis mitä ihmeen paikkoja? Ei näiden ikiopiskelijoiden määrä vaikuta sisäänottomääriin käytännössä millään tavalla.

 

[avatar]

Tarkoitinkin, että aika jonka erinäisissä oppilaitoksissa saa vetelehtiä tulisi olla lyhyempi, jolloin joko valmistutaan tai sitten saadaan kenkää ja sitä kautta paikkoja auki muille halukkaille.

Niin, mutta kun ne paikat ovat aloitusvuosikohtaisia. Jos joku ikiteekkari valmistuisikin, niin ei se tarkoita sitä, että aloittavia paikkoja tulisi yhtään sen enempää. Tällainen ikiteekkari nyt ei käytännössä syö tosiaan juurikaan muuta kuin sen yhden rivin jossain tietojärjestelmässä ja toki monesti yhden opiskelija-asunnon.

 

[komisario]

En kyllä ymmärrä millään tätä opiskelijoiden valitusta nykyisen tuen riittämättömyydestä. Harvinaisen itsekästä toimintaa!

Kaikki opiskelijat tuntuvat ajattelevan vain sitä rahamäärää, joka napsahtaa tilille joka kuussa, mutta eivät hahmota kuinka paljon he saavat kaikesta alennusta kuten esim. junalla matkustamisesta, ruokailusta, halpaa lainaa yms. Saako työtön mistään yhtä hyvää ateriaa hintaan 2.35€ tai pääseekö matkustamaan junalla puoleenhintaan? Kun nuo kaikki etuudet lasketaan yhteen, tulee varsin mukava potti. Ja muistetaan tosiaan, että meillä on a) laadullisesti todella hyvää koulutusta saatavilla b) lähes täysin ilmaiseksi. Itse olen ainakin siitä enemmän kuin kiitollinen sekä siitä mukavasta rahamäärästä, joka napsahtaa tilille kun Manulle illallinen.

Mielestäni siis jos ylimääräistä rahaa jossain valtiovallalla on niin se pitää kyllä sijoittaa jonnekin aivan muualla kuin opiskelijoihin.

PS. Niin ja kesälomat on sitä varten, että tehdään töitä, joilla voidaan myös rahoittaa opiskeluita sekä saadaan arvokasta työkokemusta.

Opiskelijoilla on ehkä enemmän menoja kuin työttömillä, niinkuin esim. nämä matkakulut, opiskelijan kun on pakko matkustaa sinne oppilaitokseen ja aina se opiskelupaikka ei sijaitse naapurissa. Työttömän taas ei tarvitse mennä harjoittamaan työttömyyttään minnekkään.
Ja jos opiskelija voi mennä töihin niin miksei työtön voisi.

Jakyllä ne työttömät saavat myös erinäköisiä ja kokoisia avustuksia asumiseen yms. ja esim sossusta työttömän on huomattavasti helpompi saada avustusta kuin opiskelijan.
En ole ikinä ymmärtänyt miksi opiskelijan pitää ottaa lainaa kun opiskelee, eihän työtönkään ota lainaa siksi aikaa kun on työttömänä.
Itselleni opintotuella on ollut hyvin pieni merkitys ja ne vähät mitä sieltä on saanut on aina joutunut maksamaan takaisin, töitä kun olen tehnyt koko ajan.

 

[Fordél]

Opiskelijoilla on ehkä enemmän menoja kuin työttömillä, niinkuin esim. nämä matkakulut, opiskelijan kun on pakko matkustaa sinne oppilaitokseen ja aina se opiskelupaikka ei sijaitse naapurissa. Työttömän taas ei tarvitse mennä harjoittamaan työttömyyttään minnekkään.
Ja jos opiskelija voi mennä töihin niin miksei työtön voisi.

Jakyllä ne työttömät saavat myös erinäköisiä ja kokoisia avustuksia asumiseen yms. ja esim sossusta työttömän on huomattavasti helpompi saada avustusta kuin opiskelijan.
En ole ikinä ymmärtänyt miksi opiskelijan pitää ottaa lainaa kun opiskelee, eihän työtönkään ota lainaa siksi aikaa kun on työttömänä.
Itselleni opintotuella on ollut hyvin pieni merkitys ja ne vähät mitä sieltä on saanut on aina joutunut maksamaan takaisin, töitä kun olen tehnyt koko ajan.

Miksi on pakko matkustaa oppilaitokseen vaikka ei sijaitsisi ihan naapurissa? Sehän on täysin oma valinta reissaako joka viikko kodin ja opiskelupaikkakunnan väliä vai hengaileeko viikonloputkin siellä. Ja ei todellakaan täydy ottaa lainaa (kukaan ei ole kait täällä niin kirjottanutkaan), mutta siihen on anettu mahdollisuus, joka on esimerkiksi työttömiin verrattuna paljon halvempaa.

Ja olenko kieltänyt työtöntä menemästä töihin? Homma menee vaan niin, että silloin kun hän töihin menee niin ehkä kyseessä ei ole enää työtön...AIka järkeenkäyvä juttu. Homma vaan varmasti kusee kato siinä, että sitä työtä ei aina löydy, mutta se onkin sitten jo toisen ketjun juttuja. Kuitenkin mielestäni Suomesta löytyy paljon väestöryhmiä, joilla asiat ovat huonommin ja opiskelijoiden olisi syytä mennä itseensä!

 

[Miguel]

Kertoisiko joku tästä tarkemmin? Eli montako vuotta saa olla kirjoilla ja kuinka paljon opintopisteitä pitää kertyä? Käsittääkseni tämä raja on tällä hetkellä niin väljä, että vain todelliset lusmut, luuserit ja asennevammaiset opiskelijat eivät selviydy tutkinnostaan tämän ajan sisällä. Tähänhän saa kait vielä jatkoakin erilaisista syistä.

Varmistan vielä rautalangalla, koska kyse on opintotukikeskustelusta:
Sen lisäksi, että nykyään myös kokonaisopiskeluajassa on maksiminsa, myös opintotukikuukausien määrä on luonnollisesti ennalta rajattu. Normaalin maisterintutkinnon opiskelijat saavat tukea maksimissaan 55 kuukaudelta (kattavammin tietoa).

Miten tämä auttaa niitä jotka eivät töitä saa? Tai opiskelut eivät mahdollista kovin aktiivista töiden tekoa ohessa? Tai ei ole saatavissa sellaista työtä, mitä voisi tehdä ilman että opinnot kärsii?

Töitä löytyy yllättävän hyvin, jos osaa etsiä. Minun kämppäni lähellä Lidlissä on syyskuusta lähtien ollut isot ilmoitukset osa-aikaisten työntekijöiden hausta, mutta eivät ole näemmä kaikki paikat kelvanneet suurellakaan opiskelijapaikkakunnalla.

Tiedän vallan hyvin, että monilla opintojen luonne on niin aikaavievä ja kuluttava, että lupautuminen työsuhteeseen olisi sitoutuminen rääkkiin. Vastaavasti jotkut ehtisivät kuitenkin tekemään vielä enemmän töitä kuin nykyisin ja silti napsia hyvään tahtiin opintopisteitä. Ketä varten tämä systeemi sitten pitäisi räätälöidä? Pitäisikö työtätekevien opintorahaa tai tulorajoja sittenkin pudottaa, etteivät he saisi enää lisää makkaraa leivän päälle? Edelleen vain mututuntumaan perustuen (onko kellään tutkimustietoa?) heitän, että tulorajojen korottaminen olisi opiskelijoille kädenojennus, joka ei olisi valtiolle tolkuttoman kallis eivätkä nämä lusmuja joka nurkalla näkevät uurastajat eivät voisi niin paljon valittaa. Olisi sekin palvelus aika monille opiskelijoille.

Tiettyjen alojen opiskelijoiden kärsimyksestä puhuttaessa ollaan ikuisuuskysymyksen äärellä. "Väärien" oppiaineiden lukijat pänttäävät hiki hatussa ilman töitä ja saavat valmistuttuaankin paskaa palkkaa, kun varakkaammat rellestävät. Epäreilu homma. Olisikohan kuitenkin mahdollista käydä keskustelua myös opiskelu- ja opetusyhteisön sisällä opintojen rakenteen mielekkyydestä, jos arki on niin täyteen ahdettu?

 

[pelikielto]

Tässä keskustelussa herätää kyllä uurta huvittuneisuutte kirjoittajat jotka ovat opiskelleet aikaa sitten. Ei vissiin ole valjennut tuo opintorahan "suuruus" verrattuna esim. ruokakustannuksiin. Helppohan se on ladella notuleita kymmenen vuoden takaa "kun MINÄ kävin koulussa ja töissä samaan aikaan", kun op.tuki oli suurepi kuin nykyään. Tai ei suurempi, mutta enemmän sillä safkaa sai kun nykyään.

 

[scholl]

Ihmettelen tätä keskustelua. Opintoraha on käsittääkseni olemassa sen takia, että täällä halutaan ihmisille taata mahdollisuus opiskella varallisuudesta riippumatta. Siihen ei kuitenkaan ole tehty indeksikorotuksia kuten eläkkeisiin, joten on tietyllä tavalla oikeinkin, että ihmiset purnaavat. Sen sijaan joku 500e on haihattelua.

Toinen asia on tietysti se, että pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat korkeammat kuin muualla, mutta koska täällä on arvostetummat opinahjot, jossa saa maan parasta opetusta niin siinä mielessä homma on ihan ok.

En tajua sitäkään, että joku sanoo, että vaaleissa opintoraha-asia pitäisi olla joku kynnyskysymys. Se voi toki olla yksi pointti muiden joukossa, mutta kaikki tyypit, jotka fanaattisesti jauhavat tuollaisista pikkudetaljeista ollessaan ehdolla eduskunta- tai vaikkapa ylioppilaskuntavaaleissa, ovat kyllä aika pahasti kassalla sen suhteen, että mikä on keskeistä.

Opintorahaa voi saada vain jonkun tietyn maksimikuukausimäärän, joten se ei siinä mielessä tule valtiolle kalliimmaksi, vaikka joku opiskelisi pidempään. Ja jos ei opiskele, vaan on kirjoilla ja tekee välillä duunia, ei se myöskään vaikuta mihinkään mitään, koska hän ei silloin, kun ei opiskele, käytä resursseja millään tavalla.

 

[Vekurinen]

Ihmettelen tätä keskustelua. Opintoraha on käsittääkseni olemassa sen takia, että täällä halutaan ihmisille taata mahdollisuus opiskella varallisuudesta riippumatta.

Varallisuustasosta riippumaton mahdollisuus koulutukseen on kaunis ja ehdottomasti kannatettava tavoite, ainakin minulle on kuitenkin jäänyt epäselväksi se, kuinka hyvin tämä tavoite nykyisellä tulonsiirtoihin perustuvalla järjestelmällä toteutetaan. Esimerkiksi Raimo Sailas esitti taannoisessa ylioppilaslehden haastiksessa (löytyy netistä) melko rajujakin mielipiteitä, lähinnä siihen suuntaan, että kehitys olisi jopa kulkeutunut aivan toiseen suuntaan. Toiseen suuntaan puhuvia tutkimuksia ei ole minun silmiini sattunut, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei niitä olisi, minä olen asiassa maallikko.

Tulonsiirtoon pohjautuvaa tukijärjestelmää perustellaan usein myös sillä, että opiskelijat valmistuvat nopeammin. Tähän väitteeseen kaipaisin lisää perusteluja. Nimittäin vuonna 1991 - jolloin tukijärjestelmä perustui pääosin opintolainaan - tutkintojen keskimääräiset suoritusajat olivat karkeistaen yhtä pitkiä kuin tänä päivänä. Tutkinto suoritettiin vuonna 2005 vuoden 1991 tasoa niopeammin vain muutamassa yliopistossa, niissäkin erot olivat pieniä. Myöskään 1990-luvun alkupuoliskoa tarkasteltaessa - opintotuki taisi tuolloin vielä olla ostovoimissaan - muutosta ei sanottavasti tapahtunut suuntaan taikka toiseen. HY on tältä osin jonkinlainen tilastokummajainen; suoritusajat olivat 1991-1994 keskimäärin 14 vuotta ja yhtäkkiä vuodesta 1995 etiäpäin 7 vuoden nurkilla. En tiedä mistä moinen johtuu.

Näillä perusteilla olen siinä käsityksessä, että meillä on tukijärjestelmä, jonka tulokset eivät ole oikeassa suhteessa kustannuksiin. Kansainvälisestikin Suomen järjestelmä taitaa olla joltisenlainen harvinaisuus (ei laajamittaiseen tutkimukseen perustuva tieto, korjatkoon ken haluaa). Eikä toisenlaista politiikkaa harjoittavissakaan maissa yliopiston penkillä vuosikymmeniä notkuta.

 

[Raúl]

Sen sijaan joku 500e on haihattelua.

Kuten täällä on jo aiemminkin todettu, tuo 500 euroa olisi mitä ilmeisimmin opintorahan ja asumistuen yhteinen suuruus, ei todellakaan mitään haihattelua. Tämä tietäisi siis n. 50 euron korotusta opintotukeen kuukaudessa, mikä olisi jo suuri apu.

Jos nyt kuitenkin 500 euroa olisi pelkästään opintotuen osuus, se olisi todellakin haihattelua. Siihen ei tulla pääsemään, eikä ole mitään tarvettakaan. Sehän riittäisi ja jäisi jopa useimmilla yli, mikä ei suinkaan ole tarkoitus.

 

[Hazardipakki]

Itse saan tällä hetkellä kätöseen n. 410€/kk, josta vuokraan ja laajakaistaan menee 213€. Jäljelle jäävällä 200 eurolla (alle 7€/päivä) tulen juuri ja juuri toimeen, jos ei tule mitään isoja hankintoja eteen (vaatteet, lääkkeet tms. ylellisyystuotteet). Itse ainakin ottaisin avosylin vastaan jo 10% korotuksen eli 25,90 euron jättisumman. Sillähän saisi jo kuukauden maitorahkat tai söisi kaksi viikkoa ruokalassa.

Töitä en toistaiseksi tee, koska opiskeluun kuluu yli 8h päivässä, eikä näillä taidoilla vielä irtoaisi oman alan töitä. Itsellä ei ainakaan riittäisi motivaatio tehdä hanttihommia iltaisin huonolla palkalla. Ensi vuonna tilanne on varmasti jo toinen, lukujärjestys paljon löysempi ja taidot eri luokkaa. Opiskelu on ainakin minulle työtä, ei harrastus.

Jos nyt kerran päätetään maksaa opintorahaa, niin eikö sitä voitaisi myös tarkistaa hiukan useammin kuin 15v välein? Onko se jumalauta ahneutta, jos haluaa saman verran rahaa mitä opiskelijat saivat 90-luvun alussa?

Toki olen kiitollinen jokaisesta valtiolta saamastani opintorahaeurosta.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen, toisen asteen opintorahaa ei ole korotettu 12 vuoteen. Mikään muu perustoimeentuloa turvaava etuus ei ole ollut samalla tasolla niin pitkään. Tässä ajassa opintorahan reaaliarvo on laskenut huomattavasti. Korkeakouluopiskelijan opintorahan ostovoima vuonna 1992 vastaa nykyrahassa mitattuna 315 euroa. Jos opintorahaa olisi korotettu ansiotasoindeksin mukaisesti, sen määrän olisi pitänyt vuonna 2004 olla 389 euroa. Mikäli opintorahaan olisi sovellettu eläkkeisiin käytettävää taitettua indeksiä, pitäisi määrän olla noin 359 euroa.

 

[dingus]

PS. Niin ja kesälomat on sitä varten, että tehdään töitä, joilla voidaan myös rahoittaa opiskeluita sekä saadaan arvokasta työkokemusta.

Ja olenko kieltänyt työtöntä menemästä töihin? Homma menee vaan niin, että silloin kun hän töihin menee niin ehkä kyseessä ei ole enää työtön...AIka järkeenkäyvä juttu. Homma vaan varmasti kusee kato siinä, että sitä työtä ei aina löydy, mutta se onkin sitten jo toisen ketjun juttuja.

Jaahas, niin se mieli muuttuu.

 

[Tony Esaias Vaapukka]

opintoraha

En jaksanut lukea aiempia viestiä ollenkaan. Minua vaan naurattaa se itku, et Suomessa opiskelijat saa niin vähän rahaa. Herätkää pellet, monissa maissa opiskelu maksaa aivan helvetististi. Ja Suomessa asiat on oikesti muutenkin ihan hyvin. Vaikka toki haluaisin rahaa itsekin lisää.

t: Ikinä en itse valmistu

 

[dingus]

En jaksanut lukea aiempia viestiä ollenkaan. Minua vaan naurattaa se itku, et Suomessa opiskelijat saa niin vähän rahaa. Herätkää pellet, monissa maissa opiskelu maksaa aivan helvetististi. Ja Suomessa asiat on oikesti muutenkin ihan hyvin. Vaikka toki haluaisin rahaa itsekin lisää.

t: Ikinä en itse valmistu

On kyllä hyvä että tulit tämän kertomaan, ollaan taas kaikki paljon viisaampia. Mikäli olisit jaksanut lukea aiempia viestejä, sieltä olisi selvinnyt muun muassa se miksi opintorahan korotus olisi looginen ratkaisu, ja myös se, että opiskelijoita rahantarpeineen on ihan yhtä monta erilaista kuin opiskelijoitakin.

 

[Messenger]

toiset pärjää vähemmällä ja toisilla raha ei riitä mihinkään.Koita nyt selittää sitten jollekin toiselle,joka pärjää mainiosti nykyisellä tuella ja maksaa vuokraa alle 200€, kun itselle ei tuen jälkeen jää mitään käteen.

Faktahan on ettei kaikki voi asua saman hintaisella vuokralla ja saada saman verran rahaa käteen laskujen jälkeen.Pakostihan ihminen joutuu tekeen luovia ratkaisuja selvitäkseen ja välttääkseen ylihintaiset kuluerät.
Jos joku on selvinnyt opintotuellaan hyvin niin onneksi olkoon,kaikki eivät todellakaan sitä tee.Jos joku on ottanut lainaa niin samat sanat.
Opiskelijan on pakko tehdä kesäisin töitä elääkseen.Kesän aikana tienattu raha ei kuitenkaan ole niin suuri että siitä jäisi säästöjä sen verran etteikö tekisi tiukkaa koko vuotena.Joku sitten sanoo et hanki parempi palkkaisia töitä ettei tarvi valittaa mutta enkö silloin olisikin juuri tekemässä niitä töitä enkä täällä kirjoittamassa.Todennäköisesti en myöskään opiskelisi siinä vaiheessa..

Se ettei rahaa pitäisi nostaa on mielestäni naurettavaa.Kuten em. sanottu niin miksi kansanedustajien palkkaa tarkistetaan jatkuvasti ja korjataan välittömästi mutta tämä OT laahaa perässä.
Opiskelu on ilmaista mutta kirjat eivät ja kun hyvä-velimäinen kopiointi Suomessa harvalta onnistuu niin maksaahan ne 600 sivuiset läpyskät eikä hinta todellakaan ole 20€. Annanpa oman esimerkin virkamiesruotsinkirjasta,joita on koulun kirjastossa 1kpl ja hinta kaupassa 57€.Jos et lainattua mistään saa niin ole ilman tai osta.Itse jätin ostamatta...

 

[Fordél]

Jaahas, niin se mieli muuttuu.

Saanko kysyä, että miten se mieli muuttuu kun ensimmäisessä kohdassa tarkoitin opiskelijan kesätyömahdollisuuksia, jotka ovat hieman eriluokkaa kun työttömän mahdollisuus saada koulutustaan vastaava työtä? Työtähän tuolla on kyllä tarjolla ja yleensä kesätöihin on hieman helpompi päästä ja rima opiskelijoilla on niiden suhteen varmasti paljon alempi. Sitten valmistutttuaan tämä samainen opiskelija varmasti nostaa hieman tuota rimaa eikä ehkä enää suostukkaan menemään kaupankassalle. Kuitenkin itse tiedän vain yhden tapauksen, joka ei ole saanut ystäväpiiristäni kaikkien näiden vuosien aikana kesätöitä ja siinäkin tapauksessa kaveri ei tosissaan edes hakenut.

Eli kesätöitä kuten töitä ylipäänaäkin on tehtävä, jotta tässä yhteiskunnassa selviää. Ellei sitten satu voittamaan lotossa yms, joten en näe miksi opiskelijankaan täytyy tehtä tässä poikkeus? Hän kuitenkin saa suoritella Hämeenkadunaproja yms. sitten sen 2/3 ajan vuodesta valtion tukemana...

 

[Tobias]

toiset pärjää vähemmällä ja toisilla raha ei riitä mihinkään.Koita nyt selittää sitten jollekin toiselle,joka pärjää mainiosti nykyisellä tuella ja maksaa vuokraa alle 200€, kun itselle ei tuen jälkeen jää mitään käteen.

Faktahan on ettei kaikki voi asua saman hintaisella vuokralla ja saada saman verran rahaa käteen laskujen jälkeen.Pakostihan ihminen joutuu tekeen luovia ratkaisuja selvitäkseen ja välttääkseen ylihintaiset kuluerät.
Jos joku on selvinnyt opintotuellaan hyvin niin onneksi olkoon,kaikki eivät todellakaan sitä tee.Jos joku on ottanut lainaa niin samat sanat.
Opiskelijan on pakko tehdä kesäisin töitä elääkseen.Kesän aikana tienattu raha ei kuitenkaan ole niin suuri että siitä jäisi säästöjä sen verran etteikö tekisi tiukkaa koko vuotena.Joku sitten sanoo et hanki parempi palkkaisia töitä ettei tarvi valittaa mutta enkö silloin olisikin juuri tekemässä niitä töitä enkä täällä kirjoittamassa.Todennäköisesti en myöskään opiskelisi siinä vaiheessa..

Se ettei rahaa pitäisi nostaa on mielestäni naurettavaa.Kuten em. sanottu niin miksi kansanedustajien palkkaa tarkistetaan jatkuvasti ja korjataan välittömästi mutta tämä OT laahaa perässä.
Opiskelu on ilmaista mutta kirjat eivät ja kun hyvä-velimäinen kopiointi Suomessa harvalta onnistuu niin maksaahan ne 600 sivuiset läpyskät eikä hinta todellakaan ole 20€. Annanpa oman esimerkin virkamiesruotsinkirjasta,joita on koulun kirjastossa 1kpl ja hinta kaupassa 57€.Jos et lainattua mistään saa niin ole ilman tai osta.Itse jätin ostamatta...

Opintotukehan ei pitäisi missään nimessä nostaa.
Keskusteluun on turha tuoda mukaan tällaisia elementtejä, että vertaillaan kansanedustajien tuloja opiskelijoihin. Korjattakoon vielä sen verran, että kansanedustajat eivät nauti palkkaa, vaan saavat palkkion luottamustoimestaan. Heidän palkkaansa ei siis ole koskaan vielä tarkistettu eikä täten myöskään välittömästi korjattu.

Heti tämän ketjun alussa sanottiin vaarallinen lause, että opintoraha tai mikä tahansa muukin tuki olisi "ilmaista rahaa". Ilmaista rahaa ei tietenkään ole olemassa. Raha on aina helvetin kallista ja yhdessähän me maksamme joka ikisen jaettavan euron.

Opiskelu on investointi omaan tulevaisuuteen. On upea kädenojennus yhteiskunnalta, että meillä on käytössä kohtuullisen laadukas koulutusjärjestelmä, vaikka huippuyliopistot puuttuvatkin. Lisäksi opiskelijat saavat vielä rahallista tukea kuukausittain. Melko kova kädenojennus opiskelijoille valtiolta. Kun tähän vielä lisätään erilaiset edut (mm. alennukset matkoista, ateriatuki, terveydenhuolto, jne.) on opiskelijoilla erinomaiset oltavat Suomessa.

Työttömyys on tila, johon yksilö on ajautunut vasten tahtoaan. Tässä on varmaan se peruste, miksi työttömyyskorvauksia on tarkistettu, opintotuen tasoa taas ei. Opiskeleminen on siis vapaaehtoista, työttömyys ei. No tottakai tässä tapahtuu paljon vapaamatkustajuutta, eli laiskoja loisia ja roskasakkia lojuu kotona ja kuluttavat yhteistä hyväämme. Mutta kokonaisuutena työttömyys katsotaan tahdosta riippumattomaksi tilaksi, opiskeleminen taas investoinniksi omaan tulevaisuuteen.

Itse olen sitä mieltä, että julkinen rahanjakaminen pitäisi rajoittaa minimiin. Opintotuki pois, työttömyyskorvaukset tarkkaan harkinnanvaraisuuteen. Yliopistoihin toivoisin lukukausimaksuja varmistaaksemme laadukkaan yliopisto-opetuksen. Nythän tosiaan huippuyliopistot puuttuvat meiltä. Nykyinen julkisen sektorin rahanjakaminen on helvetin holtitonta ja tehotonta.

Lisään vielä:
kysyisinkin nyt opiskelijoilta, jotka vaativat opintotuen korotusta, että opiskeletteko kuukausittaisen opintotuen vuoski vai tulevaisuuden vuoksi? Jos opiskelette opintotuen vuoksi, voidaan tavallaan nähdä, että pidätte kuukausittaista tulonlähdettänne eräänlaisena palkkana. Jos taas opiskelette tulevaisuutta varten, eli pidätte opiskelua välineenä työpaikan saantiin, niin silloinhan te investoitte omaan tulevaisuuteenne. Investoinneista pitää aina maksaa, ne pitää rahoittaa. Tähänkin valtio ja yhteiskunta tarjoaa tukea; halpaa lainatakausta ja työmahdollisuuksia, esimerkiksi.