"Me todella halutaan 500 euroa opintorahaa..."

[depre]

Opintotukehan ei pitäisi missään nimessä nostaa.

Miksi ei? Valtio säästää joka vuosi sen summan minkä inflaatio tuen arvosta syö. Se raha on joka vuosi viety opiskelijoilta ja voitu sijoittaa jonnekkin muualle. Tuen arvo on tippunut viimeiset 15vuotta ja tulee tippumaan ilmeisesti tulevaisuudessakin. Tukea voi verrata mihin vain, mutta harva työntekijä suostuisi tekemään edes kolmea vuotta samalla palkalla, koska ostovoima laskee hiljalleen ja syö rahan arvoa joka vuosi. Tämän päivän opiskelija on paljon huonommassa asemassa kuin vuoden 1995 opiskelija. Ilmaisesta koulutuksesta voidaan jauhaa vaikka maailman tappiin, mutta koulutus on valtiolta sijoitus tulevaisuuteen jolla on tarkoitus turvata Suomen kilpailukyky. Suomen kokoisella valtiolla ei ole vara hukata yhtään osaajaa, sen takia että hän ei pysty taloudellisen tilanteensa takia opiskelemaan, tässä ei vielä olla mutta voidaan olla hiljalleen menossa siihen. Aiheesta voisi jatkaa varmaan enemmänkin, mutta täytyy tästä lähteä töihin.

 

[sak77]

Ei sitä paljoo valiteltu 90-luvun puolessa välissä 500mk opintotuilla paskaakaan...rahaa riitti kummasti veikkaukseen ja juomiseen +muuhun härpäkkeeseen kuhan vaan jakso yrittää.sillon vaan maristiin siitä ku jotku sai vaa 350mk ja toiset täydet 550mk.Kannattaako enää töissä käydä jos normi palkalla käy töissä niin vuokran ja muiden kulujen jälkeen jää se 500e käteen niin voin myöntää että tahtoo kouluun takas nukkumaan.

 

[Messenger]

Ei sitä paljoo valiteltu 90-luvun puolessa välissä 500mk opintotuilla paskaakaan...rahaa riitti kummasti veikkaukseen ja juomiseen +muuhun härpäkkeeseen kuhan vaan jakso yrittää.sillon vaan maristiin siitä ku jotku sai vaa 350mk ja toiset täydet 550mk.Kannattaako enää töissä käydä jos normi palkalla käy töissä niin vuokran ja muiden kulujen jälkeen jää se 500e käteen niin voin myöntää että tahtoo kouluun takas nukkumaan.

Sinne sitten nukkumaan vaan.Toivottavasti pärjäät paremmin tulevaisuudessa sillä €430/kk kuin nyt töissä ollessas.

 

[scholl]

Olennaista on kai se, että mikä on tavoite. Mielestäni se on EU:n kilpailukyky vrt. muut alueet. Minulle ei ainakaan riitä se, että pidetään kansa hengissä. Jos tavoitellaan sitä, että pärjätään niin silloin on syytä panostaa koulutukseen. Ei sitä duunareilla tai työttömillä loppupeleissä pitkälle pötkitä.

Kuten aiemmin todettiin niin täällä ei ole huippuyliopistoja, mutta sitä vastoin halpoja insinöörejä runsain joukoin esim. Nokialle. Toisaalta ei ole myöskään mitään kunnollista scouttijärjestelmää, millä lahjakkuudet käytäisiin läpi jo esim. yläastetasolla, joten on aika epärealistista puhua siitä, että opintotukijärjestelmä on turha, kun korvaavan stipendijärjestelmän käyttäminen olisi melko epärealistista. Kuitenkin älykapasiteetti pitäisi käyttää sillä tavalla hyödyksi, että hieman vähemmänkin varoissaan olevat voivat kehittää itseään pitkälle, viedä EU:ta eteenpäin ja lopulta luoda hyvinvointia omassa henkilökohtaisessa tilanteessaan perhetasolla seuraavalle sukupolvelle.

Tottakai jokaisen opiskelijan katse pitää olla opintojen jälkeiseen aikaan ja ei ole syytä keskittyä nipottamiseen muutaman vuoden kestävästä tilanteesta, mutta en ymmärrä, että kenen tilanteesta se on pois, jos opintoraha menee tavallaan yleisen kustannustason mukaan. Mielummin karsitaan sitä hyvinvointivaltiota, työttömien etuja jne. ja valmistetaan fiksuja, nälkäisiä osaajia.

 

[Vekurinen]

Kuten aiemmin todettiin niin täällä ei ole huippuyliopistoja, mutta sitä vastoin halpoja insinöörejä runsain joukoin esim. Nokialle. Toisaalta ei ole myöskään mitään kunnollista scouttijärjestelmää, millä lahjakkuudet käytäisiin läpi jo esim. yläastetasolla, joten on aika epärealistista puhua siitä, että opintotukijärjestelmä on turha, kun korvaavan stipendijärjestelmän käyttäminen olisi melko epärealistista.

Minkä vuoksi stipendijärjestelmä on ainoa vaihtoehto opintotuelle?

Kuitenkin älykapasiteetti pitäisi käyttää sillä tavalla hyödyksi, että hieman vähemmänkin varoissaan olevat voivat kehittää itseään pitkälle, viedä EU:ta eteenpäin ja lopulta luoda hyvinvointia omassa henkilökohtaisessa tilanteessaan perhetasolla seuraavalle sukupolvelle.

Siis jostain kumman syystä tämä varallisuus-/luokkaerojen tasaamisfunktio nostaa aina vaan päätään. Olisi joskus hauska nähdä ihan tutkittua tietoa siitä, miten hyvin tehtävä toteutuu. Asiastahan on ollut hyvinkin kirjavia käsityksiä.

Tottakai jokaisen opiskelijan katse pitää olla opintojen jälkeiseen aikaan ja ei ole syytä keskittyä nipottamiseen muutaman vuoden kestävästä tilanteesta, mutta en ymmärrä, että kenen tilanteesta se on pois, jos opintoraha menee tavallaan yleisen kustannustason mukaan.

Tarviiko tällaista nyt aikuiselle ihmiselle selittää? Pelkästään yliopistoissakin opiskelee liki 200000 ihmistä. Kaikki tämän kokoluokan ryhmälle myönnettävät tulonsiirrot ovat - todellakin - jonkun muun tilanteesta pois.

 

[benicio]

Työttömyys on tila, johon yksilö on ajautunut vasten tahtoaan. Tässä on varmaan se peruste, miksi työttömyyskorvauksia on tarkistettu, opintotuen tasoa taas ei. Opiskeleminen on siis vapaaehtoista, työttömyys ei. No tottakai tässä tapahtuu paljon vapaamatkustajuutta, eli laiskoja loisia ja roskasakkia lojuu kotona ja kuluttavat yhteistä hyväämme. Mutta kokonaisuutena työttömyys katsotaan tahdosta riippumattomaksi tilaksi, opiskeleminen taas investoinniksi omaan tulevaisuuteen.

Vitut tää opiskelu mitään vapaaehtoista ole, paljon mielummin ottaisin sen sanotaanko 2300-3500 euroa kuussa käteen nyt jo. On vaan PAKKO opiskella ensin.

 

[Tommy]

Yksi vaihtoehto olisi tietenkin tehdä opiskelusta maksullista, ja jopa kallista.
Näin ainoastaan parempien perheiden penskat pääsisivät opiskelemaan, heillä olisi rahaa ja tämä jatkuva itku opiskelijoiden köyhyydestä loppuisi.

Nykyisessä työpaikassani on aina niin mukava katsoa kun 25-vuotias vastavalmistunut tradenomi tulee tekemään hommia 1600 euron kuukausiliksalla. Kannattiko opiskella, häh?

 

[jake]

Kyllä minä ainakin pärjäsin koko opiskeluaikani hyvin ilman mitään tukia. Menisivät opiskelijat töihin ja lopettaisivat vinkumisen. Turhaa kai veronmaksajien rahoja ahneiden opiskelijoiden biletykseen ja viinoihin pistetään.

Vähän asennetta, nykyajan opiskelijat, vaikka eipä teistä degenetoituneista pullamössöistä mihinkään ole.

 

[Maple Leaf]

Kannattaa lukea päivän Ilta-Sanomista Tuomas Mannisen hauska kirjoitus opiskelijoiden mielenilmauksesta (juttu sisältää myös hyvää piikittelyä murkkuanarkisteja kohtaan). Naurutakuu, etenkin artikkelin siinä kohdassa, jossa pikku anarkistitytöt pohtivat, onko kahdella kommunistipapalla "lupaa" osoittaa mieltään. Hauska on myös tilanne, jossa opiskelijoiden nokkamies ilmoittaa Manniselle, että tämän työskentelytavat ovat "väärät". Sitä nuoruuden innokkuutta!

 

[ParkTudor]

Yksi vaihtoehto olisi tietenkin tehdä opiskelusta maksullista, ja jopa kallista.
Näin ainoastaan parempien perheiden penskat pääsisivät opiskelemaan, heillä olisi rahaa ja tämä jatkuva itku opiskelijoiden köyhyydestä loppuisi.

Väärin! Silloin kävisi samanlailla kun esimerkiksi Yhdysvalloissa. Ihmiset ottaisivat lainaa, takuina valmistumisen jälkeen tulevat tienestit. Tuo motivoisi myös niitä tässä keskustelussa mainituista "laiskoista opiskelijoista". Ei se silti lopettaisi keskustelua opintotuesta. Ja kyllä tuo nykyinen opintotuki on vähän pieni, ei siitä nyt kyllä helvetti pääse yli eikä ympäri!

 

[scholl]

Minkä vuoksi stipendijärjestelmä on ainoa vaihtoehto opintotuelle?

En tarkoita, että se olisi ainoa vaihtoehto, mutta jotta löydetään mahdollisesti ne nerot, mitkä muuten jäisi löytämättä, on jotain tehtävä. Toki nytkin voitaisiin tehdä parempaa duunia sen suhteen, mutta pääpiirteittäin asia on niin, että maksetaan mielummin opiskelusta kuin esim. työttömyydestä. Ei makaaminen ole niin yleishyödyllistä, että siitä kannattaisi mitään maksaa.

Siis jostain kumman syystä tämä varallisuus-/luokkaerojen tasaamisfunktio nostaa aina vaan päätään. Olisi joskus hauska nähdä ihan tutkittua tietoa siitä, miten hyvin tehtävä toteutuu. Asiastahan on ollut hyvinkin kirjavia käsityksiä..

Päinvastoin. Itse kannatan luokkaeroja - puhumattakaan varallisuuseroista, mutten kannata brittityyppistä lorditouhua. Eli jos jossain on motivaatiota ja älyä niin on lupa nousta mukaan paremmin pärjäävään kansanosaan.

Tarviiko tällaista nyt aikuiselle ihmiselle selittää? Pelkästään yliopistoissakin opiskelee liki 200000 ihmistä. Kaikki tämän kokoluokan ryhmälle myönnettävät tulonsiirrot ovat - todellakin - jonkun muun tilanteesta pois.

Oletko mahdollisesti huomannut verotuksen progressiivisuutta? Hyvinpärjäävät ovat luonnollisesti hankkineet itselleen akateemisen koulutuksen jo pelkästään harrastuksen vuoksi. Ja he maksavat enemmän veroja eli seuraavan sukupolven koulutuksen.

 

[Vekurinen]

En tarkoita, että se olisi ainoa vaihtoehto, mutta jotta löydetään mahdollisesti ne nerot, mitkä muuten jäisi löytämättä, on jotain tehtävä.

Siis käsittääkseni suomalaisen koulutusjärjestelmän etu on nimenomaan se, että lahjakkaat oppilaat kyllä löytyvät. Meillä on tasokas perusasteen koulutus, jonka saaminen on jokaisen, köyhistä tai rikkaista oloista tulevan, lapsen oikeus.

Opintotukea sitten perustellaan usein sillä, että nämä lahjakkaat saadaan sysättyä yliopistoon varallisuustasosta riippumatta. Mutta tämä vaihtoehto otetaan jo etukäteen annettuna, joka oman tuntumani mukaan johtuu siitä, että kaikenlaiset tulonsiirrot ovat Suomessa sen luokan pyhiä lehmiä, ettei niihen sovi missään olosuhteissa kajota.

Toisin sanoen en näe sellaista ongelmaa, ettei lahjakkuuksia löytyisi - päinvastoin. Sen sijaan näen ongelman siinä, että ylläpidetään kustannuksiltaan hillitöntä järjestelmää, jonka vaikutukset ovat enemmän tai vähemmän tuntemattomia.

Toki nytkin voitaisiin tehdä parempaa duunia sen suhteen, mutta pääpiirteittäin asia on niin, että maksetaan mielummin opiskelusta kuin esim. työttömyydestä. Ei makaaminen ole niin yleishyödyllistä, että siitä kannattaisi mitään maksaa.

Työttömyys ja siihen reagoiminen on asia sui generis. Monestakin syystä (osa tässäkin ketjussa esitettyjä) en näe vertailua kovinkaan hyödyllisenä.

Yleisesti ottaen ei voida mielestäni ajatella, että meidän on käytettävä x-määrä rahaa suoriin tulonsiirtoihin. On täysin kestämätöntä ajatella, että työttömien saadessa liikaa rahaa (ei oma mielipiteeni) on muillekin jaettava kategorisesti lisää. Jokaista ryhmää käsiteltäköön minun puolestani erikseen ja omien tarpeidensa pohjalta.

Päinvastoin. Itse kannatan luokkaeroja - puhumattakaan varallisuuseroista, mutten kannata brittityyppistä lorditouhua. Eli jos jossain on motivaatiota ja älyä niin on lupa nousta mukaan paremmin pärjäävään kansanosaan.

Kyse on juuri siitä, ettei opintotuella ole osoitettu riidattomasti olevan vaikutusta "paremmin pärjäävään kansanosaan" nousemisessa. Sailas esitti aikoinaan karun arvion siitä, että esim. yliopistoissa tulee opintojen rahoitusjärjestelmästä huolimatta (tässä siis opintotuki vs. verovähennyskelpoinen laina) aina opiskelemaan pääosin varakkaampien perheiden kakaroita.

Ja kun lainajärjestelmälläkin on huomattavat hyötynsä (kustannukset varmaan suurin), olisi sitä mielestäni vakavasti harkittava. Ymmärrän toki, ettei tällaista harkintaa tule tässä maassa tapahtumaan.

Oletko mahdollisesti huomannut verotuksen progressiivisuutta? Hyvinpärjäävät ovat luonnollisesti hankkineet itselleen akateemisen koulutuksen jo pelkästään harrastuksen vuoksi. Ja he maksavat enemmän veroja eli seuraavan sukupolven koulutuksen.

Yksinomaan korkeakoulutuksen saaneista ei todellakaan löydy se kööri, joka seuraavan sukupolven koulutuksen kustantaa. Akateeminen koulutus ei tänä päivänä ole mikään tae edes työllistymiseen, saatikka sitten suuriin tuloihin korkeine veroprosentteineen. Ja kyllä uskon tulevaa (esim.) ekonomiakin - ja tietysti kovapalkkaista LVI-yrittäjääkin - lämmittävän se, ettei vouti otakaan ihan sitä 50:tä pinnaa joka tilistä.

 

[msg]

Siis käsittääkseni suomalaisen koulutusjärjestelmän etu on nimenomaan se, että lahjakkaat oppilaat kyllä löytyvät. Meillä on tasokas perusasteen koulutus, jonka saaminen on jokaisen, köyhistä tai rikkaista oloista tulevan, lapsen oikeus.

Kerrotko vielä kuinka tuo 'tasokas perusasteen koulutus' huomioi lahjakkaat lapset? Oma kokemukseni tasokurssittomasta peruskoulusta oli se, että heikommin pärjääviä tuettiin, keskiverrot saivat tasonsa mukaista opetusta ja lahjakkaille ei tarjottu mitään.
Tämänkin palstan toisessa koulutus-ketjussa näitä lahjakkaita lapsia kehotettiin hakemaan virikkeitä jostain muualta.
En ihmettele, että yhä useampi vanhempi valitsee lapselleen jonkun muun kuin sen läheisimmän yläasteen.

 

[Vekurinen]

Kerrotko vielä kuinka tuo 'tasokas perusasteen koulutus' huomioi lahjakkaat lapset?

Ei tarpeeksi hyvin. 60-70-lukujen vasemmistolainen kasvatusidealismi ja myöhempi sosiaalivaltion tasapäistämismalli ovat johtaneet juuri kuvaamaasi tilanteeseen, jossa lahjakkuus on suunilleen kansalaistottelemattomuutta, mutta muille tarjotaan kyllä erityisopetusta/sopivan verkkaista opetustahtia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nämä lahjakkuudet eivät aikuisuuden kynnyksellä enää erottuisi.

Perusopetuksessa tehtävillä toimenpiteillä voitaisiin siis lahjakkuutta hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Mutta se ei ole tämän ketjun aihe.

Tuolla omalla kommentillani tarkoitin lähinnä sitä, ettei Suomessa ole sitä vaaraa, että lahjakas lapsi jäisi ilman koulutusta tai saisi luokatonta ja vaikutukseltaan täysin tuhoisaa opetusta. Ja onhan tietysti totta, että myöhemmin kehittyvät ja muutoin ongelmaiset (mutta lahjakkaat) lapset eivät nykyisessä järjestelmässä joudu opetuksen suhteen täysin hunningolle.

 

[jake]

Kerrotko vielä kuinka tuo 'tasokas perusasteen koulutus' huomioi lahjakkaat lapset? Oma kokemukseni tasokurssittomasta peruskoulusta oli se, että heikommin pärjääviä tuettiin, keskiverrot saivat tasonsa mukaista opetusta ja lahjakkaille ei tarjottu mitään.
Tämänkin palstan toisessa koulutus-ketjussa näitä lahjakkaita lapsia kehotettiin hakemaan virikkeitä jostain muualta.
En ihmettele, että yhä useampi vanhempi valitsee lapselleen jonkun muun kuin sen läheisimmän yläasteen.

Lahjakkaillehan toki tarjottiin potentiaalista saumaa tulla kouluhäiriköksi, kun joutui imbesillien kanssa viettämään virikkeettömästi aikaa koulussa opetellen yläasteella asioita, jotka oli jo selvittänyt itselleen kolmesta neljään vuotta aiemmin.

 

[jake]

Ja onhan tietysti totta, että myöhemmin kehittyvät ja muutoin ongelmaiset (mutta lahjakkaat) lapset eivät nykyisessä järjestelmässä joudu opetuksen suhteen täysin hunningolle.

Nimenomaan hunningolle ne nykyään joutuvat, kun joutuvat kestämään tasapäistävää, lapsellista ja yksilöä aliarvioivaa opetusta ja siitä seuraavaa turhautumista ja häiriöntekoa koko muulle opetustoiminnalle ja siitä seuraten henkilölle itselleen.

 

[Vekurinen]

Nimenomaan hunningolle ne nykyään joutuvat, kun joutuvat kestämään tasapäistävää, lapsellista ja yksilöä aliarvioivaa opetusta ja siitä seuraavaa turhautumista ja häiriöntekoa koko muulle opetustoiminnalle ja siitä seuraten henkilölle itselleen.

Kyllä jokainen, joka on koskaan koulumaailman todellisuutta nähnyt, tietää että nykyinen malli tukee nimenomaan niitä, joilla on ongelmia ja jotka kehittyvät muita lapsia hitaammin.

 

[jake]

Kyllä jokainen, joka on koskaan koulumaailman todellisuutta nähnyt, tietää että nykyinen malli tukee nimenomaan niitä, joilla on ongelmia ja jotka kehittyvät muita lapsia hitaammin.

...puhuinkin niistä, jotka kehittyvät älyllisesti nopeammin (ei siis sosiaalisesti ja henkisesti, koska juuri tämän tasapääajattelun vuoksi ne joutuvat kärsimään vielä lisää) ja joutuvat kestämään 80 % ääliömassaa, jonka mukaisesti opetusta viedään ja jonka avulla viedään henkinen mielenkiinto älykkäiltä ihmisiltä oppimista kohtaan viedään.

Väitän, että suomalainen itäsaksalainen koululaitos tuhoaa näiltä suuren osan henkisestä kyvykkyydestä ja opettaa suunnattomaan älylliseen laiskuuteen.

 

[Vekurinen]

...puhuinkin niistä, jotka kehittyvät älyllisesti nopeammin (ei siis sosiaalisesti ja henkisesti, koska juuri tämän tasapääajattelun vuoksi ne joutuvat kärsimään vielä lisää) ja joutuvat kestämään 80 % ääliömassaa, jonka mukaisesti opetusta viedään ja jonka avulla viedään henkinen mielenkiinto älykkäiltä ihmisiltä oppimista kohtaan viedään.

Sitten on varmaan turha lainata samassa yhteydessä minun kirjoitustani myöhemmin kehittyvistä ja ongelmaisista?

 

[Snakster]

Väitän, että suomalainen itäsaksalainen koululaitos tuhoaa näiltä suuren osan henkisestä kyvykkyydestä ja opettaa suunnattomaan älylliseen laiskuuteen.

Mielenkiintoista olisi myös nähdä minkälaisia tuloksia saataisiin kansainvälisissä vertailuissa, jos nyt jo ollaan aivan kärkipäässä. Olisimme epäilemättä kansakuntien ehdoton ykkönen, jos lastemme ajattelua tylsistävä koululaitos vain saataisiin jotenkuten toimimaan.

 

[lihaani]

...puhuinkin niistä, jotka kehittyvät älyllisesti nopeammin (ei siis sosiaalisesti ja henkisesti, koska juuri tämän tasapääajattelun vuoksi ne joutuvat kärsimään vielä lisää) ja joutuvat kestämään 80 % ääliömassaa, jonka mukaisesti opetusta viedään ja jonka avulla viedään henkinen mielenkiinto älykkäiltä ihmisiltä oppimista kohtaan viedään.

Väitän, että suomalainen itäsaksalainen koululaitos tuhoaa näiltä suuren osan henkisestä kyvykkyydestä ja opettaa suunnattomaan älylliseen laiskuuteen.

Pisa-tutkimuksissa suomalainen koulutus on toistuvasti todettu maailman parhaaksi. Huonoin menestys on ollut, kuten sanoit, huippulahjakkaiden opetuksessa, jossa Suomi oli kuudes. Edellä muistaakseni Etelä-Korea, Singapore, Hongkong, Japani ja Malesia. Kaikki Euroopan ja Amerikan maat ovat tässäkin Suomea reilusti jäljessä.

Kas kun erityispedagogiikka käsittää myös nämä huippulahjakkaat, ja taas tämä on Suomessa hyvin korkeata tasoa. Kaiken kaikkiaan, suomalainen peruskoulu on sisällöllisesti eräs parhaiten yksilölliset erot huomioon ottavaa maailmassa.

Tämä tasapäistämismantra on varakkaimman kansanosan vitutusta siitä, että Kontulan yläasteella annetaan vähintään yhtä laadukasta opetusta kuin huippukalliissa englantilaisessa tai sveitsiläisessä yksityiskoulussa.

70-luvulla työnantajaliitot ja Kokoomus vastustivat peruskoulua henkeen ja vereen. Katsottiin, että suppeaa tietopuolista opetusta tarjoava kansakouluopetus tarjoaa nöyrää ja kyselemätöntä työvoimaa yksinkertaiseen hihnatyöhön.

Onhan se väärin, että opetuksen tasossa ei voi edes rahaa polttamalla erottautua roskaväestä!

Toisaalta tuskin Pariisin kokoisen populaation omaava Suomi ilman koko kansasta seulottuja lahjakkuusreservejä olisi tietotekniikan keihäänkärkimaita.

Suomen korkeakoulutettujen määrä ei ole erityisen korkea. Suurempikin se voisi olla. Mutta koulutuksen pitkä aika tuntuu joskus tuhlaukselle. Jos seitenvuotiaasta liki kolmekymppiseksi opiskellaan yli kaksikymmentä vuotta niin aktiivityöura jää melko lyhyeksi.

 

[Elrith]

Kas kun erityispedagogiikka käsittää myös nämä huippulahjakkaat, ja taas tämä on Suomessa hyvin korkeata tasoa. Kaiken kaikkiaan, suomalainen peruskoulu on sisällöllisesti eräs parhaiten yksilölliset erot huomioon ottavaa maailmassa.

Tämä tasapäistämismantra on varakkaimman kansanosan vitutusta siitä, että Kontulan yläasteella annetaan vähintään yhtä laadukasta opetusta kuin huippukalliissa englantilaisessa tai sveitsiläisessä yksityiskoulussa.

On aika järkyttävää millaista kamaa ihmiset kirjoittavat kun asiaan ei ole niin minkäänlaista perspektiiviä. Jos oikeasti luulet, että Kontulan yläasteen opetus on yhtä laadukasta kun sveitsiläisessä yksityiskoulussa, olet täysin mielisairas.

 

[lihaani]

On aika järkyttävää millaista kamaa ihmiset kirjoittavat kun asiaan ei ole niin minkäänlaista perspektiiviä. Jos oikeasti luulet, että Kontulan yläasteen opetus on yhtä laadukasta kun sveitsiläisessä yksityiskoulussa, olet täysin mielisairas.

Perusteluja.

Ei riitä perspektiiviksi, että toinen on Kontulassa ja toinen on Sveitsissä. Referenssiä vaatimuksista, oppilasaineksesta ja mitatuista oppimistuloksista kehiin, ennen kun lähdetään mitään täysin ala-arvoisia mielisairausheittoja hutkimaan.

 

[Timbit]

Kertoisiko joku tästä tarkemmin? Eli montako vuotta saa olla kirjoilla ja kuinka paljon opintopisteitä pitää kertyä? Käsittääkseni tämä raja on tällä hetkellä niin väljä, että vain todelliset lusmut, luuserit ja asennevammaiset opiskelijat eivät selviydy tutkinnostaan tämän ajan sisällä.

Minut hyväksyttiin yliopistoon vuonna 1995, enkä vieläkään ole valmistunut maisteriksi. Olenko nyt todellinen lusmu, luuseri vai asennevammainen?

Sinänsä tämä puheena oleva yhtälö on yksinkertainen. Jos opiskeluaikoja halutaan lyhyemmiksi, on tukia nostettava. Jos tukia ei haluta nostaa, eivät opiskeluajat lyhene. Yhtälön ratkaiseminen tapahtuu sitten asioiden priorisoinnin kautta, eikä siihen paranisi ottaa katkeruutta mukaan jos jonkinlainen järkiratkaisu halutaan aikaan.

 

[Vekurinen]

Sinänsä tämä puheena oleva yhtälö on yksinkertainen. Jos opiskeluaikoja halutaan lyhyemmiksi, on tukia nostettava.

Oliskohan kuitenkaan. Vuonna 1991 hypättiin kertaheitolla nykyiseen järjestelmään, jota ennen opintojen rahoittaminen oli pääosin opiskelijan vastuulla. Opiskelijoille annettiin siis erittäin ostovoimainen tulonsiirto. Tutkintojen suorittamisajoissa ei tapahtunut käytännössä mitään kehitystä parempaan suuntaan.

Kansainvälisessäkin vertailussa tämä "yksinkertainen yhtälö" vaikuttaa vähän kummalliselta. Muualla maailmassa opiskelusta joutuu jopa itse maksamaan lukukausimaksujen muodossa. Miten voi olla mahdollista, että näissä lukukausimaksuja perivissä maissa suoritetaan tutkintoja aivan vertailukelpoisissa ajoissa, kun yhtälö on kerran niin yksinkertainen?