Väärin, ei varmasti mene vuosikymmeniä.
Toimintasäde 160 km. Lataus aika 8h.
Matkakäyttöön tarkoitettuja sähköautoja saamme odottaa. Vaihtoakullisille ei ole huoltamoinfraa, eikä kaupungin parkkipaikkainfrassa ole latausmahdollisuuksia jne. jne.
Tätä autoteollisuutta ja sen kehitysnäkymiä on tässä aika monta vuotta tullut seurattua, ja Prius on edelleenkin ainoa markkinoilla oleva todellinen Edes hybridi. Nissan Insight ei sellainen ole, ja Lexus on kulutukseltaan ja olemukseltaan iso ja kallis. Chervolet Volt sitten näyttää, jos näyttää, mistä kana pissii. Hondan polttokennoauto on järjettömän kallis, johtuen platinakatalyyttisestä polttokennosta (ja joka bensa-autojen seassa hajoaa 5 vuodessa)
Eli utopiaa on Masan jutustelu, ikävä kyllä
Infrainvestoinnit ovat myös massiivisia työllistäjiä.
Ei ole. Niin kauan kun kyse on yhteyskunnan rakentamasta infrasta, on syrjäseutujen infran kustannukset isommat, kuin siellä asuvien tuottamat verotulot. Tämä koskee teiden lisäksi terveys, koulutus ja sosiaalipalveluja. Kaupunkien asukaan maksavat omien infrojensa ylläpidon lisäisi myös syrjäseutujen infran ylläpidosta. Eikö olisi markkinatalouden mukaista, että syrjäseudulla halvemmin asuva kustantaisi itse kalliimman infransa?
Ei niitä raiteita joka paikkaan voi vetää. Edellisessä lainauksessa olit huolissasi teiden rakentamisen ja ylläpidon isoista investoinneista, mutta ei ne radatkaan ihan ilmaisia ole.
Ei raiteita lisää rakenneta, vaan se asutus kaavoitetaan olemassa olevien raiteiden ympärille ja läheisyyteen. Tätä nauhakaupunkimallia Kepu vastustaa voimakkaasti.,
Työssä käyvät ihmiset maksavat veroa, myös nämä 50 km ajavat, ja näin saatuja verovaroja käytetään sitten julkisten palvelujen rahoittamiseen kuten tähänkin asti.
Muutama tuhat ihmistä, joista 600 käy töissä, 200 tarvii vanhuspalveluita ja 200 koulu ja päiväkotipaluita lähipalveluina. Tämän 600 verovaroilla ei näitä palveluja tuoteta, joten kaupunkilainen oman infrtansa lisäksi rahoittaa näitä. Tämä on järjestetty valtionosuuksien muodossa, joissa kaupungit eivät saa keräämiään veroja kokonaan itse, vaan osa niistä ulosmitataan näiden haja-asutusalueiden infran ylläpitoon. Siis sen lisäksi, että haja-assutusalueen ihminen asuu halvemmalla, hänen infransa maksetaan kalliimmalla asuvien kaupunkilaisten veroilla. Sitä kutsutaan aluepolitiikaksi
Minä käyttäisin sanoja haaste vielä.
Niin minäkin. Ja energiateknologioihin tutustuneena voin sanoa että vielä pitkään. 85% maailman energiasta tuotetaan hiilellä, siitä on hyvä lähteä liikkeelle ajatusleikeissään. Ja jos vielä suomi pistää korttinsa ydinvoimaan, niin ainakaan tällä ei synny mitään pienteollisuuttaja yritysklustereita tälle alalle. Ostamma sitten joskus tulevaisuudessa senkin tietotaidon ja teknologian ulkoa, ja se tulee sitten maksamaan jälleen erikseen.
Hajakeskittäminen on Kepun mitään tarkoittama termi, jolla koitetaan hämätä ihmisiä luulemaan, että on edullista, halpaa ja ekologista ampua asutus haulikolla kartalle