Tätä minä ainakin odotan kovasti. Webb teleskooppihan piti alunperin laittaa matkaan jo vuonna 2018, mutta laukaisua on siirretty, ja nyt siis tosiaan ensi vuonna pitäisi viimeinkin olla valmista.
Eipä ole tietoa, mutta luulottelen, että ne merkit mitä annetaan sukellusveneille, kulkee todella pitkälle myös avaruudessa. Ne annetaan pitkällä allonpituudella ja voimaa on takana, jotta radioaalto saadaan tunkeutumaan syvälle mereen.
Voihan se olla niinkin että 100 valovuoden päässä oli sivilisaatio, joka tuhoutui syystä tai toisesta 150 vuotta sitten. Tai että jossain on humanoidit juuri nyt nappaamassa kiviä esiin tehdäkseen niistä työkaluja.
7
Ei tarvitse. Youtubesta hakuun space travel speed of light tjsp. Matkustajan aika ei käy niin pitkäksi, mutta turha odottaa, että aurinkokuntaa enää on, jos meinaat tulla takaisin. Jossain videossa kuvattiin prosessi miten matkustaa johonkin aurinkokuntaan, muistaakseni 7 valovuoden päähän. Kyllä se käy aluksella mikä pystyy työntämään 1G:n kiihtyvyydellä. Puolet matkasta kiihdytetään, toinen puolikas jarrutetaan. Ei siinä matkustajalla mennyt kun joku 20 vuotta. Massa toki meni tuhansia vuosia.
Niin, simppeliähän tuo on - paitsi että pitäisi varata mukaan polttoainetta tekemään 1G thrustia 20v ajan (kyllä se jarrutuskin vie yhtä paljon löpöä). Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
Tuttu konsepti, mutta silti niitä pommeja tarvittaisiin ns. perkeleesti että saadaan se jatkuva yhden "geen" kiihtyvyys. Eikä ne ihan höyhenkevyitä ole, mikä taas lisää vaadittavaa työntövoimaa.Tuohan on jo "ratkaistu" Orion projektissa... ydinpommeja räjäyteltäs valtavan aluksen pohjalevyn alla...
Periaatehan toimii, sitä normaalein räjähtein 50 -luvulla testattiinkin...
Project Orion (nuclear propulsion) - Wikipedia
en.wikipedia.org
Ei tarvitse keksiä kuin sähköä nielevä keinotekoinen painovoima. Sitten napaisuus käännetään ja saadaan työntövoima! Jonka suuntaa pitää tietysti pystyä hallitsemaan.
Ongelmana kai on se, että kohteen seuraamiseksi (eksoplaneetta kulkee oman aurinkonsa ympäri) teleskoopin pitää liikkua suurella nopeudella tarkkaa rataa pitkin, joka ei ole ehkä mahdollista. En oikein ymmärrä mihin noita vertailudatoja tarvitaan ja mikä ongelma tulee siitä, että lähiplaneettoja saadaan kuvattua harvakseltaan. Ehkä yrität sanoa saman asian kuin minä, mutta vain eri tavalla.
Vähän kauemmaksi kuin pikkasen Jupiterin radan taakse (Jupiterin etäisyys meistä on jotain 600 miljoonaa kilometriä tai enemmän, riippuen missä ratavaiheessa olemme). Siis ehkä 500 kertaisesti Jupiterin etäisyydelle. Tämä on jo moninkertaisesti se etäisyys, missä Voyagerit ovat nykyään, taivallettuaan kymmeniä vuosia...
Niin juuri.
Jollei nyt yhtäkkiä tapahdu joku läpimurto rakettiteknologiassa. Tai jotain muuta järisyttävää...ainahan sitä voi toivoa ja uskoa. Niin minäkin olen koko elämäni ajan tehnyt. Heikolta näyttää, mutta mm. Esko Valtaoja luo uskoa parempaan.
Pienenä poikana ennen kouluikäni saavuttamista käytiin jo Kuussa useamman kerran, joten ajattelin, että kun kasvan isoksi, niin mennään vähintään toisiin tähtiin...niinhän on USA:kin saanut miehitettyjä lentoja jo...ai niin, viimeisen melkein kymmenen vuoden ajalla ei saatukaan edes yhtäkään ihmistä ilmakehän ulkopuolelle USA:n toimesta, kunnes sitten pari viikkoa sitten mentiin taas jollain Apollo-ohjelman tavalla muutaman sadan kilometrin korkeuteen...turhauttavaa on ollut.
Miksei me saada sitä tehdä?
No, luultavasti känissä ainakin. Aluksen pitää olla suuri, koska baari, bilispöydät, keilaradat, tissibaari jne. elämän välttämättömyydet pitää olla matkassa. Sairaala, hammaslääkäri ja proteesinrakentaja ynnä muuta mitä tarvitaan toistuvasti maassakin, pitää myöskin mahduttaa mukaan, sekä kaikki safkan tuotanto ja sen sellainen.
Mielenkiintoista. Jos vielä löydät ko. artikkelin, niin voisitko lähettää sen minulle YV:nä tai postata linkin ketjuun? Kiitos.