Morgoth

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Koko galaksin tasolla vaikuttaisi sitten varmalta veikkaukselta että avaruuden ökkömönkiäisiä on paikassa jos toisessakin.
Vaikka elämää syntyisi väistämättä mikäli olosuhteet olisivat vain otolliset niin paljonkohan sitä tuhoutuu myös väistämättä? Oli syy sitten jonkun komeetan törmäyksessä tai vaikkapa jonkun kvasaarien röntgen/gammapurkauksissa tai jotkut muut avaruuden massiiviset tapahtumat. Puhuttakaan että sivilisaatio
itse itsensä tuhoaisi tai muuten syystä tai toisesta kuolisi sukupuuttoon. Älyllisestäkin elämästä on pitkä matka sellaiseen sivilisaatioon, joka pystyy levittäytymään useampaan aurinkokuntaan.

Toisaalta melkoista arvailua tämä parhaimmillaankin vain on.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Toisaalta melkoista arvailua tämä parhaimmillaankin vain on.
Arpapelistä tässä onkin pohjimmiltaan kysymys ihmisten osalta. Tuntuu kuin katsoisimme kaikkeutta jostain Kolumbuksen näkökulmasta ja luulisimme löytävämme jonkun "Iintian". Itse ainakin myönnän olevani tallä tasolla.. Viisaatkin todellakin sotkeutuvat omaan viisauteensa. Itseä hämmentää negatiivinen massa, mutta vastausten suhteen on ollut hiljaista.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Itseä hämmentää negatiivinen massa, mutta vastausten suhteen on ollut hiljaista.
Enemmän kuulee puhuttavan pimeästä energiasta, jolla on negatiivinen paine. Tarkoitiko tätä, vai tarkoititko nimenomaan negatiivista massaa (näköjään sitäkin etsitään)?
 
Viva Las Vegas!
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Vaikka elämää syntyisi väistämättä mikäli olosuhteet olisivat vain otolliset niin paljonkohan sitä tuhoutuu myös väistämättä? Oli syy sitten jonkun komeetan törmäyksessä tai vaikkapa jonkun kvasaarien röntgen/gammapurkauksissa tai jotkut muut avaruuden massiiviset tapahtumat. Puhuttakaan että sivilisaatio
itse itsensä tuhoaisi tai muuten syystä tai toisesta kuolisi sukupuuttoon. Älyllisestäkin elämästä on pitkä matka sellaiseen sivilisaatioon, joka pystyy levittäytymään useampaan aurinkokuntaan.

Toisaalta melkoista arvailua tämä parhaimmillaankin vain on.
Olen joskus näitä miettinyt. Voihan se olla, että meitä edistyksellisempi siviilisaatio on ollut olemassa esim. viisi miljardia vuotta sitten, ennen kuin aurinko oli edes syntynyt. Onnistuivat lähiplaneetat omasta "aurinkokunnastaan" asuttamaan, mutta ei sen enempää joten, kuten mekin, olivat loukussa omalla planeetallaan. Kun niiden airinko kuoli, kuoli siviilisaatiokin. On voinut miljardien vuosien aikana olla montakin vastaavaa tapausta. Jälkiä jättämättä katoavat.

Ja toisaalta, jos 5.01 miljardin valovuoden päässä olisi meitä vastaava sivilisaatio, niin ne ei tietäisi meistä mitään koska auringon valo ei ole ehtinyt niin pitkälle.
 
Ässät: Mielikuvitukseton ja muistuttaa lähinnä ydinpommista nousevaa sienipilveä.

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen Jokerit, canes
Ja toisaalta, jos 5.01 miljardin valovuoden päässä olisi meitä vastaava sivilisaatio, niin ne ei tietäisi meistä mitään koska auringon valo ei ole ehtinyt niin pitkälle.
Ihmiskunta on lähettänyt vasta reippaat 100 vuotta merkkejä olemassaolostaan. Niitä kutsutaan radioaalloiksi. Kun radioaallot etenee valonnopeutta avaruudessa, niin meistä on tieto vasta tuon reilun 100 valovuoden päässä.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ja kuinka pitkän matkan päässä nuo meidän lähettämät merkit radioaalloitse enää erottuu taustakohinasta? Ehkä jotkut Hitlerin puheet siellä kuullaan kauempanakin.

On tuo avaruus vaan niin käsittämättön laaja paikka. Mielenkiinnolla odotan sitä päivää, kun jotain maankaltaista eksoplaneettaa pystytään tutkimaan tarkemmin. Olen ymmärtänyt, että oliko Chileen rakenteilla oleva teleskooppi kykenee jopa kuvaamaan näitä eksoplaneettoja tai ainakin tutkimaan niiden kaasukehien koostumuksia. Ensi vuonna puolestaan laukaistaan James Webb teleskooppi, joka taitaa myös kyetä hämmentäviin suorituksiin tuolla saralla.

Odottaisin kyllä tämän vuosikymmenen aikana läpimurtoa elämän etsinnässä. Jos ei jo meidän omasta aurinkokunnastamme, niin uskoisin meidän löytävän joltain eksoplaneetalta merkkejä elämästä (ja tarkoitan nyt ihan alkeellista elämää). Kun tarkasti päästään näitä tutkimaan, niin eiköhän jotain löydetä. Toivottavasti. Olisi meinaan vähän pelottava ajatus, että me oltais oikeasti ihan yksin täällä. Kaikkien miljardien ja miljardien tähtien ja galaksien joukossa yksi pienen pieni tähti ja planeetta, jonne me ollaan synnytty ja missään muualla ei olisi ketään, ei yhtään ketään.
 
Suurin ongelma on se, että ei ole ongelmia, on vain ratkaisuja.
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tähtien liikkeet toissinsa nähden tässä meitin linnunradassakin on muuttuneet esim ton 5 miljardinvuoden aikana. Auringolla oli ihan eri lähitähdet silloin kun on nyt. Tähdet kun vaeltaa linnunradan spiraalista toiseen tässä linnunradan keskustaa kiertäessään. Joten kun elämä maapallolla synty, oli naapurusto ihan erilainen kuin nyt. tää siis vaikuttaa oleellisesti esim panspermiateorioihin ja niiden selvittelyjen hankaluuteen...
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Helsingin Jokerit
Pistetään laajalle alueelle vaikkapa viisi miljardia kuppia. Laitetaan jokaisen kupin alle herne paitsi yhden kupin, joka jää tyhjäksi. Se että löydät ekalla kerralla sen yhden kupin, jonka alla ei ole hernettä on yhtä todennäköistä kuin se että olemme ainoa älyllinen sivilisaatio universumissa. Näin kyllä itse sen näen, kun miettii paljonko tähtiä ja planeettoja universumiin mahtuu.

Välimatkat ja teknologia sen lopulta määrittää löydetäänkö me niitä toisia sivilisaatioita tai löytävätkö he meitä. Mietitään kuitenkin mitä ollaan pystytty havainnoimaan sata vuotta sitten ja mitä voidaan havainnoida nyt. Olisin yllättynyt mikäli meidän elinaikana ei pystyisi jo tyyliin havaitsemaan pierua yksittäisen planeetan pinnalta tuhansien valovuosien päästä.

Mielenkiintoista lukea mitä kaikki aiheesta miettii. Jatkakaa, mä ainakin luen mielellään :)
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Ensi vuonna puolestaan laukaistaan James Webb teleskooppi, joka taitaa myös kyetä hämmentäviin suorituksiin tuolla saralla.
Tätä minä ainakin odotan kovasti. Webb teleskooppihan piti alunperin laittaa matkaan jo vuonna 2018, mutta laukaisua on siirretty, ja nyt siis tosiaan ensi vuonna pitäisi viimeinkin olla valmista.

Webbihän telakoituu sitten aikanaan kuun "taakse", eli kuun ja Marsin väliin. Tämä tarkoittaa sitä, että toisin kuin Hubble, sinne ei voi tehdä huoltoreissuja. Kaiken pitää toimia ensi hetkestä lähtien täydellisesti. Ei siis ihme, että aikataulu on vähän jäljessä.
 
Ässät: Mielikuvitukseton ja muistuttaa lähinnä ydinpommista nousevaa sienipilveä.

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen Jokerit, canes
Ja kuinka pitkän matkan päässä nuo meidän lähettämät merkit radioaalloitse enää erottuu taustakohinasta?
Eipä ole tietoa, mutta luulottelen, että ne merkit mitä annetaan sukellusveneille, kulkee todella pitkälle myös avaruudessa. Ne annetaan pitkällä allonpituudella ja voimaa on takana, jotta radioaalto saadaan tunkeutumaan syvälle mereen.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Voihan se olla, että meitä edistyksellisempi siviilisaatio on ollut olemassa esim. viisi miljardia vuotta sitten, ennen kuin aurinko oli edes syntynyt. Onnistuivat lähiplaneetat omasta "aurinkokunnastaan" asuttamaan, mutta ei sen enempää joten, kuten mekin, olivat loukussa omalla planeetallaan. Kun niiden airinko kuoli, kuoli siviilisaatiokin. On voinut miljardien vuosien aikana olla montakin vastaavaa tapausta. Jälkiä jättämättä katoavat.
Voihan se olla niinkin että 100 valovuoden päässä oli sivilisaatio, joka tuhoutui syystä tai toisesta 150 vuotta sitten. Tai että jossain on humanoidit juuri nyt nappaamassa kiviä esiin tehdäkseen niistä työkaluja.
 
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
"It is possible to commit no mistakes and still lose. That is not a weakness. That is life."

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Voihan se olla niinkin että 100 valovuoden päässä oli sivilisaatio, joka tuhoutui syystä tai toisesta 150 vuotta sitten.
7
Näinpä. Eipä se ihmeitä vaadi, että sivilisaatio tuhoutuu. Ydinsota, joka ei ole ollut kaikkein kauimpaa haettua skenaario meilläkään. Supertulivuorenpurkaus voi viedä kehittyneenkin sivisisaation mennessään tai palauttaa sen takaisin keskiajalle. Ison asteroidin osuminen törmäyslinjalle planeetan kanssa. Näitähän sattuu ja pystyisimmekö mekään estämään asteroidin osumisen maahan, vaikka tiedon siitä saisimmekin hyvissä ajoin?
 
Suurin ongelma on se, että ei ole ongelmia, on vain ratkaisuja.

Morgoth

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Välimatkat ja teknologia sen lopulta määrittää löydetäänkö me niitä toisia sivilisaatioita tai löytävätkö he meitä.
Sattumalla luulisi olevan iso osansa, että millaiseen sivilisaation mahdollisesti törmäisimme ensimmäisenä ja se voisi olla erittäin kohtalokasta. Riippuen olisiko siellä vastassa Pohjois-Koreaa, avaruuden yhdistetty seitsemäs valtakunta jota johtaisivat MaoHitlerIdiAminStalin valtakunta vai täydellinen Suomea muistuttava sivilisaatio.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sivilisaatioiden väli on 17.000 valovuotta radio rokin uutisoinnin mukaan. Avaruusmatkailussa tarvitsee siis kyetä monituhat kertaisiin valonnopeuksiin!
Ei tarvitse. Youtubesta hakuun space travel speed of light tjsp. Matkustajan aika ei käy niin pitkäksi, mutta turha odottaa, että aurinkokuntaa enää on, jos meinaat tulla takaisin. Jossain videossa kuvattiin prosessi miten matkustaa johonkin aurinkokuntaan, muistaakseni 7 valovuoden päähän. Kyllä se käy aluksella mikä pystyy työntämään 1G:n kiihtyvyydellä. Puolet matkasta kiihdytetään, toinen puolikas jarrutetaan. Ei siinä matkustajalla mennyt kun joku 20 vuotta. Massa toki meni tuhansia vuosia.
 
- Jussi_j

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
snow mocking team
Kyllä se käy aluksella mikä pystyy työntämään 1G:n kiihtyvyydellä. Puolet matkasta kiihdytetään, toinen puolikas jarrutetaan. Ei siinä matkustajalla mennyt kun joku 20 vuotta.
Niin, simppeliähän tuo on - paitsi että pitäisi varata mukaan polttoainetta tekemään 1G thrustia 20v ajan (kyllä se jarrutuskin vie yhtä paljon löpöä). Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
 
Volvot ulvoo kuun savuun / ihmislapset hullaantuu / auuuuuu

Uimalakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, HerTo
Niin, simppeliähän tuo on - paitsi että pitäisi varata mukaan polttoainetta tekemään 1G thrustia 20v ajan (kyllä se jarrutuskin vie yhtä paljon löpöä). Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
Höh, toinen ohjaa ja toinen tankkaa.

Avaruus saa aina pään pyörälle kun yhtään enempää lähtee miettimään. Jos sitä tuntee itsensä tässä jokapäiväisessä elämässäänkin välillä pieneksi, on tuo maailmankaikkeuden koko ja etäisyydet sitä luokkaa että oma olemassaolo tuntuu lähinnä vitsiltä. Käsittämätöntä miten saavuttamattomissa on aivan meidän omat nurkatkin ja mitä kaikkea löydettävää tuolla olisikaan. Lapsesta asti on vaivannut ajatus että kunpa pääsisi kurkistamaan esim 10 000 vuoden päähän, että onko tässä kartoitustyössä edistytty yhtään.
 
Turha rakentaa satamakaupunkeja sanoi vedenpinta suu auki.
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
Tuohan on jo "ratkaistu" Orion projektissa... ydinpommeja räjäyteltäs valtavan aluksen pohjalevyn alla...
Periaatehan toimii, sitä normaalein räjähtein 50 -luvulla testattiinkin...
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
snow mocking team
Tuohan on jo "ratkaistu" Orion projektissa... ydinpommeja räjäyteltäs valtavan aluksen pohjalevyn alla...
Periaatehan toimii, sitä normaalein räjähtein 50 -luvulla testattiinkin...
Tuttu konsepti, mutta silti niitä pommeja tarvittaisiin ns. perkeleesti että saadaan se jatkuva yhden "geen" kiihtyvyys. Eikä ne ihan höyhenkevyitä ole, mikä taas lisää vaadittavaa työntövoimaa.

Ei ole näköpiirissä vähään aikaan mitään tekniikkaa, millä päästäisiin seitsemän valovuoden päähän kahdessakymmenessä vuodessa. Tai edes viidessä kymmenessä.

 
Volvot ulvoo kuun savuun / ihmislapset hullaantuu / auuuuuu
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jossain dokkarissa oli laskettu, että maasta avaruuteen nousuun ois tarvittu 3000 ydinlatausta :-D

Mutta nykyään tietty tollanen koottas kiertoradalla ihan kemiallisten raketyien "voimin". Joo.. ei realismia...


sensijaan Breakthrough Starshot projekti voi hyvällä säkällä tuoda meille kuvia lähitähdeltä (Proxima Centauri) ja sen planeetoista viä meidän elinaikana (tosin kiirusta ois pidettävä, jotta mää ehdin näkeen)
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen Jokerit, canes
Niin, simppeliähän tuo on - paitsi että pitäisi varata mukaan polttoainetta tekemään 1G thrustia 20v ajan (kyllä se jarrutuskin vie yhtä paljon löpöä). Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
Ei tarvitse keksiä kuin sähköä nielevä keinotekoinen painovoima. Sitten napaisuus käännetään ja saadaan työntövoima! Jonka suuntaa pitää tietysti pystyä hallitsemaan.

Olemme parin innovaation päässä kätevästä avaruuden moottorista....

Myönnetään, propelihattu otti kierroksia.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen Jokerit, canes
Avaruusmatkailun yksi haaste lisää on miten voi kiihdyttää nopeasti, kun tuo 1G ei näytä olevan lähimainkaan järkevä.
 

MadSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Habs
sensijaan Breakthrough Starshot projekti voi hyvällä säkällä tuoda meille kuvia lähitähdeltä (Proxima Centauri) ja sen planeetoista viä meidän elinaikana (tosin kiirusta ois pidettävä, jotta mää ehdin näkeen)
Miksi lähettää jotain nanokameroita avaruuteen säälittävällä nopeudella, kun voisimme ottaa kuvat täältä käsin, tarkempina, eikä vain lähimmän aurinkokunnan planeetoista. Teknologiakin on jo olemassa. IMO vasta sitten kannattaa lähteä matkaan kun kehitämme propulsion joka työntää meidät lähemmäksi valonnopeutta. Otetaan alienista dickpiccejä sillä välin.

 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Teknologiakin on jo olemassa.
No ei ole tossa esitetyssä tavassa. Gravitaatiolinssejähän toki hyödyntää Hubblekin monasti, mutta jotta voitaisiin käyttää esim Aurinko gravitaatiolinssinä, on siinä aikas isoja teknisiä haasteita. Teoriassa joo, käytännön sovellusta saa kyllä odottaa.

Teleskoopin/Mittalaiteen tarttis tuijottaa suoraan aurinkoon, eli auringon oma säteily täytys pystyä jotenkin blokkaamaan. Ei ihan helppoa edes näkyvän valon alueella, saati auringon purkausten tuottamien säteilypurskeiden kanssa. Ei se ihan tavallinen kotikaukoputken coronagraphi ole.

gravitaatiolinssin vääristämä Einsteinin rengas on viä sitten saatava korjatuksi kuvaksi takana olevasta kohteesta. Joo, tietsikalla hoituu, mutta kun se tarttis sitä korjaamisen dataa, eli paljon näytteitä siitä kohteesta ja mielellään jotain vertailudataa esim lähiplaneetasta, josta on ”normaaliakin” kuvaa, jota taas saadaan harvakseltaan kun pyörimme vähän edi tahdissa ton arskan ympärillä.

Ja sit se rakettiteknologia, jolla lennätettäs tää laite ja se aurinkoblokkeri johonkin Jupiterin radan taakse…

Hieno projekti mutta teknisesti aika kaukana toteutuksesta.
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Teleskoopin/Mittalaiteen tarttis tuijottaa suoraan aurinkoon, eli auringon oma säteily täytys pystyä jotenkin blokkaamaan. Ei ihan helppoa edes näkyvän valon alueella, saati auringon purkausten tuottamien säteilypurskeiden kanssa. Ei se ihan tavallinen kotikaukoputken coronagraphi ole.
Olin ymmärtävinäni, että mitään koronagrafia ei tarvita. Kamera pitää vaan viedä tarpeeksi kauaksi (ehkä yli 2000 AU:ta tai 300 miljardia kilometriä) jotta Einsteinin rengas on auringon kehän ulkopuolella.

gravitaatiolinssin vääristämä Einsteinin rengas on viä sitten saatava korjatuksi kuvaksi takana olevasta kohteesta. Joo, tietsikalla hoituu, mutta kun se tarttis sitä korjaamisen dataa, eli paljon näytteitä siitä kohteesta ja mielellään jotain vertailudataa esim lähiplaneetasta, josta on ”normaaliakin” kuvaa, jota taas saadaan harvakseltaan kun pyörimme vähän edi tahdissa ton arskan ympärillä.
Ongelmana kai on se, että kohteen seuraamiseksi (eksoplaneetta kulkee oman aurinkonsa ympäri) teleskoopin pitää liikkua suurella nopeudella tarkkaa rataa pitkin, joka ei ole ehkä mahdollista. En oikein ymmärrä mihin noita vertailudatoja tarvitaan ja mikä ongelma tulee siitä, että lähiplaneettoja saadaan kuvattua harvakseltaan. Ehkä yrität sanoa saman asian kuin minä, mutta vain eri tavalla.

Ja sit se rakettiteknologia, jolla lennätettäs tää laite ja se aurinkoblokkeri johonkin Jupiterin radan taakse…
Vähän kauemmaksi kuin pikkasen Jupiterin radan taakse (Jupiterin etäisyys meistä on jotain 600 miljoonaa kilometriä tai enemmän, riippuen missä ratavaiheessa olemme). Siis ehkä 500 kertaisesti Jupiterin etäisyydelle. Tämä on jo moninkertaisesti se etäisyys, missä Voyagerit ovat nykyään, taivallettuaan kymmeniä vuosia...
 
Viva Las Vegas!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy