Matkalla avaruuteen?

[Rautapohkeet]

Mielenkiintoinen uutinen. On se pelkästään meidän galaksimme aivan valtava paikka. 36 sivilisaatiota ja 17 000 valovuotta etäisyyttä keskimäärin. Ihmekös tuo jos mitään ei näy, eikä kuulu. Uutisessa mainittiin myös tuo sivilisaatioiden ikä. Jos sivilisaatio tuhoutuukin nopeasti ruvettuaan kehittymään teknologisesti. En pitäisi ajatusta ollenkaan mahdottomana. Ydinsota, luonnonkatastrofi tai jokin kulkutauti, kuten täällä nyt ilmaantui yhtäkkiä koronavirus. Kaikki on mahdollista. Mutta kuten yllä sanottiin veli @Alfred E Neuman toimesta en itsekään millään jaksa uskoa, että olisimme ainoita älykkäitä olentoja galaksissamme saatikka koko maailmankaikkeudessa. Nykytietämyksen perusteella planeettojakin lähes joka tähdeltä löytyy. Vaikka elämä kehittyisi aivan minimaalisella todennäköisyydellä, niin kyllä ne todennäköisyydet ovat kohdanneet useammassakin paikassa. Ja joku näistä sivilisaatioista on myös onnistunut säilymään hengissä tuhansia vuosiakin. Kyllä niitä vielä löydetään. Näin ainakin itse uskon.

Toki me tiedämme varmuudella vain sen, että elämää on kehittynyt tasan yhdessä paikassa ja se on maapallo. Jos lähitulevaisuudessa löydämme elämää, vaikka Marsissa tai kenties Europalta jääkuoren alta, muuttaisi se käsitystämme maailmankaikkeudesta, sillä elämää olisi tällöin tavattu useammalta taivaankappaleelta. Ja jos vielä pystytään varmentamaan, että nämä olisivat kehittyneet toisistaan riippumatta olisi se aivan huikea asia! Voisi kai sanoa, että tähtitieteen kannalta eletään mielenkiintoisia aikoja. Jatkuvasti tulee uutisia uusista eksoplaneetoista ja välillä jopa maankaltaisista sellaisista. Itse odotan eniten Europaan lähetettäviä luotamia, sillä tuota kuuta pidän äärimmäisen mielenkiintoisena tutkimuskohteena. Kenties hamassa tulevaisuudessa teemmekin pilkkiretkiä Europalle?

 

[Alfred E Neuman]

Toki me tiedämme varmuudella vain sen, että elämää on kehittynyt tasan yhdessä paikassa ja se on maapallo. Jos lähitulevaisuudessa löydämme elämää, vaikka Marsissa tai kenties Europalta jääkuoren alta, muuttaisi se käsitystämme maailmankaikkeudesta, sillä elämää olisi tällöin tavattu useammalta taivaankappaleelta. Ja jos vielä pystytään varmentamaan, että nämä olisivat kehittyneet toisistaan riippumatta olisi se aivan huikea asia! Voisi kai sanoa, että tähtitieteen kannalta eletään mielenkiintoisia aikoja. Jatkuvasti tulee uutisia uusista eksoplaneetoista ja välillä jopa maankaltaisista sellaisista. Itse odotan eniten Europaan lähetettäviä luotamia, sillä tuota kuuta pidän äärimmäisen mielenkiintoisena tutkimuskohteena. Kenties hamassa tulevaisuudessa teemmekin pilkkiretkiä Europalle?

Elämä siinä muodossa, jonka me tiedämme on tosiaan satavarmasti todettua vain tällä planeetalla. Elämälle välttämättömiä alkuaineita, kuten happea ja hiiliä yms, on kuitenkin avaruudessa todella runsaasti johtuen siitä, että lähes jokainen tähti kuollessaan niitä avaruuteen sinkoaa. Jopa Merkuriukselta löytyy tarpeelliset elämän syntymiselle.Pidän varmana, että tältä aurinkokunnaltamme elämää muualta löytyy, on vain ajan kysymys koska se voidaan todistaa. Elämällä siis tarkoitan alkeellista, yksisoluista elämää. En ihmettelisi, vaikka sitä löytyisi jopa kuustamme, onhan sielläkin vettä.

Alkeellisen elämän syntyminen on huomattavasti helpompi prosessi, kuin alkeellisen elämän muuttuminen monimutkaiseksi. Alkeellisen elämän syntymiselle riittää, että rakennuspalikat ovat ns. samassa ämpärissä ja olosuhteet vähän sinnepäin. Monimutkaisen elämän syntyminen taas vaatii jo huomattavasti paljon enemmän. Planeetan pitää saada kiertää tähteään suhteellisen rauhassa useita miljardeja vuosia ilman suurempia osumia meteoriiteista yms. Lisäksi planeetan pitäisi pysytellä suhteellisen vakaana, jotta evoluutio pääsee tekemään tehtävänsä.

Meillä Jupiter blokkaa suurimman osan aurinkoon päin matkalla olevista meteoriiteista, joten saamme olla kohtuu rauhassa. Kuu puolestaan pitää planeettamme vakaana, pysyvässä noin 21 asteen tiltissä. Esim. Marsilla ei tällaista vakausmenetelmää ole, joten sen pohjois- ja etelänapa vaihtelee paikkaa noin puolen miljoonan vuoden välein. Tämä johtaa siihen, että ilmasto planeetalla vaihtelee todella radikaalisti samassa tahdissa. Evoluution kannalta tahti on aivan liian nopea.

Että ihan joka paikasta ei varmasti tällaisia olosuhteita löydy, mutta kun galaksillamme on parisataa miljardia tähteä, niin varmasti kourallinen kuitenkin.

 

[Sako]

Jos olen suhteellisuusteoriaa edes vähän alusta ymmärtänyt, niin tässäkin tulee ongelmia matkaan. Mikäli valon nopeudella päästäisiin matkustamaan, niin ajan kuluminen hidastuisi vastaavasti. Toisin sanoen, jos lähdet tuonne 17000 valovuoden päähän valon nopeudella, niin sinä olet perillä hetkessä, mutta vastaavasti me tänne tellukselle jääneet olemme vanhentuneet 17000 vuotta. Eli työsarkaa tuossa vielä riittää, jos muihin aurinkokuntiin halutaan tutustua. Todennäköisesti olen tosin täysin hakoteillä.

Pitäisin kuitenkin erittäin yllättävänä, mikäli tältä galaksilta ei löydy toisia siviilisaatioita. En millään usko, että me olisimme ainoa.

Jotkut väittää valonnopeutta ehdottomaksi maximiksi, sitä nopeammin ei pysty kulkemaan, joten monenlaisia haasteita on avaruusmatkailun saralla.

Matka-aikana 17.000 valovuotta ja takaisin on kätevä taparahoittaa homma; pistä pankkiin korkeakorkoisolle 10:- ja 14.000 vuoden päästä olet palatessasi rikas!

 

[Ollakseni]

Matka-aikana 17.000 valovuotta ja takaisin on kätevä taparahoittaa homma; pistä pankkiin korkeakorkoisolle 10:- ja 14.000 vuoden päästä olet palatessasi rikas!

Näinhän tuo hoidettiin Maailmanlopun ravintolassakin. Asiakkaat perustavat tilin omassa ajassaan ja maailmanloppuun mennessä korot ovat kasvaneet aika suuriksi.

 

[Tarinankertoja]

Teoriassahan valoa nopeampi matkustaminen on mahdollista taivuttamalla itse aika-avaruutta. Joko niin paljon, että paikkojen välille syntyy madonreikä (kuten dyynissä tapahtuu) tai muodostuu aika-avaruuden aalto, jonka harjalla alus siirtyisi paikasta toiseen moninkertaisella valonnopeudella (alus ei liiku, avaruus liikkuu ) Star Trekin warp idean mukaisesti.


Teoriassa siis.. käytännön sovellukset ei ole edes näköpiirissä, eikä kausalitettiongelmasta edes kannata alottaa...

 

[tosiasia]

Millähän tasolla painovoimaa nykyään ymmärretään? Onko mahdollista edes teoriassa, että painovoimasta olisi olemassa vastakkainen antigravitaatio ilmiö? Jos tällainen voima löydettäisiin ja pystyttäisiin edullisesti"manipuloimaan" kappaleiden massaa, niin sillä olisi valtavat vaikutukset mm. avaruusmatkailussa.

 

[lihaani]

Millähän tasolla painovoimaa nykyään ymmärretään? Onko mahdollista edes teoriassa, että painovoimasta olisi olemassa vastakkainen antigravitaatio ilmiö? Jos tällainen voima löydettäisiin ja pystyttäisiin edullisesti"manipuloimaan" kappaleiden massaa, niin sillä olisi valtavat vaikutukset mm. avaruusmatkailussa.

Yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoima ei ole mitään "voimaa", vaan avaruuden kaareutumista isojen massakeskittymien lähellä. Tämä kaareutuminen on havaittu käytännössä tuhansia kertoja havainnoimalla valonsäteen taipumista.
Massa on eräs energian muoto, joka koostuu jakamattomista osista kvarkeista ja elektroneista. Näistä taas koostuvat atomit.
Suhteellisuusteoria taas ei anna energian ylittää valon nopeutta, koska silloin aika lähtisi kulkemaan "taaksepäin".

Näillä näkymin on vain tyydyttävä tavallisiin kulkuneuvoihin.

 

[El Gordo]

Elämä siinä muodossa, jonka me tiedämme on tosiaan satavarmasti todettua vain tällä planeetalla. Elämälle välttämättömiä alkuaineita, kuten happea ja hiiliä yms, on kuitenkin avaruudessa todella runsaasti johtuen siitä, että lähes jokainen tähti kuollessaan niitä avaruuteen sinkoaa. Jopa Merkuriukselta löytyy tarpeelliset elämän syntymiselle.Pidän varmana, että tältä aurinkokunnaltamme elämää muualta löytyy, on vain ajan kysymys koska se voidaan todistaa. Elämällä siis tarkoitan alkeellista, yksisoluista elämää. En ihmettelisi, vaikka sitä löytyisi jopa kuustamme, onhan sielläkin vettä.

Alkeellisen elämän syntyminen on huomattavasti helpompi prosessi, kuin alkeellisen elämän muuttuminen monimutkaiseksi. Alkeellisen elämän syntymiselle riittää, että rakennuspalikat ovat ns. samassa ämpärissä ja olosuhteet vähän sinnepäin. Monimutkaisen elämän syntyminen taas vaatii jo huomattavasti paljon enemmän. Planeetan pitää saada kiertää tähteään suhteellisen rauhassa useita miljardeja vuosia ilman suurempia osumia meteoriiteista yms. Lisäksi planeetan pitäisi pysytellä suhteellisen vakaana, jotta evoluutio pääsee tekemään tehtävänsä.

Meillä Jupiter blokkaa suurimman osan aurinkoon päin matkalla olevista meteoriiteista, joten saamme olla kohtuu rauhassa. Kuu puolestaan pitää planeettamme vakaana, pysyvässä noin 21 asteen tiltissä. Esim. Marsilla ei tällaista vakausmenetelmää ole, joten sen pohjois- ja etelänapa vaihtelee paikkaa noin puolen miljoonan vuoden välein. Tämä johtaa siihen, että ilmasto planeetalla vaihtelee todella radikaalisti samassa tahdissa. Evoluution kannalta tahti on aivan liian nopea.

Että ihan joka paikasta ei varmasti tällaisia olosuhteita löydy, mutta kun galaksillamme on parisataa miljardia tähteä, niin varmasti kourallinen kuitenkin.

Kuussa nyt ei varmasti ole mitään. Marsissa tai jossain Jupiterin kuussako sitä alkeellista elämää on spekuloitu olevan (tai olleen), ja olisihan se jännää. Mutta ei voi tietää. Ei nuokaan niin suotuisia paikkoja ole, ja oikeasti ei tiedetä syntyykö elämää "helposti" kaikkialle, missä on vettä ja sopivia kemikaaleja. Spontaania elämänsyntyä ei ole todettu kontrolloiduissa olosuhteissa, ja siitä kun elämä ilmaantui maapallolle on kauan eikä tapahtuman yksityiskohdat ole tiedossa.

Koko galaksin tasolla vaikuttaisi sitten varmalta veikkaukselta että avaruuden ökkömönkiäisiä on paikassa jos toisessakin. Vaan onko niitä huiman kehittyneitä sittenkään kovin paljon, vaikuttaa Fermi-paradoksin valossa kyseenalaiselta. Olkoonkin että välimatkat on pitkiä, mutta kun pääsee sen ensimmäisen kynnyksen yli ja saa siirtokunnan perustettua naapuritähden planeetalle, niin siitähän se lähtee ja ajan myötä tulee loputkin paikat valloitettua. Aikaa on myös ollut, mutta täälläpäin ei näy valloittajia, joten korkealle kehittyneitä sivilisaatioita ei voine olla valtavaa määrää.

 

[Alfred E Neuman]

Kuussa nyt ei varmasti ole mitään. Marsissa tai jossain Jupiterin kuussako sitä alkeellista elämää on spekuloitu olevan (tai olleen), ja olisihan se jännää. Mutta ei voi tietää. Ei nuokaan niin suotuisia paikkoja ole, ja oikeasti ei tiedetä syntyykö elämää "helposti" kaikkialle, missä on vettä ja sopivia kemikaaleja. Spontaania elämänsyntyä ei ole todettu kontrolloiduissa olosuhteissa, ja siitä kun elämä ilmaantui maapallolle on kauan eikä tapahtuman yksityiskohdat ole tiedossa.

Koko galaksin tasolla vaikuttaisi sitten varmalta veikkaukselta että avaruuden ökkömönkiäisiä on paikassa jos toisessakin. Vaan onko niitä huiman kehittyneitä sittenkään kovin paljon, vaikuttaa Fermi-paradoksin valossa kyseenalaiselta. Olkoonkin että välimatkat on pitkiä, mutta kun pääsee sen ensimmäisen kynnyksen yli ja saa siirtokunnan perustettua naapuritähden planeetalle, niin siitähän se lähtee ja ajan myötä tulee loputkin paikat valloitettua. Aikaa on myös ollut, mutta täälläpäin ei näy valloittajia, joten korkealle kehittyneitä sivilisaatioita ei voine olla valtavaa määrää.

Jupiterin Europa-kuussa on todettu olevan vettä nestemäisessä muodossa, tosin siinä on useiden kymmenien kilometrien paksuinen jääkerros päällä, mutta kuitenkin. Kertoimien elämän löytymiseen juuri tuolta taitavat olla kohtalaisen pienet.

Tosiaan, se että elämä on jossain onnistunut muuttumaan bakteeritasoisesta kasvi- ja eläin tasolle on vasta yksi askel eteenpäin. Siitä on vielä pitkä matka radioaaltoja hallitsevaan, atomeja pilkkovaan siviilisaatioon. Tarvitaan aikaa, ja vähän tuuriakin.

Meillä dinosaurukset olivat hallitseva eläinlaji noin 150 miljoonaa vuotta. Nisäkkäitäkin tuolloin jo oli, mutta kooltaan noin oravan kokoisia, ja elivät lähinnä maan alla. Kun maahan iski asteroidi (vai meteori?) n. 65 miljoonaa vuotta sitten tilanne muuttui. Dinosaurukset kuolivat pois, ja nisäkkäät pääsivät kehittymään. Eli ilman sitä katastrofia emme olisi nyt tässä. Siinä mielessä tässä kohtaa "tuuri" puuttui peliin, nimittäin mikäli se maahan osunut taivaankappale olisi lähtenyt matkaan kohti maata viisi minuuttia aiemmin tai myöhemmin kuin mitä lähti, niin se olisi missannut maan.

Vielä evoluutiosta. Ihmisen ja simpanssin DNA on noin 98% sama. Pienistä eroista merkittävin on se, mikä määrittelee leukaluun kasvamisen. Simpanssill tämä on ns. normaali, ihmisellä siinä on mutaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että simpanssin leukaluu kasvaa pään yli ympäri, ihmisellä se lopettaa kasvamisen poskien kohdalla. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että ihmisen aivoilla on enemmän tilaa kasvaa->isommat aivot->älykkämpi.

Mitä tällä yritän sanoa on se, että kaikki siirtymävaiheet vaaditaan siihen, että eloton planeetta muuttuu avaruutta hallitsevaksi siviilisaatioksi. Ne ei kuitenkaan ole helppoja.

Eloton->alkeellinen elämä tapahtuu "helposti"
Alkeellinen elämä (bakteeritaso)->kompleksi elämä (kasvit ja eläimet) tapahtuu "erittäin vaikeasti"
Kompleksi elämä->älyllinen elämä tapahtuu "erittäin vaikeasti"

Eli joo. Vaikka mahdollisuuksia on miljardeja, niin todennäköisesti älyllistä elämää löytyy todella harvasta paikasta.

 

[tosiasia]

Yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoima ei ole mitään "voimaa", vaan avaruuden kaareutumista isojen massakeskittymien lähellä. Tämä kaareutuminen on havaittu käytännössä tuhansia kertoja havainnoimalla valonsäteen taipumista.
Massa on eräs energian muoto, joka koostuu jakamattomista osista kvarkeista ja elektroneista. Näistä taas koostuvat atomit.
Suhteellisuusteoria taas ei anna energian ylittää valon nopeutta, koska silloin aika lähtisi kulkemaan "taaksepäin".

Näillä näkymin on vain tyydyttävä tavallisiin kulkuneuvoihin.

Menee itseltä kyllä pitkälti yli hilseen, mutta löysin alla olevan linkin NASA:n teknisten raporttien sivulta. Sen mukaan tietyt negatiivisen massan / energian tyypit ovat nykyään tavanomaista ajattelua nykyfysiikassa. Mukana on mm. pohdintaa negatiivisen massan hyödyistä rakettien kiihdyttämiseen ja madonreikien muodostamiseen. Ei tässä nyt varmaan hetkessä läheskään valonnopeuksiin päästä, mutta tuosta voisi löytyä tie jollekin mullistavalle tavalle matkustaa avaruudessa huomattavasti nykyistä nopeammin ja huomattavasti edullisemminkin.

https://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/20200000366.pdf

 

[Kilgore Trout]

Kymmenen vuotta aurinkoa nopeutettuna, yksi sekunti vastaa yhtä vuorokautta, NASAn kuvaamana.

Linkki: https://youtu.be/l3QQQu7QLoM

 

[Morgoth]

Koko galaksin tasolla vaikuttaisi sitten varmalta veikkaukselta että avaruuden ökkömönkiäisiä on paikassa jos toisessakin.

Vaikka elämää syntyisi väistämättä mikäli olosuhteet olisivat vain otolliset niin paljonkohan sitä tuhoutuu myös väistämättä? Oli syy sitten jonkun komeetan törmäyksessä tai vaikkapa jonkun kvasaarien röntgen/gammapurkauksissa tai jotkut muut avaruuden massiiviset tapahtumat. Puhuttakaan että sivilisaatio
itse itsensä tuhoaisi tai muuten syystä tai toisesta kuolisi sukupuuttoon. Älyllisestäkin elämästä on pitkä matka sellaiseen sivilisaatioon, joka pystyy levittäytymään useampaan aurinkokuntaan.

Toisaalta melkoista arvailua tämä parhaimmillaankin vain on.

 

[tosiasia]

Toisaalta melkoista arvailua tämä parhaimmillaankin vain on.

Arpapelistä tässä onkin pohjimmiltaan kysymys ihmisten osalta. Tuntuu kuin katsoisimme kaikkeutta jostain Kolumbuksen näkökulmasta ja luulisimme löytävämme jonkun "Iintian". Itse ainakin myönnän olevani tallä tasolla.. Viisaatkin todellakin sotkeutuvat omaan viisauteensa. Itseä hämmentää negatiivinen massa, mutta vastausten suhteen on ollut hiljaista.

 

[Amerikanihme]

Itseä hämmentää negatiivinen massa, mutta vastausten suhteen on ollut hiljaista.

Enemmän kuulee puhuttavan pimeästä energiasta, jolla on negatiivinen paine. Tarkoitiko tätä, vai tarkoititko nimenomaan negatiivista massaa (näköjään sitäkin etsitään)?

 

[Alfred E Neuman]

Vaikka elämää syntyisi väistämättä mikäli olosuhteet olisivat vain otolliset niin paljonkohan sitä tuhoutuu myös väistämättä? Oli syy sitten jonkun komeetan törmäyksessä tai vaikkapa jonkun kvasaarien röntgen/gammapurkauksissa tai jotkut muut avaruuden massiiviset tapahtumat. Puhuttakaan että sivilisaatio
itse itsensä tuhoaisi tai muuten syystä tai toisesta kuolisi sukupuuttoon. Älyllisestäkin elämästä on pitkä matka sellaiseen sivilisaatioon, joka pystyy levittäytymään useampaan aurinkokuntaan.

Toisaalta melkoista arvailua tämä parhaimmillaankin vain on.

Olen joskus näitä miettinyt. Voihan se olla, että meitä edistyksellisempi siviilisaatio on ollut olemassa esim. viisi miljardia vuotta sitten, ennen kuin aurinko oli edes syntynyt. Onnistuivat lähiplaneetat omasta "aurinkokunnastaan" asuttamaan, mutta ei sen enempää joten, kuten mekin, olivat loukussa omalla planeetallaan. Kun niiden airinko kuoli, kuoli siviilisaatiokin. On voinut miljardien vuosien aikana olla montakin vastaavaa tapausta. Jälkiä jättämättä katoavat.

Ja toisaalta, jos 5.01 miljardin valovuoden päässä olisi meitä vastaava sivilisaatio, niin ne ei tietäisi meistä mitään koska auringon valo ei ole ehtinyt niin pitkälle.

 

[Sako]

Ja toisaalta, jos 5.01 miljardin valovuoden päässä olisi meitä vastaava sivilisaatio, niin ne ei tietäisi meistä mitään koska auringon valo ei ole ehtinyt niin pitkälle.

Ihmiskunta on lähettänyt vasta reippaat 100 vuotta merkkejä olemassaolostaan. Niitä kutsutaan radioaalloiksi. Kun radioaallot etenee valonnopeutta avaruudessa, niin meistä on tieto vasta tuon reilun 100 valovuoden päässä.

 

[Rautapohkeet]

Ja kuinka pitkän matkan päässä nuo meidän lähettämät merkit radioaalloitse enää erottuu taustakohinasta? Ehkä jotkut Hitlerin puheet siellä kuullaan kauempanakin.

On tuo avaruus vaan niin käsittämättön laaja paikka. Mielenkiinnolla odotan sitä päivää, kun jotain maankaltaista eksoplaneettaa pystytään tutkimaan tarkemmin. Olen ymmärtänyt, että oliko Chileen rakenteilla oleva teleskooppi kykenee jopa kuvaamaan näitä eksoplaneettoja tai ainakin tutkimaan niiden kaasukehien koostumuksia. Ensi vuonna puolestaan laukaistaan James Webb teleskooppi, joka taitaa myös kyetä hämmentäviin suorituksiin tuolla saralla.

Odottaisin kyllä tämän vuosikymmenen aikana läpimurtoa elämän etsinnässä. Jos ei jo meidän omasta aurinkokunnastamme, niin uskoisin meidän löytävän joltain eksoplaneetalta merkkejä elämästä (ja tarkoitan nyt ihan alkeellista elämää). Kun tarkasti päästään näitä tutkimaan, niin eiköhän jotain löydetä. Toivottavasti. Olisi meinaan vähän pelottava ajatus, että me oltais oikeasti ihan yksin täällä. Kaikkien miljardien ja miljardien tähtien ja galaksien joukossa yksi pienen pieni tähti ja planeetta, jonne me ollaan synnytty ja missään muualla ei olisi ketään, ei yhtään ketään.

 

[Tarinankertoja]

Tähtien liikkeet toissinsa nähden tässä meitin linnunradassakin on muuttuneet esim ton 5 miljardinvuoden aikana. Auringolla oli ihan eri lähitähdet silloin kun on nyt. Tähdet kun vaeltaa linnunradan spiraalista toiseen tässä linnunradan keskustaa kiertäessään. Joten kun elämä maapallolla synty, oli naapurusto ihan erilainen kuin nyt. tää siis vaikuttaa oleellisesti esim panspermiateorioihin ja niiden selvittelyjen hankaluuteen...

 

[Karhunkulta]

Pistetään laajalle alueelle vaikkapa viisi miljardia kuppia. Laitetaan jokaisen kupin alle herne paitsi yhden kupin, joka jää tyhjäksi. Se että löydät ekalla kerralla sen yhden kupin, jonka alla ei ole hernettä on yhtä todennäköistä kuin se että olemme ainoa älyllinen sivilisaatio universumissa. Näin kyllä itse sen näen, kun miettii paljonko tähtiä ja planeettoja universumiin mahtuu.

Välimatkat ja teknologia sen lopulta määrittää löydetäänkö me niitä toisia sivilisaatioita tai löytävätkö he meitä. Mietitään kuitenkin mitä ollaan pystytty havainnoimaan sata vuotta sitten ja mitä voidaan havainnoida nyt. Olisin yllättynyt mikäli meidän elinaikana ei pystyisi jo tyyliin havaitsemaan pierua yksittäisen planeetan pinnalta tuhansien valovuosien päästä.

Mielenkiintoista lukea mitä kaikki aiheesta miettii. Jatkakaa, mä ainakin luen mielellään :)

 

[Alfred E Neuman]

Ensi vuonna puolestaan laukaistaan James Webb teleskooppi, joka taitaa myös kyetä hämmentäviin suorituksiin tuolla saralla.

Tätä minä ainakin odotan kovasti. Webb teleskooppihan piti alunperin laittaa matkaan jo vuonna 2018, mutta laukaisua on siirretty, ja nyt siis tosiaan ensi vuonna pitäisi viimeinkin olla valmista.

Webbihän telakoituu sitten aikanaan kuun "taakse", eli kuun ja Marsin väliin. Tämä tarkoittaa sitä, että toisin kuin Hubble, sinne ei voi tehdä huoltoreissuja. Kaiken pitää toimia ensi hetkestä lähtien täydellisesti. Ei siis ihme, että aikataulu on vähän jäljessä.

 

[Sako]

Ja kuinka pitkän matkan päässä nuo meidän lähettämät merkit radioaalloitse enää erottuu taustakohinasta?

Eipä ole tietoa, mutta luulottelen, että ne merkit mitä annetaan sukellusveneille, kulkee todella pitkälle myös avaruudessa. Ne annetaan pitkällä allonpituudella ja voimaa on takana, jotta radioaalto saadaan tunkeutumaan syvälle mereen.

 

[Ollakseni]

Voihan se olla, että meitä edistyksellisempi siviilisaatio on ollut olemassa esim. viisi miljardia vuotta sitten, ennen kuin aurinko oli edes syntynyt. Onnistuivat lähiplaneetat omasta "aurinkokunnastaan" asuttamaan, mutta ei sen enempää joten, kuten mekin, olivat loukussa omalla planeetallaan. Kun niiden airinko kuoli, kuoli siviilisaatiokin. On voinut miljardien vuosien aikana olla montakin vastaavaa tapausta. Jälkiä jättämättä katoavat.

Voihan se olla niinkin että 100 valovuoden päässä oli sivilisaatio, joka tuhoutui syystä tai toisesta 150 vuotta sitten. Tai että jossain on humanoidit juuri nyt nappaamassa kiviä esiin tehdäkseen niistä työkaluja.

 

[Rautapohkeet]

Voihan se olla niinkin että 100 valovuoden päässä oli sivilisaatio, joka tuhoutui syystä tai toisesta 150 vuotta sitten.

7
Näinpä. Eipä se ihmeitä vaadi, että sivilisaatio tuhoutuu. Ydinsota, joka ei ole ollut kaikkein kauimpaa haettua skenaario meilläkään. Supertulivuorenpurkaus voi viedä kehittyneenkin sivisisaation mennessään tai palauttaa sen takaisin keskiajalle. Ison asteroidin osuminen törmäyslinjalle planeetan kanssa. Näitähän sattuu ja pystyisimmekö mekään estämään asteroidin osumisen maahan, vaikka tiedon siitä saisimmekin hyvissä ajoin?

 

[Morgoth]

Välimatkat ja teknologia sen lopulta määrittää löydetäänkö me niitä toisia sivilisaatioita tai löytävätkö he meitä.

Sattumalla luulisi olevan iso osansa, että millaiseen sivilisaation mahdollisesti törmäisimme ensimmäisenä ja se voisi olla erittäin kohtalokasta. Riippuen olisiko siellä vastassa Pohjois-Koreaa, avaruuden yhdistetty seitsemäs valtakunta jota johtaisivat MaoHitlerIdiAminStalin valtakunta vai täydellinen Suomea muistuttava sivilisaatio.

 

[jussi_j]

Sivilisaatioiden väli on 17.000 valovuotta radio rokin uutisoinnin mukaan. Avaruusmatkailussa tarvitsee siis kyetä monituhat kertaisiin valonnopeuksiin!

Ei tarvitse. Youtubesta hakuun space travel speed of light tjsp. Matkustajan aika ei käy niin pitkäksi, mutta turha odottaa, että aurinkokuntaa enää on, jos meinaat tulla takaisin. Jossain videossa kuvattiin prosessi miten matkustaa johonkin aurinkokuntaan, muistaakseni 7 valovuoden päähän. Kyllä se käy aluksella mikä pystyy työntämään 1G:n kiihtyvyydellä. Puolet matkasta kiihdytetään, toinen puolikas jarrutetaan. Ei siinä matkustajalla mennyt kun joku 20 vuotta. Massa toki meni tuhansia vuosia.